ekologia

Question 1

ekologia

Answer 1

tutkii eliöitä vuorovaikutuksessa sekä toistensa, että eliöitä ympäröivän elottoman luonnon kanssa.

Question 2

ekologian osa-alueet

Answer 2

maisemaekologia, ekosysteemien ekologia, eliöyhteisön ekologia, populaatioekologia, lajin ekologia

Question 3

luonnonvalinta

Answer 3

Evoluutiota ohjaava prosessi, jossa kelpoisimmat yksilöt, eli ne jotka parhaiten sopeutuvat ympäristöönsä, menestyvät parhaiten ja saavat eniten jälkeläisiä. Luonnonvalinnan seurauksena populaatiossa yleistyvät tietyt ominaisuudet, mikä lopulta voi johtaa uusien lajien muodostumiseen useiden sukupolvien aikana.

Question 4

abioottiset ympäristötekijät

Answer 4

elottoman luonnon ominaisuuksia, jotka muodostuvat ympäristön kemiallisista ja fysikaalisista tekijöistä. Esim, auringonsäteily ja erilaiset kaasut, kuten happi ja hiilidioksidi, myös vesi ja ravinteet, sekä ympäristön lämpötila, happamuus, suolaisuus sekä paineolosuhteet.

Question 5

bioottiset ympäristötekijät

Answer 5

elollisen ympäristön tekijöihin kuuluvat lajitoverit, joita tarvitaan lisääntymiseen, sekä muut eliölajit. Pedot, ravinto, loiset, lisääntymiskumppanit ja kilpailijat

Question 6

sietoalue

Answer 6

tietyn ympäristötekijän muutosten sopiva vaihteluväli, jossa eliö tulee toimeen.

Question 7

optimiolosuhteet

Answer 7

kutsutaan sellaisia olosuhteita, joissa eliö menestyy parhaiten: lisääntyy tehokkaasti, kasvaa suureksi ja kokee vähän stressiä.

Question 8

minimitekijä

Answer 8

Sellainen fysikaalinen tai kemiallinen ympäristötekijä, joka rajoittaa lajin tai yksilön sopeutumista, esiintymistä tai levinneisyyttä. Kasvien kohdalla minimitekijä on usein jokin ravinne.

Question 9

bioindikaattori

Answer 9

Eliöitä, joilla on kapea sietoalue jonkin abioottisen tekijän suhteen, voidaan käyttää apuna ympäristön tilan arvioinnissa

Question 10

ekolokero

Answer 10

Lajin paikka ja tehtävä/toiminta ekosysteemissä: missä populaation yksilöt tavallisimmin elävät, syövät ja lisääntyvät. Ekolokerossa eri lajeille keskeisiä tekijöitä ovat mm. ravinto, kilpailu, kosteus, valon määrä jne.

Question 11

perusekolokero

Answer 11

laaja-alaisin, ja se esiintyy tilanteissa, joissa lajin ei tarvitse kilpailla resursseista: eliö voi häiriöttä hyödyntää ympäristön tarjoamia resursseja.

Question 12

toteutunut ekologinen lokero

Answer 12

Silloin kun eliöiden on kilpailtava resursseista toisten lajien kanssa. yksi laji ei voi hyödyntää kaikkia ympäristön tarjoamia resursseja, mutta saa niitä käyttöönsä riittävästi selvitäkseen kyseisessä ympäristössä.

Question 13

päällekkäinen ekolokero

Answer 13

Jos kahden samoja resursseja hyödyntävän lajin ekologiset lokerot ovat liian lähellä toisiaan, käytetään tilannetta kuvaavasta suhteesta termiä päällekkäiset ekolokerot. Tällöin eliöt ajautuvat kilpailutilanteeseen, jossa samoja ympäristön resursseja hyödyntää kaksi tai useampi eri laji.

Question 14

sopeuma

Answer 14

Eliöiden fyysiseen rakenteeseen tai toimintaan (eläimillä myös käyttäytymiseen) liittyvä ominaisuus, jonka avulla se parantaa selviytymiskykyään tietyssä ympäristössä. Sopeuma parantaa eliön kelpoisuutta.

Question 15

talviuni

Answer 15

Talviuni on sopeuma talven ravintopulaan. Talviunta nukkuvan ruumiinlämpö on muutaman asteen tavallista matalampi ja elintoiminnot hidastuvat. Sydämen lyöntitiheys vähenee ja hengitys hidastuu. Ulostaminen ja virtsaaminen loppuu. Talviunen aikana energia saadaan rasvavarastoista, joita eläin on kartuttanut kesän aikana. Esim. karhu ja mäyrä nukkuvat talviunta.

Question 16

Talvihorros

Answer 16

Talvihorros on joidenkin eläinten sopeutumista talven ruokapulaan. Talvihorroksen aikana eläimen ruumiinlämpötila laskee vain muutamaan lämpöasteeseen. Aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Ennen talvihorrosta eläimen tätyy syödä runsaasti, jotta rasvavarastot karttuvat. Esim. siili ja eräät lepakkolajit vaipuvat talvihorrokseen.

Question 17

kylmähorros

Answer 17

Kylmähorros on vaihtolämpöisten eläinten sopeutumista talveen. Kylmähorroksessa eläimen ruumiinlämpötila voi olla jopa pakkasen puolella, mutta sen solut eivät jäädy eläimen erittämän glyserolin vuoksi. Elintoiminnot ovat lähes pysähdyksissä. Esimerkiksi kyy ja sammakko vaipuvat kylmähorrokseen.

Question 18

etologia

Answer 18

Eläinten käyttäytymistä tutkiva tieteenala

Question 19

kosmopoliittinen laji

Answer 19

eliölaji, jonka levinneisyys kattaa lähes koko maapallon.

Question 20

populaation ominaisuuksia

Answer 20

ovat koko, yksilötiheys, ikärakenne, sukupuolirakenne ja levintätyyppi

Question 21

populaatioekologia

Answer 21

populaatioiden ominaisuuksia tutkiva biologian ala

Question 22

PUP-menetelmä, (pyynti-merkintä-uudelleenpyynti-menetelmä)

Answer 22

Määritettävän populaation koko = (1. pyynnissä kiinni saatujen määrä x 2. pyynnissä kiinni saatujen määrä) : 2. pyynnissä kiinni saatujen jo merkittyjen määrä.

Question 23

populaation kokoon vaikuttavat tekijät

Answer 23

• kuolleisuus ja lähtömuutto
  + syntyneisyys ja tulomuutto

tiheydestä riippumattomat: sääolosuhteet, kova pakkanen, myrsky tai pitkään jatkuva kuivuus

tiheydestä riippuvat: taudit, loiset, vesi ja ravinto. Jos populaatio on liian tiheä, kasvaa yksilöiden välinen kilpailu resursseista: vedestä, ravinnosta, lisääntymiskumppaneista ja tilasta on puutetta. Kilpailu kuluttaa energiaa, heikentää vastustuskykyä ja lisää stressiä.

Question 24

ympäristön kantokyky

Answer 24

Kantokyky on tietty määrä eliölajin yksilöitä, jonka jollakin tietyllä alueella ympäristö pystyy elättämään.

Question 25

kannanvaihtelut

Answer 25

aksoittaiset populaatiokoon pienenemiset ja suurenemiset,

Question 26

eksponentiaalisen kasvun malli (J-käyrä)

Answer 26

Jakautumalla lisääntyvien eliöiden, kuten bakteerien, populaatiot voisivat teoriassa kasvaa eksponentiaalisen kasvun mallin mukaan, sillä jakautuvien eliöiden uusi sukupolvi on aina kaksi kertaa edellistä isompi. Yhdestä bakteerista lähtenyttä kasvua (bakteerien lukumäärää) voi tällöin kuvata lukusarjalla 1, 2, 4, 8, 16… 2n.

Question 27

logistisen kasvun malli (S-käyrä)

Answer 27

johdetaan eksponentiaalisen kasvun mallista, ja se sisältää matemaattisen tekijän, joka kuvastaa ympäristön kantokykyä. Logistisessa kasvussa populaatio kasvaa aluksi kuten eksponentiaalisessa kasvussa, mutta heti alusta lähtien ympäristön vastus alkaa hidastaa populaation kasvua, koska malli ottaa huomioon ympäristön kantokyvyn.

Question 28

satunnainen levintätyyppi

Answer 28

on melko harvinainen. Se toteutuu vain sellaisten kasvien kohdalla, jotka leviävät siemeninä uudelle alueelle, eikä esimerkiksi muiden kasvien aiheuttama valonpuute vielä vaikuta niihin. Esimerkiksi voikukkien ja leskenlehtien esiintyminen voi olla satunnaista.

Question 29

säännöllinen levintätyyppi

Answer 29

Usein kasvien ja eläinten esiintyminen on säännöllistä eli tasaista, jolloin lähimpään lajitoveriin säilyy sopiva etäisyys. Näin yksilöt voivat taata omat tarpeensa, mutta riittävän lähellä olevat lajitoverit tuovat turvaa pedoilta.

Question 30

ryhmittäinen esiintyminen

Answer 30

Monet eläimet elävät laumoissa. Ryhmittäisestä esiintymisestä on hyötyä, sillä eliöt voivat yhdessä etsiä ruokaa, puolustautua pedoilta ja hoitaa jälkeläisiään. Myös muut eliöt esiintyvät usein ryhmittäin, jotta voivat hyödyntää epätasaisesti jakautuneita resursseja.

Question 31

metapopulaatio

Answer 31

Tietyllä alueella esiintyvät saman lajin paikallispopulaatiot, joilla on vaihtelevassa määrin kanssakäymistä keskenään, muodostavat niin kutsutun metapopulaation.

Question 32

symbioosi

Answer 32

kahden lajin muodostama pitkäaikainen vuorovaikutussuhde, joka hyödyttää molempia osapuolia tai hyödyttää vain toista ollen toiselle neutraali tai hyödyttää toista aiheuttaen toiselle ongelmia.

Question 33

insinöörilaji

Answer 33

vaikuttavat koko ympäröivään luontoon muokkaamalla ympäristöä. Esimerkiksi majavan rakentamat padot ylläpitävät kosteikkojen eliöyhteisöjä.

Question 34

mutualismi

Answer 34

Mutualistisessa vuorovaikutussuhteessa molemmat eliöt hyötyvät toisistaan ( +, + -suhde)

ehdollinen: eliöt eivät voi tulla toimeen yksinään. Esimerkki tällaisesta tiukasta vuorovaikutussuhteesta ovat jäkälät.
ehdoton: kumpikin laji voi tulla toimeen myös omillaan, mutta hyötyy suuresti toisen lajin läsnäolosta.

Question 35

kommensalismi, pöytävieras

Answer 35

Kommensalistisessa vuorovaikutussuhteessa toinen eliö hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa (+,0 -suhde).

Question 36

epifyytti

Answer 36

Epifyytti on eliö, joka kasvaa kasvin rungolla, oksilla tai lehdellä aiheuttamatta haittaa tälle. Esimerkiksi monet kämmekkäkasvit, sammalet ja jäkälät.

Question 37

Amensalismi

Answer 37

toinen eliö aiheuttaa toiselle haittaa, mutta ei hyödy siitä kuitenkaan itse mitenkään (−, 0 -suhde)

Question 38

Loisinta

Answer 38

toinen osapuoli hyötyy ja toinen kärsii, on kyse loisinnasta (+,− -suhde). Loinen on eliö, joka saa isäntäeliöstä yksipuolista hyötyä, kuten ravintoa tai suojaa.

Question 39

Peto-saalissuhde

Answer 39

eliöt käyttävät ravintonaan toisia eliötä, on kyse peto-saalissuhteesta (+,− -suhde). Pedot syövät toisia eläimiä ja saaliseläimet tulevat syödyiksi.

Question 40

laidunnus

Answer 40

Kasvinsyöjien ja kasvien välisestä vastaavasta vuorovaikutussuhteesta käytetään termiä laidunnus. Esimerkiksi kun tunturimittari (Epirrita autumnata) syö ravinnokseen tunturikoivujen (Betula pubescens ssp. czerepanovii) lehtiä, emme puhu peto-saalissuhteesta, vaan laidunnuksesta.

Question 41

koevoluutio, rinnakkaisevoluutio

Answer 41

Samalla kun kasvilajeille on kehittynyt myrkkyjä, joilla ne koettavat puolustaa itseään kasvisyöjiä vastaan, on kasvinsyöjille kehittynyt kyky sietää näitä myrkyllisiä yhdisteitä. Tällaista rinnakkaista ja vuorovaikutteista evoluutiota kutsutaan koevoluutioksi eli rinnakkaisevoluutioksi.

Question 42

resurssikilpailu

Answer 42

lajit käyvät kamppailua niiden kasvu- ja lisääntymismenestykseen vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi ravinnosta. Kilpailutilanne syntyy, kun yksilön hyödyntämä resurssi on pois muilta.

Question 43

häirintäkilpailu

Answer 43

eliöt vaikeuttavat tai kokonaan estävät toistensa resurssien käyttämistä, kasvua tai lisääntymistä. Monet linnut ja nisäkkäät taistelevat pesäpaikoista ja reviireistä. Jotkut kasvilajit puolestaan voivat erittää muille myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin ne itse saavat enemmän elintilaa. Häirintäkilpailussakin on siis pohjimmiltaan kysymys resursseista.

Question 44

sukkessio

Answer 44

eliöyhteisön muuttumisen kehityssarja, kehityksen aikana tapahtuu monenlaisia muutoksia niin eliölajistossa kuin alueen abioottisissakin oloissa. Kasvit kilpailevat ravinteista, valosta ja kasvutilasta. Se vaikuttaa eri tavoin eri lajien menestymiseen. Sukkession päätepiste, kliimaksiyhteisö

(primaari-, ja sekundaarisukkessio)
Primaarisukkessiossa eliöyhteisö kehittyy alueelle, jolla ei ole ennen ollut mitään
Sekundaarisukkessio tapahtuu alueella, jonka eliöyhteisö on tuhoutunut

Question 45

biomi

Answer 45

laajoja kasvillisuudeltaan yhdenmukaisia alueita. Niitä voidaan kutsua myös suurekosysteemeiksi.

Question 46

ravintoverkko

Answer 46

Useiden rinnakkaisten ravintoketjujen muodostama verkosto: kasveja syövät monenlaiset kasvinsyöjät, näitä puolestaan monenlaiset pedot jne.