Lapsen Kielen Kehitys Flashcards

1
Q

Kielen muotoon sisältyy seuraavat: morfologia, syntaksi, semantiikka ja fonetiikka.

A

VÄÄRIN. Kielen muotoon sisältyvät morfologia, syntaksi ja fonetiikka. Semantiikka liittyy pragmatiikan kanssa puheen merkitykseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Semantiikka eli merkityksoppi, meekitys on irrallinen puhetilanteesta. Prototyyppisyys esimerkiksi Kumpi on tyypillisempi lintu varpunen vai pingviini.

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Morfologia eli äänneoppi

A

VÄÄRIN. Morfologia on muoto-oppia. Fonetiikka äänneoppia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä on semantiikan ja pragmatiikan ero?

A

Semantiikassa meekitys on tilanteesta irrallinen kun taas pragmatiikassa se liittyy puhetilanteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Sidonnainen morfeemi on sanan perusmuoto joka voi olla yksin.

A

VÄÄRIN. Sidonnainen ei esiinny itsenäisesti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Vapaa morfeemi on sanan perusmuoto, pienin muoto jolla on merkitys.

A

OIKEIN.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Leksikossa tarkastelun kohteena on sanaston taipuminen.

A

VÄÄRIN. Leksikossa tarkastelun kohteena on sanasto.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

taapat po saapas on kyse fonologisen prosessin assimilaatiosta.

A

VÄÄRIN. Substituutiosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Omissiossa, sanasta puuttuu kirjain tai tavu.

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Pragmatiikassa on kyse puhetilanteessa käytettävistä kommunikoinnin normeista.

A

OIKEIN.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ääntelyn kehitys etenee seuraavassa järjestyksessä:

  1. refleksinen ääntely
  2. ääriominaisuuksien kokeilu
  3. kujertelu
  4. kanoninen jokellus
A

VÄÄRIN. refleksinen, kujertelu, ääriominaisuuksien kokeilu ja kanoninen jokeltelu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

kiija po kirja on kyse sijaispidennyksestä

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kukka po sukka

A

Täydellinen regressiivinen kaukoassimilaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

ampilainen po ampiainen

A

Additio eli ylimääräisen äänteen lisääminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Fonologisen prosessin termi substituutio tarkoittaa esimerkiksi s-äänteen korjautumista t:llä

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Noit-aak-ka sanassa on tapahtunut dublikaatio eli äännerajoitus.

A

VÄÄRIN. Temporaalinen jaottelu joka johtuu kolmen tavun rajoituksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kanonisen jokeltelun kausi sijoittuu noin 10-12kk ikään.

A

VÄÄRIN. 7-10kk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Refleksinen ääntely on toinen äänen kehityksen vaiheista.

A

VÄÄRIN. Ensimmäinen 0-1kk iässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

1-vuotias tuottaa keskimäärin 20sanaa.

A

VÄÄRIN. Yksilöllistä, mutta ymmärtää noin 50 sanaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

1-vuotia ilmaisee itseään jokeltelun lisäksi… Miten?

A

Ääntely, ilmeet, eleet ja toiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kanoniseen jokelteluun liittyy varioiva sekä toistava jokeltelu

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Ääriominaisuuksien kokeiluun (6-10kk) liittyy muunmuassa kiljuminen.

A

Muuten oikein, mutta ääriominaisuuksien kokeilun vaihe on 4-6kk iässä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

3-vuotias tuottaa noin 200 sanaa.

A

VÄÄRIN. Jo kaksi vuotias tuottaa noin 250-450 sanaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kielen kehitys etenee seuraavasti: Varhainen esikielellinen vaihe, esikielellinen vaihe, yksisanavaihe, sanojen yhdistämisen vaihe ja laajentumisen vaihe.

A

OIKEIN.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Yksisanavaiheeseen liittyy omistusmuodon oppiminen.

A

VÄÄRIN. Siihen liittyy sanapyrähdysvaihe sekä esineiden nimet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Preesens ja imperfekti aikamuodot omaksutaan tyypillisesti laajentumisvaiheessa

A

VÄÄRIN. Sanojen yhdistämisvaiheessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Esikielellisten vaiheiden kehitykseen liittyy hoivakieli ja tarkkaavaisuus sekä katsekontakti

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

5-6vuotiaalla on vielä toistuvia artikulaatiovirheitä jotka korjaantuvat kouluiässä

A

VÄÄRIN. Yksittäisiä artikulaatiovirheitä voi olla, mutta tavallisesti puhe on jo selvää ja sujuvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

1,5 vuotias osaa korjata omaa puhe tuotostaan

A

VÄÄRIN. 2-2,5 vuotias osaa korjata itseään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

1,5 vuotias osaa yhdistää sanoja ja eleitä ikäänkuin lauseiksi.

A

OIKEIN

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Haakka po haarukka

A

Tavun omissio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Dublikaatio tarkoittaa sanan typistymistä kaksitavuiseksi.

A

VÄÄRIN. Kahden tavunrajoitus niin että sanassa voi esiintyä vain yhtä konsonanttia ja yhtä vokaalia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Symbolinen leikki on apuna kielenkehitykseen

A

OIKEIN.

34
Q

Lähikehityksen vyöhykkeen määritelmä on, että siittä puhuttaessa puhutaan kehityksen vyöhykeestä joka lapsella on todennäköisimmin seuraavaksi vuorossa.

A

VÄÄRIN. Sillä tarkoitetaan toimintaa josta lapsi selviytyy aikuisen tuella muttei vielä yksin.

35
Q

Jokaisella ihmisellä on synnynnäiset edellytykset puheen oppimiseen, lapsi on passiivinen oppija.

A

VÄÄRIN. synnynnäiset edellytykset on, mutta oppiminen vaatii vuorovaukutusta ja kanssakäymistä. Lapsi on aktiivinen tiedonkerääjä ja tarkkailija.

36
Q

Sosiaalisen oppimisen kannalta keskeisimmät alueet aivoissa ovat ohimolohkon takaosa.

A

VÄÄRIN. Otsalohkon alueet .

37
Q

Merkityksellisin tekijä varhaiselle vuorovaikutuksen kehittymiselle on sisarussuhteet ja niiden tuoma lisääntynyt sosiaalistensuhteiden luonti.

A

VÄÄRIN. Merkittävin on vanhempi-lapsi vuorovaikutus.

38
Q

Kvasiresonanttisessa ääntelyssä nasaali on aina kiinni.

A

VÄÄRIN. aina auki.

39
Q

Primitiivisellä artikulaatiovaiheella tarkoitetaan äänen kokeilua.

A

VÄÄRIN. Tarkoituksellisia äänteitä ja kujertelua

40
Q

Marginaalijokelluksessa lapsi tuottaa konsonantti-vokaali tavuja

A

OIKEIN

41
Q

Kukka sanassa on yhteensä 2moraa

A

VÄÄRIN. Kolme moraa.

42
Q

Moraa laskiessa ensimmäisen vokaalin jälkeiset äänteet otetaan lukuun,

A

VÄÄRIN. Ensimmäisen konsonantin jälkeiset äänteet lasketaan.

43
Q

Foneemioppositiolla tarkoitetaan sitä kun yhden foneemin vaihtaminen muuttaa sanan merkityksen. kukka -> sukka

A

OIKEIN

44
Q

Kuulotiedon käsittelyyn liittyy periferinen- sentraalinen- ja visuaalinen kuulo.

A

OIKEIN

45
Q

Mitkä kolme aluetta liittyy kuulotiedon havaitsemiseen?

A

Periferinen-, sentraalinen- ja visuaalinen kuulo

46
Q

Vastasyntynyt omaa jo kategorisen havaitsemisen oman äidinkielensä suhteen.

A

OIKEIN.

47
Q

Puhetta oppiakseen lapsen on tunnistettava erilliset sanat jatkuvasta puhevirrasta.

A

OIKEIN.

48
Q

Kuuloerottelu ja kuulomuisti ovat osittain puheen pohja.

A

OIKEIN.

49
Q

Vastasyntynyt on jo ensimmäisten viikkojen aikoina aktiivinen vuorovaikuttaja.

A

VÄÄRIN. Aikuinen on ensimmäiset kuukaudet vuorovaikutuksen aloittaja ja ylläpitäjä

50
Q

Vanhempien tarjoamien vuorovaikutustilanteiden, hymyjen ja katseiden avulla lapsi ymmärtää että ilmaisuun saa vastauksen/toimintaa.

A

OIKEIN.

51
Q

4kk vanha alkaa olla kiinnostunut ympäröivistä esineistä

A

VÄÄRIN 6kk vanha

52
Q

6kk vanha osaa hakea akuisen huomiota kommunikoivassa mielessä.

A

VÄÄRIN 8-9kk vanha osaa kommunikatiivisessa tarkoituksessa hakea huomiota.

53
Q

Vanhempien läsnäolo ja sensitiivisyys opettaa lasta tunteiden käsittelyssä

A

OIKEIN

54
Q

Jo pieni vauva on herkkä tunnistamaan ympäröivien ihmisten mielentiloja suru, ilo, viha

A

OIKEIN

55
Q

Aggressiivisten tunteiden ilmaiseminen käytöshäiriötyyppisenä käytöksenä on internalisoitunusta käytöstä.

A

VÄÄRIN. Eksternalisoivaa eli ulospäin suunnattua. Internalisoiva ja on tunne-elämän sisäisiä oireita esim. masennus.

56
Q

Mikä on mielen teorian keskeisin ajatus?

A

“Kyky ymmärtää, että paitsi itsellä myös toisilla ihmisillä onn “mieli” ja että käyttäytymistä voi tulkita mielen tiloilla.

57
Q

Mikä rooli vanhemman sensitiivisyydellä on lapsen kielen ymmärtämiseen ja oppimiseen?

A

Sensitiivisyyden on havaittu olevan yhteydessä lapsen tavotteellisen kommunikoinnintaitojen sekä varhaisen kielen ymmärtämisen kehitykseen.

58
Q

Elekommunikointia alkaa ilmetä 12kk iästä eteenpäin.

A

VÄÄRIN. Jo 9 kk iästä eteenpäin.

59
Q

Paradigmaattisilla taidoilla tarkoitetaan lapsen kerrontataitojen kehitystä

A

VÄÄRIN. Konsonantti ja vokaali-inventaarit, mitä foneemeja kuuluu lapsen puheeseen.

60
Q

Foneemioppositio tarkoittaa kahden sanan välistä suhdetta toisiinsa synonyymeinä.

A

VÄÄRIN. Sanan merkityksen muuntuminen yhdellä foneemin vaihdolla. Esimerkiksi sukka - kukka

61
Q

Fonotaksilla tarkoitetaan rajoituksia liittyen foneemien yhdistelyyn

A

OIKEIN

62
Q

Äänteiden historia on pitkä ja sen aikana on tapahtunut paljon äänteellisiä muutoksia.

A

VÄÄRIN. Esimerkiksi vokaalit ovat säilyneet jo 6000vuotta samoina, lukuunottamatta ö:n lisääntymistä ryhmään.

63
Q

Syntagmaattiset taidot ovat kykyä yhdistellä v + k tavu ja sanatasolla

A

OIKEIN. Syntagmaattinen kehitys taas on foneemi- ja tavuyhdistelmien omaksumista.

64
Q

Oman äidinkielen äännekartta on valmis 9kk iässä.

A

VÄÄRIN. 1vuoden iässä.

65
Q

Puheen lähtökohtana on vastasyntyneen tarpeiden ilmaisuna oleva itku.

A

VÄÄRIN. Maiskausäänteessä, syntyy pureskelussa, imeskelyssä ja nuoleskelussa.

66
Q

Ä on puolisuppea etuvokaali

A

VÄÄRIN. Ä on väljä ja lavea etuvokaali

67
Q

T on dentaalinen frikatiivi

A

VÄÄRIN. T on dentaalinen klusiili.

68
Q

Ääntymäpaikat:

Huulet = labiaalinen

A

VÄÄRIN. Bilabiaalinen kun puhutaan huulista ääntymäpaikana

69
Q

Ääntymäpaikat:

Alveolaarinen = kova suulaki

A

VÄÄRIN. Alveolaarinen ääntymäpaikka on hammasvallissa

70
Q

Ääntymäpaikat:

Glottaalinen eli ääniraossa syntyvä

A

OIKEIN

71
Q

Ääntymäpaikat:

Velaarinen eli pehmeä suulaki

A

OIKEIN. Kovasuulaki ääntymäpaikkana on palataalinen

72
Q

Ääntymäpaikat:

Faryngaalinen eli nielu

A

OIKEIN

73
Q

Äänteellisen kehityksen merkkipaaluja ovat:

refleksiäänet, kujertelu, ääriominaisuuksien kokeilu ja kanoninen jokellus

A

VÄÄRIN. Edellä mainituista puhuttaessa puhutaan ÄÄNTELYN kehityksestä. Äänteellisessä kehityksessä esileksikaalinen, ensisanat, systemaattien fonologinen kehitys ja fonologinen viimeistely.

74
Q

Esileksikaaliseen vaiheeseen sisältyy refleksinen-, kujertelu-, ääriominaisuuksien kokeilu- ja kanonisenjokelluksen kaudet.

A

OIKEIN.

75
Q

Mikä fonologinen prosessi:

kepsutti = ketsuppi

A

Metateesi eli paikan vaihdos tavu- tai äännetasolla.

76
Q

Mikä fonologinen prosessi:

papa po banaani

A

Reduplikaatio eli tavun kahdennus.

77
Q

Sijaispidennyksen ja oienneen diftongin ero?

A

sijaispidennys korvaa paradigmasta uupuvaa konsonanttia, diftongin oikeneminen esiintyy vokaaliyhtymän yksinkertaistumisessa.

78
Q

Mitä tarkoittaa MLU (engl.) tai IKP (suom.)?

A

Ilmaisun keskipituutta. Se mittaa lapsen morfologista sekä syntaktista kehitystä. Tällä saadaan selville kuinka monimutkaisia kieliopillisia ilmauksia lapsi hallitsee. (Lasketaan 100 ilmauksesta, joiden morfeemit lasketaan yhteen ja jaetaan sadalla = morfeemien keskiarvo/ilmaus)

79
Q

Mitä tarkoittaa lähikehityksen vyöhyke?

A

Lapsen kehittyvien taitojen se alue, josta hän selviää aikuisen tuella, mutta ei vielä itsekseen.

80
Q

Mitä tarkoittaa kategorinen havaitseminen?

A

Jo vauvat pystyvät erottelemaan äänteitä niiden ominaisuuksien perusteella.

81
Q

Hoivapuhe ilmenee vain fonologiassa ja leksikossa.

A

VÄÄRIN. Ilmenee kaikilla kielen tasoilla: fonologiassa, morfologiassa, leksikossa, syntaksissa, pragmatiikassa ja semantiikassa.