Sydän- & verisuonisairaudet Flashcards Preview

Lääkeryhmäkoe I > Sydän- & verisuonisairaudet > Flashcards

Flashcards in Sydän- & verisuonisairaudet Deck (94):
1

Hypertensio?

Kohonnut verenpaine.

2

Mitä tarkoitetaan kohonneella verenpaineella?

Tilaa, jossa suurten ja keskisuurten valtimoiden paine on jatkuvasti normaalia (120/80) korkeampi.

3

Tavoite verenpaine aikuisilla?

Systolinen, yläpaine (supistusvaihe) 120 mmHg
Diastolinen, alapaine (lepovaihe) 80 mmHg.

4

Korkean verenpaineen oireet?

Yleensä oireeton.
Lääkehoitoon sitoutuminen vaatii siis paljon potilaan motivointia.

5

Tärkein tapa pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä?

Elämäntapamuutoksilla: painon hallinta, liikunta ja stressi.

6

Kohonneen verenpaineen haittoja moninkertaistavat?

Muut sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijät.

7

Mitkä ovat verenpaineen lukemat, kun lääkehoitoa suositellaan kohonneeseen verenpaineeseen?

- Terveella ihmisellä 160/100 tai yli.
- jos potilaalla on liitännäissairauksia 140/90 tai yli.

8

Kohonneen verenpaineen lääkityksen valintaan vaikuttaa muun muassa?

- Kohonneen verenpaineen vaikeusaste
- kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät elinvauriot
- muut riskitekijät (kuten ylipaino), sairaudet ja lääkitykset
- lääkehoidon kustannukset.

9

Kohonneen verenpaineen hoidon lääkityksen pääryhmät ovat?

1. ACE:n estäjät
2. Angiotensiinisereptorin (ATR:n) salpaajat
3. Beetasalpaajat
4. Diureetit
5. Kalsiumkanavan salpaajat.

10

Millaisilla annoksilla kohonneen verenpaineen lääkitys aloitetaan?

Pienillä.

11

Miksi kohonneen verenpaineen hoitoon käytetään yleensä yhdistelmävalmisteita?

Pienempi annos, joten vähemmän haittavaikutuksia. Parempi teho mahdollinen.

12

ACE-entsyymin estäjät eli priilit?

Verepainetauti, sydämen vajaatoiminta.
Laaajentavat suonia, verisuonivastus vähenee. Lisäävät natriumin ja veden poistumista elimistöstä. Haittavaikutuksena kuivaa yskää 10-20% potilaista. Sikiölle myrkyllinen.

13

Lopril®?

Kaptopriili, verenpainetauti. ACE:n estäjä.

14

Renitec®?

Enalapriili, verenpainetauti. ACE:n estäjä.

15

Accupro®?

Kinapriilli, verenpainetauti. ACE:n estäjä.

16

Angiotensiininresepterin salppaajat eli sartaanit?

Verenpainetauti. Laajentavat suonia, vastus vähenee. Vähän haittavaikutuksia. Sikiölle myrkyllinen.
Jos ACE:n estäjä ei sovi, lääkäri voi vaihtaa sen ATR:n salpaajaan.

17

Cozaar®?

Losartaani, verenpainetauti. Angiotensiinireseptorin salpaaja.

18

Diovan®?

Valsartaani, verenpainetauti. Angiotensiinireseptorin salpaaja.

19

Atacand®?

Kandesartaani, verenpainetauti. Angiotensiinireseptorin salpaaja.

20

Kalsiumkanavan salpaajat (kalsiumestäjät) eli piinit?

Verenpainetauti, sepelvaltimotauti, rytmihäiriö. Rentouttavat verisuonten seinämä, vastus vähenee. Hapenkulutus pienenee, työmäärä vähenee.
Joko pääasiassa verisuoniin vaikuttavia tai pääasiassa sydämeen vaikuttavia.
Haittavaikutuksena kasvojen punotusta ja raajaturvotusta.

21

Norvasc®?

Amlodipiini, verenpainetauti. Kalsiumkanavan salpaaja.

22

Hydac®?

Felodipiini, verenpainetauti. Kalsiumkanavan salpaaja.

23

Adalat®?

Nifedipiini, verenpainetauti. Kalsiumkanavan salpaaja.

24

Beetasalpaajat eli lolit?

Verenpaineen hallinta sepelvaltimotaudissa, tietynlaiset rytmihäiriöt. Salpaavat sydämen beetareseptoreja, jolloin syke laskee, minkä seurauksena verenpaine alenee; sydämen työmäärä ja hapentarve vähenevät.
Ei sovi astma- tai diadebetspotilaille (supistavat keuhkoputkia)
Haittavaikutuksena muun muassa painajaisunia. Voi pahentaa sydäninsuffienssia. Iso terapeuttinen leveys.
Äkillinen lopettaminen voi johtaa verenpaineen nopeaa nousuun, sepelvaltimotaudin pahenemiseen ja äkkikuolemaan.

25

Seloken®?

Metoprololi, verenpainetauti. Beetasalpaaja.

26

Orloc®?

Bisoprololi, verenpainetauti. Beetasalpaaja.

27

Propral®?

Propranololi, verenpainetauti. Beetasalpaaja.

28

Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet?

Verenpainetauti. Lisäävät natriumin eritystä virtsaan; mukana poistuu nestettä, mikä vähentää kiertävän veren tilavuutta. Poistavat natriumia ja vettä.
Laajentaa myös verisuonia, mikä saa verenpaineen laskemaan.
Lääke otetaan aamulla/aamupäivällä, jotta verenpaine ei laske yöllä liian alas ja jotta potilaan ei tarvitse ravat yöllä vessassa.
Haittavaikutuksena hypokalemia, mikä voi aiheuttaa rytmihäiriöitä; lisätään hoitoon kaliumia tai kaliumia säästävä diureetti.
Muita haittavaikutuksia liiallinen kuivuminen ja elektrolyyttihäiriö.
Käytetään paljon yhdistelmälääkkeissä, usein ensisijaislääke.

29

Diurex®?

Hydroklooritiatsidi, verenpainetauti. Diureetti.

30

Furesis®?

Furosemidi, verenpainetauti. Diureetti.

31

Angina pectoris?

Äkillinen rintakipu, joka syntyy sydänlihaksen hapenpuutteesta.

32

Sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimot ovat rasvan ahtauttamat, sydän ei saa kunnolla happea. Oireena muun muassa angina pectoris.

33

Sydäninfarkti?

Hapenpuute on tuhonnut sydänsoluja. Kudoskuolio.

34

Stabiili angina pectoris?

Kipua esiintyy rasituksen yhteydessä.

35

Epästabiili angina pectoris?

Rintakipukohtauksia tulee myös levossa.

36

Iskemia?

Hapenpuute.

37

Nitraatti?

Anti-iskeeminen lääke angina pectorikselle, rintakivun peruslääke; käyttetään pitkäaikaisesti estämään rintakipukohtauksia. Kipukohtauksen hoitoon nopeasti vaikuttavina resoriblettinä tai suihkeena.
Laajentaa laskimoita ja valtimoita; sydämen hapentarve vähenee ja hapensaanti paranee. Myös muiden kudosten hapensaanti paranee valtimoiden laajentuessa. Verenpaine laskee nopeasti lääkkeen ottamisen jälkeen, sitä tulee seurata hoidon aikana.
Aiheuttavat toleranssia, pitkäaikaislääkityksessä vuorokaudessa oltava 8-12 tunnin nitraatiton jakso.
Myös beetaslapaaja toimii anti-iskeemisenä; hidastaa sykettä.

38

Nitro® resobletti ja Ditro® -sumute?

Nitraatteja, angina pectoriksen hoito. Lievittää noin 1-5 minuutissa, annetaan tarvittaessa uudelleen 2-3 kertaa.

39

Antitromboottinen lääke?

Estää verisuonitukoksia, angina pectoris -kohtaus.

40

Disperin® ja Primaspan®?

Asetyylisalisyylihappo, sepelvaltimotauti, angina pectoris -kohtaus. Antitromboottisia. Vaikuttavat ensisijassa verihiutaleiden toimintaan.

41

Plavix®?

Klopidogreeli, sepelvaltimotauti, angina pectoris -kohtaus. Antitromboottinen. Vaikuttaa ensisijassa verihiutaleiden toimintaan.

42

Angina pectoris -kohtauksen estolääkitys: verisuonitukosten synnyn estäminen?

Pysyvä asetyylisalisyyli- ja 12 kk:n klopidogreelilääkitys ellei potilaan verenvuotoriski ole suuretunut.

43

Angina pectoris -kohtauksen estolääkitys: valtimoiden rasvoittumisen esto?

Kolestorolilääkitys (statiini), kolesteroliarvosta riippumatta.

44

Angina pectoris -kohtauksen estolääkitys?

Sydämen hapen tarvetta vähennetään ja hapen saantia lisätään beetasalpaajilla, ACE:n estäjillä, kalsiumsalpaajilla ja pitkävaikutteisilla nitraateilla.

45

Ismox® ja Ormox®?

Pitkävaikutteisia nitraatteja, angina pectoris -kohtauksen esto.

46

Mitä sydämen vajaatoiminnassa tapahtuu?

Sydämen pumppaus voima on heikentynyt, jolloin myös verenkierto heikkenee. Tällöin kudokset ja elimet kärsivät hapenpuutteesta.
Oireina hengenahdistusta, väsymystä ja turvotusta.

47

Miten sydämen vajaatoiminnassa vähennetään oireita ja sydämen rasittumista?

- Diureeteilla vähennetään hengenahdistusta ja turvotusta (vähentävät natriumin ja veden kertymistä)
- Beetasalpaajilla, ACE:n estäjillä ja angiotensiinireseptorien salpaajilla lisätään hapensaantia (laajentavat verisuonia)
- Digoksiinilla lisätään sydämen supistusvoimaa.

48

Dyslipidemia?

Tilanne, jossa huono kolesteroli on korkealla tai hyvä alhaalla tai triglyseridi(rasva)pitoisuus korkealla tai kaikki edellä mainittu
Ensisijainen hoito elämäntapahoito.

49

LDL-kolesteroli?

Huono; L niin kuin lääke.

50

HDL-kolesteroli?

Hyvä; H niin kuin hyvä.

51

Kohonneen kolesterolin hoidon tavoite?

Ateroskleroosin ja siitä johtuvien valtimotautien ehkäisy ja hoito.
Ateroskleroosia ehkäistään normalisoimalla veren rasva-arvoja.

52

Kohonneen kolesterolin hoidon keskeinen osa?

Elämäntapamuutokset: ruokavaliooon lisää kasvisrasvoja ja kuituja; energian saantia vähennetään; päivittäistä liikuntaa lisätään.

53

Miten kohonneen kolesterolin lääkehoito suunnitellaan?

Yksilöllisesti.
Pysyvä lääkitys valitaan kokonaisriskin potilaille kolesterolimittausten perusteella.

54

Milloin kohonneen kolesterolin lääkehoidon teho alkaa näkyä?

Kuukausien kuluttua; potilasta tulee motivoida.

55

Kuinka usein kohonneen kolesterolin hoidossa veren rasva-arvoja seurataan kolesterolinmittauksIlla?

Puolivuosittain.

56

Lähihoitajan tehtävät kohonneen kolesterolin hoidossa?

Lääkehoidon toteutumisen seuranta ja potilaan motivointi elämäntapamuutoksiin.

57

Kolesteroli- eli lipidilääkkeet 1/3: statiinit?

- Estävät kolesterolin tuotannossa tarvittavan entsyymin toimntaa, mikä vähentää LDL-kolesterolin tuotantoa ja lisää sen poistumista elimistöstä
- Alentavat seerumin triglyseridipitoisuutta
- Nostavat HDL-kolesterolin pitoisuutta
- yli 90% lääkehoidosta statiineja.

58

Zocor®, Orbeos® ja Crestor®?

Kohonnut kolesteroli, statiineja.

59

Kolesteroli- eli lipidilääkkeet 2/3: fibraatit?

- Estävät rasvahappotuotannossa tarvittavan entsyymin toimintaa
- Pienentävät vähän (statiineja vähemmän) LDL-kolesterolin pitoisuutta
- Pienentävät selkeästi triglyseridin pitoisuutta
- Suurentavat HDL-kolesterolin pitoisuutta
- Yhteiskäyttö statiinien kanssa lisää lihashaittavaikutusten riskiä
- Käytetään lähinnä erityisryhmillä tai jos trigly-pitoisuus erittäin korkea.

60

Bezalip®?

Kohonnut kolesteroli, fibraatti.

61

Kolesteroli- eli lipidilääkkeet 3/3: kolesterolin imeytymistä estävä?

Käytetään statiinihoidon kanssa tai jos statiini ei sovi.

62

Ezetrol®?

Kohonnut kolesteroli, kolesterolin imeytymistä estävä lääke.

63

Kaikkien kolesterolilääkkeiden yleisiä haittavaikutuksia ovat?

Muun muassa päänsärky, lihaskivut, vatsavaivat ja unettomuus.

64

Keuhkoembolia?

Keuhkoveritulppa.

65

Antikoagulantti/antitromboottinen lääkeaine? Milloin käytetään?

Veren hyytymistä estävä lääkeaine.
Käytetään sekä akuuttitilanteissa että ennaltaehkäisevästi.
Kaikissa antikoagulanteissa haittavaikutuksena voi esiintyä verenvuotoa.

66

Hepariini?

Antikoagulantti.
Yleensä käytetään i.v. sairaalahoidossa, mutta "minihepariineja" voi antaa kotona (Klexane®) s.c.

67

Asetyylisalisyylihappo?

Antikoagulantti.
Pieninä annoksina estämään verihiutaleiden yhteentakertumista.
Käytetään sydäninfarktin, aivoinfarktin ja aivoverenkierron häiriöiden ehkäisemisessä.

68

Varfariini (Marevan®)?

Antikoagulantti. Vaikutus riippuu K-vitamiinista.
Estää veren hyytymiseen tarvittavan K-vitamiinin vaikutusta (yliannostusta hoidetaan K-vitamiinilla).
Vaatii INR-arvon kuukautista mittausta (tavoitteena 2-3).
Annostellaan suun kautta kerran vuorokaudessa, mielellään aina samaan aikaan. Jos annos unohtuu, seuraava annos on tupla; viikkoannoksen pysyttävä samana.
Paljon yhteisvaikutuksia; ei saa käyttää asetyylisalisyylihappoa ja alkoholia vain vähän.

69

Dabigatraani (Pradaxa®) ja rivaroksabaani (Xarelto®)?

Antikoagulantteja.
Uusia, suun kautta otettavia.
Turvallisempia vuotoriskin suhteen, ei vaadi kuukausittaista INR-arvon seurantaa.
Hinta noin kuusinkertainen varfariiniin verrattuna.

70

Mitä lääkeaineita käytetän rytmihäiriöiden hoitoon?

- Beetasalpaajia (sykkeenhallinta)
- Kalsiumestäjiä (laajentavat verisuonia, antikoagulaatiohoito?)
- Varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä
- Verisuonitukosten hoitoon asetyylisalisyylihappo ja varfariini.

71

Cordarone® ja Tambocor®?

Rytmihäiriö; rytmihäiriölääkkeitä.

72

Rytmihäiriön lääkehoidon vaikutusmekanismi?

Sydämen rytmiin vaikutetaan muuttamalla autonomisen hermoston toimintaa tai salpaamalla solukalvon natrium-, kalium- tai kalsiumkanavia.

73

Rytmihäiriön lääkehoidon haittavaikutukset?

Sydäninsuffienssi, lääkeaineen aiheuttama tai pahentama rytmihäiriö, huimaus, päänsärky, ruoansulatuskanavan ongelmat, masennus.

74

Rytmihäiriölääke Amiodaronin haittavaikutukset?

Maksavaurio, sarveiskalvon samentuma, hermosairaus (neuropatia).

75

Mikä rytmihäiriössä tahdistaa sydäntä?

Jokin muu johtoratajärjestelmän tai sydänlihaksen osa kuin sinussolmuke.

76

Mitä johtumishäiriössä tapahtuu?

Sydämen sähköinen impulssinkulku sydämen osasta toiseen on häiriintynyt.

77

Yleisin rytmihäiriö?

Eteisvärinä.

78

Mitä hoitamaton eteisvärinä voi aiheuttaa?

Sydämen vajaatoimintaa, altistaa verihyytymien aiheuttamille suonitukoksille aivoissa ja keuhkoissa.

79

Miten sydämen rytmiä hoidetaan?

Rytminsiirroilla (sähköinen rytminsiirto, lääkkeellinen rytminsiirto), estolääkkeillä ja tahdistinhoidolla.

80

Miten rytmihäiriön lääkehoitoa seurataan?

Lääkeainepitoisuuksien mittauksella ja EKG:llä.

81

Rytmihäiriölle voi altistaa?

Korkea ikä, diabetes, hypotermia, elektrolyyttihäiriö, sydänsairaus, jotkin lääkkeet (mm. antipsykootit, metadoni, antibioootit, malarialääkkeet).

82

QT-aika?

Kuvaa sydämen kammioiden sähköistä palautumista.
Mitä pidempi QT-aika, sitä korkeampi on kuoleman riski.

83

Sydän- ja verisuonisairauksiin sairastumista lisäävät?

- Väärnlainen ravitsemus
- Tupakointi
- Ylipaino
- Vähäinen liikunta
Hoitoon kuuluu aina elämäntapamuutokset.

84

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoito on luonteeltaan?

Ehkäisevää, hoitavaa tai koko loppuelämän ajan jatkuvaa.

85

Lähihoitajan tehtävät sydän- ja verisuonisairauksista kärsivän potilaan hoidossa?

Tukea, auttaa ja motivoida.

86

Miten sydän- ja verisuonisairaudet usein liittyvät toisiinsa?

Yksi sairaus johtaa helposti toiseen: hoitomaton verenpainetauti voi johtaa sepelvaltimotautiin, joka hoitamattomana voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

87

Sydän- ja verisuonisairauksiin käytettävät lääkeaineryhmät?

- Diureetit
- ACE:n estäjät
- Beetasalpaajat
- Angiotensiinireseptorin salpaajat
- Kalsiumestäjät
- Nitraatit
- Antikoagulantit
- Digoksiini
- Rytmihäiriölääkkeet
- Muut lääkkeet, esim. rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavat kolesterolilääkkeet.

88

Milloin veri kulkee sepelvaltimoihin?

Diastolen aikana.

89

Minkä lääkeaineiden kanssa kalsiuminestäjät lisäävät rytmihäiriöriskiä?

Digoksiini ja beetasalpaajat.

90

Digoksiini?

Krooninen ja akuutti sydämenvajaatoiminta. Kapea terapeuttinen leveys, liian suuri pitoisuus veressä voi pahentaa vajaatoimintaa ja lisää rytmihäiriöriskiä.
Lisää sydämen supistuvuutta ja hillitsee lyöntitiheyttä (hillitsee sympaatista hermostoa, aktivoi parasympaattista).
Ongelmia yhteiskäytössä voi ilmetä mm. tulehduskipulääkkeiden, astmalääkkeiden, masennuslääkkeiden, diureettien ja joidenkin sydänlääkkeiden kanssa.

91

Digoksiinimyrkytyksen oireet?

Ruokahaluttomuus, pahoinvointi, harva syketaajuus, rytmihäiriöt, värinäön häiriöt, sekavuus.
Hengenvaarallinen!

92

Digoksiinihoidon aikana seurataan?

Seerumin kalium- ja digoksiinipitoisuutta.
Munuaisten toimintaa seerumin kreatiinimittauksin.

93

Miten antibtromboottiset lääkeaineet voidaan jakaa?

- Antikoagulantti; hyytymistä estävä (verenohennuslääke)
- Trombosyyttien (verihiutaleiden) toimintaa estävät
- Trombolyyttiset; verihyytymiä liuottavat.

94

Varfariini ja kasvissyönti?

Jos ruokavalioa sisältää paljon K-vitamiinia (saa mm. pinaatista, kurkursta), varfariinin annoksen tulee olla siihen suhteutettu.