kemia Flashcards
Valitse aineet, joiden rakenteessa atomien välillä on kovalenttisia sidoksia.
vesi, kuparilastut, natriumkloridi, jodi, heksaani (C6H14).
Vesi, jodi ja heksaani
Kuparin hilarakenne
metallihila
Natriumkloridin hilarakenne
ionihila
jodin hilarakenne
molekyylihila
Kun natriumkloridia ja jodia kuumennetaan, jodia höyrystyy nopeasti, mutta natriumkloridin olomuoto ei muutu. Miten tämä on selitettävissä?
Natriumkloridilla on vanhvoja sidoksia kun tyaas jodilla on heikompia, jolloin olomuoto voi muuttua nopeasti. Hörystymiseen vaikuttaa myös se, että jodi on haihtuvampaa. Aineiden olomuodot myös vaikuttaa. Natriumkloridin korkea sulamispiste pitää sen helpommin kiinteänä olomuotona kuin taas jodi höyrystyy helpommin.
Kun jodia sekoitetaan veteen, muodostuu heterogeeninen seos. Kun jodia sekoitetaan heksaaniin, muodostuu violetti liuos. Mitä voit päätellä tämän perusteella heksaanin poolisuudesta. Perustele päätelmäsi.
Jodi on pooliton molekyyli, koska jodissa atomeilla on sama elektronegatiivisuus. Vesi on poolinen molekyyli, koska se on v-mallinen ja molekyylin atomeilla on eri elektronegatiivisuus. Heksaani on pooliton, koska siihen liukeni pooliton molekyyli. Samanlainen liuottaa samanlaista.
Selitä, miksi glukoosi liukenee hyvin veteen.
Glukoosi on vesiliukoinen yhdiste, jolloin syntyy vetysidoksia, joka on pääpainossa glukoosin liukenemisen kannalta. Vesi on myös poolinen lious, joka helpottaa toisen aineen liukenemista siihen
Alla on esitetty kolme reaktioyhtälöä. Millaista reaktiota ne kuvaavat? Mitä kemiallisia sidoksia reaktioissa katkeaa ja mitä muodostuu?
1) H2O(g) → H2O(s)
2) NaOH(s) → Na⁺(aq) + OH⁻(aq)
3) CH3OH(l) → CH3OH(aq)
1) Vesikaasusta tulee kiinteää vettä (jäätä). Reaktio on eksoterminen eli lämpöä vapauttava. Dipoli-dipolisidoksia katkeaa ja muodotuu dispersiovoimia ja vetysidoksia.
2) Kiinteästä Natriumhydroksidista tulee natriumhydroksidi-ionin vesiliuos. Reaktio on endoterminen eli energiaa sitova. Ionisidoksia, kovalenttisia sidoksia ja dispersiovoimia katkeaa ja muodostuu vetysidoksia ja dipoli-dipolisidoksia.
3) Nestemäisestä aineesta tulee aineen vesiliuosta. Aine liutetetaan siis vesiliuokseen. Dipoli-dipolisidoksia ja dispersiovoimia katkeaa. Muodostuu vetysidoksia ja dispersiovoimia.
Bensiini on erilaisten hiilivetyjen (rakennekaavoja alla olevassa kuvassa) seos. Esimerkiksi moottoriveneestä veteen valunut bensiini jää veden pinnalle ohuena kerroksena (valokuva ohessa). Selitä, miksi bensiini on veteen liukenematonta ainetta ja miksi bensiinikerros jää veden pinnalle.
Bensiinin liukomattomuus johtuu aineista mistä se koostuu. Syynä on myös se, että vesi on poolinen ja bensiini on pooliton. Tämä johtaa siihen, että poolillinen ei voi liueta poolittomaan. Bensiinin tiheys on pienempi kuin veden, jonka seurauksena bensiini jää veden päälle.
Oheinen kuva havainnollistaa, mitä punasolulle tapahtuu, kun sitä pidetään eri väkevyisissä natriumkloridiliuoksissa. Kuvassa B on esitetty punasolu niin sanotussa fysiologisessa suolaliuoksessa (c(NaCl) = 0,15 mol/l). Miten selität kuvissa A ja C näkyvät muutokset punasolun rakenteessa?
Kuvassa A punasoluja on pidetty liuoksessa, jonka väkevyys on punasolua suurempi. Tällöin punasolussa oleva vesi pyrkii osmoosin takia tasapainottamaan väkevyyserot laimentamalla liuoksen väkevyyttä punasolun vedellä. Punasolun vesi pyrkii solun ulkopuolelle ja solu kutistuu.
Kuvassa C liuoksen väkevyys on punasolu laimeampi, jolloin vesi osamoosin takia siirtää vettä liuoksesta punasoluun tasoittaakseen eroja. Punasolun sisällä olevan nesteen määrä kasvaa ja solu turpoaa ja räjähtää.
