Psykologia tieteenä, psykologinen tutkimus Flashcards Preview

PS 1 > Psykologia tieteenä, psykologinen tutkimus > Flashcards

Flashcards in Psykologia tieteenä, psykologinen tutkimus Deck (14):
1

tieteellisen tiedon kriteerit

1. Objektiivisuus (puolueettomuus; perustuu järjestelmällisesti kerättyyn aineistoon
eikä mielipiteisiin)
2. Luotettavuus (tieto ei perustu sattumaan vaan toistettavissa olevaan tutkimukseen)
3. Yleistettävyys (täytyy päteä laajassa joukossa => tutkitaan riittävän iso ja riittävän edustava otos)
4. Itseään korjaavuus

2

teoreettinen malli, teoria

Kokonaisselitys jostakin ilmiöstä; sen avulla voidaan tehdä yleistyksiä ihmisen toiminnasta ja esim. ennustaa, mitä tietynlaisesta toiminnasta seuraa. Jotta teoria olisi uskottava, tutkimustulosten täytyy tukea sitä. Teoriat tarkentuvat, kun saadaan uusia tutkimustuloksia ja teoriaa joudutaan muokkaamaan.

3

tieteellinen (psykologinen) käsite

Useimmat psykologian tutkmuskohteena olevat asiat eivät ole konkreettisiä "käteen otettavia asioita". Esimerkiksi skeema eli sisäinen malli on käsite, jolla kuvataan oletettuja mielen sisäisiä rakenteita. Tieteelliset käsitteet eroavat arkikäsitteistä siinä, että ne on määritelty tarkasti (vrt. tieteellinen käsite motivaatio ja arkikäsite laiskuus)

4

tutkittavan asian operationalisointi

Tutkittava asia määritellään havaittavaan ja mitattavaan muotoon (esim. muodostetaan kysymyksiä tai listataan havaittavat asiat, jotka osoittavat, että jollakulla on mitattavaa asiaa X enemmän kuin jollain toisella)

5

hypoteesi

oletus tutkimuksen tuloksesta; väittämä jonka todenpitävyys testataan tutkimuksessa; esim. "Väkivaltapelien pelaaminen lisää aggressiivisuutta."

6

kokeellinen tutkimus (experiment)

Tutkimusote, jossa selvitetään syy-seuraussuhdetta: ”aiheuttaako x y:n?”
Tutkittavat henkilöt jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään (tai koetilanteeseen ja kontrollitilanteeseen), tutkija säätelee riippumatonta muuttujaa (”syy”) siten että toiselle ryhmälle tehdään jotain mitä toiselle ei tehdä.
Sen jälkeen tutkija mittaa, syntyikö ryhmien välille eroa riippuvassa muuttujassa (”seuraus”). Kun kaikki muut asiaan mahdollisesti viakuttavat asiat pidetään molemmille ryhmille samanlaisina, voidaan luotettavasti päätellä että ryhmien välille syntynyt ero johtuu ainastaan ja vain rippuumattomasta muuttujasta (eli "syystä").

7

korrelatiivinen tutkimus

Tutkimusote, jolla saadaan selville, ovatko kaksi muuttujaa yhteydessä toisiinsa siten että kun toista tulee lisää toisellekin tapahtuu joko lisääntymistä tai vähentymistä. Esim. mitä enemmän käyttää syvasuuntautunutta lähestymistapaa, sitä paremman arvosanan saa psykologian kokeesta.

Korrelaatio on matemaattinen suure, jonka arvo voi vaihdella -1.0 - 1.0 välillä.
- negatiivinen korrelaatio: kun toisen muuttujan arvo suurenee, toisen pienenee
- positiivinen korrelaatio: kun toisen muuttujan arvo suurenee, toinenkin suurenee

Korrelaatio ei koskaan kerro syy-seuraussuhteesta asioiden välillä!!! Kumpi tahansa voisi olla toisen syy tai kaiken takana on jokin kolmas tekijä, joka aiheuttaa muuttujien näennäisen riippuvuuden toisistaan.

8

Erilaiset psykologian tutkimusotteet

1) kokeelllinen tutkimus
2) korrelatiivinen tutkimus
3) kuvaileva tutkimus

9

Kuvaileva tutkimus

Tutkimusote, jolla saadaan mahdollisimman tarkka kuvaus tutkittavasta ilmiöstä (esim. lasketaan keskiarvot, haastatellaan tai havainnoidaan tarkasti ja kirjoitaan jäsentynyt tutkimusraportti)

10

Tapaustutkimus

Tutkittavana on vain yksittäinen henkilö (esim. poikkeuksellinen aivovauripotilas tai susilapsi). Tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia ihmisiä, ellei tehdä myös muuta täydentävää tutkimusta. Tapaustutkimukset antavat kuitenkin ainutlaatuista ja erittäin tarpeellista tietoa.

11

Psykologian tiedonhankintamenetelmien luokittelu

1) itsearviointiin perustuvat (haastattelu, kysely, osa testeistä); ongelmana se että tutkittava ei välttämättä osaa tehdä itsestään tarkkoja havaintoja ja päätelmiä tai saattaa vääristellä vastauksiaan

2) objektiiviseen havainnointiin perustuvat (havainnointi eli observointi, erilaiset mittaukset kuten reaktioaika tai muistettujen asioiden määrä; fysiologiset mittaukset kuten aivokuvantaminen, ihon sähkönjohtokyky tai hormonin pitoisuus)

12

psykologinen testi

- ”psykologinen mittari”
- tehtäväsarja johon on laadittu tulkintaohjeet ja vertailuasteikko
- saadaan selville onko joku keskimääräistä enemmän vai vähemmän jotakin
- esimerkiksi älykkyystestit, persoonallisuustestit

13

hyvän psykologisen testin piirteet

- kehitetty tutkimuslaitoksessa
- standardoitu eli kerätty vertailuasteikko tuhansista yksilöistä (normiarvot) ja sovellettu tarvittaessa kysymyksiä tietyyn kulttuuriin sopiviksi
- pysyvä (reliaabeli) eli antaa saman tuloksen eri kerroilla
- pätevä (validi) eli mittaa sitä mitä pitääkin (esim. itsetuntotesti ei saa vahingossa mitata sosiaalisuutta)
- objektiivinen eli testaaja ei saa vaikuttaa tuloksiin tai tutkittava pystyä vääristämään omaa tulostaan tietoisesti

14

populaatio ja otos

Populaatio eli perusjoukko tarkoittaa sitä ihmisryhmää, josta tutkimuksen tulosten perusteella halutaan väittää jotain (esim. suomalaiset lukiolaiset). Koska ei ole mahdollista eikä mielekästä tutkia kaikkia perusjoukkoon kuuluvia, valitan perusjoukosta mahdollisimman edustava otos osallistumaan tutkimukseen (esim. 500 lukiolaista). Otoksen edustavuus tarkoittaa sitä, että tutkimuksen kannalta oleelliset asiat on huomioitu otosta valittaessa (esim. tarvitseeko tutkittavien olla maalta ja kaupungista, molempia sukupuolia jne.)