Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely Flashcards Preview

Oikeustiede 2018 > Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely > Flashcards

Flashcards in Suomi ja Euroopan unionin sosiaalioikeudellinen sääntely Deck (24):
1

Oikeusjärjestys

Oikeusnormien joukko joka voimassa

2

Oikeusnormi

Säännöt ja periaatteet jotka ohjaa yksilöiden, yhteisöjen ja viranomaisten

3

PL sosiaalietuudet (4 kappaletta)

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän
edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan
työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana
sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin
säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja
edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava
perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien
mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja
tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

4

Hallintolain käyttölaki päätöksen perustelemisesta sekä Oikeudenkäymiskaari (§)

Päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.

5

Perustuslaki perustuslain etusijasta (§)

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain
säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa
perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija
perustuslain säännökselle.

6

EU jaettu toimivalta

Unioni käyttää jäsenvaltioiden kanssa jaettua
toimivaltaa sosiaalipolitiikan alalla ja ainoastaan siltä osin kuin se on
relevanttia sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta.

7

Toissijaisuusperiaate

Unioni toimii jaetun toimivallan aloilla vain siltä osin, kuin jäsenvaltiot eivät itse voi toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita.

8

Yhdenvertaisen kohtelun periaate

Jokaisella asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla henkilöllä on samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja velvollisuudet kun kyseisen jäsenvaltion kansalaisia ellei asetuksessa toisin säädetä.

9

Yhden Sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön periaate

Soveltamisalaan kuuluva henkilö aina jonkun jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä -> Henkilö jossain ja voi nauttia vain yhden maan sosiaaliturvalainsäädännöstä.

10

Kausien yhteenlaskemisen periaate

Tarkoituksena turvata että toiseen jäsenvaltioon muuttava henkilö ei menetä jo karttamiaan tukia -> Lasketaan vakuutus-, työskentely/itsenäisen ammatinharjoittajan asumiskausien täyttyminen myös muissakin jäsenvaltioisssa niin voidaan laskea täyttyneet kaudet.

11

Etuuksien maastavietävyyden periaate

Jäsenvaltiossa maksettavat rahamääräiset etuudet voi pääsääntöisesti viedä maasta toiseen muuttaessa toiseen jäsenvaltioon.

12

Potilasdirektiivi

Velvoittaaa jäsenvaltiota tarjoamaan kansallisia terveydenhuollon palveluita toisten jäsenvaltioiden kansalaisille ja koti jäsenvaltiot korvaamaa toisessa jäsenvaltiossa saadun hoidon kustannukset samoin periaattein kuin koti jäsenvaltiossa.

13

SEUT Oikeudenmukaisuuden puolesta

Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat
tavallista lainsäätämijärjestystä noudattaen komission
ehdotuksesta sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat
tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi,
erityisesti ottamalla käyttöön järjestelmän, joka turvaa
palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina
toimiville siirtotyöläisille ja heidän huollettavilleen sen, että: a)
kaudet, jotka eri maiden lainsäädännön mukaan otetaan huomioon
oikeuden saamiseksi etuuteen ja sen säilyttämiseksi sekä
etuuden määrän laskemiseksi, lasketaan yhteen; b) etuudet
maksetaan jäsenvaltioiden alueella asuville.

14

STA jokaisella samat oikeudet

Jokaisella asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla henkilöllä on
samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja
velvollisuudet kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla, jollei
asetuksessa toisin säädetä.

15

Lex loci laboris

Työntekijät ja yrittäjät kuuluvat työskentelyvaltion
sosiaaliturvalainsäädännön piiriin (lex loci laboris).

16

STA kausien yhteenlaskenta

Kun jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä edellytetään
vakuutuskausien, työskentelykausien,
itsenäisen ammatinharjoittamisen kausien tai
asumiskausien täyttymistä jonkin sosiaalietuuden saamiseksi,
jäsenvaltion toimivaltaisen sosiaaliturvalaitoksen on otettava
tarpeellisessa määrin huomioon myös
muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan täyttyneet kaudet.

17

STA erityisetuuksien maksamisesta

Jäsenvaltion ei sen sijaan tarvitse laisinkaan maksaa tiettyjä
maksuihin perustumattomia ja vähimmäistoimeentuloa turvaavia
erityisetuuksia muille kuin sen alueella asuville henkilöille

18

STA työttömyyspäivärahan maksaminen

Työttömyyspäivärahaa on maksettava vain kolmen kuukauden ajan
toiseen jäsenvaltioon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle
henkilölle.

19

STA henkilöllinen soveltamisala + lisä

Yksittäisessä jäsenvaltiossa asuva jäsenvaltion kansalainen, kansalaisuudeton henkilö, pakolainen joka on ollut väh. yhden jäsenvaltion lainsäädännön alainen sekä kaikkien perheet ja jälkeenelävät.

Laajennus: kolmannen maan kansalaisiin (ja perheenjäseniin ja jälkeen eläviin) jotka oleskelee laillisesti yhdessä EU-maassa ja kytkentä väh. yhteen toiseen EU

20

STA asiallinen soveltamisala

a) sairausetuudet
b) äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet
c) työkyvyttömyysetuudet
d) vanhuusetuudet
e) perhe-eläke-etuudet
f) työtapaturma- ja ammattietuudet
g) kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset
h) työttömyysetuudet
j) perhe-etuude

21

Kansaneläkelain työkyvyttömyyden ehdot

Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka on sairauden, vian tai
vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta
siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä,
ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle
sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

22

Liikkumis ja oleskeluoikeutta koskeva dirketiivi kansalaisten yhdenvertaisuudesta

Kaikkia tietyn jäsenvaltion alueella asuvia unionin kansalaisia on
kohdeltava jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa tasavertaisesti
perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jollei
perustamissopimuksen tai sekundäärioikeuden erityismääräyksistä
muuta johdu. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on myös EUkansalaisten
perheenjäsenillä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion
kansalaisia, mutta joilla on oleskeluoikeus tai oikeus pysyvään
oleskeluun.

23

Työttömyystuen henkilöllinen soveltamisala

[o]ikeus tämän lain mukaisiin etuuksiin on Suomessa asuvalla
työttömällä työnhakijalla. Suomessa asuminen ratkaistaan
soveltamisalalain perusteella. Suomessa asuvaan työntekijään
rinnastetaan muun muassa a) työntekijä, jonka suomalainen
työnantaja on Suomesta lähettänyt ulkomaille työhön samalle
työnantajalle, b) työntekijä, jonka suomalainen yritys on lähettänyt
ulkomaille työhön tämän yrityksen kanssa samaan taloudelliseen
kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen emo-, tytär- tai
sisaryritykseen, jos työntekijän työsuhde lähettäneeseen yritykseen
jatkuu ulkomailla työskentelyn ajan, c) Suomen valtion
palveluksessa työskentelevä henkilö, joka työskentelee Suomen
ulkomaan edustustossa lähetettynä työntekijänä. Vastaavalla
tavalla työttömyysturvalakia ei sovelleta ulkomaan kansalaiseen,
vaikka tämä asuukin Suomessa, jos kyse on Suomessa palvelevasta
vieraan valtion diplomaattista edustajasta. Poikkeus: Ensinnäkin jos
kyse on EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai pohjoismaisen
sosiaaliturvasopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta henkilöstä,
sovelletaan niiden säännöksiä ja määräyksiä. Toinen poikkeus
koskee kolmannen maan kansalaisia eli sellaisia henkilöitä, joihin ei
sovelleta kumpaakaan edellä mainituista ja jotka eivät ole Suomen
kansalaisia eivätkä asu Suomessa. Tällaisellakin henkilöllä on oikeus
työttömyysturvalain mukaisiin työttömyysetuuksiin, jos hän on
ollut Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana työssä
vähintään kuusi kuukautta ja hän edelleen jatkaa oleskeluaan
Suomessa

24

Rajatyöntekijän määritelmä

Rajatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii
palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä
ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa mutta asuu
toisessa jäsenvaltiossa,
johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran
viikossa henkilöön sovelletaan työskentelyjäsenvaltion
lainsäädäntöä.