Kilpailuoikeus Flashcards
Kilpailuoikeudellisen sääntelyn päämäärät
lähestymistapa normatiivinen, taloustiede
taustalla
yhteismarkkinoiden toiminnan tehokkuus
- toimiva kilpailu (asia 26/76 Metro v.
komissio) - tuotannollinen tehokkuus
- allokatiivinen tehokkuus
- dynaaminen tehokkuus
=> hyvinvoinnin lisääminen
- yhteismarkkinoiden yhtenäisyyden
varmistaminen - ns. integraatiotavoite
- hyödykkeiden vapaan liikkuvuuden
esteiden poistaminen - perinteisesti tiukka suhtautuminen
vertikaalisiin kilpailunrajoituksiin muuttunut - yritysten toimintavapauden suojaaminen
- pkt-yritykset
- markkinoiden reiluus
- teollisuuspolitiikka
• Kilpailulaki 1 §
– Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun
turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta
– Lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon
markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon
harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös
asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta
- kilpailun asettaminen kaiken taloudellisen toiminnan
lähtökohdaksi
=> markkinamekanismin itseohjautuvuuden
varmistaminen
- terve kilpailu
- elinkeinonharjoittajien välinen suorituskilpailu
- tuotannollinen tehokkuus
- allokatiivinen tehokkuus
- dynaaminen tehokkuus
- lain ja hyvän tavan mukainen kilpailu
- toimiva kilpailu
- hinnanmuodostus elinkeinonharjoittajien
itsenäisen toiminnan tuloksena =>
markkinamekanismi - ei keinotekoisia markkinoille pääsyn esteitä
- terve ja toimiva kilpailu => hyvinvoinnin
edistäminen - elinkeinotoiminnan vapauden
turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja
rajoituksilta
-liitännäiset tavoitteet
Millaisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan määräävän markkina-aseman olemassaoloa SEUT 102 artiklan perusteella?
102 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 82 artikla)
Sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
a) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
b) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
c) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;
d) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Ensin tarkastellaan sitä, onko yritys määräävässä markkina-asemassa
o Tärkeää on määritellä relevantit markkinat
Relevantit tuotemarkkinat
o Vastaavatko eri ominaisuudet hinnan, käyttötapojen tai mahdollisuuksien kautta toisiaan niin paljon, että kuluttajat kokevat tuotteet korvaaviksi
o Aiheuttaako vähäinen hinnan muutos kuluttajasiirtymää
o Tulisi pyrkiä laajempaan markkinamääritelmään, mutta poikkeuksia on
o Merkitystä on sillä kuinka uusia toimijoita voi tulla markkinoille
o Markkinaolosuhteiden voivat vaikuttaa, esim. myynti kuluttajille vs. teollisuudelle
Relevantit maantieteelliset markkinat
o Kilpailuedellytyksiltään yhtenäinen alue
o Tuotteiden liikuteltavuus voi rajoittaa markkina-aluetta
o Merkitystä voi olla myös kuluttaja tottumuksilla
o SEUT 102 ei sovellu, jos relevantit markkinat eivät ole merkityksellisiä yhteismarkkinoiden osalta
Ajallinen ulottuvuus
o Markkinaolosuhteilta edellytetään jonkinlaista pysyvyyttä
Määräävän markkina-aseman määrittäminen
o Kokonaisarviointia, minkään yksittäisen seikan perusteella ei voida tehdä päätelmiä
o Huomiota kiinnitettään yrityksen markkinaosuuteen eli suuri markkinaosuus voi indikoida yrityksen asemaa markkinoilla
o Pitää ottaa huomioon kunkin markkinan ominaispiirteet
o Mahdollisia suuntaviivoja markkinaosuuksien arviointiin:
- Alle 30% ei todennäköisesti MMA
- 30-40% tarvitaan tukevia tekijöitä, jotta MMA
- Yli 40% mahdollisesti jo MMA
o Yrityksen koko ja voima voi heijastua esim. sitä kautta, että yritys pystyy toimimaan tappiollisesti tietyn aikaan ja saamaan muille haittaa
o Korkea voittotaso ei välttämättä ole edellytys
o Voidaan kiinnittää huomiota siihen minkälaisia mahdollisuuksia asiakkailla on vaihtaa esim. toimittajaa
o Voi olla kyse myös kahden tai useamman yrityksen jaetusta määräävästä markkina-asemasta
Millaisiin seikkoihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan ehtojen asettamista yrityskaupalle tai sen kieltämistä
kilpailulain 25 §:n perusteella?
25 § (30.11.2012/662)
Yrityskaupan kieltäminen ja ehtojen asettaminen
Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.
Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää 1 momentissa tarkoitetun lisäksi myös sellaisen sähkömarkkinoilla tapahtuvan yrityskaupan, jonka seurauksena yrityskaupan osapuolten ja niihin 24 §:n 1–3 momentin mukaisessa suhteessa olevien jakeluverkkotoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai laitosten yhteenlaskettu siirtoliiketoiminnan osuus 400 voltin jännitteellä jakeluverkossa siirretystä sähkön määrästä ylittää valtakunnallisesti 25 prosenttia.
Jos tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu kilpailun estyminen tai 2 momentissa tarkoitetun yrityskaupan haitalliset vaikutukset voidaan välttää asettamalla yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee esityksen tekemisen sijasta neuvotella ja määrätä tällaiset ehdot noudatettaviksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi määrätä yrityskaupalle ehtoja, joita yrityskaupan ilmoittaja ei hyväksy.
Kieltosäännöksen tunnusmerkistö
Lain esitöissä on korostettu, että yrityskaupan kieltäminen on poikkeuksellinen toimenpide ja tulee kyseeseen vain silloin, kun kilpailuhaittojen poistaminen ehtoja asettamalla ei ole mahdollista.
Kieltosäännöksen tunnusmerkistö edellyttää
- tehokkaan kilpailun estymistä; erityisesti tällainen tilanne voi olla käsillä, jos yrityskauppa johtaisi määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen
- tästä johtuvaa kilpailun estymisen olennaisuutta
- haittavaikutusten ilmenemistä Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla sekä
- ettei edellä tarkoitettu kilpailun estyminen ole vältettävissä asettamalla KilpL 25 §:ssä tarkoitettuja ehtoja.
Sovintomenettely (leniency) kartelliasioissa?
Leniency
- sopivuus suomalaiseen yhteiskuntaan
- käytännön toimivuus
• tarve rinnakkaisiin menettelyihin (EU, EU:n
jäsenvaltiot, USA jne.)
• muut sanktiot (vahingonkorvaus,
rikosoikeudelliset seuraamukset)
Sovintomenettely
- Kartelliasioissa
- Komission tiedonanto 2.7.2008
• Kilpailunrajoitusten selvittämisen
tehostaminen
- Vapaaehtoisuus
- Sakkoalennukset (10 %)
• Komission laaja harkintavalta: menettelyn
aloittaminen, sovinnon saavuttaminen
• Komission yrityksille osoittama tiedustelu
halukkuudesta sovintoon
• Yritysten kirjallinen ilmoitus halukkuudesta
sovintoneuvotteluihin
• Sovintoon tähtäävät neuvottelut (neuvotteluiden
pohjana olevat tiedot)
• Yrityksen esittämä sovintoehdotus
(kilpailurikkomuksen myöntäminen, arvio sakon
enimmäismäärästä, vahvistus asianmukaisten
tietojen saamisesta, vahvistus
tiedonsaantioikeudesta luopumisesta, vahvistus
väitetiedoksiannon kielestä)
• Komission antama väitetiedoksianto (mm. sakon
määrä): sisällöltään sovintoehdotuksen linjojen
mukainen (sakkoalennus) tai siitä poikkeava
(neuvoa-antavan komitean lausunto tai muut
asiaankuuluvat seikat) => yrityksen oikeus
puolustautumiseen
• Yrityksen vastaus väitetiedoksiantoon ja
vahvistus sovintoehdotuksen huomioon
ottamisesta
• Lopullinen päätös
EUT-sopimuksen 101(3) artiklan mukainen poikkeusharkinta?
- Voidaan kuitenkin julistaa, että 1 kohdan määräykset eivät koske
- yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää,
- yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää,
- yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää,
joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä:
a) asettamatta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi;
b) antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.
SEUT 101(3) poikkeussäännös
Mikä tahansa taho, joka soveltaa 101 artiklaa voi soveltaa myös poikkeussäännöstä
Vastapainoksi kilpailun rajoittumiselle tarvitaan tehokkuusetuja (Kts. diat)
o Tarkastellaan objektiivisesti ulkopuolelta
o Voi olla esim. jakelun tehostumista tai uusia innovaatioita
o Kustannusedut ovat usein suoranaisia kustannuksien vähentymisiä
o Laadulliset edut ovat haastavia tarkastella
o Yhteys tulee olla suora ja välitön
Kaikkien kriteerien täytyy täyttyä, jotta poikkeussäännös soveltuu
Ei riitä, että tehokkuusetu tulee pelkästään sopimuksen osapuolille
o Tarkastellaan kaikkia hyödykkeiden käyttäjiä, ei pelkästään loppukäyttäjiä
o Tulee punnita myös sitä, kuinka nopeasti ja todennäköisesti edut tulevat ja kuinka suuria ne ovat
o Kilpailunrajoituksia arvioidaan saatujen etujen kanssa, kokonaisarviointia
Suhteellisuusperiaate eli rajoituksen tulee olla välttämätön ja oikeassa suhteessa
o Onko olemassa muita kaupallisesti realistisia mahdollisuuksia saavuttaa kyseisiä hyötyjä
Kilpailu ei saa tosiasiassa poistua järjestelyn seurauksena
Tehokkuuden lisääminen
- tuotannon tai tuotteiden jakelun tehostuminen
- teknisen tai taloudellisen kehityksen edistäminen
- objektiivinen arviointi => ei osapuolten subjektiivisesta
näkökulmasta tarkastelua
- tehokkuusetujen luonne
- kustannusedut
- tekninen kehitys
- synergia
- mittakaavaedut
- tuotevariointi
- laadulliset edut
- laadun parantuminen
- uudet tuotteet
- jakelun tehostuminen: uudet
palvelut - syy-yhteys
- suora yhteys arvioitavana olevaan toimintaan
- tehokkuusedun todennäköisyys ja laajuus
- tehokkuusetujen arvon laskeminen tai arviointi:
tarkistettavuus - tehokkuusedun saavuttamisen keinot ja ajankohta
- ennakoidut päivämäärät tms.
Kuluttajien kohtuullinen osuus - kuluttajat: kaikki hyödykkeiden käyttäjät, ei vain loppukäyttäjät - kohtuullinen osuus eduista kompensoi kilpailunrajoituksen tosiasialliset tai todennäköiset kielteiset vaikutukset - kokonaisvaikutukset (ryhmä) relevanteilla markkinoilla - diskonttaus
- liukuva asteikko: kilpailunrajoituksen suuruus - kuluttajille tulevan hyödyn määrä - arviointi - kilpailun aste relevanteilla markkinoilla kilpailunrajoituksen toteuttamisen jälkeen - kilpailun luonne - laadulliset tehokkuusedut: kokonaisarviointi
Rajoitusten välttämättömyys
- sopimuksen ja kilpailunrajoituksen kohtuullinen
tarpeellisuus tehokkuusetujen saavuttamisen kannalta
- järjestelyn vaikutus toimenpiteen tehokkaan
toteuttamisen kannalta: kyse ei siitä, olisiko sopimusta
tehty ilman järjestelyä
- tehokkuusetujen ominaisuus kyseiselle sopimukselle
=> ei olemassa muita taloudellisesti mahdollisia ja
vähemmän rajoittavia keinoja: realistiset vaihtoehdot
=> välttämättömyys (rajoituksen puuttuminen poistaisi
tehokkuusedut, vähentäisi niitä merkittävästi tai tekisi
niiden toteutumisesta hyvin epätodennäköistä)
=> kokonaisarviointi
Kilpailu ei saa poistua
- kilpailuprosessin suojeleminen
- sopimus ei saa avata mahdollisuutta poistaa
kilpailua merkittävältä osalta kyseessä olevia
tuotteita
- kilpailun aste ennen sopimusta ja sopimuksen
kilpailua rajoittavan vaikutuksen suuruus
- kilpailun lähteet markkinoilla => kilpailupaine
=> sopimuksen vaikutus kilpailupaineeseen
- markkinaosuudet
- laadulliset ja määrälliset kriteerit
- kilpailijoiden kapasiteettirajoitukset
- tuotantokustannusten taso
- osapuolten todellisen markkinakäyttäytymisen
tulokset sopimuksen solmimisen jälkeen
(hinnankorotukset tms.) - tuotedifferointi
- markkinoille pääsyn esteet
- potentiaalinen kilpailupaine
Mitä tarkoitetaan kilpailuoikeuden julkisoikeudellisella ja yksityisoikeudellisella
soveltamisella? (10 p.)
Kilpailuoikeuden soveltaminen
• Julkisoikeudellinen soveltaminen
- viranomaiset valvovat markkinoiden toimintaa ja
puuttuvat kilpailunrajoituksiin - seuraukset julkisoikeudellisia (sakot, uhkasakot jne.)
EU
- komissio (asetus 1/2003 1.5.2004 alkaen)
- EU:n yleinen tuomioistuin
- EU:n tuomioistuin
Suomi
- kilpailu- ja kuluttajavirasto
- markkinaoikeus
- korkein hallinto-oikeus
Yksityisoikeudellinen soveltaminen
– yksittäisten toimijoiden välisissä suhteissa
– yleisissä tuomioistuimissa tai
välimiesmenettelyissä
– seuraukset yksityisoikeudellisia: kilpailua
rajoittavien sopimusten pätemättömyys,
vahingonkorvausvelvollisuus,
väliaikaistoimenpiteet
Kilpailuvaikutuskriteeri EUT-sopimuksen 101 artiklan kartellikiellon soveltamisedellytyksenä?
Kilpailuvaikutuskriteeri
- kilpailun estyminen, rajoittuminen tai
vääristyminen yhteismarkkinoilla - tarkoituksena kilpailun rajoittaminen
- seurauksena kilpailun rajoittuminen
- komission de minimis –tiedonanto
De minimis -säännön mukaan kilpailua rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon soveltamisesta ovat vapautettuja järjestelyt, joilla on vain vähämerkityksellinen vaikutus kilpailuun. Tällaisina pidetään horisontaalisia sopimuksia, joihin osallistuvien yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä kymmentä prosenttia merkityksellisillä markkinoilla. Vertikaalisten sopimusten osalta sovelletaan 15 prosentin rajaa.
- musta lista
o Jos ei ole suoria todisteita siitä, että rajoituksesta on sovittu, joudutaan tutkimaan esim. menettelyn vaikutuksia markkinoilla
o Komission de minimis -sääntö ei suojele, jos järjestely on paljasta kilpailunrajoitusta
Liikesuhteesta pidättäytyminen määräävän markkina-aseman väärinkäytön muotona?
Liikesuhteesta pidättäytyminen ilman asiallista syytä
Rajoitus sopimusvapauteen
Määräävässä asemassa olevalla yrityksellä on rajoitettu sopimuksentekovelvollisuus suhteessa asiakkaisiinsa.
Määräävässä asemassa oleva yritys ei saa kieltäytyä sopimuksesta ilman hyväksyttävää syytä.
EU:n perustamissopimuksen 102(b) artiklassa ja KilpL 7 §:n 2 kohdassa kielletään tuotannon tai tarjonnan rajoittaminen kuluttajien vahingoksi.
Tunnusmerkistö voi täyttyä, kun määräävässä asemassa oleva yritys lopettaa toimitukset asiakkaalle tai kieltäytyy sopimuksesta sellaista haluavan kanssa.
Toimituskielto voi ilmetä paitsi suorana kieltäytymisenä myös epäsuorasti asettamalla sopimuksen syntymiselle hinnoittelun tai muiden ehtojen osalta sellaisia vaatimuksia, joiden osalta tiedetään, ettei vastapuoli voi niihin suostua.
Rajanveto konstruktiivisen toimituskiellon ja kohtuuttoman korkean hinnoittelun ja muiden kohtuuttomien ehtojen välillä on liukuva.
Liikesuhteesta pidättäytymistä on pidettävä sopimattomana, mikäli menettelylle ei ole asiallista syytä.
Asiallisena syynä voidaan pitää esimerkiksi asiakkaan maksukyvyttömyyttä.
Maksuhäiriö ei kuitenkaan välttämättä ole peruste sopimuksesta kieltäytymiselle, jos asiakas voi asettaa hyväksyttävän vakuuden.
Hyväksyttävä peruste voi olla myös kapasiteettiongelma tai läpinäkyvä ja syrjimättömästi sovellettu selektiivinen jakelujärjestelmä, milloin sellaisen ylläpito hyödykkeen erityisominaisuudet huomioon ottaen on perusteltua.
Sen sijaan esimerkiksi pyrkimys rajoittaa jälleenmyyjien välistä hintakilpailua ei ole hyväksyttävä syy.
Kilpailuoikeudelliset compliance-ohjelmat?
Yritysten itsearviointi
- kilpailuoikeudelliset compliance-ohjelmat
- oikeudellisten riskien tunnistaminen
- riskien hallitseminen
- henkilöstön valmentaminen
- noudattamisen valvonta
=> itsearviointiohjeistus: jatkuvuus
- itsearvioinnin objektiivisuus ja kriittisyys
- organisointi (liiketoimintayksiköt, juristit)
- aineiston kerääminen
- taloustieteellinen arviointi
- kilpailuoikeudellinen arviointi
- dokumentointi
- päivitys
Sopimaton menettely
elinkeinotoiminnassa
Sopimaton menettely
elinkeinotoiminnassa
• Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää toisen
elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomia
menettelytapoja
• SopMenL (22.12.1978/1061) sääntelee
elinkeinonharjoittajien keskinäisiä suhteita
• SopMenL suojaa elinkeinonharjoittajan asemaa
markkinoinnissa ja muussa elinkeinotoiminnassa
• Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä
suhteita säännellään KuluttajasuojaL:ssa
• Vilpillinen kilpailu, unfair competition -> kielto
jatkaa toimintaa
• Foorumina markkinaoikeus
• Orjallinen jäljittely on kiellettyä, mikäli jäljittelyllä
aiheutetaan sekaantumisvaara tuotteen kaupallisesta
alkuperästä
- omaperäisyys
• Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää
totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka
koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja joka on
omiaan vaikuttamaan tuotteen tai palvelun
kysyntään tai tarjontaan tai vahingoittamaan toisen
elinkeinotoimintaa
- mainonta
• Liikesalaisuuden suoja
- Toisen liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen
ja käyttäminen
SopMenL 1 §
• Yleislauseke antaa elinkeinonharjoittajalle
suojaa toisen elinkeinonharjoittajan hyvän
liiketavan vastaiselta tai muutoin toisen
elinkeinonharjoittajan kannalta
sopimattomalta menettelyltä
• Markkinoinnista käytävä selkeästi ilmi sen
kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun
markkinointi toteutetaan
SopMenL 2 §
• Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää
totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa
elinkeinotoimintaa koskevaa ilmaisua, joka on
omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai
tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen
elinkeinotoimintaa
• Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan
kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä
esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta
ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan
toisen elinkeinotoimintaa
Orjallinen jäljittely
• Lähtökohtaisesti jäljittely on sallittua
• Kuitenkin sopimatonta, mikäli jäljittelyllä
saadaan aikaan sekaantumisvaara tuotteen
kaupallisesta alkuperästä
– arvioinnissa huomioidaan kohderyhmän
näkökulma
– objektiivisesti perusteltavat syyt tuotteiden
samankaltaisuudelle
– jäljitellyn kohteen oltava omaperäinen
MAO:81/03 (hunajapakkaus)
• Tapauksessa oli kyse hunajan markkinoinnista
samankaltaisissa pakkauksissa
• Jäljitelty tuotepakkaus erotettava jäljittelyn
kohteena olevasta tuotepakkauksesta
-> sekaantumisvaara kaupallisesta
alkuperästä
• Samankaltaisuusarvioinnissa tarkasteltiin
pakkausten väritystä, tekstitystä, kuviointia,
kokoa, muotoa ja kokonaisvaikutelmaa
-> Pakkaukset väritykseltään, kuvioinniltaan ja
suurimmilta teksteiltään samankaltaisia
-> Ostotilanteessa syntynyt mielleyhtymä toisen
pakkaukseen
-> Pienikokoinen merkintä nimestä ja osoitteesta
ei riittävästi erottunut pakkauksesta
-> Omiaan antamaan virheellisen kuvan
pakkauksen kaupallisesta alkuperästä
-> Menettely hyvän liiketavan vastaista
MAO:6/03 (WOKpakastevihannespakkaus)
- Pakkaukset tavanomaisia ja alalla käytettyjä
- Pakkauksissa kirkkaat värit yleisiä
- tavallisimpia vihreä, punainen ja keltainen
• Pakkauksissa eroja yksityiskohdissa ja
sommittelussa
• Pitkään käytetyt tuotemerkit merkitty
selkeästi pakkauksiin
MAO:82/05 ja KKO 2004:32 (Lego vs
Coko)
• Lego-palikat erittäin hyvin tunnettuja
• Lego- ja Coko-palikoiden ulkonäkö lähes
identtinen
• Jäljittely järjestelmällistä
• Tuotenimen ja tuotteiden valmistajan
ilmoittaminen ei ollut riittävää ehkäisemään
sekaantumisvaaran syntymistä -> Ulkomuotonsa
perusteella tulee olla toisistaan
selvästi erotettavissa
• Alkuperäinen tuote omaperäinen sekä
ulkomuodoltaan ja rakenteeltaan tunnettu
• Nimi ja kaupallinen alkuperä ilmaistava ja
yksilöitävä selvästi
• Mainostekstissä ei viitattu toisen
tavaramerkkiin
• Totuudenvastaista ilmaisua käytetty
markkinoinnissa
MAO:n toimivalta
• Markkinaoikeuslain (99/2013) 1 §:n mukaan
markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka
säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi
SopMenL:ssa
-> muut kuin markkinointiin liittyvät vaatimukset
jätettävä tutkimatta
- > Mao:lla ei toimivaltaa vahingonkorvausasioissa
- > yleinen alioikeus
-> SopMenL:n säännösten rikkomisesta voidaan
määrätä kielto + tehosteeksi uhkasakko
Kartellikielto
Kartellikielto
01 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 81 artikla)
- Sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä ovat sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla, ja erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
a) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
b) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
c) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
d) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasemaan asettavalla tavalla;
e) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. - Tämän artiklan mukaan kielletyt sopimukset ja päätökset ovat mitättömiä.
- Voidaan kuitenkin julistaa, että 1 kohdan määräykset eivät koske
- yritysten välistä sopimusta tai yritysten välisten sopimusten ryhmää,
- yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yritysten yhteenliittymien päätösten ryhmää,
- yhdenmukaistettua menettelytapaa tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää,
joka osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä jättäen kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä:
a) asettamatta asianomaisille yrityksille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi;
b) antamatta näille yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia tuotteita.
• SEUT 101(1) artiklan soveltaminen
- Yrityskriteeri
- kyseessä kilpailuoikeudellisten yritysten toiminta
- vapaat ammatinharjoittajat
- työntekijät
- tytäryhtiö
- jäsenvaltio
- julkiset yritykset
- kauppaedustajat - Yhteistoimintakriteeri
- yritysten välinen yhteistyö kilpailun
rajoittamiseksi
- sopimus
- yritysten yhteenliittymien päätökset
- yritysten yhdenmukaistetut
menettelytavat - Kilpailuvaikutuskriteeri
- kilpailun estyminen, rajoittuminen tai
vääristyminen yhteismarkkinoilla
- tarkoituksena kilpailun rajoittaminen
- seurauksena kilpailun rajoittuminen
- komission de minimis –tiedonanto
De minimis -säännön mukaan kilpailua rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon soveltamisesta ovat vapautettuja järjestelyt, joilla on vain vähämerkityksellinen vaikutus kilpailuun. Tällaisina pidetään horisontaalisia sopimuksia, joihin osallistuvien yritysten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä kymmentä prosenttia merkityksellisillä markkinoilla. Vertikaalisten sopimusten osalta sovelletaan 15 prosentin rajaa.
- rakenteellinen lähtökohta (horisontaaliset järjestelyt:
osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus enintään 10 %;
vertikaaliset järjestelyt: minkään osapuolen markkinaosuus ei
ylitä 15 %:a) - musta lista
- Kauppakriteeri
- kilpailunrajoituksen vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen
kauppaan
- kauppavirrat
- yhteismarkkinoiden rakenne
- komission suuntaviivat kauppavaikutuksen arvioinnista
- tuntuvan vaikutuksen määrittäminen (ei lähtökohtaisesti
tuntuvaa vaikutusta, jos osapuolten yhteenlaskettu
markkinaosuus relevanteilla markkinoilla yhteisön alueella
enintään 5 %:a ja horisontaalisissa järjestelyissä osapuolten
yhteenlaskettu liikevaihto yhteisön alueelta enintään 40
miljoonaa euroa / vertikaalisissa järjestelyissä toimittajan
kokonaisliikevaihto relevanttien tuotteiden osalta yhteisön
alueella enintään 40 miljoonaa euroa)
Vanha koulukaverisi Tane soittaa hätääntyneenä omistamansa yrityksen liiketiloista ja tiedus-telee, miten tulisi suhtautua aulassa odottaviin Kilpailu- ja kuluttajaviraston virkamiehiin, jot-ka haluavat käydä läpi yrityksen toimitilat epäilyn kilpailunrajoituksen selvittämiseksi. Tane ilmoittaa puhelun aikana olettavansa tarkastuksen liittyvän toimialajärjestön puitteissa vaih-dettujen tietojen sisältöön ja menettelyyn muuhun luonteeseen. Tane haluaa tietää, millaiset toimivaltuudet tarkastusta suorittavilla virkamiehillä ja voiko poliisi antaa tarkastusten suorit-tamiseksi virka-apua. Tanea kiinnostaa myös se, voidaanko tarkastus ulottaa hänen yksityis-asuntoonsa tai kesämökille. Tane on kertomansa mukaan pohtinut hyvin aikaisessa vaiheessa toimialajärjestön menettelyn oikeudellista asemaa ja hankkinut sitä koskien asiantoimistolta lausunnon asiasta. Tane tiedustelee, voiko tällainen lausunto päätyä tarkastuksen kautta kilpai-luviranomaiselle. Lisäksi Tanea huolettavat mahdollisesta kilpailunrajoituksesta seuraavat sanktiot ja hän kysyykin, millaisia seuraamuksia ja missä menettelyssä voidaan määrätä, jos kilpailuoikeuden säännöksiä katsotaan rikotuksi asiassa.
Anna perusteltu oikeudellinen arviosi tarkastusmenettelyn toteuttamiseen ja kilpailunrikko-muksen seuraamuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kilpailulaki 35 § (30.11.2012/662)
Tarkastukset elinkeinonharjoittajan liiketiloissa
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston asianomaisella virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi sekä 4 luvussa tarkoitettujen yrityskauppojen arvioimiseksi toimittaa tarkastus elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevissa liike- ja varastotiloissa, maa-alueilla ja kulkuneuvoissa. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on velvollisuus Euroopan komission pyynnöstä toimittaa tarkastus siten kuin Euroopan unionin säädöksissä säädetään.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto avustaa komissiota tarkastusten suorittamisessa siten kuin niistä säädetään Euroopan unionin säädöksissä.
36 §
Tarkastukset muissa tiloissa
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus myös muissa kuin 35 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa, jos voidaan perustellusti epäillä, että niissä säilytetään kirjanpitoa tai muita liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä todistettaessa 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vakavaa rikkomista. (30.11.2012/662)
Kilpailu- ja kuluttajaviraston on haettava 1 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen ja Euroopan komission 2 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen lupa markkinaoikeudelta etukäteen. Markkinaoikeus voi kieltää tarkastuksen, jos tarkastus olisi mielivaltainen tai liiallinen. Tutkiessaan, onko tarkastus mielivaltainen tai liiallinen, markkinaoikeus ottaa huomioon erityisesti epäillyn kilpailunrajoituksen vakavuuden, etsittyjen todisteiden tärkeyden, asianomaisen elinkeinonharjoittajan osallisuuden sekä sen, onko kohtuullisen todennäköistä, että tarkastuksen kohdetta koskevia kirjanpito- tai liikeasiakirjoja säilytetään tiloissa, joihin lupaa pyydetään
37 § (6.2.2015/78)
Menettely tarkastusta toimitettaessa
Elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on tarkastusta varten päästettävä Kilpailu- ja kuluttajaviraston, aluehallintoviraston tai Euroopan komission virkamies taikka näiden valtuuttamat henkilöt hallinnassaan oleviin liike- ja varastotiloihin, maa-alueille ja kulkuneuvoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet, muut asiakirjat ja data, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, ja ottaa niistä jäljennöksiä.
Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus saada kaikki tarkastuksen toimittamiseksi tarvittavat tiedot myös yritykseltä, joka käsittelee 1 momentissa tarkoitettua viestintää tai tietoja tarkastuksen kohteena olevan elinkeinonharjoittajan pyynnöstä tai muutoin tälle tarjotun palvelun osana. Mikäli tiedon antaminen tarkastusta toimittavalle virkamiehelle aiheuttaa kustannuksia yritykselle, joka käsittelee tietoja tarkastuksen kohteena olevan elinkeinonharjoittajan pyynnöstä tai muutoin tälle tarjotun palvelun osana, tarkastuksen kohteena oleva elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä vastaa aiheutuvista kustannuksista, elleivät osapuolet sovi toisin.
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä.
38 §
Elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeus
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa tutkinnan kohteena olevalle elinkeinonharjoittajalle, mikä on sen asema tutkinnassa ja mistä teosta sitä epäillään. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada tiedot niin pian, kuin se on mahdollista ilman, että siitä voi aiheutua haittaa kilpailunrajoituksen selvittämiselle.
42 §
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Kilpailunrajoitusta koskeva asia tulee vireille markkinaoikeudessa 12 §:n 3 momentissa, 25 §:n 1 momentissa tai 30 §:n 2 momentissa tarkoitetulla esityksellä, 44 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valituksella taikka 26 §:n 2 momentissa, 36 §:n 3 momentissa tai 45 §:n 2 momentissa tarkoitetulla hakemuksella. Esitys, valitus ja hakemus on tehtävä kirjallisesti. (9.8.2013/595)
44 §
Muutoksenhaku
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston 26 §:n 1 momentin taikka 45 §:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen ja päätökseen toimittaa 35 §:ssä tarkoitettu tarkastus ei saa hakea muutosta valittamalla.
Markkinaoikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
45 § (30.11.2012/662)
Väliaikaismääräykset
Jos kilpailunrajoituksen soveltaminen tai toimeenpaneminen on tarpeen estää välittömästi, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi antaa tätä tarkoittavan väliaikaisen kiellon. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myös väliaikaisesti velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeitä toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin se tarjoaa niitä muille elinkeinonharjoittajille.
46 §
Uhkasakko
Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi asettaa tämän lain nojalla asettamansa ehdon tai antamansa määräyksen, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus. (30.11.2012/662)
47 §
Seuraamusmaksun täytäntöönpano
Oikeusrekisterikeskus huolehtii 12 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta.
48 §
Rangaistus väärän tiedon antamisesta
Rangaistuksesta väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä.
12 §
Kilpailunrajoituksesta määrättävä seuraamusmaksu
Elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, joka rikkoo 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
Seuraamusmaksu voidaan määrätä myös sellaiselle elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jolle rikkomukseen osallistunut elinkeinotoiminta on siirtynyt yrityskaupan tai muun yritysjärjestelyn seurauksena.
Seuraamusmaksun määrää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. (30.11.2012/662)
13 §
Kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun suuruus
Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä viimeksi osallistui rikkomukseen.
20 § (9.12.2016/1078)
Vahingonkorvaus
Korvausvelvollisuudesta vahingosta, joka on aiheutunut 5 tai 7 §:ssä tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa säädetyn kiellon rikkomisesta, säädetään kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annetussa laissa.
Ystäväsi Zimppa on erilaisille teollisuuden roboteille huoltopalveluita tarjoavan yrityksen toi-mitusjohtaja ja omistaja. Zimppa on pyrkinyt laajentamaan toimintaansa uusille sektoreille, mutta hän on havainnut esteitä uusien asiakkaiden hankinnassa ainakin hitsausrobottien huol-topalveluiden tarjonnassa. Hitsausrobottien markkinoita hallitsee yritys X, jonka tuoteportfo-lio on varsin laaja. X:n markkinaosuus hitsausrobottien markkinoilla maassamme on noin 47 prosenttia, kun seuraavaksi suurimpien valmistajien ja niiden myyntiorganisaatioiden markki-naosuudet ovat alle 10 prosenttia. X:n kaupallisena vahvuutena on myyntistrategia, jonka mu-kaan asiakkaalle toimitetaan hitsausrobotti ja sen tarvitsemat huoltopalvelut yhtenä kokonai-suutena. X:n myyntistrategian vaikutuksia markkinoilla syventää Zimppan saamien tietojen mukaan se, että asiakkaille ei tarjota muunlaisen hankinnan mahdollistavaa sopimusta lain-kaan, vaan X:n tarkoituksena on keskittää tuotteen koko elinkaaren aikana tarvittavat palvelut oman organisaationsa hoidettaviksi.
Zimppa tiedustelee sinulta, onko X:n menettely sallittua kilpailuoikeudellisesti, koska sen seu-rauksena Zimppan ja muiden elinkeinonharjoittajien mahdollisuuden tarjota huoltopalveluita rajoittuvat merkittävästi. Zimppa on omien selvitystoimiensa perusteella harkinnut ottavansa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Anna perusteltu oikeudellinen arviosi kilpailuoikeuden soveltumisesta X:n toimintaan erityi-sesti pitäen silmällä määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa sekä Kilpailu- ja kulut-tajaviraston toimivaltuuksista puuttua menettelyyn.
-
Ystäväsi Ansku on menestynyt ohjelmistoyrittäjä, joka on nuoresta iästään huolimatta keitetty
useissa liemissä. Ansku on saanut osakseen luottamusta alan toimialajärjestöissä ja hänet
on valittu moniin järjestöjen luottamustehtäviin. Verkottumista on osaltaan edistänyt Anskun
ulospäin suuntautunut persoona ja tietämys toimialalle merkityksellisistä kehitystrendeistä.
Ansku kääntyy puoleesi ja tiedustelee, millä tavoin hänen tulisi suhtautua toimialajärjestön virallisissa
ja epävirallisissa palavereissa käytyihin keskusteluihin, joissa on käsitelty ohjelmistopalveluiden
hinnoittelua eräiden suurten tarjouskilpailujen yhteydessä. Anskua kiinnostaa
erityisesti se, voiko hän Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa aktiivista yhteistyötä tekemällä
parantaa omaa asemaansa, jos toimialalla operoivien yritysten keskinäisten keskusteluiden katsottaisiin
olevan kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa. Anna oikeudellisesti perusteltu vastauksesi
Anskun kysymyksiin erityisesti kilpailulain 14–17 §:n kannalta.
14 § (9.12.2016/1078)
Seuraamusmaksusta vapautuminen kartellitapauksissa
Elinkeinonharjoittajalle ei määrätä seuraamusmaksua, kun kyse on sellaisesta 5 §:ssä tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklassa tarkoitetusta kilpailijoiden välisestä salaisesta kilpailunrajoituksesta, jolla vahvistetaan osto- tai myyntihintoja tai muita kauppaehtoja, rajoitetaan tuotantoa tai myyntiä taikka jaetaan markkinoita, asiakkaita tai hankintalähteitä, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja:
1) toimittaa yrityslausunnon sekä tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen; tai
2) toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen toimittamisen jälkeen yrityslausunnon sekä tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi todeta, että 5 §:ää tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa on rikottu.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa seuraamusmaksusta vapautumisen edellytyksenä on lisäksi, että elinkeinonharjoittaja on antanut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut yrityslausunnon, tiedot ja todisteet ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tiedot muuta kautta.
Elinkeinonharjoittaja, joka on painostanut toista elinkeinonharjoittajaa osallistumaan kartelliin, ei voi saada vapautusta seuraamusmaksusta.
15 § (9.12.2016/1078)
Seuraamusmaksun alentaminen kartellitapauksissa
Muulle 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kilpailunrajoitukseen osallistuneelle elinkeinonharjoittajalle kuin sille, joka on 14 §:n perusteella vapautettu seuraamusmaksusta, määrättävää seuraamusmaksua alennetaan, jos se toimittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle yrityslausunnon, tietoja ja todisteita, jotka ovat merkityksellisiä kilpailunrajoituksen tai sen koko laajuuden tai luonteen toteamiseksi. Edellytyksenä on lisäksi, että ne toimitetaan ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tiedot muuta kautta. Seuraamusmaksua alennetaan:
1) 30–50 prosenttia, jos elinkeinonharjoittaja toimittaa tiedot ensimmäisenä;
2) 20–30 prosenttia, jos elinkeinonharjoittaja toimittaa tiedot toisena;
3) enintään 20 prosenttia muussa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.
Elinkeinonharjoittaja, joka on saanut 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun ehdollisen vapautuksen seuraamusmaksusta, ei voi saada 1 momentissa tarkoitettua alennusta samaa kilpailunrajoitusta koskevassa asiassa.
16 §
Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle kartellitapauksissa
Edellä 14 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksusta vapautumisen tai 15 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun alentamisen edellytyksenä on lisäksi, että elinkeinonharjoittaja:
1) lopettaa osallistumisensa kilpailunrajoitukseen välittömästi toimitettuaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen;
2) toimii yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa koko kilpailunrajoituksen selvittämisen ajan;
3) ei hävitä hakemuksen piiriin kuuluvia todisteita ennen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen toimittamista eikä hakemuksen toimittamisen jälkeen; ja
4) pitää salassa 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen sisällön ja sen, että on tehnyt hakemuksen tai että harkitsee hakemuksen tekemistä.
(30.11.2012/662)
Elinkeinonharjoittaja voi 1 momentin 1 kohdan estämättä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjauksessa jatkaa osallistumista kilpailunrajoitukseen siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä 35 ja 36 §:ssä tarkoitettujen tarkastusten onnistumisen turvaamiseksi. (30.11.2012/662)
Edellä 1 momentin 4 kohdasta poiketen elinkeinonharjoittaja voi antaa hakemusta koskevat tiedot Euroopan komissiolle tai toisen maan kilpailuviranomaiselle, jos se on tarpeen kilpailunrajoituksen selvittämiseksi.
17 § (9.12.2016/1078)
Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskeva menettely kartellitapauksissa
Edellä 14 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksusta vapautumista ja 15 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksun alentamista haetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi asettaa määräajan, jonka kuluessa hakijan on toimitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetut yrityslausunto, tiedot ja todisteet.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto myöntää elinkeinonharjoittajalle ehdollisen vapautuksen seuraamusmaksusta, kun elinkeinonharjoittaja on toimittanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetut yrityslausunnon, tiedot ja todisteet. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ota kantaa muihin samaa asiaa koskeviin 14 §:ssä tarkoitettuihin hakemuksiin, ennen kuin se on ratkaissut, myönnetäänkö ensimmäisenä hakemuksen toimittaneelle elinkeinonharjoittajalle ehdollinen vapautus seuraamusmaksusta. Jos elinkeinonharjoittaja on samassa, 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa asiassa jättänyt tai jättämässä Euroopan komissiolle tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen seuraamuksista vapautumiseksi, ehdollinen vapautus voidaan myöntää lyhennetyn hakemuksen perusteella.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa menettelyn lopuksi kirjallisen päätöksen siitä, täyttääkö elinkeinonharjoittaja kaikki 14 tai 15 ja 16 §:ssä säädetyt edellytykset.
Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetun vapautuksen tai 15 §:ssä tarkoitetun alennuksen saamiseksi toimitettua yrityslausuntoa, tietoja ja todisteita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin 9 §:ssä tarkoitettua määräystä lopettaa kilpailunrajoitus tai velvollisuutta toimittaa hyödyke, 10 §:ssä tarkoitettua sitoumuspäätöstä, 11 §:ssä tarkoitettua ryhmäpoikkeuksen edun peruuttamista tai 12 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksuesitystä koskevan asian käsittelyyn Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Edellä 4 momentissa mainittuja tietoja ja todisteita voidaan kuitenkin käyttää myös kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annetun lain (1077/2016) nojalla nostettujen korvauskanteiden käsittelyyn.
KilpailuL 1 luku
Yleiset säännökset
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.
Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.
2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita.
Tämän lain 5 §:ää ei sovelleta sellaisiin maataloustuottajien, tuottajien yhteenliittymien, toimialakohtaisten yhteenliittymien ja tällaisten yhteenliittymien muodostamien yhteenliittymien järjestelyihin, jotka koskevat maataloustuotteiden tuotantoa tai myyntiä taikka yhteisten varastointi-, käsittely- tai jalostuslaitosten käyttöä, jos järjestely täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti vahvistetut sisällölliset edellytykset, joiden perusteella mainitun sopimuksen 101 ja 102 artiklan kilpailusäännöt eivät tule sovellettaviksi.
3 §
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kilpailusääntöjen soveltaminen
Kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan säännöksiä.
4 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) elinkeinonharjoittajalla luonnollista henkilöä sekä yhtä tai useampaa yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa;
2) määräävällä markkina-asemalla yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä olevaa koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta sellaista määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla, joka merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
4 a § (9.8.2013/586)
Määräävä markkina-asema päivittäistavarakaupassa
Elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia, on katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla. Päivittäistavarakaupan markkinoihin kuuluvat sekä vähittäismarkkinat että hankintamarkkinat.
