Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020K > Reaktiot > Flashcards

Reaktiot Flashcards

1
Q

Substituutioreaktiot

A

= korvautumisreaktiot

  • atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä muodostaen jonkun toisen reaktiotuotteen
  • yleisiä alkaaneille, halogenoiduille hiilivedyille ja aromaattisille yhdisteille
  • erilaisia reaktioita on kuitenkin hyvin paljon
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Alkaanien substituutioreaktiot

A
  • vaatii korkean lämpötilan tai katalyytin käytön

- alkaaneista halogenoituja hiilivetyjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Halogenoitujen hiilivetyjen substituutioreaktiot

A

-halogeeni voidaan korvata esim OH tai aminoryhmällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Alkoholin substituutioreaktiot

A
  • alkoholista halogenoitu hiilivety

- OH korvautuu Br, I tai Cl atomilla happokatalysoidussa reaktiossa HBr, HI tai HCL kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Bentseenirenkaan substituutioreaktiot

A

-bentseenin vetyatomeja voidaan korvata muilla atomeilla tai atomiryhmillä katalyyttien avulla mutta bentseenrengas säilyy ennallaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Additioreaktio

A
  • molekyyliin liittyy atomeja tai atomiryhmiä
  • yleisiä tyydyttymättömille hiiliyhdisteille
  • liittyminen C-C kaksois (tai kolmois) sidokseen, jonka heikompi pii sidos katkeaa ja hiiliatomeihin liittyy atomeja tai atomiryhmiä sigmasidoksella
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Markovnikovin sääntö

A

Additioreaktiossa yksittäinen vetyatomi (esim. H20 molekyylistä) liittyy todennäköisimmin siihen kaksoissidoksen hiileen, jossa on jo ennestään enemmän vetyä sitoutuneena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Reagoiko bentseenirengas additioreaktiolla?

A

Ei, koska elektronien delokalisoitumisen takia hyvin pysyvä sidoskrakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Hydrataatio

A

= Veden additioreaktio

- esim. alkeenista alkoholi hydrataatiolla happokatalyytin läsnäollessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Hydraus

A

= Vedyn additioreaktio

-esim. alkeenista alkaani Ni tai Pd katalyytilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Eliminaatioreaktio

A

= lohkeamisreaktio, jossa lähtöaineesta lohkeaa pieni molekyyli irti ja samalla muodostuu kaksoissidos
-esim alkoholeista ja halogenoiduista hiilivedyistä alkeeneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Dehydraatio

A

kun eliminaatioreaktiossa irtoava molekyyli on vesi, reaktion tapahtumiseksi tarvitaan happokatalyytti ja lämpöä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

miten seos laskut lasketaan?

A
  1. tee tasapainotut reaktioyhtälöt
  2. tee yhtälö alkumääristä
  3. katso reaktioyhtälön kertoimista paljonko tuotetta muodostuu
  4. tee tuotteista yhtälö, joiden tilalle kohdassa 3 selvitetyt lähtöaineiden ainemäärät
  5. saadaan yhtälöryhmä jossa ekassa yhtälössä lähtöaineet = lähtöaineiden määrä, tokassa yhtälössä saatu tuotteiden määrä esitetty lähtöaineiden kanssa (sk:t)
  6. ratkaise paljonko aineita oli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitä kondensaatioreaktiolla valmistetaan?

A

eettereitä, estereitä ja amideja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

mitä kondensaatioreaktiossa yleensä käy?

A

kaksi molekyyliä liittyy yhteen ja samalla lohkeaa pieni molekyyli (usein vesi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

mitkä ovat 3 kondensaatioreaktiotyyppiä?

A
  1. alkoholi+alkoholi –> eetteri + vesi
  2. karboksyylihappo + alkoholi esteri + vesi
  3. karboksyylihappo + amiini –> amidi + vesi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

mitä eetteröintireaktiossa tapahtuu?

A

Kondensaatioreaktio!

2 alkoholia –> eetteri + vesi

  • reaktiossa katalyyttinä rikkihappo
  • happisilta (eetteri) jää väliin!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

mitä esteröintireaktiossa tapahtuu?

A

Kondensaatioreaktio!

alkoholi + karboksyylihappo esteri + vettä

  • tasapainoreaktio (molempiin suuntiin!)
  • reaktiossa katalyyttinä rikkihappo
  • muista esteri nimetään -anaatti päätteellä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

miten amidi muodostuu?

A

Kondensaatioreaktio!

karboksyylihappo + amiini –> amidi + vesi
-vaatii yleensä korkean lämpötilan tai entsyymin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

onko glykosidisidoksen muodostuminen kondensaatioreaktio?

A

on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

hydrolyysireaktio

A

yhdiste hajoaa veden vaikutuksesta takaisin lähtöaineiksi, eli kondensaatioreaktiolle vastakkainen reaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mistä rasvamolekyyli (triesteri) koostuu?

A

glyseroli (3-arvoinen alkoholi) ja siihen esterisidoksilla sitoutuneista kolmesta rasvahaposta

23
Q

saippuoituminen

A

hydrolyysioreaktio, jossa muodostuu saippuaa:
eli jos natriumhydroksidilla hydrolysoidaan rasvaa (triesteriä), esterisidokset hajoavat –> saadaan glyserolia sekä karboksyylihapon natriumsuolaa eli saippuaa

24
Q

polyadditioreaktio

A
  • lähtöaineina tyydyttymättömiä (pääasiassa kaksoissidoksellisia) yhdisteitä
  • reaktiossa kaksoissidokset avautuvat ja hiilet muodostavat yksinkertaisia sidoksia toisten kanssa
  • esim. eteeni monomeereistä –> polyeteeni
25
Q

toistuva yksikkö polymeereissä

A

[…]n ilmoittaa pienimmän rakenteen, joka polymeerissä toistuu

26
Q

polykondensaatioreaktio

A

lähtöainemolekyylissä väh. 2 funktionaalista ryhmää, joihin kondensaatioreaktiot voivat tapahtua
-muodostuu esim. polyestereitä tai polyamideja

27
Q

kuinka monta vesimolekyyliä muodostuu esim. polyesterin polymeroitumisessa?

A

2n-1

28
Q

mihin saippuan pesuvaikutus rasvatahroihin perustuu?

A
  1. saippua (rasvahapon natriumsuola) liukenee veteen R-COO(-) ja Na(+)
  2. Anioni RCOO- on pesevä ainesosa: sis. poolisen pään (COO-) ja poolittoman hiilivetyketjun (R).
  3. Pooliton pää tunkeutuu poolittomaan rasvaan, mutta pooliset päät (COO-) jäävät sen pinnalle
  4. rasvatahra ympäröityy poolisilla päillä, minkä takia rasvatahra liukenee pooliseen pesuveteen
  5. irronneet rasvahiukkaset pysyvät vedessä erillään, koska rasvahiukkasten pinnat ovat ympäröityneet poolisilla päillä, jotka ovat negatiivisesti varautuneita ja hylkivät toisiaan
  6. saippuan takia myös vedellä pienentynyt pintajännitys -> vesi kastelee paremmin pestävän kohteen
29
Q

happettuminen

A

hapen OSUUS orgaanisen molekyylin moolimassasta kasvaa, eli lähtöaineessa hapen osuus moolimassasta on pienempi kuin hapettumistuotteessa

  • kuvataan reaktionuolella jonka päällä [O]
  • hapetettavana reagenssina käytetään esim. KMnO4 tai K2Cr2O7
30
Q

mille funktionaalisille ryhmille hapetus-pelkistysreaktiot ovat tyypillisiä (4)

A
  1. alkoholit
  2. aldehydit
  3. ketonit
  4. karboksyylihapot
31
Q

alkoholien ja aldehydien hapetusreaktiot

A
  1. prim. alkoholi -[O]-> aldehydi -[O]-> karboksyylihappo
  2. sekund. alkoholi -[O]-> ketoni
  3. tert. –>ei hapetu
32
Q

pelkistyminen

A

hapen osuus pienenee orgaanisen yhdisteen moolimassasta

  • kuvataan reaktionuolella jonka päällä [H]
  • reagenssina esim . LiAlH4 (litiumalumiinihydridi)
33
Q

karboksyylihappojen, aldehydien ja ketonien pelkistysreaktiot

A
  1. karb.happo -[H]-> aldehydi -[H]-> prim. alkoholi

2. ketoni -[H]-> sekund. alkoholi

34
Q

palaminen

A

yhdisteen reagoiminen hapen kanssa
- jos palava yhdiste sisältää muita alkuaineita C, H ja O lisäksi, muodostuu palamisreaktiossa näiden alkuaineiden oksideja esim. N palamisessa muodostuu NO ja NO2

35
Q

funktionaaliset ryhmät

A
  1. alkeenit ja alkyynit (kaksiois ja kolmoissidokset, sykloalkeenit)
  2. alkoholit (OH)
  3. eetterit (-O-)
  4. amiinit (N)
  5. aldehydit (COH)
  6. ketonit (=O)
  7. karboksyylihapot (COOH)
  8. esterit (COO)
  9. amidit (CON)
36
Q

miten (millaisille molekyyleille mahdollista) polymerointireaktio samanlaisen molekyylin kanssa onnistuu?

A

mahdollinen molekyyleille jotka sisältävät

  1. hydroks.ryhmä + COOH (polyesteri)
  2. COOH + aminoryhmä (polyamidi)
  3. kaksoissidoksen (polyadditio)
37
Q

rajoittavan reagenssin laskeminen

A
  1. selvitä lähtöaineiden n
  2. katso paljonko tarvitaan toista, jos toinen kuluu loppuun
  3. jos tarvittava n on enemmän kuin todellinen, se on rajoittava tekijä
38
Q

hapetus-pelkistysreaktio yhdisteille vs. alkuaineille

A

yhdisteille: hapetus-pelkistysreaktiossa hapen osuus yhdisteessä kasvaa (hapettuminen) tai vähenee (pelkistyminen)
alkuaineille: hapettuminen ja pelkistyminen ovat elektroninsiirtoreaktioita yksittäisten atomien välillä: puhutaan alkuaineen hapettumisesta ja pelkistymisestä: hapettuu, jos alkuaine luovuttaa elektronin, ja pelkistyy jos vastaanottaa elektronin

39
Q

mitä alkuaineen hapetusluku kertoo?

A

kuinka monta elektronia atomi on luovuttanut tai vastaanottanut neutraaliin alkuaineatomiin nähden

40
Q

yksittäisen, sähköisesti neutraalin atomin hapetusluku

A

0

41
Q

yksiatomisten ionien hapetusluku

A

sama kuin ionin varaus

42
Q

moniatomisen ionin alkuaineiden hapetusluvut

A

moniatomisen ionin alkuaineiden hapetuslukujen summa on sama kuin koko ionin varaus

esim. NH4+ varaus on +1, joten ammoniumionin muodostavien atomien: typen ja neljän vedyn, hapetuslukujen summan tulee olla +1.

43
Q

ioniyhdisteiden alkuaineiden hapetusluvut. esim. NaCl

A

hapetusluvut: yhdisteen muodostavien ionien varaukset

44
Q

molekyyliyhdsiteiden hapetusluvut

A

hapetusluku ajatellaan näennäisenä varauksena, riippuen paljonko vetää sidoselektronja puoleensa: esim. H2O, happi on paljon elektronegatiivisempi ja vetää molempien vetyjen elektroneja puoleensa, joten hapen hapetusluku tässä on -II, ja vetyjen +I

45
Q

hapen, vedyn, fluorin ja kloorin tyypillisimmät hapetusluvut yhdisteissä

A

O: -II
H: +I
F: -I
Cl: -I

46
Q

poikkeuksia hapetusluvuissa:
NaH
H2O2
HClO4

A

NaH: vedyllä -I
H2O2: hapella -I
HClO4: kloorilla +VII

47
Q

mitä alkuaineen hapetusluvulle käy, jos alkuaine hapettuu? entä pelkistyy?

A

hapettuu: kasvaa (luovuttaa e-)
pelkistyy: pienenee (vastaanottaa e-)

48
Q

disproportionaatioreaktio

A

sama alkuaine sekä hapettuu että pelkistyy (yleensä osa lähtainemolekyylistä hapettuu ja osa pelkistyy)

49
Q

jalojen metallien pelkistyminen/hapettuminen

A

pelkistyvät itse (vastaanottavat elektroneja) ja hapettavat muita aineita (laittavat muut aineet luovuttamaan elektroninsa)

  • voidaan löytää luonnosta puhtaina alkuaineina: kulta, hopea ja platina
50
Q

epäjalojen metallien pelkistyminen/hapettuminen

A

hapettuvat itse (luovuttavat elektroneja), pelkistävät muita aineita (laittavat ne ottamaan elektroneja vastaan)

  • ei löydy luonnosta puhtaina alkuaineina, koska esiintyvät hapettuneessa muodossa eri yhdisteissä
51
Q

metallien jännitesarja

A
  • metallit järjestetty hapettumistaipumuksen mukaisesti: yläpäässä helpoiten hapettuvat (eli helpoiten elektroneja luovuttavat) kuten alkalimetallit
  • alhaalla on helpoiten pelkistyvät (jalot metallit)
  • vety jakaa jännitesarjan epäjaloihin ja jaloihin
  • sarjassa ylempänä oleva metallinen alkuaine pelkistää (laittaa ottamaan vastaan elektroneja) alempana sarjassa olevan metallikationin (tai vetyionin)
52
Q

normaalipotentiaaliarvot (E°)

A

kokeellisesti määriteltyjä potentiaaleja tietyn alkuaineen tai yhdisteen pelkistys- tai hapetusreaktiolle.

  • vertailuarvona vetyionin pelkistyspotentiaali: 0.00V
  • mitä suurempi pelkistyspotentiaali, sitä voimakkaampi taipumus pelkistyä (eli myös sitä suurempi kyky toimia hapettimena)
53
Q

spontaani reaktio (hapetuspelkistys)

A

puolireaktioiden (hapetus ja pelkistyspotentiaalien) summa, jos >= 0.00V, reaktio on spontaani eli tapahtuu itsestään ilman lisäenergian tuontia

54
Q

happaman ja emäksisen hapetuspelkistysreaktion tasapainottaminen

A

hapan: yleensä H+ lisäys lähtöaineisiin (koska happamat olosuhteet: H+ luovuttamista reaktiotuotteille)
emäksinen: OH- lisäys lähtöaineisiin (koska emäksiset olosuhteet OH-)

L2020K (20 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions