1 - "Autistic person" or "Person with autism"

Question 1

Edut ja haitat IKK ja HKK termien käytössä?

Answer 1

Henkilöä korostava kieli
+ajatellaan korostavan henkilön ihmisyyttä autismin sijaan. Henkilöä korostava kieli asettaa ”henkilön autismin eteen”.

• Voidaan ajatella tällä tavoin haluttavan peitellä autismia, ikäänkuin siitä olis haittaa. Näin kieli, jolla halutaan korostaa ihmisyyttä päädytäänkin vahvistamaan stigmaa ja ableistista näkemystä autismista.

Identitteettiä korostava kieli +korostaa ajatusta neurologisesta monimuotoisuudesta ja siitä, että autismi on erilaisuutta, ei vika, häiriö tai vaje. +Identiteettiä korostava kieli (esim. autisti) voidaan kokea voimauttavana.

Question 2

Mitä koehenkilöiden taustatietoja Buijsmanin kyselytutkimuksessa käytettiin?

Answer 2

Ikä, sukupuoli, (vanhempien) koulutustaso, (lapsen) arvioitu / raportoitu älyllinen kyvykkyys (IQ) , (lapsen) arvioitu / raportoitu autististen piirteiden vahvuus (AQ).

Question 3

Miten koehenkilöiden autististen piirteiden vahvuutta (AQ) tai älyllistä kyvykkyyttä (IQ) arvioitiin?

Answer 3

Koehenkilöiden autisten piirteiden vahvuutta selvitettiin lyhennetyllä Autism-Spectrum kyselyllä. Koehenkilöiden älyllinen kyvykkyys raportoitiin 7-portaisella ÄO asteikolla (40 - 140) koehenkilöiden oman (tai vanhemman) ilmoituksen mukaan. ÄO-testi ei kuulunut tähän kyselytutkimukseen.

Question 4

71,4 %
82,5 %
68,3 %
29,5 %
21,3 %
18 %

Answer 4

71,4 % - HKK suosittuus yhteensä, aikuiset ja vanhemmat

82,5 % - HKK suosittuus vanhemmissa

68,3 % - HKK suosittuus aikuisissa

29,5 % - IKK suosittuus nuoret aikuiset (16-30 -vuotiaat)

21,3 % - IKK suosittuus, aikuiset yli 30 vuotiaat

18 % - “person with autism” suosittuus, aikuiset autistit, Kenny & al. 2016

Question 5

Millä tavalla Buijsmanin kyselytutkimus toteutettiin?

Answer 5

Kyselytutkimuksen viidestä vastausvaihtoehdosta koehenkilöt valitsivat mieluisimman, tai vaihtoehtoisesti antoivat oman (other, spesify) vastausvaihtoehdon. Nämä kuusi vaihtoehtoa jaettiin IKK ja HKK termeihin tutijaryhmän toimesta.

Koehenkilöt rekrytoitiin NAR:in rekisteristä ja koehenkilöinä oli 1026 autistista aikuista ja 286 autistisen lapsen vanhempaa.

Question 6

Miten Buijsmanin kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin?

Answer 6

Aineistosta tutkittiin IKK:n ja HKK:n suosittuuden suhde eri vastaajaryhmien (aikuisten autistien ja autististen lasten vanhempien) keskuudessa käyttämällä Khin neliö-testiä.

Lisäksi vastaajaryhmien sisällä tutkittiin vaikuttavatko (ennustaako) eri muuttujat (Ikä, sukupuoli, koulutustausta, IQ, AQ) IKK / HKK / muu suosittuuteen multinomiaalinen logistinen regressioanalyysillä.

Question 7

Mitkä olivat Buijsmanin tutkimustulokset?

Answer 7

• Buijsmanin tutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosa hollanninkielisistä autistisista aikuisista (68,3%) ja autisminkirjoon kuuluvien lasten vanhemmista (82,5%) suosi henkilöä korostavaa kieltä (HKK) autismista puhuttaessa.
  *Nuorissa aikuisissa älykkyys ja autististen piirteiden vahvuus näytti ennustavan mieltymystä identiteettiä korostavaan kielenkäyttöön. Nuorista aikuisista (16-30v.) 29,5% suosi identiteettiä korostavaa kieltä,
  *Vanhempien keskuudessa ennustavaa tekijää kummankaan termin suosittavuudelle ei löytynyt.