Immateriaalioikeus

Question 1

Patentoitavuuden edellytykset?

Answer 1

Teollisesti käyttökelpoinen:

• Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän
keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle
keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada
patentin keksintöön … (PL 1 §)

• “susceptible of industrial application” (EPC 52 art.)

• Ratkaisu tekniseen ongelmaan tai tekninen teho,
vaikutus

• Toistettavissa; kyseisen alan ammattilainen pystyisi
toteuttamaan keksinnön.

• not obvious for a person skilled in the art – EPO
guidelines

Uusi:

• Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä
on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja eroaa
olennaisesti siitä (PatL 2.1 § )

• ”Significantly novel” (art 54 EPC)
• Objektiivinen uutuus: ei vain subjektiivinen l. tekijälleen kuten tekijänoikeus

• Absoluuttinen uutuus: milloin tahansa, missä tahansa tapahtunut keksinnön
julkiseksi tuleminen; alan ammattimies pystyy niiden avulla käyttämään keksintöä
hyväkseen (KHO 7.7.2004 – siipikarjan rehu valmistus – ei salassapitoa – patentti
kumoutui)

• Poikkeuksia esim.: konventioperiaate (l. sopimusetuoikeusperiaate),
väärinkäytös / kv näyttely , tunnettu aine/seos ja uusi menetelmä; PatL 2§

Keksinnöllisyys:

• Keksinnöllinen; keksintöä ei määritelty
• ”Should involve an inventive step” (art 56 EPC)

• Keksinnöllisyys; eroaa olennaisesti aikaisemmin julkiseksi tulleista keksinnöistä; alan
keskivertoammattimies – patenttilain tulkinta kansalliset erot – esim. KHO 13.6.2001 –
KHO 15.6.2001

• Prior art: previous patens and publications that may be identical or similar to
invention defined in the claims (Burk & Lemley) –

• Määritelty, mitä ei voida patentoida

Ø Ulkopuolelle
a. löytö, tieteellinen teoria, matemaattinen menetelmä ;
b.
taiteellinen luomus;
c. suunnitelma, sääntö tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten ja tietokoneohjelmia, PatenttiL 1.2 §

Ø Lisäksi lueteltu keksintöjä, joille ei myönnetä patenttia, vaikka ne sinänsä täyttävät
patenttioikeudellisen keksinnön tunnusmerkit, esim. ihmiskehon osa tai geenin
sekvenssi, kasvilajikkeet ja eläinrodut. Lisäksi jos kaupallisen hyvän tavan ja yleisen
järjestyksen vastaista, esim. Ihmisen kloonaus.

Question 2

Kerro mikä on tavaramerkki, mitä tarkoitetaan tavaramerkin erottamiskyvyllä, miten tavaramerkkioikeus saadaan, ja miten se voidaan menettää? Entä pitääkö sen olla graafisesti esitettävissä?

Answer 2

Tavaramerkki = tunnusmerkki tavaroiden tai palvelujen
erottamiseksi toisten tavaroita tai palveluista
– Tiettyjen tavaroiden tai palvelujen tunnus
(tavaramerkkiluokat)

Erottamiskyky

• tunnusmerkki, joka erottaa liikkeeseen lasketut
  tavarat tai palvelut toisten tuotteista

Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa,
valmistuspaikkaa tai –aikaa yksinomaan tai vähäisin
muunteluin tai lisäyksin ilmaiseva merkki on
erottamiskyvytön (TMerkkiL 13 §)

• Merkiltä, joka muodostuu yksinomaan tavaran
luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi
välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti
korottavasta muodosta, puuttuu erottamiskyky

• > vapaanapitotarve
  esim. Hymiö :) (KHO 2012:64)

Suojavaihtoehdot

• Kansallinen tavaramerkki
• Yhteisön tavaramerkki
• voimassa koko EU:n alueella
• rekisteröinti OHIMin ylläpitämään
  rekisteriin

• Kansainvälinen rekisteröinti

• Madridin järjestelmä
• kansalliset viranomaiset hakuinstansseina
• tuloksena joukko kansallisia rekisteröintejä

Tavaramerkkioikeuden syntyminen

• Rekisteröinti (TMerkkiL 1 §):

• Rekisteröidään tavara- ja palveluluokittain tavaroille ja
  palveluille
• Suoja-aika 10 vuotta kerrallaan
• tavaramerkkilakisopimus (Trademark Law Treaty, TLT)

• Vakiinnuttaminen (TMerkkiL 2 § 3 mom.):

• tunnusmerkki on vakiintunut, mikäli se on
  1) tässä maassa
  2) asianomaisissa elinkeino- ja kuluttajapiireissä
  3) yleisesti tunnettu
  4) haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä
• niin huomattava osa tuntee merkin, että sillä on
  goodwill-arvoa
• vakiinnuttamisnäyttö

Laajalti ja hyvin tunnettujen merkkien suoja

• Suoja erityisen tunnettuisuuden ja maineen
perusteella

• Kielto-oikeus tavaralajeista riippumatonta

• mikäli toisen samankaltaisen merkin ilman
  hyväksyttävää syytä tapahtuva käyttö merkitsisi
  aiemman tunnetun merkin erottamiskyvyn ja
  maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä
  tai olisi haitaksi aikaisemman merkin
  erottamiskyvylle tai maineelle

• PRH:n laajalti tunnettujen merkkien luettelo

Tavaramerkin disponointi

• Luovutus

• tavaramerkki on varallisuusoikeus, joka on
  luovutettavissa toiselle

• Käyttöluvat / lisenssit

• lisenssinsaaja ei saa luovuttaa oikeuttaan
  edelleen, ellei toisin ole sovittu (TMerkkiL 5 luku)

• Panttaus

• sovittava kirjallisesti, merkintä rekisteriin

• Liikkeenluovutus -> jos luovutetaan koko liike,
seuraa merkki liikettä, ellei toisin ole sovittu
(TMerkkiL 32 §:n 2 mom.)

Tavaramerkkisuojan lakkaaminen

• Rekisteröinnin poistaminen

• haltijan pyynnöstä
• rekisteröintiä ei ole uudistettu määräajassa

• Menetetyksi julistaminen

• degeneroituminen (erottamiskyvyn menetys)
• merkki tullut harhaanjohtavaksi tai lain, hyvän tavan
  tai yleisen järjestyksen vastaiseksi
• merkkiä ei ole käytetty viimeisen viiden vuoden
  kuluessa eikä käyttämättömyydelle osoiteta
  hyväksyttävää syytä -> ”käyttöpakko”

• Mitättömäksi julistaminen

• merkki rekisteröity lainvastaisesti

Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.

Tavaramerkkidirektiivi

Question 3

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien suoja (Protection of marks having a reputation): mistä on kysymys ja miten
suoja eroaa muiden tavaramerkkien suojasta?

Answer 3

Laajalti ja hyvin tunnettujen merkkien suoja

• Suoja erityisen tunnettuisuuden ja maineen
perusteella

• Kielto-oikeus tavaralajeista riippumatonta

• mikäli toisen samankaltaisen merkin ilman
  hyväksyttävää syytä tapahtuva käyttö merkitsisi
  aiemman tunnetun merkin erottamiskyvyn ja
  maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä
  tai olisi haitaksi aikaisemman merkin
  erottamiskyvylle tai maineelle

• PRH:n laajalti tunnettujen merkkien luettelo

Laajalti tunnetut merkit (well known marks) ovat tavaramerkkejä, joiden katsotan olevan niin laajalti ja yleisesti tunnettuja, että ne saavat tavallista tavaramerkkiä vahvempaa suojaa. Ne voivat saada suojaa, vaikka niitä ei olisi rekisteröity tai edes käytetty tietyllä alueella, esim. Suomessa. Ne voivat myös nauttia suojaa yli tavara- ja palveluluokkarajojen. Eli vaikka merkki yleensä saa suojaa samankaltaista merkkiä vastaan vain, jos sitä käytetään samanlaisilla tai samankaltaisilla tuotteilla, laajalti tunnettu merkki voi nauttia suojaa vaikka tuotteet olisivat erilaisia.

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien vahvemman suojan päätarkoitus on estää yrityksiä hyväksikäyttämästä tällaisen merkin mainetta ja toisaalta aiheuttamasta haittaa sen maineelle ja goodwillille.

Question 4

Kansainvälisyydellä on korostunut merkitys immateriaalioikeudessa. Mille keskeisille periaatteille
immateriaalioikeuden kansainvälinen sääntely on rakennettu?

Answer 4

-

Question 5

Maantieteellisten alkuperämerkintöjen suoja

Answer 5

Maantieteellisten merkintöjen suoja

• Pariisin yleissopimus ja TRIPS-sopimus

• Merkintöjä, jotka osoittavat tavaran olevan
peräisin tietyn jäsenvaltion alueelta tai tietyltä
seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, ja
tuotteen tunnettu laatu, maine tai muu
luonteenpiirre liittyy olennaisella tavalla sen
maantieteelliseen alkuperään

• Jäsenvaltion säädettävä keinoista estää
harhaanjohtavien maantieteellisten merkintöjen
käyttö

• Viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevat
merkinnät nauttivat erityistä lisäsuojaa

EU:n erityinen järjestelmä suojaamaan

1) maataloustuotteiden ja
elintarvikkeiden maantieteellistä
alkuperää osoittavia nimiä

• suojaa maantieteelliselle
  merkinnälle (SMM);
  Kainuun Rönttönen
• suojaa alkuperänimitykselle
  (SAN);
  Lapin puikula,
  Lapin poron liha

2) maataloustuotteita ja elintarvikkeita
aitoina perinteisinä tuotteina

• suojataan tuotteen erityisluonnetta eli
  perinteistä koostumusta tai perinteistä
  valmistustapaa
• Sahti, Kalakukko ja Karjalanpiirakka

Suojaa voi hakea vain useampi tuottaja
yhdessä tai tuottajia edustava järjestö

• Rekisteröintiä Suomessa hallinnoi maa- ja
metsätalousministeriö

• Maantieteellisen merkinnän myöntää
komissio

Question 6

Mallin rekisteröinti Suomen mallioikeuslain mukaisesti?

Answer 6

Mallioikeus

• Tuotteen tai sen osan, muodon, ulkonäön ja
koristelun suojaa -> mallisuoja

• Tuote = teollisesti tai käsityönä valmistetut tavarat,
  myös osat
• Moniosainen tuote = tuote, joka koostuu useista osista
  ja joka voidaan purkaa ja koota uudelleen

• Uutuusvaatimus (konventioprioriteetti 6 kk)

• Esteet: funktionaalisuus, muut
immateriaalioikeudelliset yksinoikeudet

• 5+5+5+5+5
• Yhteisömalli -> SMHV

Suojan edellytykset

• Uusi

• samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi
  aikaisemmin (samanlainen = eroavat vain
  epäolennaisilta yksityiskohdiltaan)

• Yksilöllinen

• asiaan perehtyneen käyttäjän mallista
  saama kokonaisvaikutelma eroaa
  tunnetuksi tulleista malleista

Julkiseksi tuleminen

• julkaistu rekisteröimismenettelyssä tai
  muutoin
• asetettu näytteille, käytetty liiketoiminnassa
  tai muuten tullut tunnetuksi
• em. toimien on täytynyt kohtuudella tulla
  EU:ssa alalla toimivien tietoon tavanomaisen
  liiketoiminnan yhteydessä
• Grace period = uutuuden armonaika / suoja-aika

Mallisuojan ulkopuolelle jäävät piirteet

• Tekniset osat

• tuotteen ulkomuodon piirteet, jotka
  määräytyvät ainoastaan tuotteen teknisen
  käyttötarkoituksen mukaan

• Liitososat

• tuotteen ulkomuodon piirteet, jotka on
  toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja
  kokoisina, jotta mallin sisältämä tuote voitaisiin
  mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa
  siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että
  kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

Mallisuojaus Suomessa

• Kansallinen mallioikeus
• Rekisteröity yhteisömalli
• asetus yhteisömalleista
• rekisteriviranomainen OHIM
• muutoksenhakuinstanssina Unionin yleinen
  tuomioistuin ja viime kädessä Unionin tuomioistuin
• yhtenäinen suoja EU:n alueella

• Rekisteröimätön yhteisömalli

• suoja syntyy mallin tunnetuksi tekemällä
• yhtenäinen suoja EU:n alueella
• rajoitetumpi kuin rekisteröidyn yhteisömallin suoja
• voimassa 3 vuotta tunnetuksi tekemisestä

Mallioikeuden sisältö

• Yksinoikeus käyttää mallia hyväkseen

• Esimerkiksi mallin mukaisen tuotteen
valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille
saattaminen, käyttäminen, maahantuonti,
maastavienti sekä varastoiminen näihin
tarkoituksiin.

• Vain kaupallinen hyväksikäyttö

Mallioikeuden pysyvyys ja voimassaolo

• Suoja-aika max. 25 vuotta
• Kumoaminen

– mallioikeus on rekisteröity mallioikeuslain vastaisesti
ja

– este rekisteröinnille on edelleen voimassa

• Siirrettävissä toiselle
• Lakkaaminen
• uudistamatta jättäminen
• rekisteristä poistaminen

Yhteisömalli

• Yhdellä hakemuksella mallisuojaa koko EU:n
alueella

• Jakamaton = suoja syntyy ja lakkaa samalla
kertaa koko EU:n alueella

• Suoja-aika 5 vuotta, uudistettavissa neljä
kertaa = maksimisuoja-aika 25 vuotta

• Rekisteriviranomaisena OHIM

Rekisteröimättömän mallin suoja

• Rekisteröimätön mallioikeus syntyy
automaattisesti, kun malli julkaistaan

• Yhtenäinen suoja koko EU:n alueella

• Olennaisesti rekisteröityjen mallien suojaa
suppeampi suoja

• Kieltää mallin suoran kopioinnin
• Lyhytikäiset tuotteet

Question 7

Yksinoikeus tunnusmerkkiin saadaan rekisteröinnillä tai vakiinnuttamalla. Mitä tarkoitetaan
vahvalla vs. heikolla merkillä, ja mitä merkitystä tällä jaottelulla on käytännössä?

Answer 7

Vain informatiivinen vaikutus todistelussa

Laajalti ja hyvin tunnettujen merkkien suoja

• Suoja erityisen tunnettuisuuden ja maineen
perusteella

• Kielto-oikeus tavaralajeista riippumatonta

• mikäli toisen samankaltaisen merkin ilman
  hyväksyttävää syytä tapahtuva käyttö merkitsisi
  aiemman tunnetun merkin erottamiskyvyn ja
  maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä
  tai olisi haitaksi aikaisemman merkin
  erottamiskyvylle tai maineelle

• PRH:n laajalti tunnettujen merkkien luettelo

Question 8

Patentinhaltijan oikeudet

Answer 8

• Patentti antaa haltijalleen määräaikaisen
yksinoikeuden, jonka perusteella hän voi kieltää muita
ammattimaisesti mm. valmistamasta, myymästä ja
käyttämästä keksintöä.

Lisäksi maahantuonti,
hallussapito sekä patentoidun menetelmän
käyttäminen (PL 3 §) / 20 v Suomi

• Vastikkeeksi yksinoikeudesta kieltää muita
ammattimaisesti hyödyntämästä keksintöä, tieto
keksinnöstä tulee julki, kun patenttihakemus
julkaistaan. / n. 18 kk

• Patentti on ns. kielto-oikeus, ja patentinhaltijan on itse
valvottava patentin loukkauksia.

Question 9

Yhtenäispatentti (Unitary Patent)

Answer 9

Yhtenäispatentti (Unitary Patent)

• Patenttipaketti (yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin UPC)

• EU-asetukset hyväksyttiin EU-neuvostossa joulukuussa 2012.; 25 jäsenvaltiota (kieliriita
Italia ja Espanja pois) – ei yksimielinen l. enchanced cooperation (art 20 TFEU)

• Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva kansainvälinen sopimus allekirjoitettiin
helmikuussa 2013

• Uusi patenttijärjestelmä astuu voimaan, kun siihen on liittynyt 13 EU-jäsenvaltiota.

Näiden maiden joukossa on oltava suurimmat patenttimaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia.

• Yhtenäispatentilla patentinhaltija voisi rekisteröidä yhtenäisen suojan samalla jopa 24
EU-jäsenmaassa – laaja markkina-alue

• Uutta patentti- ja oikeudenkäyntijärjestelmää voivat kuitenkin hyödyntää myös EU:n
ulkopuolelta tulevat yritykset.

Yhtenäispatentin myötä patenttien määrä Euroopassa
tulee todennäköisesti kasvamaan. – patenttitulva, patenttisodat

• Suomen vaihtoehdot: ratifioidaan, ei ratifioida, odotellaan

Ø Hallitus ehdotti 28.9.2015, että eduskunta hyväksyisi yhdistetystä
patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen (TEM tiedote)

Question 10

Tekijänoikeus ©: Mitä suojataan?
+ voimassaolo
+ tekijänoikeuden antama suoja
+ tekijänoikeuden rajoitukset

Answer 10

• Tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut teokset

(TekijänL 1 §) – yhteisteokset esim. elokuva

• Henkisen luomistyön tulos

• Keino suojata alkuperäisiä teoksia, kuten kirjallisia,
näyttämötaiteen teoksia, musiikkia, grafiikkaa,
audiovisuaalisia esityksiä (TekijänL 1 §) – esimerkkiluettelo

– voi ilmetä myös muulla tavalla ei vain ideat – myös kartat,
graafiset piirustukset tietokoneohjelmat

• Eurooppalainen konteksti - direktiivit, case law – SAS
Institute v. World Programming (C-406/10); Football
AssociaUon League v. QC Leisure (C-403/08); Flos SpA v.
Semenaro Casa a Familglia SpA (C-168/09)

Teoskynnyksen on ylityttävä

• Itsenäinen ja omaperäinen teos ”ettei kukaan muu, jos
olisi työhön ryhtynyt, olisi tehnyt täysin samanlaista
teosta” – ei aseteta laissa – lain esityöt - ei
taiteellisuusvaatimusta

• Teoskynnyksen ylittyminen vaihtelee teostyypeittäin;

taidekäsityö ja taideteollisuus korkea (KKO 1980 II 3
koru- ja solkimallit – solkimalli ei ollut; KKO 1976 II € -
koristevalaisin viilumenetelmä ei riittävän itsenäinen,
omaperäinen); rakennustaide korkea (KKO 1989:149
tyyppitalo ei ollut arkkitehtorisilta elementeiltään;
tietokoneohjelman suojasta lukuisia päätöksiä

Tekijänoikeuden voimassaolo

• kv. vaade 50 v, EU 70 v; 70 v kulunut tekijän
kuolinvuoden päättymisestä (TekijänL 43 §),
yhteisteokset viimeinen kuollut; tuntematon
tekijä 70 v kun teos luotiin

• Editio Princeps –suoja … joka ensimmäisen kerran
julkaisee tai julkistaa aikaisemman
julkaisemattoman tai julkistamattoman teoksen –
25 v - pohjoismainen

• Suoja-ajan päätyttyä teos on vapaa; poikkeus
klassikkosuoja

Tekijänoikeuden antama suoja I

Taloudelliset oikeudet (oikeudet siirrettävissä);

TekijäL 2 §

• Valmistaa kappaleita

• Saattaa yleisön saataviin, julkinen esitys ja
julkinen näyttäminen

• Jälleenmyyntikorvaus

TekijänL 2 §: Valmistaa kappaleita

• Fyysisen muodon antaminen, aineellistaminen

• Digitaalitekniikan kautta käsite epäselvä - teoksen
syöttäminen (upload) internettiin ja imurointi
(download) ovat kappaleen valmistamista

• Myös muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana,
toisessa kirjallisuus- taidelajissa taikka toista tekotapaa
käyttäen

Ø Infopaq International v. Danske Dagblades Forening
C-5/08; Football Association Premier Leaque v. QC Leisure
and Karen Murphy v. Media ProtecUon Services C-429/08;
SAS Institute v. World Programming C-406/10 –
Information Society Directive ja Computer Programs
Directive

TekijänL 2 §: Yleisön saataviin
saattaminen

• Yleisölle välittäminen, julkinen esittäminen,
levittäminen yleisön keskuuteen ja näyttäminen

• Peek & Cloppenburg v. Cassina C-456/06
omistuksen siirron on tapahduttava (koska ei
myynti) – kv sopimusten minimitaso; Egeda v.
Magnatrading C-293/98 - julkinen esittäminen
lähetykset hotellihuone; Football Association
Premier Leaque – ottelun lähettäminen julkisiin
paikkoihin

TekijäL 26i§: Jälleenmyyntikorvaus

• Oikeus kuvataiteen tekijöillä (maalaus, piirros,
kuvanveistos, grafiikka) - oikeudenhaltijat

• Ei jos valmistettu useita kappaleita

• Maksetaan ammattimaisesta ja julkisesta
jälleenmyynnistä (taidehuutokaupat, galleriat)

• ei yksityisten väliset transaktiot

• 5 % myydyn teoksen arvonlisäverottomasta
myyntihinnasta / 50 000 euroa

Tekijänoikeuden antama suoja II

Moraaliset	oikeudet	(ei	voida	siirtää;	paitsi	
perintö)	

• Tekijä ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti
(isyysoikeus); TekijäL 3.1 § - taitelijanimi – ei
ehdoton (esim. tietyt esitystilaisuudet
hautajaiset, mainosalan musiikki)

• Ei saa muuttaa tai asettaa saataviin loukkaavalla
tavalla (respektioikeus); TekijäL 3.2. § - parodia
yleensä sallittu – esim. elokuva mustavalkoinen

• Lisäksi luoksepääsy- ja katumisoikeus sekä
klassikkosuoja.

Tekijänoikeuden rajoitukset I

Vapaa hyväksikäyttöoikeus:

• Tekijänoikeus konsumoituu, kuluu loppuun, oikeuden raukeaminen:
saatettu yleisön saataville, ei tekijällä enää valtaa määrätä;
tietokoneohjelmat käyttöoikeuden luovutus (TekijäL 19,20 §)

• Valmistaminen yksityiseen käyttöön – toisinaan jopa ulkopuolinen
(ei esim. sävellysteokset) (TekijäL 12 §)

• Siteerausoikeus l. lainausoikeus (kirjallisuus, sävellysteokset,
elokuvateokset) – hyvä tapa ja tarkoitus (TekijäL 22 §)

• Vapaa esittämisoikeus (ei näytelmä- ja elokuvat) – jumalanpalvelus/
opetus – muut tapahtumat (TekijäL 21 §)

• Julkisten lausumien toisintamisoikeus (TekijäL 25 c§)
• Muut tapaukset tekijänoikeuslaissa

Tekijänoikeuden rajoitukset II

Pakkolisenssijärjestelmä:

• Oikeus hyväksikäyttöön suoraan laista, ei vastikkeetonta

• Ei velvoitetta ilmoittaa käytöstä – korvauksesta sovitaan
(tai välimiesmenettely)

• Antologiavapaus (opetus, vähäisiä osio, eräin edellytyksin
koko teos – ei alle 5 nuorempia teoksia; ei taide)

• Vuokraus/lainausoikeus (vastike paitsi jos esim. kirjasto)

• ECJ korvaus Sena v. Nos (C-245/00); Vewa v. Belgische
(C-271-00) (the Rental and Lending DirecUve) – SUchUng de
Thuiskopie v. Opus Supplies Deutscheland Gmbh and Others
(C-462/09) (InformaUon Society Directive)

Tekijänoikeuden rajoitukset III

Sopimuslisenssijärjestelmä:

• Teosten massakäyttö (kollektiivinen lupa);
pohjoismainen erikoisuus; moraalisten
oikeuksien kunnioittaminen
• Kopioimalla (Kopiosto ry); opetus, kunta, kirkko,
yritykset

Kopiosto mahdollistaa tekijänoikeuden suojaamien teosten monipuolisen käytön. Se myöntää käyttölupia
julkaisujen kopiointiin ja digitaaliseen käyttöön sekä av-teosten jakeluun ja tallentamiseen.

• Nauhoittaminen opetusta ja tieteellistä
tutkimusta varten

• Edelleen lähettäminen (radio- ja
televisiolähetykset)

Question 11

Tunnusmerkkioikeus

Answer 11

Tunnusmerkkioikeus

• Tunnusmerkki; mikä tahansa merkki, jolla
voidaan erottaa yritys tai yrityksen tavarat ja
palvelut toisen yrityksen tuotteista

• Toiminimi, aputoiminimi, rinnakkaistoiminimi
ja tavaramerkki

• Verkkotunnukset
• ToiminimiL, TavaramerkkiL, SopMenL

Question 12

Toiminimioikeus

Answer 12

Toiminimioikeus

• Erottamiskykyinen

• Yrityksen yksilöiminen ja erottaminen muista
  yrityksistä

• Ei harhaanjohtava

• toiminimen antama väärä kuva esim.
  yritysmuodosta, yrityksen toiminnasta tai
  yrityksen tuotteista

• Ei sekoitettavissa

• kokonaisvaikutelma: visuaalinen,
  akustinen ja sisällöllinen samankaltaisuus

• Rekisteröinti:

• Suoja koskee kaupparekisteriin merkittyä nimeä
  kokonaisuudessaan (Oy Alko Ab)
• Voimassa pysyvästi

• Vakiinnuttaminen

• yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin
  elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu
• Aputoiminimi
• Toissijainen tunnus; ”Stokka”
• Rinnakkaistoiminimi
• Sukunimi
• Kansallista oikeutta

• Luovutus vain elinkeinotoiminnan luovutuksen
yhteydessä

• Loukkauksesta sakkoa, asianomistajarikos
• Kumoaminen
• toiminimi rekisteröity lainvastaisesti
• toiminimi on tullut lainvastaiseksi
  rekisteröinnin jälkeen
• toiminimen haltija ei ole enää
  elinkeinonharjoittaja
• toiminimeä ei ole käytetty viimeisen viiden
  vuoden aikana eikä käyttämättömyydelle ole
  hyväksyttävää syytä
• vaadittava tuomioistuimessa

Question 13

Rekisteröinnin esteet (TMerkkiL 14 §)

Answer 13

Rekisteröinnin esteet (TMerkkiL 14 §)

• Ehdottomat esteet

• Harhaanjohtavuus
• Lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan
  vastaisuus

• Suostumuksenvaraiset esteet

• Sekoitettavuus
• Toisen toiminimi, nimi, henkilönkuva, muotokuva
• Tekijänoikeus, valokuva, malli
• Vaakuna, lippu
• jne..

• Harhaanjohtavuus

• Väärä kuva tuotteen ominaisuuksista tai
  maantieteellisestä alkuperästä

• Sekaannusvaara (likelihood of confusion)

• Merkin haltijalla oikeus kieltää identtisten
  tai sekaannusvaarassa olevien
  tavaramerkkien käyttö elinkeinotoiminnassa

-> mikäli merkit antavat väärän kuvan
tavaroiden kaupallisesta alkulähteestä kyse on
sekaannusvaarasta

-> mielleyhtymä merkkien välillä

Question 14

. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

a) laajalti tunnettujen tavaramerkkien suoja?
b) tavaramerkin degeneroituminen?
c) tavaramerkin rekisteröimisen ehdottomat esteet?

Answer 14

-

Question 15

Mitä tarkoittaa alueellisen, yhteisöraukeamisen periaate (the principle of regional
exhaustion)? (luennot ja kirja)

Answer 15

Opiskelijoille on jäänyt epäselvyyttä raukeamisen sisällöstä. Tässä vielä hieman täsmentävä käytännön näkökulmaa avaava selitys asiaan.

Patenttioikeuden haltija laskee ETA alueella liikkeelle patentoidun keksinnön sisältäviä laitteita. Tekijänoikeuden haltija laskee ETA alueella liikkeelle tekijänoikeudella suojattuja materiaaleja, esimerkiksi kirjoja. Tavaramerkin haltija laskee ETA alueella liikkeelle tavaramerkillä varustettuja tavaroita, esimerkiksi merkkifarkkuja.

Immateriaalioikeus säilyy voimassa, mutta immateriaalioikeuden haltija ei voi enää immateriaalioikeuteensa vedoten vaikuttaa kyseisten tavaraerien liikkumiseen ETA alueella. Kuka tahansa voi ostaa näitä tavaraeriä ja ryhtyä elinkeinonharjoittajanakin kuljettamaan näitä tavaraeriä ETA alueella eri maihin ja myymään näitä, eikä tähän toimintaan tarvita immateriaalioikeuden haltijan lupaa.

Normaalistihan esimerkiksi patenttioikeuden yksinoikeuteen kuuluu patentoidun keksinnön sisältävien tavaroiden maahantuonti. Mutta, jos tavaraerät on patenttioikeuden haltija tai joku muu hänen suostumuksellaan saattanut ETA markkinoille, ei patenttioikeuden haltija voi enää kontrolloida näiden tavaraerien maahantuontia.

Raukeaminen on alueellista sikäli, että jos patentin haltijan luvalla patentoidun keksinnön sisältäviä laitteita on myyty Yhdysvalloissa, patentin haltija voi kieltää niiden maahantuonnin ETA alueelle vetoamalla patenttioikeuteensa.

Immateriaalioikeus säilyy muutoin voimassa, eli kukaan ei kuitenkaan saa ryhtyä esimerkiksi painamaan liikkeelle laskettuja kirjoja lisää. Ainostaan liikkeelle laskettujen kirjojen eteenpäin myymiseen tekijänoikeuden haltija ei voi vaikuttaa.

Question 16

Mitä immateriaalioikeussuojaa tietokoneohjelman eri elementit voivat nauttia ja millä edellytyksin.

Answer 16

Maailman kauppajärjestön WTO:n TRIPS-sopimuksen 10 artikla edellyttää, että tietokoneohjelmat saavat Bernin sopimuksen alaista suojaa kirjallisina teoksina

TEKIJÄNOIKEUSSUOJAN EDELLYTYKSET:OMAPERÄISYYSVAATIMUS

tietokoneohjelma saa tekijänoikeussuojaa, mikäli se on omaperäinen siten, että se on tekijänsä henkinen luomus

TEKIJÄNOIKEUSSUOJAN KOHDE:IDEAN JA ILMAISUN VÄLINEN EROTTELU TIETOKONEOHJELMISSA

Ideoiden suojaamattomuus todettu TRIPS-sopimuksessa ja WIPOn tekijänoikeussopimuksessa: ideat, menettelyt, toimintamenetelmät ja matemaattiset käsitteet eivät nauti suojaa
EU ohjelmistodirektiivi (Artikla1.2): ideat ja periaatteet, jotka sisältyvät ohjelman eri osiin, rajapintoihin sisältyvät ideat ja periaatteet mukaan lukien, eivät saa tekijänoikeussuojaa
Tulkittu siten, että rajapintaspesifikaatiot eivät saa suojaa, mutta toteutus voi saada tekijänoikeussuojaa, jos omaperäisyysvaatimus täyttyy
Suomessa ideoiden suojaamattomuus todettu lainvalmisteluasiakirjoissa mm. KM 1987:8 ja HE 1990/161

Tapaus C-406/10 EUTI:n ratkaisu

Tietokoneohjelman toiminnallisuus, näiden toimintojen hyödyntämiseksi käytetty datatiedostomuoto ja ohjelmointikieli eivät nauttineet suojaa
Jos suoja annettaisiin mahdollistettaisiin ideoiden monopolisointi
Tietokoneohjelman käsikirjassa kuvattujen matemaattisten operaatioiden suojaamattomuus

KÄYTTÖLIITTYMÄT

Käyttöliittymien toiminnalliset elementit esim. valikkorakenteet eivät nauti tekijänoikeussuojaa
Käyttöliittymissä olevat ikonit yms. Graafiset elementit voivat saada itsenäistä tekijänoikeussuojaa, mikäli omaperäisyysvaatimus täyttyy, myös kokonaisuus voi nauttia suojaa
Taustalla oleva ohjelmakoodi saa lähtökohtaisesti suojaa tietokoneohjelmana

BSA tapaus Unionin tuomioistuin C-393/09

graafinen käyttöliittymä ei ole tietokoneohjelman ilmaisumuoto
Graafinen käyttöliittymä voi saada tekijänoikeussuojaa, jos se on tekijänsä henkinen luomus
Omaperäisyyskriteeri pyritään harmonisoimaan myös tietokoneohjelmien ulkopuolelle

Question 17

1 luku

Tekijänoikeuden kohde ja sisällys

Answer 17

1 luku

Tekijänoikeuden kohde ja sisällys

1 §

Tekijänoikeuden kohde (22.5.2015/607)

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24.3.1995/446)

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa. (11.1.1991/34)

2 § (14.10.2005/821)

Taloudelliset oikeudet (22.5.2015/607)

Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

Teos saatetaan yleisön saataviin, kun:

1) se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
3) sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
4) sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

3 §

Moraaliset oikeudet (22.5.2015/607)

Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.

4 §

Teoksen muuntelu ja muuttaminen (22.5.2015/607)

Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.

Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen.

5 §

Kokoomateos (22.5.2015/607)

Sillä, joka yhdistämällä teoksia tai teosten osia on aikaansaanut kirjallisen tai taiteellisen kokoomateoksen, on siihen tekijänoikeus, mutta hänen oikeutensa ei rajoita oikeutta ensiksi mainittuihin teoksiin.

6 §

Yhteisteos (22.5.2015/607)

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta.

7 §

Tekijäolettama (22.5.2015/607)

Tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.

Jos teos on julkaistu tekijää 1 momentissa sanotuin tavoin ilmaisematta, edustaa julkaisija, milloin sellainen on mainittu, ja muutoin kustantaja tekijää, kunnes tämä on ilmaistu uudessa painoksessa tai ilmoitettu asianomaiselle ministeriölle.

8 §

Julkistaminen ja julkaiseminen (22.5.2015/607)

Teos katsotaan julkistetuksi, kun se luvallisesti on saatettu yleisön saataviin.

Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita tekijän suostumuksella on saatettu kauppaan tai muutoin levitetty yleisön keskuuteen. (31.7.1974/648)

9 § (14.10.2005/821)

Tekijänoikeussuojaa vailla olevat teokset (22.5.2015/607)

Tekijänoikeutta ei ole:

1) lakeihin ja asetuksiin;
2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;
3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;
4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin;
5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske itsenäisiä teoksia, jotka sisältyvät momentissa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

10 § (23.8.1971/669)

Muut aineettomat oikeudet (22.5.2015/607)

Sen estämättä että teos on rekisteröity mallina siten kuin siitä on erikseen säädetty, voi sen tekijällä olla siihen tähän lakiin perustuva tekijänoikeus.

Oikeudesta valokuvaan säädetään lisäksi 49 a §:ssä. Integroidun piirin piirimallin oikeussuojasta säädetään erikseen. (24.3.1995/446)

Question 18

2 luku (24.3.1995/446)

Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä (14.10.2005/821)

Answer 18

2 luku (24.3.1995/446)

Tekijänoikeuden rajoitukset ja säännökset sopimuslisenssistä (14.10.2005/821)

11 a § (14.10.2005/821)

Tilapäinen kappaleen valmistaminen (22.5.2015/607)

Mitä 2 §:ssä säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, ei koske sellaista tilapäistä kappaleen valmistamista:

1) joka on väliaikaista tai satunnaista;
2) joka on erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia;
3) jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa välittäjän tekemä teoksen siirto verkossa kolmansien osapuolten välillä tai teoksen laillinen käyttö; sekä
4) jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta tietokoneohjelmaan eikä tietokantaan.

12 § (24.3.1995/446)

Teosten kappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön (22.5.2015/607)

Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen, käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.

Tämän pykälän säännökset eivät koske tietokoneella luettavassa muodossa olevaa tietokoneohjelmaa, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistamista tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta eivätkä rakennusteoksen valmistamista. (3.4.1998/250)

13 § (14.10.2005/821)

Valokopiointi (22.5.2015/607)

Julkaistusta teoksesta saa valmistaa kappaleita valokopioimalla tai vastaavin menetelmin sopimuslisenssin nojalla siten kuin 26 §:ssä säädetään.

14 § (14.10.2005/821)

Teosten käyttäminen opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa (22.5.2015/607)

Julkistetusta teoksesta saa sopimuslisenssin nojalla, siten kuin 26 §:ssä säädetään, valmistaa kappaleita opetustoiminnassa tai tieteellisessä tutkimuksessa käytettäviksi ja käyttää niitä mainitussa tarkoituksessa yleisölle välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske kappaleen valmistamista valokopioimalla tai vastaavin menetelmin.

Opetustoiminnassa saa äänen tai kuvan suoran talteenottamisen avulla valmistaa kappaleita opettajan tai oppilaan esittämästä julkistetusta teoksesta opetustoiminnassa tilapäisesti käytettäväksi. Siten valmistettua kappaletta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Ylioppilastutkintoon kuuluvaan tai muuhun vastaavaan kokeeseen saadaan ottaa osia julkistetusta teoksesta tai, jos teos ei ole laaja, koko teos.

Mitä 1 momentissa säädetään muun kuin radiossa tai televisiossa lähetetyn teoksen osalta, ei koske teosta, jonka tekijä on kieltänyt kappaleen valmistamisen tai teoksen välittämisen.

16 a § (14.10.2005/821)

Teosten kappaleiden valmistaminen yleisölle ja teosten välittäminen yleisölle (22.5.2015/607)

Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen:

1) valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta;
2) jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan oleviin kokoomateoksiin, sanomalehtiin tai aikakauskirjoihin sisältyvistä yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi lainaajille heidän yksityistä käyttöään varten niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät.

Valtioneuvoston asetuksella säädettävä arkisto ja yleisölle avoin kirjasto tai museo saa, jollei tarkoituksena ole välittömän tai välillisen taloudellisen edun tuottaminen, välittää omissa kokoelmissaan olevan julkistetun teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten laitoksen tiloissa yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla. Edellytyksenä on, että välittäminen voi tapahtua teoksen käyttöä koskevien hankinta-, lisenssi- ja muiden sopimusehtojen estämättä ja että muu kuin tässä momentissa tarkoitetun käytön edellyttämä teoksen kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty.

17 § (14.10.2005/821)

Teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi (22.5.2015/607)

Näkövammaisille ja muille, jotka vamman tai sairauden vuoksi eivät voi käyttää teoksia tavanomaisella tavalla, saa valmistaa kappaleita julkaistusta kirjallisesta teoksesta, sävellysteoksesta tai kuvataiteen teoksesta muulla tavalla kuin ääntä tai liikkuvaa kuvaa tallentamalla. Siten valmistettuja teoksen kappaleita saa käyttää edellä tarkoitetuille välittämiseen muulla tavalla kuin radiossa tai televisiossa lähettämällä.

Tekijällä on oikeus korvaukseen 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta teoksen kappaleen valmistamisesta myytäväksi tai teoksen välittämisestä vammaiselle tai muulle siten, että tämän haltuun jää pysyvästi kappale teoksesta.

19 § (24.3.1995/446)

Teoksen kappaleiden levittäminen ja oikeus lainauskorvaukseen (22.5.2015/607)

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella, kappaleen saa levittää edelleen. (14.10.2005/821)

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske teoksen kappaleen saattamista yleisön saataviin vuokraamalla tai siihen verrattavalla oikeustoimella. Rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuotteen saa kuitenkin vuokrata yleisölle.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske elokuvateoksen tai tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen saattamista yleisön saataviin lainaamalla.

Teoksen tekijällä on oikeus korvaukseen teoksensa kappaleiden lainaamisesta yleisölle, lukuun ottamatta rakennustaiteen, taidekäsityön ja taideteollisuuden tuotteita. Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos lainaaminen tapahtuu muusta kuin yleisestä kirjastosta tai korkeakoulukirjastosta.

Teoksen kappaleen, joka on tekijän suostumuksella ensimmäisen kerran myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueen ulkopuolella, saa 1 momentin mukaisesti 3 momentissa olevin rajoituksin [Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske elokuvateoksen tai tietokoneella luettavassa muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen saattamista yleisön saataviin lainaamalla.]:

1) saattaa yleisön saataviin lainaamalla;
2) myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa, jos luovutettava kappale on yksityisen henkilön omaan käyttöönsä hankkima;
3) myydä tai muutoin pysyvästi luovuttaa, jos luovutettava kappale on arkiston, yleisölle avoimen kirjaston tai museon kokoelmaansa hankkima.

20 § (14.10.2005/821)

Teoskappaleen näyttäminen (22.5.2015/607)

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti.

22 § (24.3.1995/446)

Sitaatti (22.5.2015/607)

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

25 j § (24.3.1995/446)

Tietokoneohjelman ja tietokannan käyttäminen (22.5.2015/607)

Joka on laillisesti hankkinut tietokoneohjelman, saa valmistaa ohjelmasta sellaiset kappaleet ja tehdä ohjelmaan sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. Tämä koskee myös virheiden korjaamista.

Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa valmistaa ohjelmasta varmuuskappaleen, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta.

Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa tarkastella, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä.

Se, jolla on oikeus käyttää tietokantaa, saa valmistaa tietokannasta kappaleita ja tehdä kaikki muutkin toimet, jotka ovat tarpeen tietokannan sisältöön pääsyä ja sisällön tavanmukaista käyttöä varten. (3.4.1998/250)

Sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan 2–4 momentin mukaista käyttöä, on tehoton. (3.4.1998/250)

25 k § (24.3.1995/446)

Tietokoneohjelmien yhteentoimivuus (22.5.2015/607)

Ohjelman koodin kopioiminen ja sen muodon kääntäminen on sallittua, jos nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä, ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) nämä toimenpiteet suorittaa lisenssinhaltija tai muu henkilö, jolla on oikeus käyttää ohjelman kappaletta, taikka heidän lukuunsa henkilö, jolla on siihen oikeus;
2) yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeellinen tieto ei aikaisemmin ole ollut helposti ja nopeasti 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden saatavilla; sekä
3) nämä toimenpiteet rajoittuvat niihin alkuperäisen ohjelman osiin, jotka ovat yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta tarpeen.

Tietoja, jotka on saatu 1 momentin säännösten nojalla, ei saa näiden säännösten nojalla:

1) käyttää muuhun tarkoitukseen kuin itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden aikaansaamiseen;
2) antaa muille, ellei se ole tarpeen itsenäisesti luodun tietokoneohjelman yhteentoimivuuden kannalta; eikä
3) käyttää ilmaisumuodoltaan huomattavassa määrin samanlaisen tietokoneohjelman kehittämiseen, valmistamiseen tai markkinoille saattamiseen taikka muuhun tekijänoikeutta loukkaavaan toimeen.

Sopimuksen ehto, jolla rajoitetaan tämän pykälän mukaista tietokoneohjelman käyttöä, on tehoton.

Question 19

2 a luku (8.6.1984/442)

Hyvitys teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön (14.10.2005/821)

Answer 19

2 a luku (8.6.1984/442)

Hyvitys teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön (14.10.2005/821)

26 a § (19.12.2014/1171)

Hyvitys (22.5.2015/607)

Valtio maksaa tekijöille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Hyvitys maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta, jonka tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.

Yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos.

Question 20

2 b luku (24.3.1995/446)

Jälleenmyyntikorvaus

Answer 20

2 b luku (24.3.1995/446)

Jälleenmyyntikorvaus

26 i § (5.5.2006/345)

Jälleenmyyntikorvaus (22.5.2015/607)

Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada korvaus kaikesta kuvataiteen teoksen jälleenmyynnistä, johon osallistuu myyjänä, ostajana tai välittäjänä taidemarkkinoiden ammattilainen. Oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen ei kuitenkaan ole, jos yleisölle avoin museo ostaa teoksen yksityishenkilöltä.

Jälleenmyyntikorvaus on:

a) 5 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on enintään 50 000 euroa;
b) 3 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 50 000 euroa mutta enintään 200 000 euroa;
c) 1 prosentti siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 200 000 euroa mutta enintään 350 000 euroa;
d) 0,5 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 350 000 euroa mutta enintään 500 000 euroa; ja
e) 0,25 prosenttia siitä osasta kuvataiteen teoksen myyntihintaa, joka on yli 500 000 euroa.

Jälleenmyyntikorvaus lasketaan kuvataiteen teoksen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. Jälleenmyyntikorvausta ei peritä myyntihinnasta, joka arvonlisäverottomana on enintään 255 euroa. Pykälän 2 momentin mukaan laskettavan korvauksen kokonaismäärä on enintään 12 500 euroa.

Oikeus saada korvaus jälleenmyynnistä syntyy, kun tekijä tai hänen oikeudenomistajansa on myynyt tai muutoin pysyvästi luovuttanut kuvataiteen teoksen tai tekijän itsensä tekemiä tai hänen luvallaan tehtyjä kuvataiteen teoksen kappaleita, joita on rajoitettu määrä.

Oikeutta korvaukseen ei ole rakennustaiteen tuotteiden jälleenmyynnistä.

Oikeus korvaukseen on voimassa tekijänoikeudellisen suoja-ajan. Oikeus on henkilökohtainen eikä tekijä voi luovuttaa sitä kolmannelle tai luopua siitä. Oikeuteen sovelletaan kuitenkin, mitä 41 §:n 1 momentissa säädetään. Jos tekijältä ei jää oikeudenomistajia, korvaukset käytetään tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin.

26 j § (5.5.2006/345)

Korvauksen keräävä järjestö (22.5.2015/607)

Jälleenmyyntikorvauksen kerää ja tilittää kuvataiteen teosten tekijöille Suomessa myytyjen teosten tekijöitä edustava järjestö, jonka opetusministeriö on hakemuksesta hyväksynyt tehtävään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi.

26 k § (5.5.2006/345)

Vastuu korvauksen suorittamisesta (22.5.2015/607)

Korvauksen suorittamisesta ovat vastuussa 26 i §:n 1 momentissa tarkoitettu myyjä ja välittäjä. Ostaja on vastuussa korvauksen suorittamisesta, jos jälleenmyyntiin ei osallistu muita taidemarkkinoiden ammattilaisia kuin ostaja.

Question 21

3 luku

Tekijänoikeuden siirtyminen

Answer 21

3 luku

Tekijänoikeuden siirtyminen

Väliotsikko on kumottu L:lla 22.5.2015/607 (22.5.2015/607)

27 §

Yleiset määräykset oikeuden luovutuksesta (22.5.2015/607)

Tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä [moraaliset oikeudet] johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain.

Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Tilauksesta tehtyyn muotokuvaan tekijä ei kuitenkaan saa käyttää oikeuttaan tilaajan tai, tämän kuoltua, hänen leskensä ja perillistensä suostumuksetta.

28 §

Teoksen muuttamiskielto ja oikeuden edelleenluovutuskielto (22.5.2015/607)

Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa; luovuttaja on kuitenkin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.

Question 22

4 luku

Tekijänoikeuden voimassaoloaika

Answer 22

4 luku

Tekijänoikeuden voimassaoloaika

43 § (22.12.1995/1654)

Tekijänoikeuden suoja-aika (22.5.2015/607)

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on 6 §:ssä tarkoitetusta teoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.

Sanoitetun sävellysteoksen, jota varten sekä sanoitus että sävellys erityisesti luotiin, tekijänoikeus on voimassa kunnes 70 vuotta on kulunut viimeiseksi kuolleen sanoittajan tai säveltäjän kuolinvuodesta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty sanoitetun sävellysteoksen tekijöiksi. (8.11.2013/763)

44 § (22.12.1995/1654)

Tuntemattoman tekijän teos (22.5.2015/607)

Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin. Jos teos julkaistaan osina, lasketaan tekijänoikeuden voimassaoloaika erikseen kullekin osalle.

Jos tekijän henkilöllisyys selviää 1 momentissa mainitun ajan kuluessa, noudatetaan, mitä 43 §:ssä säädetään.

Julkistamattoman teoksen, jonka tekijää ei tunneta, tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos luotiin.

Question 23

6 luku

Erinäisiä määräyksiä

(TekijänoikeusL)

Answer 23

6 luku

Erinäisiä määräyksiä

51 §

Teoksen tai tekijän sekoitettavuus (22.5.2015/607)

Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään.

52 §

Tekijän nimi ja nimimerkki (22.5.2015/607)

Taideteoksen kappaleeseen saa toinen vain tekijän toimeksiannosta panna hänen nimensä tai nimimerkkinsä.

Taideteoksen jäljennökseen ei tekijän nimeä tai nimimerkkiä saa panna sillä tavoin, että jäljennös voidaan sekoittaa alkuperäisteokseen.

Sen, joka valmistaa tai levittää yleisön keskuuteen taideteoksen jäljennöksen, on merkittävä jäljennös siten, että se ei ole sekoitettavissa alkuperäisteokseen. (24.3.1995/446)

52 a § (24.3.1995/446)

Luoksepääsyoikeus (22.5.2015/607)

Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen:

1) tekijän taiteellisen työn kannalta; tai
2) hänen 2 §:ssä tarkoitettujen taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun oikeuteen sovelletaan, mitä 41 §:ssä säädetään.

53 §

Klassikkosuoja (22.5.2015/607)

Jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on asetuksella määrättävällä viranomaisella valta, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, kieltää sellainen menettely.

Jos se, jota kielto koskee, on siihen tyytymätön, hän voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Question 24

Tavaramerkkilaki

1 luku

Yleiset säännökset (5.8.2016/616)

Answer 24

Tavaramerkkilaki

1 luku

Yleiset säännökset (5.8.2016/616)

1 § (5.8.2016/616)

Tässä laissa säädetään yksinoikeudesta tavaroita ja palveluita varten elinkeinotoiminnassa käytettävään tavaramerkkiin. Tässä laissa säädetään myös yhteisön tavaramerkistä ja tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä.

Mitä tässä laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluita.

2 § (5.8.2016/616)

Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti.

3 § (5.8.2016/616)

Merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

4 § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan rekisteröimällä se 2 luvussa tarkoitettuun tavaramerkkirekisteriin.

4 a § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiä, kun tavaramerkki on vakiinnutettu.

Vakiinnuttamisella voidaan saada yksinoikeus myös muuhun kuin 2 §:ssä tarkoitettuun elinkeinotoiminnassa käytettävään merkkiin.

Tavaramerkki katsotaan vakiinnutetuksi, jos se on Suomessa asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.

5 § (5.8.2016/616)

Yksinoikeutta ei voi saada sellaiseen merkkiin, joka muodostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta muodosta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta.

5 a § (5.8.2016/616)

Tavaramerkkiin ei saa ottaa toisen nimeä eikä toiminimeä. Tavaramerkkiin ei myöskään saa ottaa toisen aputoiminimeä eikä toissijaista tunnusta, paitsi jos näiltä puuttuu erottamiskyky tai kysymys on eri toimialoista tai tavaralajeista.

6 § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena:

1) merkkiä, joka on sama kuin samoja tavaroita varten suojattu tavaramerkki;
2) merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Jos tavaramerkki on Suomessa laajalti tunnettu ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle, kukaan muu kuin se, jolla on yksinoikeus tavaramerkkiin, ei saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, vaikka tavarat, joita varten merkki on, eivät ole samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten laajalti tunnettu tavaramerkki on suojattu.

Käyttämiseksi elinkeinotoiminnassa katsotaan:

1) merkin paneminen tavaroihin tai niiden päällyksiin;
2) tavaroiden tarjoaminen tai liikkeelle laskeminen tai niiden varastoiminen tällaista tarkoitusta varten merkkiä käyttäen;
3) tavaroiden maahantuonti tai maastavienti merkkiä käyttäen taikka maahantuonti edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi;
4) merkin käyttäminen liikeasiakirjoissa markkinoinnissa;
5) merkin muu vastaava käyttäminen.

Edellä 3 momentissa tarkoitetuksi merkin käyttämiseksi elinkeinotoiminnassa katsotaan myös suullinen käyttäminen.

7 § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus tavaramerkkiin ei estä toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan mukaisesti:

1) omaa nimeään, toiminimeään, aputoiminimeään, toissijaista tunnustaan tai osoitettaan;
2) tavaroiden lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa taikka muuta tavaroiden ominaisuutta osoittavaa merkintää;
3) tavaramerkkiä, jos sen käyttäminen on tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi.

8 § (5.8.2016/616)

Tavaramerkin haltija saa kieltää tavaramerkin käyttämisen tavaroissa, jotka hän tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille Euroopan talousalueella kyseistä tavaramerkkiä käyttäen vain, jos tavaroihin on tehty muutoksia tai niitä on huononnettu sen jälkeen, kun ne on saatettu markkinoille tai tavaramerkin haltijalla on muu perusteltu syy kieltää tavaramerkin käyttäminen.

9 § (5.8.2016/616)

Jos useat vaativat yksinoikeutta tavaramerkkeihin, jotka ovat 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla samoja tai samankaltaisia, etusija on sillä, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen, ellei muuta johdu siitä, mitä 10 tai 10 a §:ssä säädetään.

10 § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus rekisteröityyn tavaramerkkiin säilyy aikaisemmin rekisteröidyn tai vakiinnutetun tavaramerkin rinnalla, jos rekisteröintiä on haettu vilpittömässä mielessä eikä aikaisemmin rekisteröidyn tai vakiinnutetun tavaramerkin haltija ole ryhtynyt toimenpiteisiin myöhemmin rekisteröidyn tavaramerkin käytön estämiseksi, vaikka hän on viiden vuoden ajan ollut sen käytöstä tietoinen.

Jos myöhemmin rekisteröityä tavaramerkkiä on käytetty ainoastaan osassa niistä tavaroista, joita varten se on rekisteröity, yksinoikeus koskee tavaramerkin käyttöä vain kyseisten tavaroiden osalta.

0 a § (5.8.2016/616)

Yksinoikeus vakiinnutettuun tavaramerkkiin säilyy aikaisemmin rekisteröidyn tai vakiinnutetun tavaramerkin rinnalla, jos aikaisemmin rekisteröidyn tai vakiinnutetun tavaramerkin haltija ei ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimenpiteisiin myöhemmin vakiinnutetun tavaramerkin käytön estämiseksi ja myöhemmin vakiinnutettu merkki on otettu käyttöön vilpittömässä mielessä.

Jos aikaisemmin rekisteröity tai vakiinnutettu tavaramerkki on laajalti tunnettu Suomessa, 1 momentissa tarkoitettuna kohtuullisena aikana pidetään viittä vuotta siitä, kun aikaisemmin rekisteröidyn tai vakiinnutetun tavaramerkin haltija sai tietää myöhemmin vakiinnutetun tavaramerkin käytöstä.

11 § (5.8.2016/616)

Jos 7 §:n 1 kohdassa tai 10 taikka 10 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa havaitaan kohtuulliseksi, markkinaoikeus määrää, että toista tavaramerkkiä tai kumpaakin niistä saadaan käyttää vain määrätyllä tavalla muodostettuna, lisäämällä siihen paikannimi tai haltijan nimi taikka rajaamalla sen käyttö koskemaan tiettyjä tavaroita tai tiettyä aluetta taikka muulla vastaavalla tavalla.

Question 25

2 luku

Tavaramerkkien rekisteröinti

Answer 25

2 luku

Tavaramerkkien rekisteröinti

12 §

Tavaramerkkirekisteriä pitää patentti- ja rekisterihallitus.

13 § (5.8.2016/616)

Merkki, joka ei ole 3 §:n mukaisesti erottamiskykyinen tai johon ei 5 §:n nojalla voi saada yksinoikeutta, ei täytä rekisteröinnin edellytyksiä.

Tavaramerkiltä ei kuitenkaan erottamiskyvyn puuttumisen perusteella saa evätä rekisteröintiä, jos tavaramerkki on ennen rekisteröintihakemuksen tekopäivää käytössä tullut erottamiskykyiseksi.

14 § (5.8.2016/616)

Tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos:

1) se on lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen;
2) se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan;
3) siihen on ilman asianomaista lupaa otettu valtion vaakuna, lippu tai muu tunnuskuva, rekisteröitävän merkin käyttökohteena olevia tai niiden kaltaisia tavaroita koskeva virallinen tarkastus- tai takuumerkki taikka tarkastus- tai takuuleima, suomalainen kunnanvaakuna taikka kansainvälisen, valtioiden välisen järjestön lippu, vaakuna tai muu tunnuskuva, nimitys tai nimen lyhennys taikka muu kuvio, nimitys tai nimen lyhenne, jos sen ottaminen tavaramerkkiin voi aiheuttaa vaaran siitä, että yleisö sekoittaa tavaramerkin sanotunlaiseen tunnuskuvaan, merkkiin, leimaan, nimitykseen tai nimen lyhenteeseen;
4) se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, joka on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kyseessä on toisen suojattu toiminimi taikka sellainen toisen aputoiminimi tai toissijainen tunnus, jota tarkoitetaan 5 a §:ssä, taikka toisen nimi tai muotokuva, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta;
5) se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, joka on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kyseessä on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimi, jos se on erikoislaatuinen, tai joka loukkaa toisen tekijänoikeutta teokseen tai toisen oikeutta valokuvaan tai suojattuun malliin;
6) se aiheuttaa vaaran, että yleisö sekoittaa sen toisen elinkeinonharjoittajan nimeen, suojattuun toiminimeen tai aputoiminimeen siten, että sekoitettavuuteen voitaisiin vedota toiminimilain (128/1979) 5 §:n nojalla;
7) aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa;
8) tavaramerkin hakija on tehnyt rekisteröintihakemuksen vilpillisessä mielessä;
9) se aiheuttaa sekaannusvaaran Suomessa tai Euroopan unionissa suojatun kasvilajikkeen lajikenimeen;

Edellä 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan:

1) kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity aiemman hakemuksen perusteella tai jolla on muuten aiempi etuoikeus kuin tavaramerkin hakijalla;
2) Suomessa tai Euroopan unionissa voimassa olevaa kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaa tavaramerkkiä, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on Suomessa tai Euroopan unionissa aikaisempi oikeus kuin tavaramerkin hakijalla;
3) 57 §:ssä tarkoitettua yhteisön tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella, tai jolla on 57 §:ssä mainitun neuvoston asetuksen 34 tai 35 artiklan mukainen aiemmuus Suomesta;
4) tavaramerkkiä, joka on vakiinnutettu silloin, kun rekisteröintiä haetaan.

Niissä tapauksissa, joita 1 momentin 4–8 kohdassa tarkoitetaan, tavaramerkki voidaan rekisteröidä, jos se, jonka oikeudesta on kyse, suostuu siihen, eikä 1 momentista muutoin johdu estettä rekisteröinnille.

15 §

Rekisteröinnillä saatu yksinoikeus tavaramerkkiin ei käsitä sellaista merkin osaa, jota ei sinänsä voida rekisteröidä.

Jos merkkiin sisältyy sellainen osa ja erityistä syytä on otaksua, että merkin rekisteröinti voi aiheuttaa epätietoisuutta yksinoikeuden laajuudesta, voidaan rekisteröitäessä tämä osa nimenomaan erottaa suojan piiristä.

Jos myöhemmin osoittautuu, että suojan piiristä erotettu merkin osa on tullut rekisteröimiskelpoiseksi, voidaan toimittaa uusi rekisteröinti, joka kohdistuu tähän merkin osaan tai merkkiin kokonaisuudessaan ilman edellä sanottua rajoitusta.

16 §

Tavaramerkki rekisteröidään yhteen tai useampaan tavaraluokkaan. Tavaramerkkiluokituksen vahvistaa patentti- ja rekisterihallitus.

17 § (16.12.1983/996)

Tavaramerkin rekisteröintiä on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta. Hakemuksessa tulee ilmoittaa hakijan nimi tai toiminimi sekä tavarat ja luokat, jotka merkki käsittää. Merkki on hakemuksessa selvästi osoitettava. (22.12.1995/1715)

Hakemusta tehtäessä on suoritettava hakemusmaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun maksu on suoritettu. (25.1.1993/39)

20 § (22.12.1995/1715)

Jos hakemus täyttää sille asetetut vaatimukset eikä asiassa ole ilmennyt estettä rekisteröinnille, rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä tavaramerkki ja rekisteröinnistä on kuulutettava.

Väite rekisteröintiä vastaan on tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kuuluttamispäivästä.

Vaikka väitteentekijä peruuttaa väitteen, asia voidaan tutkia, jos siihen on erityisiä syitä.

21 § (22.12.1995/1715)

Väitteen jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Kun päätös rekisteröinnin kumoamisesta on saanut lainvoiman, päätöksestä on kuulutettava. (21.1.2000/56)

Rekisteriviranomainen hylkää väitteen, jos rekisteröinnille ei ole estettä.

22 §

Rekisteröinti on voimassa siitä päivästä, jona hakemus on tehty, siihen saakka kunnes kymmenen vuotta on kulunut rekisteröintipäivästä.

Rekisteröinti uudistetaan merkin haltijan hakemuksesta, kulloinkin kymmeneksi vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä.

Rekisteröinti voidaan uudistaa aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä. (22.12.1995/1715)

Uudistamista on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta, jos uudistamisen yhteydessä halutaan tehdä rekisterimerkintöihin muutos tai jos rekisteriin ei ole merkitty, mihin luokkiin tavarat kuuluvat. Muutoin rekisteröinti katsotaan uudistetuksi, kun uudistamismaksu on suoritettu. (22.12.1995/1715)

23 §

Rekisteröidyn tavaramerkin haltijan hakemuksesta voidaan rekisterissä tehdä merkkiin sellaisia vähäisiä muutoksia, joista huolimatta merkin kokonaisvaikutelma pysyy entisellään.

Question 26

3 luku

Oikeussuojan lakkaaminen ja rekisteröinnin mitättömyys (TavaramerkkiL)

Answer 26

3 luku

Oikeussuojan lakkaaminen ja rekisteröinnin mitättömyys

24 §

Jollei rekisteröidyn tavaramerkin haltija ole hakenut rekisteröinnin uudistamista niin kuin 22 §:ssä on sanottu, on merkki poistettava rekisteristä.

Tavaramerkki on niin ikään poistettava rekisteristä, milloin merkin haltija rekisteröinnin voimassa ollessa sitä pyytää. Jos rekisterimerkinnän mukaan merkkiin on perustettu panttioikeus, älköön rekisteristä poistamista toimitettako ilman pantinhaltijan suostumusta.

Merkin haltijan hakemuksesta voidaan supistaa niiden tavaroiden tai tavaraluokkien luetteloa, joita rekisteröinti tarkoittaa. Pantinhaltijan suostumuksesta olkoon noudatettavana, mitä 2 momentissa on sanottu.

25 § (5.8.2016/616)

Jos tavaramerkki on rekisteröity vastoin tätä lakia, rekisteröinti on mitätön, jollei muuta johdu 10 tai 10 a §:ssä tarkoitetusta seikasta tai muusta olosuhteiden muuttumisesta.

26 § (25.1.1993/39)

Yksinoikeus tavaramerkkiin menetetään:

1) jos merkki rekisteröinnin tai vakiintumisen tapahduttua ilmeisesti on menettänyt kykynsä erottaa merkin haltijan tavarat muiden tavaroista; tai
2) jos merkki rekisteröinnin tai vakiintumisen tapahduttua on tullut harhaanjohtavaksi taikka lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiseksi.

Tavaramerkin rekisteröinti menetetään, jos merkkiä ei ole käytetty viimeisten viiden vuoden aikana eikä haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä. Tavaramerkin käyttö haltijan suostumuksella rinnastetaan haltijan toimesta tapahtuvaan tavaramerkin käyttöön. Rekisteröinnin menettämistä ei voida kuitenkaan vaatia, jos merkkiä on käytetty viiden vuoden käyttämättömyysjakson päättymisen jälkeen, mutta ennen menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon sellaista merkin käyttöä, joka on tapahtunut menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden kuluessa, jos käytön valmistelut aloitetaan vasta, kun haltija on tullut tietoiseksi siitä, että menettämistä koskeva vaatimus voidaan tehdä. (22.12.1995/1715)

Jos rekisteröinnin menettämisperuste koskee vain joitakin niistä tavaroista, joita varten tavaramerkki on rekisteröity, rekisteröinti menetetään vain näiden tavaroiden osalta.

27 §

Rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta ja tavaramerkin menettämisestä päättää tuomioistuin, kun siitä tehdään kanne merkin haltijaa vastaan.

Kannetta, jota 1 momentissa tarkoitetaan, saa ajaa jokainen, joka kärsii haittaa rekisteröinnistä. Jos kanne perustuu 13 §:ssä, 14 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tai 26 §:ssä olevaan säännökseen, saa kannetta ajaa myös virallinen syyttäjä tai asianomaisten elinkeinon- tai ammatinharjoittajien etuja valvova yhteisö.

Kantajan pyynnöstä tehtäköön kanteen vireillepanosta merkintä tavaramerkkirekisteriin.

Question 27

4 luku

Erityisiä säännöksiä ulkomaalaisten ja ulkomaisten tavaramerkkien suojasta

Answer 27

4 luku

Erityisiä säännöksiä ulkomaalaisten ja ulkomaisten tavaramerkkien suojasta

28 §

Jos joku, joka ei harjoita elinkeinoa Suomessa, hakee tavaramerkin rekisteröintiä, on hakemukseen liitettävä todistus siitä, että hakija on saanut saman merkin samanlaisia tavaralajeja varten rekisteröidyksi siinä vieraassa valtiossa, jossa hakija harjoittaa elinkeinoa tai hänellä on kotipaikka tai jonka kansalainen hän on.

Sellaista todistusta kuin 1 momentissa tarkoitetaan älköön kuitenkaan vaadittako, jos vastaavaa selvitystä ei vieraassa valtiossa vaadita siltä, joka on Suomen kansalainen tai jolla on täällä kotipaikka tai joka harjoittaa täällä elinkeinoa.

29 §

Tavaramerkki, joka on rekisteröity vieraassa valtiossa, voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä rekisteröidä Suomessa sellaisena kuin se on rekisteröitynä vieraassa valtiossa, mikäli rekisteröiminen ei ole ristiriidassa 13 tai 14 §:ssä olevien säännösten kanssa tai tavaramerkki ole menettänyt erottamiskykyään. (25.1.1993/39)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sanottu, saadaan ulkomaista tavaramerkkiä rekisteröitäessä vastavuoroisuuden ehdolla tehdä merkkiin vähäisiä muutoksia, joiden johdosta merkin kokonaisvaikutelma ei muutu.

30 § (16.12.1983/996)

Asetuksella voidaan säätää, että tässä maassa tehty rekisteröintihakemus on, milloin tavaramerkin rekisteröintiä on aikaisemmin haettu valtakunnan ulkopuolella, hakijan pyynnöstä katsottava tehdyksi muihin hakemuksiin tai muihin käyttöön otettujen tavaran tunnusmerkkeihin nähden samanaikaisesti kuin valtakunnan ulkopuolella tehty hakemus.

Asetuksella voidaan myös säätää niistä ehdoista, joilla 1 momentissa tarkoitettu etuoikeus saadaan.

31 § (26.11.2010/1016)

Tavaramerkin hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta koskevissa asioissa.

Rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä tavaramerkkiä koskevissa asioissa ja jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita asiakirjoja tavaramerkkiä koskevissa asioissa lukuun ottamatta rikosasioita koskevaa haastetta ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen. Tavaramerkin haltijan asiamiehestä on tehtävä merkintä tavaramerkkirekisteriin.

Jollei tavaramerkin hakijalla tai rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla ole asianmukaisesti valtuutettua asiamiestä, on rekisteriviranomaisen hakijan tai merkin haltijan viimeksi ilmoitettua osoitetta käyttäen kehotettava tätä tekemään oikaisu määräajassa uhalla, että hakemus katsotaan peruutetuksi tai merkki poistetaan rekisteristä. Jollei rekisteriviranomaisen tiedossa ole hakijan tai merkin haltijan osoitetta, kuulutetaan asiasta tavaramerkkilehdessä.

Väitteentekijällä, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka edustaa väitteentekijää väiteasiassa.

Asiamiehenä voi olla myös yhteisö, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueella.

Question 28

5 luku

Luovutus ja käyttölupa

(TavaramerkkiL)

Answer 28

5 luku

Luovutus ja käyttölupa

32 §

Tavaramerkki voidaan luovuttaa toiselle. Luovutus saattaa käsittää joko kaikki ne tavaralajit, joita varten merkki on rekisteröity tai vakiinnutettu, taikka osan niistä.

Milloin luovutetaan liike, johon kuuluu tavaramerkki, seuraa merkki liikettä, jollei ole tehty ehtoa siitä, että merkki pysyy luovuttajalla tai että niin luovuttaja kuin liikkeen uusi omistaja saavat käyttää merkkiä tavarain eri lajeja varten.

33 §

Rekisteröidyn tavaramerkin luovutuksesta on pyynnöstä tehtävä merkintä tavaramerkkirekisteriin. Jos rekisteriviranomainen havaitsee, että luovutuksen nojalla tapahtuva tavaramerkin käyttäminen ilmeisesti on omiaan johtamaan harhaan yleisöä, on merkintä kuitenkin evättävä, mikäli sanottua haittaa ei poisteta siten, että tavaramerkkiin tehdään jokin muutos tai lisäys.

Luovutus, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei ole voimassa kolmatta kohtaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut oikeuden tavaramerkkiin.

Jos joku tahtoo panna tavaramerkkioikeutensa pantiksi, on siitä sovittava kirjallisesti ja sopimuksesta tehtävä merkintä rekisteriin. Panttioikeutta ei synny, ennenkuin merkintä on tehty.

34 §

Rekisteröidyn tavaramerkin haltija voi, luovuttamatta itse merkkioikeutta, oikeuttaa toisen elinkeinotoiminnassa käyttämään tavaramerkkiä. Käyttölupa voi koskea koko maata tai jotakin sen osaa ja se voi tarkoittaa joko kaikkia rekisteröinnillä suojattuja tavaroita tai osaa niistä. Käyttöluvanhaltijoita voi olla yksi tai useampia. Käyttöluvasta on pyynnöstä tehtävä merkintä tavaramerkkirekisteriin. Rekisteriviranomainen voi kuitenkin evätä merkinnän, jos käyttölupaan perustuva merkin käyttäminen ilmeisesti on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Kun käyttöluvan näytetään lakanneen, on merkintä poistettava rekisteristä. (25.1.1993/39)

Käyttölupa, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei ole voimassa kolmatta kohtaan, joka vilpittömässä mielessä on saanut oikeuden merkkiin.

Ellei toisin ole sovittu, älköön käyttöluvan saaja luovuttako edelleen oikeuttaan.

35 §

Oikeutta tavaramerkkiin ei saa ulosmitata, ellei siihen ole perustettu panttioikeutta.

Jos merkin haltijan omaisuus luovutetaan konkurssiin, kuuluu tavaramerkkioikeus konkurssipesään.

Question 29

6 luku

Harhaanjohtavien tavaran tunnusmerkkien käytön kieltäminen

Answer 29

6 luku

Harhaanjohtavien tavaran tunnusmerkkien käytön kieltäminen

36 §

Jos tavaran tunnusmerkki luovutuksen tai käyttöluvan antamisen jälkeen tulee harhaanjohtavaksi merkin uuden haltijan tai käyttöluvan saajan käyttämänä, voi tuomioistuin siinä laajuudessa kuin tarpeelliseksi havaitaan kieltää häntä käyttämästä merkkiä.

Käyttö voidaan kieltää muulloinkin, jos merkki on harhaanjohtava taikka jos sen haltija tai toinen hänen suostumuksellaan käyttää merkkiä sillä tavoin, että yleisöä johdetaan harhaan.

Kannetta tämän pykälän perusteella voi ajaa virallinen syyttäjä, jokainen, joka kärsii haittaa tunnusmerkin käyttämisestä, sekä asianomaisten elinkeinon- tai ammatinharjoittajien etuja valvova yhteisö.

37 §

Kieltäessään 36 §:n nojalla tavaran tunnusmerkin käyttämisen oikeus voi sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että tunnusmerkki, joka sanotussa säännöksessä olevan kiellon vastaisesti on pantu tavaraan, päällykseen, mainoslehtiseen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, on poistettava tai niin muutettava, ettei se enää ole harhaanjohtava. Jollei tällainen toimenpide ole muutoin toteutettavissa, määrättäköön merkitty omaisuus hävitettäväksi tai tietyin tavoin muutettavaksi.

Omaisuus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, voidaan siinä mainittua määräystä odotettaessa ottaa takavarikkoon; tällöin on vastaavasti sovellettava, mitä takavarikosta rikosasioissa yleensä on säädetty.

Question 30

7 luku

Seuraamukset tavaramerkkioikeuden loukkaamisesta

38 § (21.7.2006/680)

Answer 30

7 luku

Seuraamukset tavaramerkkioikeuden loukkaamisesta

38 § (21.7.2006/680)

Jos joku loukkaa oikeutta tavaran tunnusmerkkiin, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa oikeutta tavaran tunnusmerkkiin, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos huolimattomuus on vain lievää, korvausta vahingosta voidaan sovitella.

Jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä.

39 §

Joka tahallaan loukkaa tavaran tunnusmerkin haltijalle tämän lain mukaan kuuluvaa oikeutta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, tavaramerkkirikkomuksesta sakkoon. (21.4.1995/716)

Syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta älköön virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Milloin kysymys on rekisteröidystä tavaramerkistä, älköön rangaistusta tuomittako, ellei loukkaus ole tapahtunut rekisteröintipäivän jälkeen.

40 § (21.7.2006/680)

Hyvitystä ja korvausta vahingosta voidaan 38 §:n nojalla vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa. Oikeus hyvitykseen ja korvaukseen vahingosta on menetetty, jos sitä koskevaa kannetta ei ole pantu vireille mainitun ajan kuluessa.

Jos kysymys on rekisteröinnillä suojatusta tavaramerkistä, hyvitystä ja korvausta vahingosta voidaan 1 momentin estämättä vaatia ennen rekisteröintipäivää tapahtuneen loukkauksen johdosta, jos kanne pannaan vireille vuoden kuluessa rekisteröintipäivästä.

41 §

Sen vaatimuksesta, jonka oikeutta tavaran tunnusmerkkiin on loukattu, tuomioistuin voi, mikäli kohtuulliseksi havaitaan, määrätä, että tunnusmerkki, joka oikeudettomasti on pantu tavaraan, päällykseen, mainoslehtiseen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, on poistettava tai niin muutettava, ettei sitä enää voida käyttää väärin. Jollei tällainen toimenpide ole muutoin toteutettavissa, määrättäköön merkitty omaisuus hävitettäväksi tai tietyin tavoin muutettavaksi. Tällöin tuomioistuin myös voi, vaatimuksesta, määrätä omaisuuden korvauksesta luovutettavaksi loukatulle.

Tässä tarkoitettu omaisuus voidaan, olkoonpa loukkaus tahallinen tai ei, virallisen syyttäjän tai oikeuden niin päättäessä, ottaa takavarikkoon, jos loukattu sitä vaatii ja asettaa, milloin se katsotaan tarpeelliseksi, hyväksyttävän vakuuden siitä vahingosta, mikä takavarikosta saattaa koitua vastapuolelle, sekä takavarikosta johtuvista kustannuksista; tällöin on muutoin vastaavasti sovellettava mitä takavarikosta rikosasioissa yleensä on säädetty.

41 a § (21.7.2006/680)

Tuomioistuin voi tavaramerkin loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen tavaramerkkioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

Question 31

10 luku (22.12.1995/1715)

Tavaramerkkien kansainvälinen rekisteröinti

Answer 31

10 luku (22.12.1995/1715)

Tavaramerkkien kansainvälinen rekisteröinti

53 § (22.12.1995/1715)

Tavaramerkin kansainvälisellä rekisteröinnillä tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston suorittamaa tavaramerkin rekisteröintiä, joka on toimitettu 14 päivänä huhtikuuta 1891 tehtyyn tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan sopimukseen liittyvän 27 päivänä kesäkuuta 1989 tehdyn Madridin pöytäkirjan mukaisesti.

Patentti- ja rekisterihallitus huolehtii Suomessa kansainvälistä rekisteröintiä koskevista tehtävistä ja pitää luetteloa Suomessa voimassa olevista kansainvälisistä rekisteröinneistä.

54 § (21.12.2004/1220)

Jos Suomen kansalainen tai se, jolla on Suomessa kotipaikka tai todellinen ja toimiva teollisuuslaitos tai kauppaliike, haluaa hakea Suomessa voimassa olevaan rekisteröintiin tai vireillä olevaan hakemukseen perustuvaa kansainvälistä rekisteröintiä, hänen tulee tehdä hakemus kansainvälisestä rekisteröinnistä Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Jos kansainvälistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteena on 57 §:ssä tarkoitettu yhteisön tavaramerkki tai sitä koskeva hakemus, kansainvälistä rekisteröintiä haetaan yhteisön tavaramerkkivirastolta.

55 § (22.12.1995/1715)

Kansainvälinen hakemus on tehtävä kirjallisesti siten kuin erikseen määrätään. Hakemusta tehtäessä on suoritettava säädetty maksu.

56 § (22.12.1995/1715)

Rekisteriviranomainen tarkistaa, että kansainvälinen tavaramerkkihakemus vastaa hakijan suomalaista rekisteröintiä tai Suomessa vireillä olevaa hakemusta.

Jos 1 momentissa tarkoitettua vastaavuutta ei ole, rekisteriviranomainen velvoittaa hakijan määräajassa oikaisemaan kansainvälisen hakemuksen uhalla, että hakemus jätetään sillensä.

Jos 1 momentin mukainen vastaavuus on olemassa, rekisteriviranomainen liittää kansainväliseen hakemukseen todistuksen tästä ja toimittaa sen hakemuksen mukana kansainväliseen toimistoon ennen kuin kaksi kuukautta on kulunut hakemuksen tekemispäivästä.

56 a § (22.12.1995/1715)

Kun rekisteriviranomainen saa kansainväliseltä toimistolta ilmoituksen kansainvälisestä rekisteröinnistä, joka koskee Suomea, rekisteriviranomainen tutkii, onko rekisteröinnille estettä.

56 b § (22.12.1995/1715)

Jos rekisteriviranomainen toteaa, ettei kansainvälisen rekisteröinnin kohteena oleva tavaramerkki täytä tämän lain mukaisia rekisteröintiedellytyksiä, se ilmoittaa kansainväliselle toimistolle, ettei kansainvälinen rekisteröinti ole voimassa Suomessa. Rekisteriviranomainen lähettää ilmoituksen perusteluineen kansainväliseen toimistoon 18 kuukauden kuluessa 56 a §:ssä tarkoitetusta kansainvälisen toimiston ilmoituksesta.

Jos kansainvälisen rekisteröinnin haltijan rekisteriviranomaisen 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen johdosta antamassa lausumassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella tavaramerkin voitaisiin katsoa täyttävän tämän lain mukaiset rekisteröintiedellytykset, rekisteriviranomainen tekee päätöksen, jonka mukaan kansainvälinen rekisteröinti ei ole voimassa Suomessa tai se on voimassa ainoastaan osittain. (21.1.2000/56)

Jos kansainvälisen rekisteröinnin haltija ei ole määräajassa antanut lausumaansa rekisteriviranomaisen 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen johdosta, kansainvälinen rekisteröinti ei tule voimaan Suomessa. Jos sanottu ilmoitus koski vain joitakin kansainvälisen rekisteröinnin tavaroita, kansainvälinen rekisteröinti tulee voimaan Suomessa niille tavaroille, joita ilmoitus ei koskenut. (21.1.2000/56)

56 c § (22.12.1995/1715)

Jollei rekisteröinnille ole estettä, rekisteriviranomainen kuuluttaa 56 a §:ssä tarkoitetusta kansainvälisen toimiston ilmoituksesta siten kuin 20 §:n 1 momentissa säädetään. Kuulutuksessa tulee olla kansainvälisen toimiston kansainväliselle rekisteröinnille antama päivä.

Väite kansainvälistä rekisteröintiä vastaan Suomessa on tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kuuluttamispäivästä.

Question 32

Mallioikeuslaki

1 luku

Yleisiä säännöksiä

Answer 32

Mallioikeuslaki

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 § (12.7.2002/596)

Joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

1 a § (12.7.2002/596)

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) mallilla tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista;
2) tuotteella teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita, mukaan lukien osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, sekä pakkaukset, pakkauksen ulkoasu, graafiset symbolit ja kirjasintyypit;
3) moniosaisellatuotteella tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna tuotteena ei pidetä tietokoneohjelmia.

2 § (12.7.2002/596)

Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen.

Mallia pidetään uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Malleja on pidettävä samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat toisistaan vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.

Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.

Moniosaisen tuotteen osan mallia pidetään uutena ja yksilöllisenä, jos:

1) osa pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja
2) osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset.

Edellä 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen käyttöön ei kuulu kunnossapito-, huolto- tai korjaustyö.

3 § (12.7.2002/596)

Mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos:

1) se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muutoin; taikka
2) se on asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut tunnetuksi.

Malli ei kuitenkaan ole tullut julkiseksi, jos 1 momentissa mainitut toimet eivät olisi kohtuudella voineet tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.

Mallin ei katsota tulleen julkiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on salassapitoa edellyttäen saatettu kolmannen henkilön tietoon.

3 a § (12.7.2002/596)

Mallin ei katsota tulleen julkiseksi 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos malli, jolle haetaan rekisteröintiä, on 12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tullut julkiseksi:

1) mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla kolmannen henkilön toimin; taikka
2) mallin luojaan kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena.

Mitä 1 momentissa säädetään mallin luojasta, koskee myös hänen oikeudenomistajaansa.

4 § (12.7.2002/596)

Mallia ei rekisteröidä, jos:

1) se on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen; tai
2) se on samanlainen kuin aikaisempi malli, joka on tullut julkiseksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai etuoikeutta vaadittaessa etuoikeuspäivän jälkeen ja joka on suojattu edellä mainittua aikaisemmasta päivästä lukien Suomea koskevana rekisteröitynä mallina tai tätä tarkoittavana hakemuksena.

4 a § (12.7.2002/596)

Mallia ei rekisteröidä, jos siihen on ilman asianomaista lupaa otettu:

1) valtion, kunnan tai kansainvälisen, valtioiden keskeisen järjestön vaakuna, lippu tai muu tunnuskuva, nimitys tai nimen lyhennys, taikka kuvio, nimitys tai nimen lyhennys, jos se on sekoitettavissa tällaiseen tunnuskuvaan, merkkiin, nimitykseen tai nimen lyhennykseen;
2) rekisteröitävän mallin käyttökohteina olevia tai niiden kaltaisia tavaroita koskeva virallinen tarkastus- tai takuumerkki taikka tarkastus- tai takuuleima;
3) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen toiminimestä tai toiselle Suomessa elinkeinotoiminnassa vakiinnutetusta tunnusmerkistä, tavaramerkistä taikka toisen sukunimestä, taiteilijanimestä tai vastaavanlaisesta nimestä taikka toisen muotokuvasta, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakin kauan sitten kuollutta henkilöä;
4) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimestä, mikäli nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen tai oikeutta valokuvaan;
5) sellaista, joka eroaa vain epäolennaisesti Suomessa toiselle rekisteröidystä mallista tai hyödyllisyysmallista.

4 b § (12.7.2002/596)

Mallioikeutta ei voida myöntää tuotteen ulkomuodon piirteille, jotka

1) määräytyvät ainoastaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan; tai
2) on toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta mallin sisältämä tuote voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

Mallioikeus voidaan 1 momentin 2 kohdan estämättä myöntää mallille, joka sallii keskenään vaihdettavissa olevien tuotteiden monenlaisen kokoamisen tai liittämisen rakenneyksiköistä muodostuvaksi kokonaisuudeksi.

5 § (12.7.2002/596)

Mallioikeus käsittää kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.

5 a § (12.7.2002/596)

Mallioikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti taikka varastoiminen näihin tarkoituksiin.

5 b § (12.7.2002/596)

Mallioikeus ei käsitä:

1) mallin yksityistä käyttöä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta;
2) mallin käyttöä kokeellisiin tarkoituksiin; eikä
3) toimia, joiden tarkoituksena on toisintaa malli lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin edellyttäen, että toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia ja että ne eivät aiheettomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.

Mallioikeus ei myöskään käsitä tilapäisesti maahan tulleissa rekisteröidyissä aluksissa ja ilma-aluksissa olevia varusteita, tällaisten alusten korjausta varten maahan tuotuja varaosia ja tarvikkeita eikä näiden alusten korjaamista.

5 c § (12.7.2002/596)

Mallioikeus ei anna sen haltijalle oikeutta kieltää mallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, jos mallioikeuden haltija on saattanut tuotteen vaihdantaan Euroopan talousalueella tai se on tämän suostumuksella siellä vaihdantaan saatettu.

6 §

Joka mallin rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa ammattimaisesti käytti mallia, saa toisen mallioikeuden estämättä jatkaa käyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä rekisteröinnin hakijaa tai sitä kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen käyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia ammattimaisesti tässä maassa.

Edellä 1 momentin mukainen oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa sen käyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.

7 § (12.7.2002/596)

7 § on kumottu L:lla 12.7.2002/596.

8 § (12.7.2002/596)

Suomessa tehty hakemus katsotaan 2 ja 6 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti kuin hakemus toisessa valtiossa, jos malli on esitetty mallin rekisteröintiä tai hyödyllisyysmallin suojaa koskevassa hakemuksessa, joka on tehty teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 5/1921) tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä valtiossa.

Rekisteröintiä tulee hakea Suomessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on haettu 1 momentissa mainitussa sopimusvaltiossa.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muualla tehtyyn hakemukseen, jonka rekisteriviranomainen erityisistä syistä katsoo sopimusvaltiossa annettuun hakemukseen rinnastettavaksi.

Saadakseen 1 momentissa mainitun etuoikeuden hakijan on pyydettävä sitä Suomessa tehdyssä hakemuksessa ja siinä ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty. Hakijan on lisäksi ilmoitettava, niin pian kuin mahdollista, hakemuksen numero.

8 a § (3.12.2010/1058)

Rekisteriviranomainen voi välipäätöksellä kehottaa hakijaa näyttämään toteen 8 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden. Etuoikeuden saavuttamiseksi hakijan tulee tällöin määräajassa toimittaa rekisteriviranomaiselle etuoikeuden perustana olevan hakemuksen vastaanottaneen viranomaisen antama todistus hakemuksen tekemispäivästä ja hakijan nimestä sekä viimeksi mainitun viranomaisen oikeaksi todistama jäljennös hakemuskirjasta ja siihen liitetystä mallia esittävästä kuva-aineistosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa ei saa määrätä päättymään ennen kuin kolme kuukautta on kulunut Suomessa tehdyn hakemuksen tekemispäivästä.

Etuoikeutta ei saavuteta, jollei rekisteriviranomaisen 1 momentin mukaan antamaa välipäätöstä noudateta.

8 b § (3.12.2010/1058)

Etuoikeus voi perustua ainoastaan ensimmäiseen hakemukseen, jossa malli on esitetty.

Mikäli ensimmäisen hakemuksen tekijä tai hänen oikeudenomistajansa on samalle viranomaiselle myöhemmin tehnyt samaa mallia tarkoittavan hakemuksen, voidaan myöhempi hakemus esittää etuoikeuden perustaksi edellytyksellä, että sitä tehtäessä aikaisempi hakemus on peruutettu, jätetty sillensä tai hylätty asiakirjojen tulematta julkisiksi eikä hakemuksesta ollut jäänyt voimaan mitään oikeutta eikä se ollut etuoikeuden perustana. Jos etuoikeus on saavutettu myöhemmän hakemuksen perusteella, ei aikaisempaan hakemukseen enää voida vedota etuoikeuden perustana.

8 c § (3.12.2010/1058)

Haettaessa 11 §:ssä tarkoitettua yhteisrekisteröintiä voidaan etuoikeus saavuttaa koskemaan yhtä tai useampia malleja.

Tällaisessa hakemuksessa voidaan etuoikeutta pyytää useiden, myös eri maissa tehtyjen hakemusten perusteella.

Question 33

2 luku

Rekisteröintihakemus ja sen käsittely

(MallioikeusL)

Answer 33

2 luku

Rekisteröintihakemus ja sen käsittely

9 §

Rekisteriviranomaisena on patentti- ja rekisterihallitus.

10 § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle.

Hakemuksessa on ilmoitettava mallin luoja. Jos rekisteröintiä hakee muu kuin mallin luoja, hakijan on hakemuksessa vahvistettava, että mallioikeus on siirtynyt hänelle. Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava tuote tai tuotteet, joita hakemus koskee. (3.12.2010/1058)

Hakemukseen on liitettävä mallin esittävä kuva-aineisto. Jos hakija antaa lisäksi mallikappaleen ennen kuin rekisteröinnistä 18 §:n mukaisesti kuulutetaan, tämän on katsottava esittävän mallin. (3.12.2010/1058)

10 a § (12.7.2002/596)

Rekisteröintihakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun hakija on antanut rekisteriviranomaiselle mallin esittävän kuva-aineiston tai mallikappaleen ja suorittanut hakemusmaksun.

Hakemukseen liittyvien lisämaksujen suorittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

11 § (12.7.2002/596)

Hakemus voi sisältää useita malleja, jos rekisteröintihakemuksessa ilmoitetut tuotteet kuuluvat samaan luokkaan teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen (SopS 22/1972) mukaan.

12 § (3.12.2010/1058)

Hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta koskevissa asioissa.

13 § (12.7.2002/596)

Hakemusta ei saa muuttaa siten, että mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muuttuvat.

14 §

Mallin rekisteröintihakemusta käsiteltäessä rekisteriviranomaisen on asetuksella tarkemmin säädetyssä laajuudessa tutkittava, ovatko edellytykset mallin rekisteröimiseksi olemassa. Jos hakija ei ole noudattanut hakemuksesta säädettyjä määräyksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksellä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan hakemus.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on mainittava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsittely voi tapahtua vain kerran.

15 § (3.12.2010/1058)

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hakemuksen hyväksymiselle ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, hakemus on hylättävä siltä osin kuin on olemassa este sen hyväksymiselle, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

16 §

Milloin joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla ja mikäli asia näyttää epäselvältä, viranomainen voi välipäätöksellä kehottaa häntä määrätyn ajan kuluessa nostamaan kanteen tuomioistuimessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta hakemusta edelleen käsiteltäessä.

Mikäli tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta malliin, rekisteröintihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes juttu on lopullisesti ratkaistu.

17 §

Milloin joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sen, joka saa hakemuksen siirretyksi itselleen, on suoritettava uusi hakemusmaksu.

Milloin siirtoa on vaadittu ja ennen kuin vaatimus on lopullisesti ratkaistu, ei hakemusta saa muuttaa eikä jättää sillensä, hylätä tai hyväksyä.

18 § (3.12.2010/1058)

Jos hakemusasiakirjat ovat säännösten mukaiset eikä estettä hakemuksen hyväksymiselle ole, rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä malli ja rekisteröinnistä on kuulutettava.

Hakijan pyynnöstä voidaan mallin rekisteröintiä ja sen kuuluttamista kuitenkin lykätä enintään kuusi kuukautta siitä päivästä, jona rekisteröintihakemus tehtiin, tai josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Lykkäyspyyntö on esitettävä rekisteröintihakemuksessa.

18 a § (12.7.2002/596)

Väite on tehtävä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröinnistä on kuulutettu Mallioikeuslehdessä. (3.12.2010/1058)

Jos rekisteröintiä on hakenut muu kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutettu, väitteen voi tehdä se, joka katsoo olevansa oikeutettu malliin.

Jos malliin on ilman asianomaista lupaa otettu 4 a §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettu tunnus tai merkki, väitteen voi tehdä se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa.

Jos malli on ristiriidassa 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 4 a §:n 3–5 kohdan kanssa, väitteen voi tehdä ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija.

Muissa kuin 2–4 momentissa mainituissa tapauksissa väitteen voi tehdä kuka tahansa.

19 § (3.12.2010/1058)

Rekisteröintihakemusasiakirjat ovat julkisia, jollei niitä hakijan tekemän 18 §:ssä tarkoitetun lykkäämistä koskevan pyynnön johdosta ole pidettävä salaisina.

Jos lykkäämistä on pyydetty, tulevat hakemusasiakirjat julkisiksi pyydetyn määräajan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rekisteröinnin hakemispäivästä tai siitä päivästä, josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Jos viranomainen tänä aikana on päättänyt jättää hakemuksen sillensä tai sen hylätä, asiakirjat tulevat julkisiksi vain siinä tapauksessa, että hakija pyytää hakemuksen uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta.

20 § (3.12.2010/1058)

Kun 18 a §:n 1 momentissa säädetty väitteentekoaika on päättynyt, mallin rekisteröintiä vastaan tehdyt väitteet on otettava käsittelyyn. Käsittelyssä on noudatettava 14–17 §:n säännöksiä soveltuvin osin. Jos väitteentekijä peruuttaa väitteen, asia voidaan kuitenkin tutkia, jos siihen on erityistä syytä.

Jos asiassa on tehty väite, se on annettava rekisteröinnin haltijalle tiedoksi. Jollei väite ole ilmeisesti perusteeton, on haltijalle lisäksi varattava tilaisuus lausuman antamiseen.

Väitteen käsittelyn jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Kun päätös rekisteröinnin kumoamisesta on saanut lainvoiman, päätöksestä on kuulutettava.

Rekisteriviranomainen hylkää väitteen, jos rekisteröinnille ei ole estettä.

21 §

Mallin rekisteröintihakemusta koskevaan rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Rekisteriviranomaisen rekisteröintiä vastaan tehdyn väitteen johdosta tekemään lopulliseen päätökseen saa hakea muutosta se, jolle päätös on vastainen. (31.1.2013/109)

Päätökseen, jolla 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 17 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla hakemuksen siirtämistä koskeva vaatimus on hylätty, esityksen tehnyt voi hakea muutosta.

22 § (31.1.2013/109)

Rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

Question 34

3 luku

Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (12.7.2002/596)

Answer 34

3 luku

Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (12.7.2002/596)

3 luku

Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (12.7.2002/596)

24 § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröinti on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien, ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen rekisteröintikausi lasketaan edellisen rekisteröintikauden päättymisestä.

Suoja-aika on kuitenkin enintään 15 vuotta, jos malli on moniosaisen tuotteen osa ja se on tarkoitettu tuotteen korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon.

25 § (12.7.2002/596)

Rekisteröinti voidaan uudistaa aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä.

Uudistamista on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta, jos uudistamisen yhteydessä halutaan tehdä rekisterimerkintöihin muutos. Muutoin rekisteröinti katsotaan uudistetuksi, kun uudistamismaksu on suoritettu.

Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.

25 a § (12.7.2002/596)

Rekisteröityä mallia voidaan haltijan kirjallisesta hakemuksesta muuttaa, jos malli on rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti. Muutetun mallin tulee kuitenkin täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet saa muuttua. Hakemuksesta on suoritettava mallin muuttamismaksu.

Rekisteröinnin muutoksesta on kuulutettava.

Question 35

Mallioikeus pakkolupa

Answer 35

28 §

Joka on tässä maassa ammattimaisesti käyttänyt mallia silloin, kun hakemusasiakirjat tulivat julkisiksi, ja jolla silloin ei ole ollut tietoa mallin rekisteröintihakemuksesta eikä hän kohtuudella ole voinut hankkia siitä tietoa, voi saada pakkoluvan mallin käyttöön, mikäli siihen on erityisiä syitä ja hakemus johtaa rekisteröintiin. Vastaavilla edellytyksillä voi sellaisen pakkoluvan saada myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin mallin ammattimaiseksi käyttämiseksi tässä maassa. Pakkolupa voi käsittää myös rekisteröintiä edeltäneen ajan.

29 §

Pakkolupaa ei saa myöntää muulle kuin sille, jolla voidaan katsoa olevan edellytyksiä hyväksyttävällä tavalla käyttää mallia pakkoluvan mukaisesti.

Pakkolupa ei estä mallioikeuden haltijaa itse käyttämästä mallia tai luovuttamasta sen käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.

30 §

Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka myös määrää missä laajuudessa mallia saa käyttää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet niin vaativat, tuomioistuin voi asianomaisen vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet ehdot.

Question 36

Patenttilaki

1 luku

Yleiset säännökset

Answer 36

Patenttilaki

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (30.6.2000/650)

Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. (18.11.2005/896)

Keksinnöksi ei katsota pelkästään:

1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
2) taiteellista luomusta;
3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä
4) tietojen esittämistä.

Keksinnöksi ei katsota kirurgista tai terapeuttista käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää, joka kohdistetaan ihmisiin tai eläimiin. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä patentin myöntämistä tuotteeseen, aineet ja seokset mukaan lukien, joka on tarkoitettu käytettäväksi jossakin edellä mainituista menetelmistä.

Patenttia ei myönnetä kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin. Keksinnöt, joiden kohteena ovat kasvit tai eläimet, voidaan kuitenkin patentoida, jos keksinnön tekninen toteutettavuus ei rajoitu yhteen kasvilajikkeeseen tai eläinrotuun. Tässä laissa tarkoitettu kasvilajikkeen käsite määritellään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 5 artiklassa.

Patenttia ei myönnetä olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Kasvien tai eläinten jalostusmenetelmä katsotaan tässä laissa olennaisesti biologiseksi, jos se perustuu kokonaisuudessaan luonnollisiin ilmiöihin, kuten risteytykseen tai valintaan. Edellä sanottu ei rajoita sellaisten keksintöjen patentoitavuutta, joiden kohteena on mikrobiologinen menetelmä tai muut tekniset menetelmät tai näillä menetelmillä aikaansaatu tuote. Mikrobiologisella menetelmällä tarkoitetaan tässä laissa menetelmää, jossa käytetään mikrobiologista materiaalia tai jonka kohteena on mikrobiologinen materiaali tai jolla tuotetaan mikrobiologista materiaalia.

Patentti voidaan myöntää keksintöön silloinkin, kun sen kohteena on biologisesta materiaalista koostuva tai biologista materiaalia sisältävä tuote tai menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa, muokata tai käyttää biologista materiaalia. Luonnollisesta ympäristöstään eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali voi olla keksinnön kohteena, vaikka sitä esiintyisi luonnossa. Biologisella materiaalilla tarkoitetaan tässä laissa materiaalia, joka sisältää geneettistä tietoa ja pystyy itse lisääntymään tai jota voidaan lisätä biologisessa järjestelmässä.

1 a § (30.6.2000/650)

Muodostumisensa ja kehityksensä eri vaiheissa oleva ihmiskeho sekä pelkästään sen ainesosaa, geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, koskeva löytö eivät voi olla patentoitavissa olevia keksintöjä.

Ihmiskehosta eristetty tai muuten teknisellä menetelmällä valmistettu ainesosa, yksittäisen geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, voi sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, muodostaa patentoitavissa olevan keksinnön, jos patentoitavuuden edellytykset muutoin täyttyvät, vaikka tällaisen ainesosan rakenne olisi samanlainen kuin luonnollisen ainesosan rakenne.

1 b § (30.6.2000/650)

Patenttia ei myönnetä keksintöön, jonka kaupallinen hyödyntäminen on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaista.

Keksinnön kaupallista hyödyntämistä ei voida pitää yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisena pelkästään sillä perusteella, että se on kielletty laissa tai asetuksessa.

Sovellettaessa 1 momenttia erityisesti seuraavat keksinnöt eivät ole patentoitavissa:

1) ihmisen kloonaamismenetelmät;
2) menetelmät, joilla muutetaan ihmisen sukusolujen geneettistä identiteettiä;
3) ihmisalkioiden käyttö teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin; ja
4) menetelmät, joilla muutetaan eläinten geneettistä identiteettiä ja jotka todennäköisesti aiheuttavat eläimille kärsimyksiä ilman, että niistä on huomattavaa lääketieteellistä hyötyä ihmiselle tai eläimelle, sekä tällaisilla menetelmillä tuotetut eläimet.

2 § (6.6.1980/407)

Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. (18.11.2005/896)

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn patenttihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus 22 §:n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi. Samoin ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (800/1991) 18 §:n mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ei sovelleta tällaisen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen sisällön suhteen. (18.11.2005/896)

Jäljempänä 3 luvussa tarkoitetulla hakemuksella on 2 momenttia sovellettaessa eräissä tapauksissa sama oikeusvaikutus kuin tässä maassa tehdyllä patenttihakemuksella sen mukaan kuin 29 ja 38 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa oleva säännös, jonka mukaan keksinnön tulee olla uusi, ei estä myöntämästä patenttia tunnettuun, 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa menetelmässä käytettävään aineeseen tai seokseen, jos aineen tai seoksen käyttö ei ole tunnettu jossakin tällaisessa menetelmässä.

Edellä 1 momentissa oleva säännös, jonka mukaan keksinnön tulee olla uusi, ei myöskään estä myöntämästä patenttia tunnettuun, tietyssä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa menetelmässä käytettävään aineeseen tai seokseen, jos aineen tai seoksen käyttö ei ole tunnettu tässä tietyssä menetelmässä. (18.11.2005/896)

Patentti voidaan myöntää, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa ennen patenttihakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:

1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta tämä johtaa oikeutensa; tai
2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota tarkoitetaan Pariisissa 22 päivänä marraskuuta 1928 tehdyssä kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37).

3 § (8.1.2016/23)

Patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä:

1) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten;
2) käyttämällä patentoitua menetelmää taikka, jos hän tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei menetelmää saa käyttää ilman patentinhaltijan lupaa, tarjoamalla tällaista menetelmää käytettäväksi tässä maassa;
3) tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentilla suojatulla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

Yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan mitä edellä tässä momentissa säädetään vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan, jotta tämä ryhtyisi 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Sovellettaessa tämän momentin säännöksiä ei keksinnön hyväksikäyttöön oikeutettuna pidetä sitä, joka käyttää keksintöä hyväksi 3 momentin 1, 3, 4 tai 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Yksinoikeus ei koske:

1) hyväksikäyttöä, joka ei tapahdu ammattimaisesti;
2) sellaisen patentilla suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka on Euroopan talousalueella saatettu vaihdantaan patentinhaltijan toimesta tai tämän suostumuksella, ellei patentinhaltijalla ole oikeutettuja perusteita vastustaa tuotteen laajempaa saattamista markkinoille;
3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä;
4) lääkevalmisteen myyntilupahakemusta varten tarvittavia tutkimuksia, kokeita tai käytännön vaatimuksista aiheutuvia toimia, jotka koskevat kyseiseen lääkevalmisteeseen kohdistuvaa keksintöä;
5) lääkeaineen valmistusta apteekissa lääkärin määräyksen mukaisesti yksittäistapauksissa tai toimenpiteitä täten valmistetuilla lääkeaineilla;
6) biologisen materiaalin käyttöä muiden kasvilajikkeiden jalostamiseen tai löytämiseen ja kehittämiseen;
7) tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24/EY 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja sallittuja toimia ja saatujen tietojen käyttöä.

4 §

Joka patenttihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa käytti ammattimaisesti hyväksi hakemuksessa tarkoitettua keksintöä, saa patentin estämättä jatkaa hyväksikäyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä patentinhakijaa tai sitä kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen hyväksikäyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa.

Ensimmäisessä momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa hyväksikäyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.

5 § (8.1.2016/23)

Patentin estämättä keksintöä voidaan käyttää hyväksi ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa sen tarpeisiin, kun tällainen kulkuneuvo väliaikaisesti tai tahattomasti tulee Suomeen.

Ilma-aluksen varaosia ja tarvikkeita voidaan patentin estämättä tuoda maahan ja käyttää täällä ulkomaisen ilma-aluksen korjaamiseen.

6 § (6.6.1980/407)

Patenttihakemus, jonka tarkoittama keksintö on patenttihakemuksen tekemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallioikeutta koskevassa hakemuksessa taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/1970 ja SopS 43/1975) taikka Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai toisella alueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 §:n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai aluetta, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa. (18.11.2005/896)

Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla annettavalla patenttiviranomaisen päätöksellä määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava pyynnön tueksi. Ellei edellä tarkoitettuja säännöksiä tai määräyksiä noudateta, ei etuoikeutta voida saada.

Question 37

4 luku

Patentin laajuus ja voimassaoloaika

Answer 37

4 luku

Patentin laajuus ja voimassaoloaika

39 §

Patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

40 § (6.6.1980/407)

Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä.

Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen. Jos patentti on myönnetty ennen kuin patenttihakemuksesta maksettavat vuosimaksut ovat alkaneet erääntyä 41 §:n mukaisesti, patentinhaltijan on kuitenkin patentin vuosimaksun erääntyessä ensimmäisen kerran maksettavaksi suoritettava vuosimaksut myös niiltä maksuvuosilta, jotka ovat alkaneet ennen patentin myöntämistä. (10.5.1985/387)