Elimistö

Question 1

Komplementtijärjestelmä

Answer 1

Taudinaiheuttajat käynnistävät komplementtireaktion, joka jatkuu siten että ketjun edeltävä entsyymi aktivoi aina ketjun seuraavan, joten syntyy nopea vaste. Komplementtiproteiinit tuhoavat taudinaiheuttajia puhkomalla niihin reikiä ja merkitsemällä ne valkosoluille.

Question 2

Lymfaattinen järjestelmä eli imukudosjärjestelmä

Answer 2

Imukudoksista muodostuvia elimiä ja niitä yhdistävä imusuonisto. Imukudoksissa on valkosoluja ja imusolmukkeissa tapahtuu valkosolujen välistä viestintää. Immuunijärjestelmän osa.

Question 3

Luontainen immuniteetti

Answer 3

Kehittyy jo sikiöaikana, reagoi nopeasti ja samalla tavalla aina. Tunnistaa poikkeavia rakenteita ja tuhoaa ne kaikki taudinaiheuttajasta riippumatta.

Question 4

Tulehdusreaktio

Answer 4

Kehon normaali vaste mihin tahansa vaurioon tai vammaan. Veren komplementtijärjestelmä aktivoituu. Sen tarkotus on hajoittaa ja poistaa vieras aines.

Question 5

Histamiini

Answer 5

Lisää verisuonien seinämien läpäisevyyttä, jolloin verestä pääsee valkosoluja paikalle.

Question 6

Dendriittisolut

Answer 6

Linkki luontaisen ja hankitun immuunipuolustuksen välillä. Ohjaavat T-lymfosyyttien toimintaa, fagosytoivat, jolloin ne ottavat pienen palan taudinaiheuttajaa

Question 7

Antigeeni

Answer 7

Aine joka käynnistää kehossa puolustus reaktion.

Question 8

T-solut eli T-lymfosyytit

Answer 8

Vastaavat soluvälitteisetä immuniteetistä, joka torjuu hyökkäyksiä, aktivoi syöjäsoluja ja tehostaa fagosytoosia.

Question 9

B-solut eli B-lymfosyytit

Answer 9

Tuottavat vasta-aineita ja vastaa liukoisesta immuniteetista, johon kuuluu solujen ulkopuolella olevien taudinaiheuttajien tuhoaminen ja inaktivoiminen vasta-aineiden avulla.

Question 10

Tappaja-T solut

Answer 10

Käskevät infektoituneet solut apoptoosiin.

Question 11

Auttaja-T solut

Answer 11

Auttavat Tappaja-T ja B- soluja aktivoitumaan. Ohjaa myös makrofagien ja neutrofiilien toimintaa.

Question 12

Vasta-aine

Answer 12

Reagoi antigeenin kanssa ja saa sen usein tehottomaksi. Sitoutuu antigeenin taudinaiheuttajaan ja estää sen aiheuttamasta vahinkoa.

Question 13

Aistinreseptori

Answer 13

Ionikanavia, jotka reagoivat tietyntyyppiseen ärsykkeeseen.

Question 14

Akkomodaatio

Answer 14

Silmän linssin mukautuminen eri etäisyyksiin. Tapahtuu sädelihaksen avulla.

Question 15

Rodopsiini

Answer 15

Silmän verkkokalvon sauvasolujen näköpigmentti.

Question 16

Fysikaalinen aisti

Answer 16

Ärsykkeenä toimii esim. venytys tai näkyvä valo. Toiminta perustuu johonkin mekaaniseen muutokseen.

Question 17

Kemiallinen aisti

Answer 17

Ärsykkeenä toimii jokin molekyyli. Toiminta perustuu jonkin aineen sitoutumiseen solukalvolla oleviin reseptoreihin. Aistinsoluja kutustaan kemoreseptoreiksi. Esim. haju ja makuaisti.

Question 18

Vapaa reseptori

Answer 18

Ei ympäröi minkäänlainen sidekudoskapseli tai muu rakenne. Voivat ärtyä kosketuksesta tai lämpötilan muutoksesta.

Question 19

Sytokiini

Answer 19

Valkosolujen erittämä tulehdusvälittäjäaine, jonka avulla valkosolut säätelevät toinen toistensa toimintaa.

Question 20

Osteoklasti

Answer 20

Hajoittava luun syöjäsolu

Question 21

Osteoblastit

Answer 21

Luuta muodsotavat solut. Ne rakentavat luukudosta sitä mukaan kun osteoklastit sitä tuhoavat.

Question 22

Punasolut

Answer 22

Verisolu. Kuljettaa happea soluille soluhengitystä varten. Auttaa myös hiilidioksidin kuljettamista soluista keuhkoihin poistettavaksi. Ei ole tumaa, kalvopäällysteisiä soluelimiä tai mitokondrioita.

Question 23

Hemglobiini

Answer 23

Hengityspigmentti. Sijaitsee punasolujen solulimassa. Valta osa veressä kulkevasta hapesta on sitoutunut hemoglobiiniin.

Question 24

Valkosolut

Answer 24

Immuunipuolustus. Suojaa kehoa infektioilta ja poistaa jätteitä ja kuolleita soluja.

Question 25

Verihiutaleet

Answer 25

Tyrehdyttää verenvuotoa.

Question 26

Veriplasma

Answer 26

Veren nestemäinen osa, joka on pääosin vettä, johon on liuennut aineita.

Question 27

Antigeeni

Answer 27

Käynnistää kehossa puolustusreaktion.

Question 28

Sydänpussi

Answer 28

Vähentää sydänlihaksen supistumisesta aiheutuvaa kitkaa.

Question 29

Keukhorakkulan rakenne ja toiminta

Answer 29

Jokaista rakkulaa peittää tiheä hiussuoniverkosto. Koska seinämät ovat hyvin ohuet, hengitysilman happi pääsee siirtymään verenkiertoon ja veressä oleva hiilidioksidi keuhkorakkulaan diffuusion avulla.

Question 30

Keuhkotuuletus

Answer 30

Ilman kulkeutumista keuhkoihin ja niistä uloshengityksen mukana pois.

Question 31

Pepsiini

Answer 31

Pepsiini pilkkoo proteiineja lyhyemmiksi aminohappoketjuiksi eli peptideiksi.

Question 32

Suolahappo

Answer 32

Pilkkoo pepsinogeeniä aktiiviseksi pepsiiniksi. Sekä suojaa taudinaiheuttajilta

Question 32

Gastriini

Answer 32

Edistää suolahapon eritystä.

Question 33

Plasmasolu

Answer 33

Tuottaa vasta-ainetta.

Question 34

Fagosytoosi

Answer 34

Solu syöntiä.