2. Sopimusoikeus

Question 1

1.1 Totta vai tarua: Sopimus on arkielämässä ja elinkeinotoiminnassa äärimmäisen ylei-
nen instrumentti. Sellaiset jokapäiväiset toimenpiteet, kuten kulutus-
tavaroiden ostaminen, julkisilla liikennevälineillä matkustaminen ja
kaupallisten palvelusten hankkiminen, perustuvat kaikki juridisessa
mielessä sopimuksille. Näissä esimerkeissä elinkeinonharjoittaja
myy tietyn suorituksen kuluttajalle, ja tätä oikeussuhdetta arvioidaan
sopimuksena.

Answer 1

1.1 Totta

Question 2

1.1 Lue: Sopimuksiin törmätään muutenkin kaikkialla. Työnteko perustuu
yleensä työsopimuksen varaan, asuminen järjestetään joko huoneen-
vuokra-, asuntokauppa- tai kiinteistönkauppasopimuksella, vakuu-
tusturvasta huolehditaan vakuutussopimuksella ja tietokoneohjelman
käyttö perustuu lisenssisopimukseen. Elinkeinoelämän toiminta ra-
kentuu lukuisten toisiinsa yhdistyvien sopimusten varaan. Sopimuk-
silla säännellään tavarantoimituksia, energiansaantia, tietojärjestelmi-
en toiminnalle asetettavia vaatimuksia ja luotonantoa. Yritys järjestää
tuotteidensa ja palveluidensa jakeluverkoston erilaisten yksinmyynti-,
kauppaedustus- ja muiden jakelusopimusten avulla. Yritys laajenee
yrityskauppasopimusten avulla, ja sen omistajien keskinäisiä suhteita
säännellään osakassopimuksin.

Answer 2

1.1 Luettu

Question 3

1.1 Lue: Sopimusten heterogeenisyyttä voidaan kuvata esittämällä esimerk-
kejä viimeisten vuosikymmenten aikana voimaan tulleesta sopimusoi-
keudellisesta lainsäädännöstä. Tällaisia säädetyn lain alaan kuuluvia
sopimustyyppejä ovat esimerkiksi asuntokauppa, eräät kuluttajapalve-
lukset, aikaosuusasunnot, valmismatkat, sähköntoimitussopimukset,
rahoituspalvelut ja maksupalvelut. Pidempi traditio lakiin perustuvalla
sääntelyllä on huoneen- ja maanvuokrasuhteissa, työsopimuksissa se-
kä kuljetussopimuksissa. Syytä on huomata sekin, että ehkä keskeisin
sopimustyyppikohtainen lakimme – irtaimen kauppaa koskeva kaup-
palaki – säädettiin vasta vuonna 1987. Tätä ennen irtaimen kauppa oli
kuluttajakauppaa lukuun ottamatta lähinnä oikeuskäytännössä muo-
toutuneiden sääntöjen varassa.

Answer 3

1.1 Luettu

Question 4

1.1 Yleinen sopimusoikeus on paljolti kansallisen sääntelyn varassa,
eikä sitä ole pyritty kokonaisuudessaan yhtenäistämään Euroopan
unionissa. Kuluttajansuojan osalta Euroopan unioni on kuitenkin
antanut useita direktiivejä, joilla kuluttajansuojan vähimmäistaso
on pyritty takaamaan. Eräissä epävirallisissa hankkeissa on tutkittu
mahdollisuuksia muotoilla eurooppalaisen sopimusoikeuden yleisiä
periaatteita.

Tuloksena on laadittu muun muassa sopimusoikeuden: MIKÄ? joka rakenteeltaan
ja sisällöltään muistuttaa lainsäädäntöä, vaikka ei olekaan voimassa
lainsäädännön tavoin, vaan on lähinnä hahmotelma siitä, millaisia
yleiseurooppalaisia sopimusoikeudellisia sääntöjä ja periaatteita voi-
daan tunnistaa eri maiden lainsäädännössä.

Answer 4

1.1 ”Yhteinen viitekehys” (common frame of reference)

Question 5

1.1 Yleismaailmallisista sopimusnormistoista merkittävimpänä voidaan pitää mitä´?

Answer 5

1.1 Yleissopimusta kansainvälisistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista (CISG).

Question 6

1.1 Lue: Yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista (CISG)-

Tämä paljolti Suomen kauppalakia muistuttava
ja kauppalain pohjana käytetty säännöstö tulee monesti sovelletta-
vaksi, kun irtaimen kaupasta on sovittu eri valtioista peräisin olevien
sopimuspuolten välillä. Suuri merkitys on myös muun muassa kul-
jetusoikeuden alalla voimassa olevilla eri kuljetusmuotoja koskevilla
kansainvälisillä yleissopimuksilla.

Answer 6

1.1 Luettu

Question 7

1.2 Sopimuspuolten velvoitteet ja oikeudet määräytyvät etupäässä minkä pohjalta?

Answer 7

1.2 Lainsäädännön ja osapuolten keskenään päättämien sopimusehtojen perusteella.

Question 8

1.2 Lue: Sopimussuhteet ovat erilaisia kuin esimerkiksi jäljempänä
käsiteltävät sopimuksenulkoiset vastuusuhteet, sillä osapuolilla on so-
pimuksen päättämisen yhteydessä mahdollisuus säännellä keskinäisiä
vastuusuhteitaan sopimuksen ehdoilla.

Merkitystä voi olla myös muilla normilähteillä. Kokonaiskuvan luo-
misessa apua saa kauppalain 3 §:n säännöksestä, jonka mukaan kaup-
palakia ei sovelleta, “mikäli sopimuksesta, sopijapuolten omaksumasta
käytännöstä taikka kauppatavasta tai muusta tavasta, jota on pidettävä
osapuolia sitovana, johtuu muuta.”

Answer 8

1.2 Luettu

Question 9

1.2 Kauppalain mukaan ensisijainen lähde on mikä?

Answer 9

1.2 Osapuolten välinen sopimus.

Question 10

1.2 Kauppalain mukaan seuraava vaikuttava normilähde (2.) on mikä?

Answer 10

1.2 Osapuolten aikaisempi käytäntö tai muu heitä sitova tapa.

Question 11

1.2 Kauppalain mukaan mikä on 3. sijalla oleva normilähde?

Answer 11

1.2 Kauppalaki

Question 12

1.2 Mikä on dispositiivinen lainsäädäntö?

Answer 12

1.2 Tahdonvaltainen lainsäädäntö, josta on kuvatulla tavalla mahdollista poiketa sopimalla toisin.

Question 13

1.2 Päteekö sopimusvapaus kaikissa sopimussuhteissa?

Answer 13

1.2 Ei päde

Question 14

1.2 Erityisesti kuluttajasuhteita koskeva lainsäädäntö on useimmiten minkälaista oikeutta?

Answer 14

1.2 Pakottavaa oikeutta

Question 15

1.2 Mitä pakottava oikeus tarkoittaa?

Answer 15

1.2 Tällaisesta sääntelystä sisällöltään poikkeava sopimusehto on aina pätemätön

Question 16

1.2 Kuluttajasuhteisiin liittyvä pakottavuus on kuitenkin yleensä yksipuolista miten?

Answer 16

1.2 Vain kuluttajan kannalta lain mukaista epäedullisemmat ehdot on kielletty.

Question 17

1.2 Saako laista vapaasti poiketa esimerkiksi elinkeinonharjoittajan vastuuta tiukentavaan tai muuten kuluttajan asemaa parantavaan suuntaan?

Answer 17

1.2 Kyllä

Question 18

1.2 Kun kysymyksessä on pakottavan sääntelyn piirissä oleva sopimus, normilähteiden velvoittavuusjärjestys muuttuu minkälaiseksi?

Answer 18

1.2 Pakottavat säännökset nousevat ensimmäisiksi.

Niiden kysymysten osalta, joita
ei ole säännelty pakottavasti, tulevat sovellettaviksi osapuolten kes-
kenään päättämät sopimusehdot sekä niiden jälkeen edellä mainitut
käytännöt ja tavat.

Question 19

1.2 Lue: Sopimukseen soveltuvan erityislain tunnistamisessa lähdetään liik-
keelle siitä, miten sopimusoikeudellisen lain soveltamisala on määri-
telty. Tässä yhteydessä tavataan käyttää sopimustyypin käsitettä. Siten
esimerkiksi kauppalain sääntelemä irtaimen kauppa ja asuinhuoneiston
vuokrauksesta annetun lain mukainen vuokrasopimus ovat keskenään
erilaisia sopimustyyppejä. Läheskään kaikki tunnetut sopimustyypit
eivät ole erityislakien alaisia, vaan monet niistä ovat kokonaan lailla
sääntelemättömiä. Tällaisia ovat etenkin yritysten väliset sopimukset,
mutta myös esimerkiksi useimmat asiantuntijapalveluja koskevat ku-
luttajasopimukset samoin kuin erilaiset kulttuuri-, liikunta-, tervey-
denhoito- ja kauneudenhoitoalan palvelut.

Answer 19

1.2 Luettu

Question 20

1.2 Onko kaikki sopimusoikeudellinen lainsäädäntö sopimustyyppikohtaista?

Voidaan puhua myös sopimusoikeuden yleis-
tä osaa koskevasta lainsäädännöstä, jolloin ilmaisulla viitataan
siihen, että säännöksillä on kaikki sopimustyypit käsittävä sovel-
tamisalansa. Tällainen säännöstö on etenkin oikeustoimilaki (laki
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista), jonka sopimuksen syntyä
ja pätemättömyyttä koskevat normit soveltuvat kaikkiin varallisuus-
oikeudellisiin oikeustoimiin, ellei jossakin erityislaissa ole nimen-
omaisesti säädetty toisin. Myös esimerkiksi kilpailuoikeudellinen
normisto, jolla on tiettyjä sopimusoikeudellisia vaikutuksia, on so-
veltuvuudeltaan sopimustyyppirajat ylittävää. Kuluttajansuojalakiin
taas sisältyy joukko säännöksiä, jotka koskevat kaikkia kuluttajasopi-
muksia niiden tarkemmasta tyypittelystä riippumatta. Ne sääntelevät
sopimusehtojen kohtuuttomuutta ja elinkeinonharjoittajan ilman
kuluttajan myötävaikutusta laatiman sopimuksen tulkintaa.

Answer 20

1.2 Ei

Question 21

1.2 Lue: On syytä huomata, että säädetyn lain ulkopuolisilla normeilla on
sopimusoikeudessa varsin suuri merkitys. Ne kuluttajasopimukset,
joita on säännelty erityislailla, ovat yleensä kuitenkin varsin kattavan
sääntelyn piirissä. Tosin näitäkin säännöksiä saatetaan joutua täyden-
tämään sopimusoikeuden yleisillä opeilla. Sääntelemättömät sopimus-
tyypit taas ovat jokseenkin kokonaan oikeuskäytäntöön ja oikeuskir-
jallisuuteen perustuvien yleisten oppien varassa.

Erityisesti sopimuksen tulkinta on käytännössä ja periaatteessa
tärkeä aihepiiri, josta ei juuri ole lainsäädäntöä. Sopimuksen tulkin-
tasäännöt ovat sen sijaan kehittyneet pitkän ajan kuluessa oikeuskäy-
tännön ja oikeustieteen välityksellä.

Tavallista on, että sopimusoikeudellista riitaa ratkaisevalla tuoma-
rilla on ainakin jonkin verran harkintavaltaa lopputuloksen suhteen.
Tämä johtuu siitä, että sopimusoikeudellinen lainsäädäntö sisältää
monin kohdin avoimia tunnusmerkistöjä; laissa puhutaan esimerkik-
si kohtuudesta, hyvästä tavasta tai kunnianvastaisesta ja arvottomasta
menettelystä. Lisäksi lailla sääntelemättömissä tapauksissa soveltuvat
sopimusoikeuden yleiset opit ovat joustavia, mikä jättää soveltajalle
tulkintavaltaa.

Answer 21

1.2 Luettu

Question 22

1.3 Lue: Sopimusoikeudellisen lainsäädännön ja yleisten oppien soveltami-
sessa toimivat apuna eräät vakiintuneet oikeudenalan periaatteet
ja argumentaatiotavat. Nämä vaikuttavat harkintavaltaa sitovasti,
mutta eivät kuitenkaan poista sitä kokonaan. Usein periaatteiden ja
argumenttien saama painoarvo riippuu osittain harkinnanvaraisista
tekijöistä.

Answer 22

1.3 Luettu

Question 23

1.3 Sopimusoikeudellisten periaatteiden täsmentäminen on tapana aloittaa mistä kahdesta konseptista?

Answer 23

1.3 Sopimusvapaudesta ja sopimusten sitovuudesta

Question 24

1.3 Sopimusvapaudella on useita ulottuvuuksia. Sen alaan kuuluvat muun muassa mitkä asiat?

Answer 24

1.3 Vapaus päättää sopimukseen sitoutumisesta, sopimuksen sisällöstä, sopimuskumppanin valinnasta ja sopimussuhteen lakkauttamisesta.

Question 25

1.3 Sopimusvapaudella on useita ulottuvuuksia. Sen alaan kuuluvat muun muassa toimijan vapaus päättää sopimukseen sitoutumisesta, sopimuksen sisällöstä, sopimuskumppanin valinnasta ja sopimussuhteen lakkauttamisesta. Ovatko nämä vapaudet ehdottomia?

Answer 25

1.3 Eivät ole, Etenkin vapaus päättää sopimuksen sisällöstä voi olla pakottavan lainsäädännön rajoittamaa. Useissa kuluttajasopimuksissa nämä rajoitukset ovat siinä määrin pitkälle meneviä, että vain vähäinen osa sopimuksen sisällöstä on sopimusvapauden piirissä.

Question 26

1.3 Sopimusten sitovuus merkitsee mitä?

Answer 26

1.3 Sopimus velvoittaa osapuolet toimimaan sopimuksessa määritellyllä tavalla

Question 27

1.3 Lue: Sopimusten sitovuus merkitsee sitä, että sopimus velvoittaa osapuo- let toimimaan sopimuksessa määritellyllä tavalla. Tämä antaa mahdollisuuden luottaa sopimuksen mukaisen kehityksen toteutumiseen, joka on usein huomattavan tärkeää sopimuspuolen muun toiminnan kannalta. Esimerkiksi asunto-osakkeita myyvän rakennusliikkeen on voitava luottaa siihen, että urakan toteuttamiseen osallistuvat erilaiset urakoitsijat täyttävät velvoitteensa. Vastaavasti esimerkiksi luotonan- tositoumuksen saaneen asunnon ostajan tulee saada luottaa siihen, että rahoituslaitos luovuttaa lupaamansa velkasumman.

Answer 27

1.3 Luettu

Question 28

1.3 Lue: Sopimuksen sitovuus konkretisoituu käytännössä paljolti sopimus- oikeudellisen seuraamusjärjestelmän (tai, toista ilmaisua käyttäen, velkojan oikeuskeinojen) kautta. Mahdollisen sopimusrikkomuksen jälkeen loukatulla osapuolella on käytettävissään joukko tehoste- keinoja, joilla hän voi pyrkiä sopimuksen perustamien oikeuksiensa toteuttamiseen.

Answer 28

1.3 Luettu

Question 29

1.3 Lue: Kohtuusperiaate on lisännyt painoarvoaan sopimusoikeudessa vii- me vuosikymmeninä. Kohtuustavoite vaikuttaa erityisesti sopimuseh- tojen sovittelun yhteydessä, mutta sille voidaan antaa merkitystä myös sopimuksen tulkinnan ja velkojan oikeuskeinojen mitoittamisen kal- taisissa kysymyksissä. Tärkeä kysymys tältä osin on se, mistä kohtuu- den mittapuu haetaan. Ensimmäinen vaihtoehto on arvioida kohtuutta vertaamalla esillä olevaa sopimusta vastaavissa sopimussuhteissa ylei- sesti vallitseviin käytäntöihin. Toinen tapa on ottaa yksilöllisemmin huomioon osapuolten individuaalisia ominaisuuksia. Mainittu erottelu konkretisoituu esimerkiksi kysyttäessä, onko so- pimusvelallisen heikentynyt maksukyky peruste velvoitteiden koh- tuullistamiselle. Yleiseen sopimuskäytäntöön nojauduttaessa tällä näkökohdalla ei voisi olla kovinkaan paljon merkitystä, kun taas suori- tusvelvollisen yksilöllisiin oloihin keskittyvä kohtuusarviointi osoittaisi toiseen suuntaan. Pääsääntöisesti kohtuusperiaatetta täytyy soveltaa pitäen vertailuperusteena yleisiä sopimuskäytäntöjä, mutta yksilölli- set olot huomioon ottavat kohtuustavoitteet näyttävät jonkin verran voimistuneen sopimusoikeudellisessa sääntelyssä.

Answer 29

1.3 Luettu

Question 30

1.3 Lue: Kohtuusperiaatteesta puhuttaessa on vielä muistettava, että koh- tuus ei ole yksipuolinen ilmiö. Pelkästään siitä, että tietty sopimuksen oikeusvaikutus näyttäisi muodostuvan yhdelle osapuolelle raskaaksi, ei voida päätellä kohtuuden olevan uhattuna. Huomioon on otetta- va myös toisen sopimuspuolen oikeusasema ja sopimusvelvoitteiden molemminpuolisuus.

Answer 30

1.3 Luettu

Question 31

1.3 Miten Kohtuusperiaate vaikuttaa sopimusvapauteen?

Answer 31

1.3 Sopimusvapaus vallitsee vain siltä osin, kuin sopimus on sisällöllisesti oikeudenmukainen.

Question 32

1.3 Lojaliteettiperiaatteella on oikeuskirjallisuudessa viitattu mihin?

Answer 32

1.3 Sopimusosapuolelta voidaan tietyissä tapauksissa vaatia sopimuskumppanin etujen huomioon ottamista.

Question 33

1.3 Lue: Osittain kysymys voi olla velvollisuudesta hyvän tavan ja hyvän sopimuskäytännön mukaiseen toimintaan, mutta lojaliteetti voi saada muitakin ilmenemismuotoja. Se saattaa esimerkiksi perustaa velvollisuuden huolehtia sopimus- kumppanin riittävästä tietotasosta ja esittää varoituksia silloin, kun sopimuskumppanin huomataan olevan väärässä käsityksessä jonkin olennaisen seikan suhteen. Tiedonantovelvollisuutta koskevat kysymykset, joiden merkitys sopi- musoikeudessa on ollut vahvassa kasvussa, jäsentyvät paljolti myös nimenomaisten tiedonantosäännösten tai -oppien kautta. Tiedonan- tovelvollisuuden asettaminen perustuu yleensä samanhenkiselle ajat- telulle lojaliteettivelvollisuuden kanssa. Kummassakin tapauksessa so- pimuspuolelle asetetaan tietty velvollisuus huolehtia toisen intressien turvaamisesta.

Answer 33

1.3 Luettu

Question 34

1.3 Lue: Tiedonantovelvollisuudet voivat olla vakiomuotoisia niin, että sopimus- kumppaneille on aina annettava tietyt tiedot tapauskohtaisista olosuh- teista riippumatta, tai yksilöllisen sopimussuhteen olosuhteisiin liittyviä. Vakiomuotoisesta tiedonantovelvollisuudesta on kysymys esimerkiksi kuluttajansuojalain 7 luvun kuluttajaluottoja koskevassa sääntelyssä, kun laissa on määrätty, että kuluttajalle tulee ennen luottosopimuksen tekemistä antaa pysyvällä tavalla ”vakiomuotoiset eurooppalaiset ku- luttajaluottotiedot” -lomaketta käyttäen tiedot seuraavista seikoista: 1) luotonantaja; 2) tarjottava luotto, luottokustannukset ja luoton takaisin- maksu; 3) luototettava hyödyke; 4) sopimusrikkomuksen seuraamukset; ja 5) kuluttajalle lain nojalla kuuluvat oikeudet. Yksilöllisen sopimussuhteen olosuhteiden mukaan määräytyvä tiedon- antovelvollisuus on esimerkiksi asetettu luotonantajalle takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa laissa. Luotonantajan on ennen takauksen antamista ilmoitettava yksityistakaajalle sellaisista velallisen sitoumuksista ja muista tämän maksukykyyn liittyvistä seikoista, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä takaajalle. Tämä tarkoittaa erityisesti velallisen taloudellista asemaa heikentävien seikkojen selvittämistä.

Answer 34

1.3 Luettu

Question 35

1.3 Mitkä kaksi oikeudellista argumenttia ovat nousseet kotimaiseen keskusteluun oikeustaloustieteellisen ajattelun vahventumisen myötä?

Answer 35

1.3 Taloudellinen tehokkuus ja optimaalinen riskinjako

Question 36

1.3 Lue: Tehtäessä valintoja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä saattaa olla syytä asettaa etusijalle sellaisia, joiden taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat muita positiivisempia. Tällä näkökulmalla on sijaa myös silloin, kun sopimusongelmia lähestytään kysymällä, kumpi osapuolista olisi voinut toisin tavoin toimimalla paremmin välttää ongelman aktualisoitumisen. Viimeksi mainittu lähestymistapa merkitsee sitä, että oikeusky- symystä ratkaistaessa siirretään tarkastelukulmaa tapahtumaketjun aikaisempiin vaiheisiin ja kysytään, millaisia toimintavaihtoehtoja osapuolilla olisi ollut.

Answer 36

1.3 Luettu

Question 37

1.3 Mikä on battle of the forms- ongelma?

Answer 37

1.3 Sopimuksen epäselviä kohtia koskeveva tulkintakysymys

Question 38

1.3 "Oikeuskysymystä ratkaistaessa siirretään tarkastelukulmaa tapahtumaketjun aikaisempiin vaiheisiin ja kysytään, millaisia toimintavaihtoehtoja osapuolilla olisi ollut" Sopimuksen epäselviä kohtia koskevissa tulkintakysymyksissä tai ns. battle of the forms -ongelman ratkaisussa saatetaan painoarvoa antaa esimerkiksi mille?

Answer 38

1.3 Sille, kumpi olisi voinut paremmin välttää epäselvyyden.

Question 39

1.3 Lue: Samaan tapaan esimerkiksi vakuuttamismahdollisuudet voivat olla relevantteja sopimusoikeu- dellisen vastuunjaon kannalta. Tällöin merkitystä on sillä, että toinen osapuoli olisi voinut ottaa vakuutuksen ja kanavoida sen avulla tarkas- teltavan riskin ulkopuolisen kannettavaksi. Kauttaaltaan sopimusoikeudessa tärkeä näkökohta on sopimuksen tarkoitus, jonka toteuttamiseen oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on usein aihetta pyrkiä. Tarkoituksesta puhuttaessa saatetaan viitata osapuolten nimenomaiseen tarkoitukseen eli niihin päämääriin, joita juuri he ovat kyseiselle oikeustoimelle asettaneet. Tämä tarkoitusar- gumentaation muoto soveltuu yleensä parhaiten yksilöllisesti valmis- teltuihin sopimuksiin, joiden kohdalla saatetaan löytää perusteita täl- laisten päämäärien täsmentämiseen.

Answer 39

1.3 Luettu

Question 40

1.3 Massasopimuksissa ei useinkaan onnistuta selvittämään mitä?

Answer 40

1.3 Yksilöllisiä tarkoituksia, mutta tällöinkin painoarvoa voi olla niillä tarkoituksilla, joita vastaaviin sopimuksiin yleensä liitetään. Tämä merkitsee esimerkiksi vakuutussopimuksessa sitä, että sopimuksen soveltami- sessa otetaan huomioon toisaalta sopimustyyppiin liittyvä vakuutuk- senottajan suojafunktio ja toisaalta ne vakuutusmatemaattiset perus- teet ja muut vakuutustekniset tarkoitukset, joita vakuutuksenantajat liittävät vastaaviin sopimuksiin.

Question 41

1.4 Lue: Sopimukset ovat käytännössä varsin eri tyyppisiä. Siten yleisellä tasolla täsmennettävät sopimusoikeudelliset säännöt eivät välttämättä sovellu sellaisenaan jokaiseen yksittäiseen sopimussuhteeseen. Seuraavassa esitetään eräitä keskeisiä ryhmittelyjä, joiden mukaisesti sopimusoi- keudellinen normisto on eriytynyt.

Answer 41

1.4 Luettu

Question 42

1.4 Tärkeä jakoperuste on etenkin minkä kahden erottaminen?

Answer 42

1.4 Kuluttajasopimusten ja kaupallisten sopimusten (liikesopimusten)

Question 43

1.4 Lue: Kuluttajasopimus tarkoittaa sopimussuhdetta, jonka osapuolina ovat elinkeinonharjoittaja ja yksityiseen kulutukseen suorituksen hankkiva yksityishenkilö. Liikeso- pimus puolestaan on kahden yritystoimintaa harjoittavan osapuolten keskenään päättämä. Kuluttajasopimusten osalta on pitkään tunnustettu, että kuluttaja on keskimäärin elinkeinonharjoittajaa asiantuntemattomampi ja talo- udelliselta kantokyvyltään heikompi. Näistä syistä Suomessa on eten- kin 1970-luvulta alkaen kehitetty kuluttajansuojaa, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut todetun tasapainoeron kaventaminen. Kulutta- jasuhteissa toinen osapuoli on siten erityissuojan piirissä. Sen sijaan kaupallisissa sopimuksissa sopimuskumppanit ovat useammin tasa- puolisia, eikä kuluttajansuojan kaltaiseen toisen suojantarpeen koros- tamiseen yleensä ryhdytä.

Answer 43

1.4 Luettu

Question 44

1.4 Ovatko kuluttajasopimuksessa molemmat osapuolet tasavertaisessa asemassa?

Answer 44

1.4 Ei, kuluttaja on erityisasemassa elinkeinonharjoittajaan nähden.

Question 45

1.4 Lue: Kuluttajasopimuksia on paljolti säännelty yksityiskohtaisin pakot- tavin säännöksin, joista ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi. Sen sijaan kaupalliset sopimukset ovat enimmäkseen osapuolten keskinäi- sen sopimisen varassa. Jälkimmäisessä sopimusryhmässä osapuolten päättämät ehdot ovatkin yleensä ensisijainen normilähde, eikä sopi- muspuolten vapautta määrätä sovellettavista ehdoista ole samalla ta- voin rajoitettu. On tosin huomattava, että yrityselämän sopimustenkin osalta on puhuttu pienyrittäjän suojaamisen tarpeellisuudesta. Taus- talla on havainto, jonka mukaan yksityiset elinkeinonharjoittajat ja pienet yritykset voivat olla suurempaan sopimuskumppaniinsa näh- den samankaltaisessa asemassa kuin kuluttajat. Pienyrittäjän suojan ilmauksia ovat etenkin laki elinkeinonharjoittajien välisten sopimus- ehtojen sääntelystä, jonka nojalla markkinaoikeus voi kieltää kohtuut- toman ehdon käytön myöhemmissä sopimuksissa, ja vakuutussopi- muslaki, joka on pakottava laissa määriteltyjen pienyrittäjien eduksi.

Answer 45

1.4 Luettu

Question 46

1.4 Lue: Jako yritysten välisiin sekä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiin sopimuksiin ei luonnollisestikaan ole kattava. Sen ulkopuolelle jäävät muun muassa yksityishenkilöiden keskenään tekemät sopimukset ja sellaiset sopimukset, joissa osapuolena on valtio, kunta tai muu julkis- yhteisö. Nämä henkilösuhteet eivät yleensä ole saaneet sopimusoikeu- dellisessa lainsäädännössä erityistä huomiota osakseen.

Answer 46

1.4 Luettu

Question 47

1.4 Tärkeä on myös jako mihin kahteen sopimustyyppiin?

Answer 47

1.4 Yksilöllisiin- ja vakiosopimuksiin.

Question 48

1.4 Mitä tarkoitetaan Yksilöllisellä sopimuksella?

Answer 48

1.4 Sellaista oikeustoimea (oikeustointa), jonka sisällön osapuolet ovat räätälöineet juuri kyseistä oikeussuhdetta varten. Sopimus on tällöin individuaalisen laadinnan tulos. Toisessa asemassa ovat puolestaan suureen sopimusjoukkoon sovellettavat vakiosopimukset.

Question 49

1.4 Lue: Tämä jaottelu on osittain yhteydessä kuluttaja- ja liikesopimusten eroon. Tarve suojata kuluttajaa ja puuttua vakioehtojen laatijan ase- mastaan saamaan etulyöntiasemaan vaikuttavat usein samansuuntai- sesti. Toisaalta vakioehdot ovat tavallisia myös elinkeinonharjoittajien välisissä suhteissa. Yksilöllisten sopimusten ja vakiosopimusten oikeu- delliseen arviointiin liittyviä eroja käsitellään myöhemmissä jaksoissa. Sähköistä kauppaa ja verkon välityksellä tehtäviä sopimuksia voi- daan yleensä pitää vakioehtojen pisimmälle vietynä muotona. Kun ver- kon välityksellä tehtävässä sopimuksessa asiakkaalla ja palveluntarjo- ajalla ei useinkaan ole välitöntä keskusteluyhteyttä, ei sopimusehdoista voida edes periaatteessa neuvotella. Vahvaa menettelyjen standardi- sointia pidetään elinkeinonharjoittajatahoilla tavoiteltavana, koska se alentaa sopimusten päättämiseen liittyviä kustannuksia.

Answer 49

1.4 Luettu

Question 50

1.4 Lue: Sopimuksia voidaan ryhmitellä myös sen mukaan, kuinka pitkä- aikaisen sidonnaisuuden ne perustavat. Tässä suhteessa erotetaan kerta- ja kestosopimukset. Kertasopimuksella tarkoitetaan lyhyt­ aikaista sopimusta, jossa velvoitteet täytetään välittömästi sopi- muksen teon yhteydessä tai muuten lyhyen ajan kuluessa, kun taas kestosopimus perustaa pitkäaikaisen yhteistoiminta- tai käyttöoi- keussuhteen osapuolille. Kertasopimuksia ovat esimerkiksi monet ta- varoiden ja palvelusten hankinnat. Kestosopimuksia ovat puolestaan esimerkiksi vuokrasopimukset, työsopimukset, osakassopimukset ja jälleenmyyntisopimukset. Kerta- ja kestosopimusten erot ilmenevät siinä, että kestosopimuk- siin liittyy erityistä tarvetta säännellä pitkän sopimuskauden aikana il- menevien muutosten vaikutusta. Samoin sopimussuhteen lakkaamista koskevat osittain eri periaatteet. Osapuoli voi yleensä lakkauttaa kesto- sopimuksen irtisanomisella, jota ei tunneta kertasopimuksissa.

Answer 50

1.4 Luettu

Question 51

1.4 Merkitystä on myös kansallisten ja kansainvälisten sopimusten erottelulla. Silloin kun sopimuksen osapuolet ovat eri valtioista, joudutaan erityiskysymyksenä ottamaan kantaa siihen, mitä normistoa sopimukseen sovelletaan. Tähän vastataan soveltamalla kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia MINKÄ -asetuksen? sisältämiä lainvalintasääntöjä, joiden avulla määrätään, minkä valtion laki sopimukseen soveltuu. Lainvalinta voi johtaa siihen, että tuomioistuin soveltaa vieraan valtion sopimusoikeudellista normistoa.

Answer 51

1.4 Rooma I

Question 52

1.4 Joskus sopimus saattaa olla myös aineellisoikeudellisen kansainvälisen konvention sääntelemä: esimerkiksi mikä on tällainen normilähde?

Answer 52

1.4 Kansainvälinen kauppalaki (CISG)

Question 53

1.4 Mikä on lex mercatoria?

Answer 53

1.4 Kansainvälisen sopimusoikeuden tapanormisto

Question 54

1.4 Lue: Terminologisena seikkana on hyvä huomata, että siviilioikeudessa puhutaan sopimusten ohella oikeustoimista. Termejä käytetään usein synonyymeinä, mutta oikeustoimeksi voidaan kutsua myös yksipuoli- sesti sitovaa siviilioikeudellisesti relevanttia toimenpidettä. Siten esi- merkiksi sopimuksen tekemistä koskeva tarjous, joka velvoittaa vain tarjouksen antajaa, luokitellaan oikeustoimeksi.

Answer 54

1.4 Luettu

Question 55

2.1 Lue: Sopimuksen syntymiseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä esimerkik- si silloin, kun osapuolille syntyy erimielisyyttä siitä, onko heidän välil- lään solmittu sitova sopimus vai ovatko sopimuksen valmistelutoimet jääneet tuloksettomiksi. Lisäksi sopimussidonnaisuuden syntymistä koskeva normisto saa merkitystä muun muassa silloin, kun osapuoli haluaisi peruuttaa tekemänsä tarjouksen.

Answer 55

2.1 Luettu

Question 56

2.1 Yleiset säännökset sopimuksen syntymisestä sisältyvät mihin?

Answer 56

2.1 Vuoden 1929 oikeustoimilakiin (myöhemmin OikTL)

Question 57

2.1 Lue: Lain iäkkyyden vuoksi sopi- muskäytännön kehitys on johtanut useisiin sellaisiin ongelmiin, joi- hin oikeustoimilaissa ei ole otettu kantaa. Kun oikeustoimilaki sisältää sopimuksen tekemistä koskevan yleisen säädännäisen normiston, sitä ei voida sopimuksen syntykysymyksissä sivuuttaa.

Answer 57

2.1 Luettu

Question 58

2.1 Oikeustoimilaissa on etenkin kaksi huomionarvoista kohtaa: Mitkä nämä ovat?

Answer 58

2.1 Tarjouksen peruuttamisen sääntely ja ns. tarjous–vastaus -mekanismi.

Question 59

2.1 Tarjouksen peruuttamiskysymys koskee mitä?

Answer 59

2.1 Voiko ostotarjouksen lähettäjä välttää sopimuksen syntymisen peruuttamalla tarjouksensa. Selvää on, että peruuttaminen ei missään tapauksessa ole mahdollista sen jälkeen, kun tarjouksen saaja on ilmoittanut hy- väksyvänsä tarjouksen ja molemminpuolisesti velvoittava sopimus on syntynyt vastapuolen otettua selon vastauksesta.

Question 60

2.1 Tarjouksen peruutettavuus on kysymys, johon on kansainvälisesti suhtauduttu eri tavoin. Oikeustoimilaissa on päädytty varsin suppean peruuttamisoikeuden kannalle. Peruuttaminen on mahdollista yleensä vain missä tapauksissa?

Answer 60

2.1 Jos peruutus saapuu tarjouksen saajalle ennen kuin tämä on tutustunut tarjoukseen tai samaan aikaan. Esimerkiksi tarjouksen lukeminen saa siten aikaan peruuttamattomuuden, jos peruuttamisesta ei ole tällöin ollut tietoa.

Question 61

2.1 Lue: Peruuttamiskieltoon liittyy kuitenkin kaksi poikkeusta. On ensinnä- kin mahdollista, että tarjouksen tekijä lisää tarjoukseensa peruuttamis- oikeutta koskevia ehtoja. Mikäli näin on menetelty, ehdot määräävät tarjouksen peruutettavuuden. Tarjoukseen otetulla ehdolla on siten mahdollista päätyä esimerkiksi siihen, että tarjous voidaan vapaasti peruuttaa aina niin kauan, kun sitä ei vielä ole hyväksytty.

Answer 61

2.1 Luettu

Question 62

2.1 Toinen poikkeus on OikTL 39 §:n mukainen ns. re integra -sääntö. Mikä on re intregra sääntö?

Answer 62

2.1 Lainkohdasta seuraa, että “erityisten asianhaarojen” vallitessa peruuttaminen on mahdollista vielä tarjouksen sisältöä koskevan selon­oton jälkeenkin. Käytännössä tällä säännöksellä ei kuitenkaan ole ollut kuin vähäinen merkitys.

Question 63

2.1 Varsinainen sopimuksen tekemistavan sääntely oikeustoimilaissa perustuu mihin?

Answer 63

2.1 Tarjoukseen ja hyväksyvään vastaukseen.

Question 64

2.1 Tämän mukaan tarjoukseen annettu ehdoton myöntävä vastaus saa aikaan minkä?

Answer 64

2.1 Molemminpuolisen sopimussidonnaisuuden.

Question 65

2.1 Mikä on voimassa kun oikeushenkilö tekee tarjouksen (jota ei olla hyväksytty)?

Answer 65

2.1 Tarjoussidonnaisuus, joka on kohdistunut pelkästään tarjouksen tehneeseen.

Question 66

2.1 Totta vai tarua: Tarjouksen vastaanottajalla on sen sijaan ollut vapaa valta välttää sopimussidonnaisuus hylkäämällä tarjous tai olemalla reagoimatta siihen. Hyväksyvän vastauksen antaminen saa kuitenkin aikaan molempia velvoittavan oikeustilan.

Answer 66

2.1 Totta

Question 67

2.1 Jotta tarjoukseen annettu myöntävä vastaus johtaa sopimuksen syntymiseen, on kahden edellytyksen täytyttävä: mitkä nämä kaksi edelletystä vastaukseen ovat?

Answer 67

2.1 Oikea-aikainen ja sisällöltään tarjousta vastaava.

Question 68

2.1 Lue: Tarjoukseen on voitu ottaa voimassaoloaikaa koskeva ehto. Jos näin on menetelty, tarjous on hyväksyttävä ennen määräajan täytty- mistä. Voimassaolon päätyttyä tarjouksen tekijä ei ole enää sidottu tarjoukseensa ja hän voi kieltäytyä sopimuksesta, vaikka tarjouksen saaja ilmoittaisikin hyväksyvänsä tarjouksen. Ellei tarjoukseen ole otettu nimenomaista määräystä voimassaoloajasta, noudatetaan oi- keustoimilain asiaa koskevia säännöksiä. Niiden mukaan suullisesti tehtyyn tarjoukseen on annettava heti vastaus. Jos taas tarjous on tehty kirjeitse tai kirjeeseen rinnastuvassa muodossa, tarjous on voimassa kohtuullisen ajan.

Answer 68

2.1 Luettu

Question 69

2.1 Joskus vastauksen antaja saattaa ilmoittaa hyväksyvänsä tarjouk- sen niin, että hän kuitenkin tekee samalla lisäyksiä tai muutoksia al- kuperäiseen tarjoukseen. Lisäys voi koskea esimerkiksi maksuaikaa, takuuta tai sovellettavia yleisiä sopimusehtoja. Syntyykö näissä tilanteissa sopimusta?

Answer 69

2.1 Ei synny, siitä huolimatta, että vastauksen muotoilu viittaa tarjouksen hyväksymiseen. Oikeuskirjallisuudessa vastaukselle asetet- tavia edellytyksiä on luonnehdittu puhumalla siitä, että sopimuksen ai- kaansaavan vastauksen on oltava “puhdas”. Ellei tämä vaatimus täyty, vaan vastauksen sisältö joiltain osin poikkeaa tarjouksesta, sopimus jää syntymättä.

Question 70

2.1 Oikeustoimilain sopimusmekanismia mutkistaa vielä se, että viivästynyt tai epäpuhdas vastaus, joka sisällöltään viittaa tarjouksen hyväksymiseen, katsotaan miksi?

Answer 70

2.1 Uudeksi tarjoukseksi. Tämä merkitsee roolien kääntymistä päälaelleen. Vastauksen lähettäjästä tuleekin tässä vaiheessa tarjouksen tekijä, ja alkuperäinen tarjouksen tekijä saa päät- tää, hyväksyykö hän nyt saamansa (vastaukseksi nimetyn) tarjouksen. Mitään pakkoa hyväksymiseen ei tässä tapauksessa ole sen enempää kuin muissakaan sopimuksentekotilanteissa.

Question 71

2.1 Totta vai tarua: Jos tarjouksen vastaanottaja antaa tarjoukseen hylkäävän vastauk- sen, tarjous on lopullisesti rauennut. Vaikka tarjouksessa alun perin ilmoitettua vastausaikaa olisikin vielä jäljellä, ei tarjouksen hylännyt osapuoli voi enää muuttaa mieltään ja saada sopimusta aikaan ilmoit- tamalla hyväksyvänsä tarjouksen.

Answer 71

2.1 Totta

Question 72

2.2 Lue: Sopimusvapautta on totuttu pitämään sopimusoikeuden kulma- kivenä. Sillä on nähty olevan useita ulottuvuuksia, joihin kuuluvat vapaus päättää siitä, haluaako henkilö sitoutua sopimukseen, sa- moin kuin vapaus päättää sopimuksen sisällöstä ja valita mieleinen sopimuskumppani.

Answer 72

2.2 Luettu

Question 73

2.2 Sopimuksen sisältöä koskeva osapuolten vapaus on rajoittunutta silloin, kun sopimus on minkä alainen?

Answer 73

2.2 Pakottavan sääntelyn

Question 74

2.2 Näissä tapauksissa (pakottavan sääntelyn alaisissa tapauksissa) ei ole mahdollista laatia pakottavan normin sisällöstä poikkeavaa pätevää sopimusehtoa. Tämä sisältövapauden rajoittaminen perustuu yleensä mihin?

Answer 74

2.2 Kuluttajan, työntekijän suojelemiseen Näissä tapauksissa ei ole mahdollista laatia pakottavan normin sisällöstä poikkeavaa pätevää sopimusehtoa. Tämä sisältövapauden rajoittaminen perustuu yleensä pyrkimykseen suojata kuluttajaa, työntekijää tai muuta sel- laista sopimusosapuolta, jonka ei uskota itse pystyvän huolehtimaan tasapainoisten sopimusehtojen saavuttamisesta.

Question 75

2.2 Sopimuspakosta puhuttaessa viitataan mihin tilanteisiin?

Answer 75

2.2 Joissa on rajoitettu osapuolen vapautta kieltäytyä sopimuksen tekemisestä tai valita haluamansa sopimuskumppani. Joissakin tapauksissa tällaisesta velvollisuudesta on säädetty. Erityisesti välttämättömiä suorituksia tarjoavat alueellisessa tai muussa monopoliasemassa olevat yritykset ovat monesti sopimuspakon alaisia. Myös esimerkiksi liikennevakuutuksen myöntäminen sitä hakevalle on pakollista.

Question 76

2.2 Lue: Käytännössä kysymys sopimuspakosta tarkoittaa usein sitä, onko elinkeinonharjoittaja velvollinen tekemään sopimuksen myös jostakin syystä epätoivottavana pitämänsä asiakkaan kanssa. Halu kieltäytyä sopimuksesta voi perustua esimerkiksi asiakkaan heikkoon maksu- kykyyn tai muihin riskeihin, joita sopimukseen voi liittyä. Luottotap- piovaara ja muut riskit voivat pienentyä, jos elinkeinonharjoittaja saa asiakkaalta hyväkseen vakuuden. Eräissä sopimuspakkotilanteissa vakuuden vaatiminen onkin mahdollista.

Answer 76

2.2 Luettu

Question 77

2.3 Totta vai tarua: Sopimukselta ei yleensä edellytetä mitään erityistä muotoa. Siten suullinen sopiminen on yhtä velvoittavaa kuin kirjallinenkin, eikä so- pimusta tehtäessä tarvita esimerkiksi todistajia. Sama muotovapaus koskee myös yksipuolisesti velvoittavaa tarjousta. Vapaamuotoisuutta korostavasta lähtökohdasta poiketaan kuitenkin eräiden laissa määrä- muotoisiksi säädettyjen sopimustyyppien kohdalla.

Answer 77

2.3 Totta

Question 78

2.3 Muotovaatimuksella voidaan pyrkiä useisiin erilaisiin tavoitteisiin. Se on omiaan helpottamaan sitovan sopimuksen ja sitä edeltävien valmistelutoimien erottamista. Samoin muotovaatimuksen on sanot- tu edistävän sopimuksen solmimiseen liittyvää huolellista harkintaa. Myös sopimuksen sisältöä koskeva todistelu luonnollisesti helpottuu, jos sopimukselle asetetaan kirjallisuusvaatimus. Edelleen muotovaa- timus voi palvella tiettyjä yleisiä intressejä, kuten esimerkiksi julkisiin rekistereihin otettujen tietojen oikeellisuutta. Määrämuotovaatimus koskee ensinnäkin kiinteistönkauppaa. Maa- kaaren 2:1:n mukaan kiinteistönkauppa on tehtävä kirjallisesti, ja osa- puolten tai heidän asiamiesten on allekirjoittava kauppakirja. Lisäksi kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Mikäli muotovaatimus jää täyttymättä, sopimus ei ole (MIKÄ)?, eikä osapuoli voi saada tuomiota, jolla kaupan- teosta kieltäytyvä osapuoli velvoitettaisiin sopimuksen täyttämiseen. Tämä muotovaatimus ei koske sellaista kiinteistönkauppaa, joka teh- dään erityisen sähköisen kaupankäyntijärjestelmän välityksellä.

Answer 78

2.3 Sitova

Question 79

2.3 Onko määrämuodosta poikkeava sopimus kiinteistön kaupasta täysin vaikutukseton?

Answer 79

2.3 Ei ole, Maakaaressa säädetään korvausvel- vollisuudesta, joka voi syntyä määrämuotoisen kaupan päättämisestä kieltäytyvälle osapuolelle silloin, kun osapuolet ovat ensin sopineet tekevänsä kiinteistönkaupan noudattamatta kuitenkaan vaadittua muotoa. Tällainen sopimuksenteosta vetäytymiseen perustuva kor- vausvelvollisuus käsittää ne kustannukset, joita kaupanteosta ja kiin- teistöön tutustumisesta on toiselle aiheutunut.

Question 80

2.3 Maakaaren muotosäännös on esimerkki (MISTÄ), jonka noudattaminen on sopimuksen syntymisen edel- lytyksenä. Kaikki lain tuntemat muotovaatimukset eivät kuitenkaan kuulu tähän ryhmään, vaan eräissä tapauksissa vaaditusta muodosta poikkeamisen vaikutukset ovat vähäisempiä. Muotovaatimuksen nou- dattamatta jääminen aiheuttaa yleensä aina vähintäänkin vaikeuksia sopimuksen syntymistä koskevalle todistelulle, jos toinen osapuoli kiistää sopimukseen pääsemisen. Muotomääräysten harvalukuisuus perustuu siihen, että lainsäätäjä ei ole pitänyt tarkoituksenmukaisena asettaa sopimuksen syntymiselle erityisiä muodollisia vaatimuksia, elleivät painavat intressit ole sitä puoltaneet. Käytännössä on kuitenkin lukuisissa tapauksissa sopimus- puolten oman edun kannalta tärkeää laatia sopimus kirjallisesti, jotta todisteluvaikeudet vähenevät ja osapuolten on myöhemmin helpompi palauttaa mieliin, mitä heidän välillään on tarkkaan ottaen sovittu.

Answer 80

2.3 Varsinaisesta muotosäännöksestä

Question 81

2.3 Lue: Muotovaatimuksia koskevassa oikeustieteellisessä keskustelussa on painotettu, ettei muodoille tule yleensä antaa itseisarvoa silloinkaan, kun muotovaatimus on asetettu. Muotovirhetapauksissa tulisi sen si- jaan pikemminkin kysyä, ovatko muodolle asetetut tavoitteet toteutu- neet muotovirheestä huolimatta. Jos näin voidaan katsoa tapahtuneen, sopimusta olisi mahdollista pitää pätevänä siitä huolimatta, että muo- toa ei ole kaikin osin noudatettu. Tämä merkitsisi eräiden vähäisten muotovirheiden sivuuttamista.

Answer 81

2.3 Luettu

Question 82

2.4 Lue: Oikeustoimilakia säädettäessä sopimuksen tekeminen miellettiin vielä paljolti yksilölliseksi sopimussuhteen ehdoista sopimiseksi. Kehitys on kuitenkin vienyt suurelta osin kohti vakiosopimusten käyttöä ja aidon yksilöllisen sopimisen vähentymistä.

Answer 82

2.4 Luettu

Question 83

2.4 Vakiosopimuksilla tarkoitetaan mitä?

Answer 83

2.4 Sopimusehtokokoelmia, jotka on laadittu etukäteen ja tarkoitettu käytettäväksi suuressa joukossa vastaavanlaisia sopimuksia. Nämä ehdot ovat yleisiä jokseenkin kaikil- la vaihdannan aloilla, ja etenkin suuremmilla elinkeinonharjoittajilla on tavallisesti tietyt standardiehdot, joita he mahdollisuuksien mu- kaan soveltavat sopimuksiinsa. Vakioehdot voivat sisältyä painettuun sopimuslomakkeeseen tai yksittäiseen sopimukseen yhdistettäväksi tarkoitettuun liitteeseen. Yleistä on myös, että elinkeinonharjoittaja säilyttää vakioehtojaan tietokannassa, josta ne (ehkä yksittäistä sopi- musta varten hieman muotoiltuina) tulostetaan sopimuksia tehtäessä. Sähköisessä kaupankäynnissä ehdot tulevat normaalisti ostoproses- sin aikana nähtäville asiakkaan päätelaitteelle, ja asiakkaalta saatetaan edellyttää hyväksymiskuvakkeen valintaa.

Question 84

2.4 Lue: Vakiosopimukset ovat joko toisen osapuolen yksinään laatimia tai osapuolten yhdessä valmistelemia. Lisäksi tunnetaan toimialajärjes- töjen tai muiden edunvalvojien valmistelemia ehtoja, esimerkiksi ra- kennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998). Eräät vakioehdot ovat myös kansainvälisessä käytössä, esimerkiksi kansainvälinen kauppa- kamari ICC on laatinut yleismaailmalliseen käyttöön tarkoitettuja ehtoja. Huomattava osa vakioehdoista on käytännössä toisen osapuolen yksin laatimia. Tällaisiin ehtoihin liittyy eräitä juridiseen arviointiin vaikuttavia erityispiirteitä. Ehtojen laatijalla on nimittäin etulyöntiase- ma, kun se pääsee muotoilemaan ehdot omalta kannaltaan edullisiksi, jolloin ne voivat samalla olla sopimuskumppania rasittavia. Varsinkaan silloin kun ehtojen laatijan sopimuskumppani on asiantuntematon tai tällä ei ole tosiasiassa paljonkaan vaihtoehtoja sopimuksen tekemiselle

Answer 84

2.4 Luettu

Question 85

2.4 Voidaanko vakioehtojen liiallista yksipuolisuutta hyväksyä?

Answer 85

2.4 Ei

Question 86

2.4 Lue: Vakioehtoja varten onkin kehittynyt joukko oikeudellisia oppeja, joilla asiakasosapuolta pyritään suojaamaan. Niistä seuraa, että eräät laiminlyönnit sopimuksen päättämisvaiheessa voivat johtaa siihen, et- tä vakioehdot tai osa niistä jäävät sopimuksen ulkopuolelle. Kysymys ei yleensä kuitenkaan ole epäselvyydestä sen suhteen, tuleeko sopimus lainkaan voimaan vai ei. Vakioehtoproblematiikka koskee pikemmin- kin sopimuksen sisällön määräytymistä. Ensimmäinen vakioehtoperiaatteista koskee osapuolten välisen so- pimuksen ja vakioehtojen liityntää. Ellei tämä liityntä ole riittävän selvä, vakioehdot jäävät sopimuksen ulkopuolelle. Silloin kun kaikki vakioehdot sisältyvät yksilöllisin tiedoin täytettävään ja allekirjoitetta- vaan sopimuslomakkeeseen, liityntäkysymys ei tuota ongelmia, vaan vakioehdot ovat riidattomasti sopimuksen piirissä.

Answer 86

2.4 Luettu

Question 87

2.4 Tilanne on kuitenkin toinen silloin, kun vakioehdot ovat varsinai- sesta sopimusdokumentista irrallinen kokoelmansa tai kun mitään sopimusasiakirjaa ei käytetä. Näissä tapauksissa vakioehdot tulevat sopimuksen osaksi vain, jos niihin on sopimuksen päättämisen yh- teydessä viitattu riittävän selvästi. Elinkeinonharjoittajan tulee siten ilmoittaa sopimusasiakirjassa tai suullisesti, että tarkoituksena on teh- dä sopimus kyseisiä vakioehtoja soveltaen. Lisäksi edellytetään, että asiakasosapuolella tulee olla mahdollisuus tutustua vakioehtoihin. El- lei ehtojen nähtäväksi saaminen ole sopimuksentekovaiheessa mah- dollista, vakioehdot jäävät yleensä sopimuksen ulkopuolelle. Joskus asiakkaalta (lähinnä elinkeinonharjoittaja-asiakkaalta) on kuitenkin edellytetty myös oma-aloitteista pyrkimystä tutustua ehtoihin.

Answer 87

2.4

Question 88

2.4 Vakioehtoja koskee myös oikeuskäytännössä kehittynyt oppi mistä kahdesta ehdoista?

Answer 88

2.4 Ankarista ja yllättävistä ehdoista.

Question 89

2.4 Lue: Sen mukaan vakioehtoja käyttävän osapuolen on nimenomaisesti huomautettava asiakkaalle sellaisista vakioehtojen määräyksistä, joita voidaan pitää ankarina ja yllättävinä asiakkaan kannalta. Tämä huomautusvelvollisuus voitaneen useimmi- ten täyttää suullisen tiedonannon lisäksi myös painoteknisin keinoin, kuten lihavoimalla kyseiset ehdot tai tekemällä ne muuten selvästi havaittaviksi. Huomautusvelvollisuuden täyttämättä jääminen johtaa siihen, että ankariksi tai yllättäviksi katsotut ehdot jäävät sopimuksen ulkopuolelle.

Answer 89

2.4 Luettu

Question 90

2.4 Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus sai 1990-luvulla sijaa etenkin minkä yhteydessä?

Answer 90

2.4 Yleistakaus- ja yleispanttausehtojen

Question 91

2.4 Lue: Tällaisen ehdon mukaan velallisen puolesta annettu takaus tai panttaus on va- kuutena kaikista kyseisen velallisen vastuista samalle velkojalle eikä pelkästään siitä yksittäisestä velasta, jota myönnettäessä takaus- tai vakuussitoumus tehtiin. Ehtoja pidettiin korkeimman oikeuden käy- tännössä yllättävinä ja ankarina, minkä vuoksi eräät yleispanttaukset eivät vakioehtojen yleispanttausmuotoilusta huolimatta ulottuneet ve- lallisen kaikkiin vastuisiin. Myöhemmin yleistakauksia ja yleispantta- uksia on säännelty rajoittamalla niiden käyttömahdollisuutta. Sopimuksen päättämisvaiheessa saatetaan sopia suullisesti tai kir- jallisesti jotakin, joka on ristiriidassa vakioehtoihin sisältyvän määrä- yksen kanssa. Näissä tapauksissa syntynyt konflikti ratkeaa yksilöllis- ten ehtojen etusijaa korostavan tulkintasäännön mukaan. Yksilöllisen sopimisen kohteena olevat ehdot sivuuttavat vakioehdot, joten ristirii- tatapauksessa vakioehto jää soveltamatta.

Answer 91

2.4 Luettu

Question 92

2.4 Vakioehtojen kollisio eli mikä -ongelma on erityinen osapuolten käyttämiin yleisiin sopimusehtoihin liittyvä kysymys?

Answer 92

2.4 Battle of forms

Question 93

2.4 Lue: Mahdollista on, että kummallakin osapuolella on omat vakioehtonsa ja kum- pikin ilmoittaa sopimusta koskevassa asiakirja-aineistossa tekevänsä sopimuksen omilla vakioehdoillaan. Ellei tähän ehtojen ristiriitaan huomata ottaa selvää kantaa, sopimukseen soveltuvien ehtojen ratkai- seminen voi olla jälkeenpäin vaikeaa. Battle of forms -ongelmaan ei ole muodostunut yksiselitteistä ratkaisutapaa, vaan vastausta joudutaan hakemaan joko siitä, kumman osapuolen katsotaan olevan suurem- massa määrin vastuussa syntyneestä epäselvyydestä, tai siitä, kumman käyttämät vakioehdot ovat lähempänä tahdonvaltaista normistoa tai alan vallitsevaa sopimuskäytäntöä. Selvää on joka tapauksessa, että so- pimussuhteeseen sovelletaan sellaisia yksittäisiä ehtoja, jotka ovat sa- mansisältöisinä molemmissa kysymykseen tulevissa ehtokokoelmissa.

Answer 93

2.4 Luettu

Question 94

2.5 Lue: Varsinkin elinkeinoelämän sopimussuhteissa käytetään toisinaan erityisiä sopimustekniikoita, joiden tarkoituksena on muun muassa vähentää sopimuksen syntymiseen ja sisältöön liittyvien oikeudellisten epäselvyyksien mahdollisuutta. Koska suullinen sopimuskin on useimmissa tapauksissa riittävä, osapuolille voi periaatteessa syntyä riitaa siitä, onko heidän välillään päädytty sitovaan suulliseen sopimukseen. Tämän välttämiseksi osa- puolet voivat sopimusneuvotteluihin ryhtyessään sopia tietystä määrä- muodosta, jota myöhemmän sopimuksen päättämisessä noudatetaan. Tällainen yksityisesti perustettu muotovaatimus on omiaan selkeyttä- mään sopimusneuvottelujen ja sitovan sopimuksen rajanvetoa.

Answer 94

2.5 Luettu

Question 95

2.5 Sopimuksen sisällön täsmentämistä taas voidaan helpottaa käyttämällä sopimuksessa millä -nimellä tunnettua ehtoa?

Answer 95

2.5 Entire agreement

Question 96

2.5 Mikä on entire agreement ehto?

Answer 96

2.5 Entire agreementin mukaan sopimusasiakirja sisältää kaikki osapuolten suhdetta sääntelevät ehdot eikä asiakirjan ulkopuolisiin – esimerkiksi suullisesti sovittuihin – ehtoihin voida pätevästi vedota. Tämä ehto auttaa vält- tämään epäselvyyttä, joka voisi syntyä, jos osapuoli väittäisi kirjallista sopimusta täydennetyn suullisin ehdoin.

Question 97

2.5 Samantapainen mutta hieman erilaista tarkoitusta palveleva ehto on sopimusmääräys, jonka mukaan sopimusta voidaan myöhemmin muuttaa vain miten? Lähtökohtaisesti sopimusta voi- daan aina tarkistaa uudella osapuolten keskinäisellä sopimuksella, eikä tämä muuttaminen edellytä määrämuotoa, vaikka sopimus olisi alun perin kirjallinenkin. Kirjallista muotovaatimusta koskevalla ehdolla päästään kuitenkin siihen, että vetoaminen suullisesti sovittuihin myö- hempiin muutoksiin voidaan yleensä torjua.

Answer 97

2.5 Kirjallisessa muodossa

Question 98

2.5 Lue: Joissakin tapauksissa sopimuksen valmistelua voidaan säännellä menettelytapaa koskevin sopimuksin. Korkein oikeus katsoi ratkaisus- saan 1999:48, että rakennusalan tarjouskilpailua koskevat periaatteet sääntelivät sitä, miten osapuolten tuli rakennusurakkasopimuksen valmistelussa edetä. Taustana oli tilanne, jossa rakennuttaja oli pyy- tänyt urakkatarjouksia ja ilmoittanut urakkakilpailussa noudatettavan kyseisiä tarjouskilpailuperiaatteita. Kun rakennuttaja kuitenkin myö- hemmin valitsi sopimuskumppaninsa tavalla, joka poikkesi urakka- kilpailuperiaatteiden asettamista vaatimuksista, rakennuttaja joutui korvausvelvolliseksi parhaan tarjouksen tehnyttä urakoitsijaa kohtaan.

Answer 98

2.5 Luettu

Question 99

2.5 Lue: Etenkin asunto- ja kiinteistökaupassa käytetään käsirahan nimellä tunnettua sopimustekniikkaa. Tällöin ostotarjouksen tekevä osapuoli luovuttaa tarjouksensa tehosteena myyjälle käsirahan, joka on mää- rältään esimerkiksi muutama prosentti kauppasummasta. Jos kaup- pa lopulta toteutuu, käsiraha luetaan kauppahinnan osasuoritukseksi. Mikäli taas tarjouksen tekijä kieltäytyy lopulta kaupasta tai ei kykene siihen esimerkiksi rahoitusvaikeuksien vuoksi, myyjä saa pitää saa- mansa käsirahan. Käsirahan menettämisseuraamusta on kuitenkin ka- vennettu ottamalla asuntokauppalakiin säännös käsirahan enimmäis- määrästä (4 % tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta) ja rajoittamalla kiinteistönkaupassa menettämisseuraamus siihen käsirahan osaan, joka vastaa kaupan peruuntumisesta myyjälle aiheutunutta vahinkoa.

Answer 99

2.5 Luettu

Question 100

2.5 Jos osapuolet eivät avoinna olevien neuvottelukysymysten vuoksi kykene tekemään kaikilta osin lopullista sopimusta, mutta haluavat kuitenkin varmistaa sopimuksen syntymisen, he voivat laatia minkä? Esisopimus on sopimus, jolla osapuolet velvoittautuvat myöhemmän pääsopimuksen tekemiseen. Tämä sopimusmuoto ei ole sidonnaisuudeltaan normaalia sopimusta heikompi, vaan se nimen- omaisesti velvoittaa myöhemmän sopimuksen päättämiseen. Siten esisopimuksen tekeminen pitää asiallisesti sisällään pääsopimukseen sitoutumisen, vaikka tietyt pääsopimuksen yksityiskohdat onkin tar- koitettu myöhemmin täsmennettäviksi.

Answer 100

2.5

Question 101

2.5 Jos osapuolet eivät avoinna olevien neuvottelukysymysten vuoksi kykene tekemään kaikilta osin lopullista sopimusta, mutta haluavat kuitenkin varmistaa sopimuksen syntymisen, he voivat laatia minkä?

Answer 101

2.5 Esisopimuksen

Question 102

2.5 Mikä on Esisopimus?

Answer 102

2.5 Sopimus, jolla osapuolet velvoittautuvat myöhemmän pääsopimuksen tekemiseen. Tämä sopimusmuoto ei ole sidonnaisuudeltaan normaalia sopimusta heikompi, vaan se nimen- omaisesti velvoittaa myöhemmän sopimuksen päättämiseen. Siten esisopimuksen tekeminen pitää asiallisesti sisällään pääsopimukseen sitoutumisen, vaikka tietyt pääsopimuksen yksityiskohdat onkin tar- koitettu myöhemmin täsmennettäviksi.

Question 103

2.5 Lue: Esisopimukselle on luonteenomaista, että se ei sisällä kaikkia tule- van pääsopimuksen ehtoja. Tarvetta esisopimuksen tekemiselle ei olisi, jos kaikki lopullisen sopimuksen ehdot olisivat jo selvillä sitoumusta laadittaessa. Siten ainakin joitakin seikkoja jää esisopimuksen jälkeen käytävien neuvottelujen varaan. Jos erityisen tärkeitä sopimuskohtia on jätetty esisopimuksessa avoimeksi, esisopimusta ei voida pitää pää- sopimuksen tekemiseen velvoittavana.

Answer 103

2.5 Luettu

Question 104

2.5 Etenkin kansainvälisissä liikesuhteissa käytetään letter of intent -nimellä tunnettuja asiakirjoja, joita on varottava sekoittamasta esi- sopimukseen. Tällainen asiakirja voidaan laatia esisopimuksen tavoin silloin, kun valmiutta lopullisen sopimuksen päättämiseen ei vielä ole. Saako Letter of intent aikaan velvollisuutta lopullisen sopimuksen päättämiseen?

Answer 104

2.5 Ei saa.

Question 105

2.5 Lue: Letter of intent Osapuoli voi siten tällai- sen asiakirjan laatimisesta huolimatta vapaasti kieltäytyä sopimuk- sen tekemisestä. Joskus olosuhteet voivat kuitenkin olla sellaiset, että sopimuksesta kieltäytyvä on velvollinen korvaamaan neuvottelu- kumppanilleen tarpeettomiksi käyneitä kuluja eikä seuraamukseton neuvottelujen keskeyttäminen ole mahdollista. Tällainen tilanne voi syntyä, jos letter of intent on saanut aikaan perustellun luottamuk- sen sen suhteen, että sopimus tullaan tekemään, tai jos neuvottelujen päättymiseen on liittynyt muuten sopimatonta menettelyä.

Answer 105

2.5 Luettu

Question 106

2.5 Lue: Sopimussuhteen myöhempiin vaiheisiin liittyvien tapahtumien sel- vittämistä pyritään toisinaan helpottamaan sopimalla siitä, että tietyt oikeussuhteeseen vaikuttavat ilmoitukset on tehtävä kirjallisesti. Tämä voi koskea esimerkiksi virheilmoitusta (reklamaatiota), sopimuksen irtisanomista tai ilmoitusta sopimuksen purkamisesta. Kirjallisuus- vaatimuksesta huolimatta esimerkiksi sopimuksen purkaminen ei käy automaattisesti tehottomaksi, vaikka siinä poikettaisiinkin edellyte- tystä muodosta. Liian tiukka muotoseikkoihin tukeutuminen saattaisi johtaa kohtuuttomiin tuloksiin, jos tarkoitetun toimenpiteen sisältö on tullut muutenkin sopimuspuolille selväksi.

Answer 106

2.5 Luettu

Question 107

2.6 Lue: Sähköinen sopiminen on kasvanut voimakkaasti, ja siitä on sen vuok- si tullut myös oikeudellisen sääntelyn kannalta tärkeä kohdealue. Sähköisessä sopimisessa voidaan erottaa kaksi päämuotoa. Ensim- mäisessä niistä verkko toimii vain tilauskanavana, ja ostaja hankkii esimerkiksi kirjoja tai vaatteita myyjän verkkosivujen kautta. Tällöin tavaran toimitus hoidetaan postitse tai muita perinteisiä menetelmiä käyttäen, ja maksu tapahtuu esimerkiksi luottokortin tai tilimaksun avulla tai laskua vastaan. Tässä ensimmäisessä tilanneryhmässä ei siten siirretä kaikkia sopi- mussuhteen kannalta relevantteja toimenpiteitä verkossa tehtäviksi. Pidemmälle menevistä verkkosopimuksista on puolestaan kysymys silloin, kun hankittava suorituskin täytetään verkon välityksellä. Näin käy esimerkiksi tilattaessa verkon kautta toimitettavia ohjelmistoja tai viihdepalveluja tai ostettaessa pääsy maksullista informaatiota sisäl- täville verkkosivuille. Tällöin verkon ulkopuolisia täyttämistoimia ei vaadita, kun maksukin yleensä hoidetaan esimerkiksi luottokorttitie- dot välittämällä.

Answer 107

2.6 Luettu

Question 108

2.6 Lue: Sähköisin välinein tehtäviin sopimuksiin liittyy joitakin eroavuuksia perinteisiin oikeustoimiin nähden. Silti sopimusoikeudelliset ongel- mat eivät näytä nousevan etualalle sähköisen kaupan kehittämisessä, vaan sopimusoikeuden yleiset opit säilyttänevät asemansa melko hyvin tietoteknisten välineiden käytöstä huolimatta. Suurempi kehittämis- tarve onkin liittynyt verkkojen turvallisuuden ja tietosuojan kaltaisiin kysymyksiin sekä verkoissa levitettävää aineistoa koskeviin tekijänoi- keuksiin. Myös sähköisten viestien oikeaperäisyyden ja muuttamatto- muuden tunnistaminen on ollut keskeinen huomion kohde. Sähköistä sopimuksentekoa säännellään laissa sähköisen viestinnän palveluista. Siinä määrätään ensinnäkin, että sen tarkoittaman tieto- yhteiskunnan palvelun tarjoajan on ennen kuin palvelun vastaanottaja tekee tilauksen pidettävä tämän saatavilla selkeät ja ymmärrettävät tiedot muun muassa sopimuksen teon teknisistä vaiheista, sopimuksen tallentamisesta, syöttövirheiden tunnistamis- ja korjaamiskeinoista se- kä palvelun tarjoajan noudattamista käytännesäännöistä.

Answer 108

2.6 Luettu

Question 109

2.6 Lue: Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan on lisäksi toimitettava sopi- musehdot palvelun vastaanottajan saataville siten, että vastaanottaja voi tallentaa ja toisintaa ne. Jos tilaus tehdään teknisiä keinoja käyttä- en, palvelun tarjoajan on viivytyksettä ilmoitettava sähköisesti tilauk- sen vastaanottamisesta. Vastaanottoilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos tilattu hyödyke toimitetaan viivytyksettä sähköisesti. Pal- velun tarjoajan on edelleen asetettava palvelun vastaanottajan käyt- töön asianmukaiset, tehokkaat ja helppokäyttöiset tekniset keinot, joi- den avulla vastaanottaja voi tunnistaa ja korjata syöttövirheet ennen tilauksen tekemistä. Jos sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti, vaatimuksen täyttää myös sellainen sähköinen sopimus, jonka sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla.

Answer 109

2.6 Luettu

Question 110

2.6 Lue: Sähköisessä kaupassa käytetään usein maksuvälineenä luottokort- tia. Toisen henkilön luottokorttitietojen oikeudeton käyttö ja niihin liittyvä kortinhaltijan vastuu on erityiskysymys, jota kuluttajien osal- ta on säännelty kuluttajansuojalaissa. Sääntönä on tältä osin se, että kuluttaja vastaa luottokortin oikeudettomasta käytöstä vain, jos hän on 1) luovuttanut kortin sen käyttöön oikeudettomalle, 2) menetel- lyt huolimattomasti tai 3) laiminlyönyt ilmoittaa luotonantajalle kor- tin katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä ilman aiheetonta viivytystä sen havaittuaan. Kuluttajan vastuu on 2 ja 3 kohdan tilanteissa rajattu 50 euroon. Rajoi- tusta ei kuitenkaan sovelleta, jos hän on toiminut tahallisesti tai törke- än huolimattomasti. Vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä päättyy aina siihen, kun kortin katoamisesta tai oikeudettomasta käytöstä on ilmoitettu luotonantajalle eikä kuluttajalla siten ole vastuuta tämän ajankohdan jälkeisestä kortin käytöstä. Vastuuta ei myöskään synny muun muassa siinä tapauksessa, että maksun vastaanottaja ei ole asi- anmukaisesti varmistunut haltijan oikeudesta käyttää tunnistetta.

Answer 110

2.6 Luettu

Question 111

2.7 Vaikka sopimusta ei syntyisikään tai päätetty oikeustoimi osoittautui- si pätemättömäksi, osapuolelle voi silti syntyä tietty vastuu tehtyjen valmistelutoimien perusteella. Voinko Epäasiallinen menettely sopimuksesta neuvoteltaessa johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen?

Answer 111

2.7 Voi johtaa.

Question 112

2.7 Lue: Lähtökohta on kuitenkin, että sopimuksesta neuvotteleminen ei saa aikaan minkäänlaista velvollisuutta tehdä sopimusta, vaan neuvotte- lut voi katkaista ilman vastuuta. Jos osapuoli on kuitenkin käyttänyt kiellettyjä neuvottelukeinoja, kuten esimerkiksi antanut harhaanjoh- tavia tietoja tarjoamansa suorituksen ominaisuuksista, tarpeettomaksi käyneitä neuvottelukuluja koskeva korvausvastuu voi tulla kysymyk- seen. Toisinaan on myös pohdittu sitä, voisiko neuvottelujen pitkä- aikainen jatkaminen joissakin tapauksissa rajoittaa vapautta kieltäy- tyä sopimuksesta. Tällaista vastuuta ei kuitenkaan voine syntyä kuin poikkeuksellisesti.

Answer 112

2.7 Luettu

Question 113

2.7 Lue: Joskus korvausvastuu voi perustua siihen, että sopimuksen pätemät- tömyys katsotaan toisen osapuolen tuottamuksesta johtuvaksi. Tämä tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun pätemättömyys johtuu osa- puolen petollisesta menettelystä tai kiskomisesta. Jos taas pätemättö- myys on seurausta esimerkiksi sopimusta koskevan muotovaatimuk- sen rikkomisesta tai siitä, että sopimus on sisällöltään lainvastainen, pätemättömyyttä ei yleensä voida lukea pelkästään toisen osapuolen syyksi eikä korvausvastuuta siten synny. Toisin voi kuitenkin käydä, jos toinen osapuolista on asiantuntijaroolinsa tms. olosuhteen vuoksi kantanut päävastuun sopimuksen laadinnasta.

Answer 113

2.7 Luettu

Question 114

2.7 Lue: Julkisia hankintoja koskeva laki asettaa sopimuksentekomenette- lylle joukon vaatimuksia, joiden rikkominen voi perustaa hankinta- yksikölle korvausvastuun. Lain tarkoituksena on saada julkiset han- kintayksiköt kohtelemaan tarjousten tekijöitä tasapuolisesti ja välttää tilanteita, joissa esimerkiksi oman paikkakunnan yritystä suosittaisiin. Julkisissa hankinnoissa on yleensä noudatettava avointa tarjouspyyn- tömenettelyä ja hyväksyttävä tämän jälkeen kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous eli tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hin- naltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Tyypillinen sopimuksen valmisteluvaiheeseen sijoittuva menettelyvir- he on myös se, että osapuoli antaa virheellisiä tai puutteellisia tieto- ja suorituksestaan. Tämä voi johtaa sopimuksen pätemättömyyteen, mutta tavallisinta on, että tiedonantohäiriö vaikuttaa suoritukselle asetettaviin laatuvaatimuksiin ja johtaa sitä kautta esimerkiksi hin- nanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Tässä tapauksessa sopimus syntyy ja jää voimaan, mutta valmisteluvaiheeseen liittynyt menette- lyvirhe hyvitetään jäljempänä käsiteltävien velkojan oikeuskeinojen avulla.

Answer 114

2.7 Luettu

Question 115

3.1 Toisinaan sopimuksen päättämisvaiheessa ilmenee häiriöitä, jotka poistavat sopimuksen sitovuuden siitä huolimatta, että osapuolet ovat muuten menetelleet sopimukseen johtavalla tavalla. Tällöin puhutaan MISTÄ?, joka tarkoittaa ennen kaik- kea sitä, että pätemättömään sopimukseen perustuvia vaatimuksia ei voida panna täytäntöön tuomioistuinteitse. Lisäksi suoritukset, joita pätemättömän sopimuksen perusteella on mahdollisesti ehditty tehdä, on osapuolen niin vaatiessa palautettava puolin ja toisin.

Answer 115

3.1 Sopimuksen pätemättömyydestä

Question 116

3.1 Oikeusjärjestys tuntee useita pätemättömyysperusteita, jotka ovat keskenään sangen erilaisia. Mitkä ovat nämä 4 pätemättömyysperustetta?

Answer 116

3. 1 1) oikeus- ja oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen, 2) edustusvaltavirheet, 3) oikeustoimilain mukaiset väärinkäytöstilanteet, ja 4) julkiseen intressiin pohjautuvat pätemättömyysperusteet.

Question 117

3.2 Totta vai tarua: Jotta sopimus sitoisi normaalilla tavalla, osapuolten on täytettävä oi- keuskelpoisuutta ja oikeustoimikelpoisuutta koskevat vaatimukset.

Answer 117

3.2 Totta

Question 118

3.2 Lue: Oikeuskelpoisuus liittyy kysymykseen siitä, millaiset subjektit voi- vat saada omiin nimiinsä siviilioikeudellisia oikeuksia. Yksityishenki- löiden kohdalla oikeuskelpoisuus ei koskaan aiheuta epäselvyyksiä, vaan kaikki ihmiset ovat aina oikeuskelpoisia ja voivat siten esiintyä sopimusosapuolina. Alaikäisyydellä tai ymmärryskyvyn puuttumisella ei tältä osin ole merkitystä, vaikka tämä vaikuttaa siihen, voiko henkilö edustaa itse itseään sopimusta päätettäessä. Erilaisten yhteenliittymien kohdalla oikeuskelpoisuuskysymys tulee sen sijaan esille. Sääntönä on se, että julkisyhteisöt ja virallisrekiste- reihin merkityt oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia. Siten esimerkiksi kaupparekisteriin merkityt osake- tai henkilöyhtiöt ja yhdistysrekiste- riin merkityt rekisteröidyt yhdistykset kelpaavat sopimuspuoliksi. Jos sopimus kuitenkin tehdään sellaisen yhteenliittymän lukuun, joka ei ole rekisteröity oikeushenkilö, ei sopimus ole pätevä ainakaan niin, että tällainen oikeusjärjestyksen näkökulmasta tuntematon subjekti katsottaisiin sopimuspuoleksi.

Answer 118

3.2 Luettu

Question 119

3.2 Totta vai tarua: Jos sopimus on tehty oikeuskelvottoman yhteisön nimissä, sopi- muksen toinen osapuoli voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, mikäli hän ei ole tiennyt yhteisöltä puuttuvasta oikeuskelpoisuudesta.

Answer 119

3.2 Totta

Question 120

3.2 Lue: Osapuolen ei ole kuitenkaan pakko menetellä näin, vaan hän voi yhtä hyvin vaatia, että sopimuksesta vastaavat henkilökohtaisesti ne yksityishenkilöt, jotka ovat toimineet oikeuskelvottoman yhteisön ni- missä. Silloin kun yhteisön oikeuskelvottomuus on johtunut siitä, että perustettavan yhteisön rekisteröinti on ollut kesken, on eräin edel- lytyksin mahdollista, että pätemättömyys korjaantuu rekisteröinnin tultua loppuunsaatetuksi ja oikeuskelpoisuuden saavuttanut yhteisö tulee lopulta sopimuspuolen asemaan.

Answer 120

3.2 Luettu

Question 121

3.2 Lue: Oikeustoimikelpoisuuden vaatimus liittyy yksityishenkilöihin. Siinä on kysymys vähimmäisikää ja ymmärryskykyä koskevista vaatimuksis- ta. Arviointikyvyltään tavallista heikompia ihmisiä suojataan oikeus- toimikelpoisuutta koskevalla vaatimuksella sopimussidonnaisuudelta, joka saattaisi monesti olla heille epäedullinen. Holhoustoimilain mukaan vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja ne, jotka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaisiksi. Vajaa- valtaisuus rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta niin, että hän voi tehdä itse pätevästi vain sellaisia oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia tai merkitykseltään vähäisiä. Tämän lisäksi va- jaavaltainen saa itse määrätä sellaisen varallisuuden käytöstä, jonka hän on vajaavaltaisuuden aikana ansainnut omalla työllään. Näiden ansiotulojen käyttöön ei liity oikeustoimen tavanomaisuutta tai vähäi- syyttä koskevaa edellytystä.

Answer 121

3.2 Luettu

Question 122

3.2 Vajaavaltaiseksi julistamista lievempi tapa rajoittaa henkilön oi- keustoimikelpoisuutta on määrätä mistä?

Answer 122

3.2 Osittaisesta toimintakelpoisuuden rajoituksesta.

Question 123

3.2 Lue: Tuomioistuin voi holhoustoimilain mukaan päättää, et- tä henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia vain yhdessä edunvalvojan kanssa. Mahdollista on myös määrätä, että tietyt oikeustoimet (vaikka- pa kiinteistön myyminen tai luoton ottaminen) jäävät henkilön oikeus- toimikelpoisuuden ulkopuolelle. Holhoustoimilain perusteella voidaan näin tarpeen vaatiessa säädellä henkilön toimintakelpoisuutta varsin joustavasti. Jos vajaavaltainen sopimuksen tehdessään ylittää edellä kuvatun kelpoisuutensa, oikeustoimi on pätemätön. Pätemättömyys korjaan- tuu kuitenkin, jos vajaavaltaisen edunvalvoja hyväksyy oikeustoimen siitä tiedon saatuaan. Sama hyväksymisen mahdollisuus on oikeustoi- men tehneellä itsellään sen jälkeen, kun hän on tullut täysivaltaiseksi. Mikäli vajaavaltainen tekee oikeustoimen kelpoisuutensa ylittäen, tilanteen kehitys jää riippumaan siitä, tiesikö sopimuskumppani vajaa- valtaisuudesta. Jos toinen osapuoli on ollut asiasta tietämätön, hän voi tiedon saatuaan vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimuksen pätemättömyyttä ei ole korjattu eikä sopimusta ole täytetty. Vajaaval- taisuudesta tietoinen sopimuskumppani on sen sijaan eri asemassa. Hän ei voi vetäytyä sopimuksesta sinä aikana, joka kohtuudella kuluu edunvalvojan suostumuksen hankkimiseen.

Answer 123

3.2 Luettu

Question 124

3.2 Lue: Holhoustoimilaissa ei säädetä sellaisten henkilöiden asemasta, joi- den toimikelpoisuutta ei ole virallisesti rajoitettu, mutta jotka ovat psyykkisistä tai muista syistä vailla kykyä ymmärtää tekemänsä oikeus- toimen sisältöä. Tältä osin vakiintunut sääntö on, että oikeustoimi- kelpoisuus puuttuu, mikäli arviointikyvyn häiriintyminen on riittävän voimakasta. Henkilö voi siten olla vailla oikeustoimikelpoisuutta, vaikka hän onkin täysivaltainen eikä hänen toimikelpoisuuttaan ole rajoitettu holhoustoimilain mukaisesti. Vaadittavan ymmärryskyvyn puuttuminen voi johtua synnynnäisestä puutteesta tai pitkäaikaisesta sairaudesta, mutta myös esimerkiksi tilapäisestä psyykkisestä häiriö­ tilasta. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö itse aiheuttanut tilansa. Siten esimerkiksi poikkeuksellisen voimakas humalatilakin voi tehdä henkilön oikeustoimikelvottomaksi.

Answer 124

3.2 Luettu

Question 125

3.3 Lue: Edustustilanteisiin törmätään jatkuvasti käytännön elämässä, vaikka ne eivät useimmiten aiheutakaan erityisiä ongelmia. Aina kun oikeushenkilö tekee oikeustoimia, joudutaan turvautumaan edustajiin. Yhtiön tai yhdistyksen kaltainen eloton subjektihan ei voi toimia muuten kuin edustajiensa välityksellä. Sopimuksen tekeminen jää siten esimerkiksi toimitusjohtajan tai valtuutetun tehtäväksi. Lisäksi edustukseen voidaan turvautua vapaasti silloin, kun edustettava hen- kilö ei itse ehdi tai halua tehdä oikeustointa. Hän voi tällöin valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan.

Answer 125

3.3 Luettu

Question 126

3.3 Edustusmuotojen osalta on tapana erottaa mitkä kaksi edustusta?

Answer 126

3.3 Lakimääräinen ja oikeustoimiperusteinen edustus.

Question 127

3.3 Mikä on lakimääräinen edustus?

Answer 127

3.3 Edustajalla on lain nojalla tietyn edustusvallan perustava asema, esimerkiksi yhtiön toimitusjohtajana tai toisen henkilön edunvalvojana

Question 128

3.3 Mikä on oikeustoimiperusteinen edustus?

Answer 128

3.3 Edustajan mahdollisuus toimia toisen henkilön puolesta perustuu edustettavan tekemään valtuutusoikeustoimeen.

Question 129

3.3 Lue: Oikeustoimen pätevyyden kannalta olennaista on, että edustajan kelpoisuutta tehdä päämiestä sitovia oikeustoimia on rajoitettu eri ta- voin. Tällä pyritään suojaamaan päämiestä edustajan omapäistä toi- mintaa vastaan. Päämiehen kannalta onkin tarpeellista, että hän voi haluamallaan tavalla säädellä edustajan kelpoisuutta. Oikeushenkilöiden edustajien kelpoisuutta on yleensä säännelty kyseistä oikeushenkilötyyppiä koskevassa lainsäädännössä. Esimer- kiksi osakeyhtiölaissa lähdetään siitä, että toimitusjohtaja saa edustaa yhtiötä ns. juoksevassa hallinnossa. Toimitusjohtaja voi siten yhtiötä sitovasti tehdä yhtiön jokapäiväisen toiminnan kannalta tarpeellisia sopimuksia, esimerkiksi tavaratilauksia tai työsopimuksia. Tätä laajempi edustusvalta on osakeyhtiön hallituksella, joka voi päättää mistä tahansa oikeustoimesta, kunhan se on yhtiön toimialan ja tarkoituksen mukainen. Kelpoisuusrajojen ylittäminen johtaa oikeustoimen päte- mättömyyteen. Siten esimerkiksi toimitusjohtajan yksinään tekemä sopimus, joka merkitsee perustavanlaatuista strategista muutosta osa- keyhtiön toiminnassa, on yhtiötä sitomaton.

Answer 129

3.3 Luettu

Question 130

3.3 Lue: Valtuutustilanteissa valtuutuksen antajalla on mahdollisuus määritellä, kuinka laaja edustusvalta valtuutetulla on. Esimerkiksi valtakirjavaltuutuksessa päämies voi merkitä valtakirjaan haluami- aan rajoituksia, kuten vähimmäishinnan, joka valtuutetun on saatava myytävästä kohteesta. Valtakirjasta tai muusta valtuutusperusteesta ulospäin ilmenevät edustusvallan rajoitukset määräävät valtuutetun kelpoisuuden rajat. Kelpoisuuden ylittävä oikeustoimi on pätemätön. Kelpoisuudesta on pidettävä erillään valtuutetun toimivalta. Sillä tarkoitetaan sellaisia valtuutetun edustusvaltaa koskevia rajoituksia, joista päämies on ilmoittanut valtuutetulle, mutta jotka eivät ilmene mahdollisesta valtakirjasta eivätkä ole muutenkaan ulospäin näkyviä. Jos valtuutettu ylittää näin määräytyvän toimivaltansa, mutta pysyy kelpoisuuden rajoissa, valtuutetun päättämän oikeustoimen sitovuus jää riippumaan siitä, pitikö sopimuskumppanin tietää toimivallan yli- tyksestä. Jos vastaus on myönteinen, päämies voi vedota sopimuk- sen pätemättömyyteen. Mikäli sopimuskumppani on kuitenkin ollut perustellusti tietämätön toimivaltarajauksesta, päämies ei voi vedota tähän seikkaan pätemättömyysperusteena.

Answer 130

3.3 Luettu

Question 131

3.3 Lue: Toimivallan ja kelpoisuuden ero käy valtuutusmuotojen osalta ilmi oi- keustoimilain edustussäännöistä. Lakisääteisen edustuksen osalta sitä sovelletaan myös esimerkiksi osakeyhtiöoikeudessa. Osakeyhtiölain tar- koittaman edustajan yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhtiötä, jos 1) edustaja on toiminut vastoin osakeyhtiölaissa säädettyä kelpoi- suuden rajoitusta, 2) edustaja on toiminut vastoin kaupparekisteriin merkittyä rajoitusta, jonka mukaan edustusoikeus on vain kahdella tai useammalla henkilöllä yhdessä tai 3) edustaja on ylittänyt toimivaltan- sa ja se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena ollut tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan yli- tyksestä, ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat ra- joitukset on rekisteröity.

Answer 131

3.3 Luettu

Question 132

3. 3 Lue: Edustustilanteissa osapuolten välille syntyy kolme eri oikeussuhdetta: 1) päämiehen ja edustajan suhde, 2) päämiehen ja hänen sopimus-kumppaninsa suhde, ja 3) edustajan ja päämiehen sopimuskump- panin suhde. Edustajan aseman kannalta olennaista on, että hän jää päättämänsä oikeustoimen ulkopuolelle. Kumpikaan sopimuksen osapuolista ei siten voi kohdistaa päätettyyn sopimukseen perustu- via suoritusvaatimuksia edustajaan. Sen sijaan edustaja voi joutua esimerkiksi toimivallan ylittämisen perusteella korvausvelvolliseksi päämiestä kohtaan. Samoin edustaja saattaa olla vastuussa päämie- hen sopimuskumppanille aiheutuneesta vahingosta, mikäli hänellä ei ollutkaan edustuskelpoisuutta.

Answer 132

3.3 Luettu

Question 133

3.3 Lue: Tietoverkon välityksellä tapahtuvassa sopimuksenteossa edustus- valta osoitetaan monesti tunnistautumistiedoilla. Esimerkiksi pankki- en verkkopalveluissa asiakkaalle annetaan tunnistautumistiedot, jotka koostuvat esimerkiksi asiakastunnuksesta ja tunnusluvusta. Yksittäisiä transaktioita toteuttaessaan asiakas kirjautuu tietojärjestelmään näi- den tunnusten avulla. Sähköisessä tunnistautumisessa sopimuskumppani ei tarkkaan ot- taen voi tietää, kuka tosiasiassa käyttää tunnuksia, mutta viestin vas- taanottajalle annetaan pitkälle menevä oikeus luottaa siihen, että vies- tin lähettäjänä on oikea henkilö. Valtuutusta ja edustusvaltaa koskevat kysymykset pyritään näin paljolti sivuuttamaan tunnistautumisteknii- koilla. Samaan tapaan esimerkiksi puhelinliittymiä koskevissa sopi- muksissa on yleensä määräys siitä, että liittymän haltija vastaa liitty- män käytöstä siitä riippumatta, kuka liittymää on tosiasiassa käyttänyt.

Answer 133

3.3 Luettu

Question 134

3.4 Lue: Oikeustoimilakiin sisältyy useita erilaisia väärinkäytöstapauksia kos- kevia pätemättömyysperusteita. Niissä on kysymys toisen osapuolen hylättävästä menettelystä, jolla on puututtu sopimuskumppanin tah- donmuodostukseen tai käytetty muuten olosuhteita hyväksi. Sopimus on pätemätön ensinnäkin, jos osapuoli on pakotettu sii- hen. Oikeustoimen pätevyys edellyttää siten vapaata tahdonmuodos- tusta. Kysymyksessä on törkeä pakko, jos sopimusta tehtäessä on käy- tetty toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkausta. Lievä pakko puolestaan on käsillä silloin, kun uhkauksen sisältönä on ollut esimer- kiksi toisen omaisuuden tai maineen vahingoittaminen.

Answer 134

3.4 Luettu

Question 135

3.4 Lue: Kumpikin pakon lajeista johtaa pätemättömyyteen silloin, kun pa- kotetun sopimuskumppani on itse käyttänyt pakkoa tai on tiennyt pakottamisesta. Jos taas pakkoa on käyttänyt muu kuin sopimusosa- puoli, pakon muodot joudutaan pitämään erillään. Törkeä pakko saa tällöinkin aina pätemättömyyden aikaan. Sen sijaan lievään pakkoon ei voida vedota pätemättömyysperusteena, jos pakkoa on käyttänyt kolmas henkilö ja sopimuskumppani on ollut perustellusti tietämätön pakottamisesta. Kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka sopimuspuoli kokee painosta- vina, eivät ole juridista pakottamista. Esimerkiksi velkoja voi velan perinnän yhteydessä uhata oikeudenkäynnillä tai konkurssihakemuk- sella ilman, että tätä pidetään oikeustoimilain tarkoittamana pakkona. Perintätilanteessa annetun vakuussitoumuksen velvoittavuus ei siten tavallisesti kaadu pakottamiseen.

Answer 135

3.4 Luettu

Question 136

3.4 Lue: Petollinen menettely kuuluu myös oikeustoimilain väärinkäytös- perusteisiin. Siitä on kysymys silloin, kun osapuoli antaa toiselle vir- heellistä tietoa tai salaa sellaisen seikan, josta sopimuskumppani voi odottaa saavansa tiedon, ja sopimuksen syntyminen perustuu nimen- omaan tähän erehdyttämiseen. Petos voi konkretisoitua esimerkiksi niin, että luotonhakija antaa valheellisen positiivisia tietoja taloudel- lisesta tilanteestaan tai omakotitalon myyjä salaa rakennusvirheen. Tiedonantovirheen on käytännössä kuitenkin oltava varsin vakava, ennen kuin sopimus voidaan sen perusteella katsoa pätemättömäksi. Lievemmissä tapauksissa seuraamuksena tulee kysymykseen hinnan- alennus tai vahingonkorvaus. Loukattu osapuoli voi niin halutessaan myös tyytyä sopimuksen voimassapysymiseen, vaikka pätemättömyys- peruste täyttyisikin, ja vaatia hyvitystä mainittujen taloudellisten seu- raamusten avulla. Kiskominen johtaa myös oikeustoimen pätemättömyyteen. Ju- ridisessa mielessä kiskominen tarkoittaa sitä, että sopimusosapuoli käyttää hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, riippuvaa asemaa tms. tilannetta ja samalla tekee edukseen kohtuuttoman epätasapai- noisen sopimuksen. Tunnusmerkistössä on siten kaksi elementtiä, toi- sen osapuolen hädänalainen asema ja sopimusvelvoitteiden ilmeinen epätasapaino. Käytännössä kiskonnalla on melko vähäinen merkitys.

Answer 136

3.4 Luettu

Question 137

3.4 Lue: Tärkein oikeustoimilain tuntemista väärinkäytösperusteista on kun- nianvastainen ja arvoton menettely. Tämän pätemättömyysperusteen tunnusmerkistö jättää soveltajalleen harkinnanvaraa. Tarkoituksena on tehdä eräänlainen moraalinen arvio siitä, onko sopimuksen päät- tämisen yhteydessä syyllistytty ilmeisen moitittavaan menettelyyn. Oikeuskäytännössä on kiteytynyt eräitä tyyppitilanteita, joissa kun- nianvastainen ja arvoton menettely voi olla käsillä. Pätemättömyysperusteen soveltamisedellytykset voivat täyttyä ensinnäkin silloin, kun toinen osapuoli on ollut virheellisessä käsi- tyksessä jostakin sopimuksen kannalta olennaisesta seikasta ja sopi- muskumppanin on tullut tietää tästä erehdyksestä. Toisen tekemän virhearvion hyväksikäyttämistä ei voida yleensä sallia, vaan sopimus on katsottava pätemättömäksi. Lisäksi sopimukseen vetoaminen saat- taa olla kunnianvastaista ja arvotonta esimerkiksi silloin, kun toisen osapuolen ymmärryskyky on normaalia heikompi, vaikka henkilö ei olisikaan vailla oikeustoimikelpoisuutta. Merkitystä on myös oikeus- toimen tasapainoisuudella: kunnianvastaiselle ja arvottomalle oikeus- toimelle on usein ominaista, että osapuolten velvoitteiden välinen suh- de on vääristynyt verrattuna siihen, millaisia sopimuksia markkinoilla normaalisti tehdään.

Answer 137

3.4 Luettu

Question 138

3.5 Lue: Edellä tarkastellut pätemättömyysperusteet tähtäävät etupäässä toi- sen sopimuspuolen suojaamiseen omalta ymmärtämättömyydeltä, edustajan kelpoisuusylitykseltä tai väärinkäytökseltä. Niihin nähden erilaisen tapausryhmän muodostavat pätemättömyysperusteet, joiden tarkoituksena on julkisten intressien suojaaminen. Kilpailuoikeuden merkityksen vahventuminen on johtanut sii- hen, että sopimusoikeudessa tunnetaan myös kilpailuoikeudellisia pätemättömyysperusteita. Kilpailulain mukaan tietyt lain vastaiset sopimukset ja sopimusehdot ovat pätemättömiä, eikä niitä saada so- veltaa. Tällaisia ovat sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimuk- set, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

Answer 138

3.5 Luettu

Question 139

3.5 Lue: Lain mukaan pätemättömyysvaikutuksen piirissä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat 1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kaup- paehtoja; 2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja; 3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä; 4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden sa- mankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kaup- pakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai 5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että so- pimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Kuvatut sopimukset voivat kuitenkin tulla hyväksytyiksi, jos ne 1) osaltaan te- hostavat tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai ta- loudellista kehitystä; 2) jättävät kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä; 3) eivät aseta asianomaisille elinkeinonharjoitta- jille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja 4) eivät anna näille elinkeinonharjoittajille mah- dollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä.

Answer 139

3.5 Luettu

Question 140

3.5 Lue: Sopimus tai sopimusehto on pätemätön myös, jos se ilmentää mää- räävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Tällaiseksi menettelyksi kat- sotaan erityisesti 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrää- minen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoitta- minen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai 4) sen asetta- minen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hy- väksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Pätemättömyysvaikutus voi johtua myös siitä, että sopimuksen si- sältö on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sisältämi- en kartellia ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien kieltojen vastainen. Säädetyn lain ulkopuolinen pätemättömyysperuste on hyvän tavan vastaisten oikeustoimien kielto. Sen mukaan sisältönsä puolesta hy- vän tavan vastainen sopimus on pätemätön. Tämä koskee esimerkiksi sopimusta, jolla toinen sitoutuu rikoksen tekemiseen.

Answer 140

3.5 Luettu

Question 141

3.5 Lue: Julkisen edun tai sivullisen kannalta vahingollinen sopimus voi me- nettää merkityksensä muutenkin kuin pätemättömyyden kautta. Täl- lainen keino on erityisesti takaisinsaantilain mukainen oikeustoimen peräytyminen. Velkojat voivat tämän lain perusteella vaatia heidän oikeuttaan loukkaavien velallisen tekemien sopimusten peräyttämistä. Tällaisen vaatimuksen menestyessä sopimus menettää tehonsa sivul- lisiin nähden ja esimerkiksi omaisuus, jonka velallinen on sopimuk- sella luovuttanut kolmannelle, voidaan palauttaa velalliselle ja ottaa ulosoton kohteeksi tai lukea velallisen konkurssipesään. Takaisinsaan- ti on mahdollinen muun muassa silloin, kun velallinen on ryhtynyt oikeustoimeen nimenomaan velkojia vahingoittaakseen (siirtääkseen omaisuuttaan pois näiden ulottuvilta) tai kun velallinen on maksanut erääntymättömiä luottojaan tietyn ajan kuluessa ennen konkurssiin joutumista.

Answer 141

3.5 Luettu

Question 142

3.5 Lue: Takaisinsaantitapauksissa sopimuspuolet ovat toisinaan tehneet valeoikeustoimen, jonka tarkoituksena on ollut osapuolen velkojien vahingoittaminen. Oikeustoimi on tällöin tehty vain näön vuoksi il- man, että sopimuspuolet ovat tosiasiassa tarkoittaneet sen mukais- ta omaisuuden luovutusta tai muuta vaikutusta. Oikeustoimilaissa säädetään myös valeoikeustoimista toteamalla, että ne ovat päte- mättömiä sopimuspuolten välisessä suhteessa. Jos valeoikeustoimen perusteella on kuitenkin laadittu velkakirja tai muu asiakirja, se on pätevä valeoikeustoimiluonteesta tietämätöntä asiakirjan haltuunsa saanutta kolmatta kohtaan. Oikeustoimilain mukainen valeoikeus- toimen sääntely ei välttämättä suojaa sellaista osapuolen velkojaa, jota oikeustoimella pyritään vahingoittamaan, koska velkojaa louk- kaava omaisuuden luovutus tms. voi jäädä valeoikeustoimimääri- telmän ulkopuolelle osapuolten todellisen (mutta päämääriltään hylättävän) sopimuksentekotarkoituksen vuoksi. Suojakeinona on tällöin pikemminkin takaisinsaanti.

Answer 142

3.5 Luettu

Question 143

3.6 Lue: Edellä tarkasteltujen pätemättömyysperusteiden olemassaolo ei ai- na johda oikeustoimen lopulliseen pätemättömyyteen. Oikeusjärjes- tys tuntee monia perusteita, jotka voivat johtaa pätemättömyyden korjaantumiseen. Ensinnäkin on mahdollista, että osapuolet tietävät tekemäänsä sopi- musta rasittavasta pätemättömyysperusteesta, mutta eivät piittaa siitä. Jos sopimus pätemättömyysperusteesta huolimatta täytetään normaa- listi, pätemättömyys korjaantuu, ellei käsillä ole julkisesta intressistä johtuvia syitä, jotka tekevät mahdolliseksi pätemättömyyden voimaan- saattamisen osapuolten tahdosta riippumatta. Usein pätemättömyysperuste kohdistuu toiseen osapuoleen. Esi- merkiksi edustusvaltavirhe koskee vain sopimuksen toista osapuolta, ja samalla tavalla väärinkäytösperusteet ilmentävät toiseen kohdistu- vaa loukkausta. Näissä tapauksissa sillä osapuolella, joka voisi vedo- ta pätemättömyyteen, on mahdollisuus hyväksyä oikeustoimi itseään sitovaksi pätemättömyysperusteesta huolimatta. Tämä hyväksyminen voi tapahtua nimenomaisella hyväksymisilmaisulla, mutta myös esi- merkiksi niin, että pätemättömyysperusteesta selvillä oleva osapuoli täyttää omat velvoitteensa tai pysyy passiivisena ja jättää vetoamatta pätemättömyyteen.

Answer 143

3.6 Luettu

Question 144

3.6 Lue: Yleensä sopimusasiaa käsittelevä tuomioistuin ei ota omasta aloit- teestaan huomioon pätemättömyysperusteita, vaan sopimuksen to- teaminen pätemättömäksi edellyttää, että sopimuspuoli esittää tätä koskevan vaatimuksen. Tilanne on kuitenkin toinen niiden pätemät- tömyysperusteiden kohdalla, jotka tähtäävät julkisten intressien suo- jaamiseen. Niiden osalta sopimus ei voi yleensä pätevöityä sopimus- puolten keskinäisten toimenpiteiden perusteella, vaan tuomioistuin voi viran puolesta todeta sopimuksen pätemättömäksi varattuaan ensin asianosaisille tilaisuuden lausua pätemättömyyskysymyksestä. Pätemättömyysoppiin kuuluu myös kysymys kokonais- ja osapä- temättömyyden suhteesta. Tämä nousee esille silloin, kun osapuolten välinen sopimuskokonaisuus sisältää sellaisia elementtejä, joita pä- temättömyys rasittaa, mutta myös sellaisia osia, joiden kohdalla pä- temättömyysperusteita ei ole. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi yri- tyskauppa, jossa on luovutettu yrityksen liiketoiminta ja yrityksen omistama kiinteistö. Ellei kauppaa ole tehty maakaaren edellyttämässä muodossa, kiinteistön kauppaa rasittaa muotovirhe. Tällöin tulee ky- syttäväksi, voiko muu osa sopimuskokonaisuudesta jäädä itsenäisenä voimaan. Osapätemättömyys ja siitä seuraava muiden sopimuskokonaisuu- den osien voimassa pysyminen on periaatteessa mahdollinen oikeus- vaikutus. Tehtäessä valintaa kokonais- ja osapätemättömyyden välillä joudutaan yleensä kiinnittämään huomio siihen, kuinka olennainen osa sopimuskokonaisuutta pätemätön oikeustoimi on ja muodostavat- ko jäljelle jäävät oikeustoimet osapuolten tarkoitusten ja taloudellisten näkökohtien perusteella järkevän itsenäisen kokonaisuuden.

Answer 144

3.6 Luettu

Question 145

4.1 Lue: Osapuolten vahvistamien sopimusehtojen sisältö ei ole aina itsestään selvä. Sopimuspuolten välillä voi olla erimielisyyttä siitä, mitä oikeus- vaikutuksia tietystä sopimuskohdasta seuraa. Tällöin lopputulos jää riippumaan sopimuksen tulkinnasta. Sopimuksen tulkintaa koskeva johtava sääntö on, että sopimuksen ehdoille tulee antaa sellainen merkitys, joka vastaa osapuolten yhteis- tä tarkoitusta. Tämä tulkintaperiaate on niin vahva, että se syrjäyttää jopa selvän sanamuodon. Jos osapuolten tarkoituksena on esimerkiksi ollut sopia 15.000 euron kauppahinnasta, mutta sopimukseen on ereh- dyksessä kirjattu 10.000 euroa, kauppahinta tulee määrätä osapuolten tarkoituksen mukaisesti 15.000 euroksi. Sopimuksen tai sopimusehdon tarkoitusta voidaan pyrkiä sel- vittämään esimerkiksi sopimuksen valmisteluvaiheessa laadittu- jen sopimusluonnosten, pöytäkirjojen tai sähköpostien perusteella. Riitatilanteessa neuvotteluihin osallistuneita voidaan myös kuul- la todistajina. Usein yhteistä tarkoitusta ei kuitenkaan onnistuta selvittämään osapuolten erimielisyyden ja näyttöongelmien vuoksi.

Answer 145

4.1 Luettu

Question 146

4.1 Lue: Mahdollista on myös, että osapuolet ovat alun alkaen ymmärtäneet sopimusehdon merkityksen eri tavoin. Näissä tapauksissa joudutaan käyttämään muita tulkintatapoja. Tällöin sopimuksen sanamuoto ja sen normaalikielen mukainen tulkinta saa yleensä keskeisen painon. Sanamuoto saattaa tulkintatilanteessa olla epäselvä tai monitulkin- tainen. Jos sopimuksessa on esimerkiksi määrätty, että sovittua hin- taa voidaan muuttaa ”olennaisen kustannustason muutoksen” vuoksi, voi syntyä erimielisyys siitä, miten olennaisuuskriteeriä tulee arvioida (onko esimerkiksi 10 tai 20 %:n kustannusmuutos olennainen). Esi- merkkinä voidaan mainita myös vakuutussopimuksissa korvauspiiriä kuvattaessa käytetty ”sairaus”-termi: vaikka merkittävä joukko terve- ysongelmia kuuluukin epäilyksittä sairaus-käsitteen piiriin, voidaan esimerkiksi likinäköisyyden, lasten kehityshäiriöiden ja puhevikojen osalta esittää erilaisia näkemyksiä sen suhteen, ovatko ne sairauksia.

Answer 146

4.1 Luettu

Question 147

4.1 Lue: Myös osapuolten aikaisemmalla sopimuskäytännöllä tai saman alan yleisillä tavoilla on vaikutusta tulkintaan. Yleensä voidaan olet- taa, että osapuolet tarkoittavat tehdä samansisältöisen sopimuksen kuin aikaisemminkin, ellei uudesta sopimuksesta nimenomaisesti muuta ilmene. Siten aikaisempi sopimuskäytäntö voi hyvinkin täyden- tää samojen osapuolten myöhempien sopimusten aukkoja. Samaan tapaan alan käytäntöä voidaan monesti pitää sellaisena yleisesti hy- väksyttynä normaaliratkaisuna, johon on mahdollista tukeutua tul- kintaepäselvyyksiä selvitettäessä. Tärkeä tulkinnan apuväline on myös tahdonvaltaisen normiston si- sältö. Pakottavalla sääntelyllä ei tässä yhteydessä ole merkitystä, koska se sivuuttaa osapuolten keskenään päättämät sopimusmääräykset ja koko ehtotulkintaa koskevan ongelman. Sen sijaan tahdonvaltainen normisto saattaa tulla alan sopimuskäytännön tavoin kysymykseen lähteenä, joka välittää tulkitsijalle kuvaa osapuolten kannalta tasapuo- lisista normaaliratkaisuista. Tämä tulkintaperuste ei tosin ole yleensä käyttökelpoinen silloin, kun sopimuksesta voidaan päätellä, että osa- puolten tarkoituksena on nimenomaisesti ollut muotoilla omat, tah- donvaltaisesta normistosta poikkeavat sopimusmääräyksensä.

Answer 147

4.1 Luettu

Question 148

4.1 Lue: Vakiosopimusten tulkinnassa tärkeä asema on epäselvyyssään- nöllä, jonka mukaan epäselvää sopimusehtoa tulkitaan sen laatijan vahingoksi. Ajatuksena on, että sopimuksen laatijalla olisi ollut mah- dollisuus taitavammalla menettelyllä poistaa tulkinnanvaraisuus. Epä- selvyyssäännöstä säädetään kuluttajansuojalaissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös sellaisiin vakiosopimuksiin, jotka ovat elinkeinonhar- joittajien välisiä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että sopimusta voi- daan pitää nimenomaan toisen osapuolen laatimana. Jos sopimus on syntynyt molemminpuolisten, tosiasiallisten neuvottelujen tuloksena, ei sopimuksella ole yhtä laatijaa eikä epäselvyyssääntöä voida soveltaa. Sama koskee esimerkiksi sellaisia ehtoja, jotka ovat eri intressitahojen edustajien yhdessä laatimia. Sopimuksen tulkinnan lähi-ilmiöihin kuuluu sopimuksen täyden- täminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että sopimuksessa käsittelemättä jää- neet kysymykset ratkaistaan täydentämällä sopimusta lain säännöksil- lä tai sopimusoikeuden yleisillä periaatteilla. Siinä ei siis ole tulkinnan tavoin kysymys pyrkimyksestä selvittää osapuolten sopimusehdolle tarkoittamaa sisältöä, vaan täydentäminen perustuu osapuolten muo- toileman sopimusaineksen sijasta lakiperusteisiin normeihin.

Answer 148

4.1 Luettu

Question 149

4.2 Lue: Osapuolten keskenään päättämät sopimusehdot voivat muodostua epätasapainoisiksi esimerkiksi sopimuspuolten tietotasossa ja sopi- muksentekoasemissa olevien erojen vuoksi. Lisäksi alun perin kohtuul- linen sopimus voi myöhemmin käydä toisen kannalta liian raskaaksi olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Näissä tilanteissa sopimukseen saatetaan puuttua sopimuksen sovittelun avulla. Sovittelussa on kysymys sopimuksen kohtuullisuuden arvioinnista. Jos tuomioistuin katsoo sopimuksen sisällön toisen osapuolen kan- nalta kohtuuttomaksi, se voi sovittelun avulla muuntaa sopimuksen sisältöä niin, että kohtuuttomuus poistuu. Tästä sovittelusta säädetään oikeustoimilaissa ja kuluttajansuojalaissa.

Answer 149

4.2 Luettu

Question 150

4.2 Lue: Oikeustoimilain 36 §:n mukaan oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai sen sovel- taminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Jos kohtuuton ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voi- maan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. Oikeustoimen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta.

Answer 150

4.2 Luettu

Question 151

4.2 Lue: Kuluttajansuojalain kohtuullistamissäännökset on puolestaan yksityis- kohtaisempia. Oikeustoimilain tapaan kuluttajansuojalaissa lähdetään siitä, että sopimuksen ehtoa (vastikkeen määrää koskeva ehto mukaan lukien) voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, jos ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuutto- muuteen. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Jos etukäteen ilman kuluttajan myötävaikutusta laadittu ehto on ollut sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioi- taessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttu- mista. Jos ehdon sovittelu tai sen jättäminen huomioon ottamatta koskee sellaista ehtoa, joka hyvän tavan vastaisesti johtaa osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien huomattavaan epätasapainoon kuluttajan vahingoksi, sopimusta ei voida sovitella muilta osin. Tällöin sopimus jää voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.

Answer 151

4.2 Luettu

Question 152

4.2 Lue: Sovittelu voi perustua alkuperäiseen tai jälkiperäiseen kohtuuttomuu- teen. Alkuperäinen kohtuuttomuus tarkoittaa sitä, että sopimus on jo päättämisvaihessaan ollut huomattavan epätasapainoinen. Jälkipe- räisestä kohtuuttomuudesta on puolestaan kysymys silloin, kun alun perin asianmukaisena pidettävä sopimus on myöhempien olosuhde- muutosten vuoksi käynyt kohtuuttomaksi. Sopimusten sitovuus on sopimusoikeuden johtava periaate. Sovit- telu merkitsee poikkeusta siihen, kun tuomioistuin harkintansa pe- rusteella päätyy muuttamaan sopimuksen sisältöä osapuolten sopi- masta. Sovittelun käyttöalaa mitoitettaessa on muistettava, että liian pitkälle menevä sovittelualttius järkyttäisi sopimusten sitovuutta ja sen kautta koko vaihdannan perusteita. Toisaalta on syytä huomata, että sopimusehdot eivät läheskään aina perustu aitoon kahden osapuolen väliseen sopimiseen, vaan toinen osapuoli on voinut vahvemman neu- votteluasemansa perusteella päästä sanelemaan ehdot. Näissä tapauk- sissa sopimukseen puuttuminen käy helpommin päinsä.

Answer 152

4.2 Luettu

Question 153

4.2 Lue: Käytännössä sopimuksen sovittelu on paljolti heikomman osapuo- len suojakeino. Sovittelun käyttöala onkin laajimmillaan esimerkiksi kuluttaja- ja työsuhteissa, joissa toinen osapuolista on tyypillisesti osaa- misensa ja taloudellisten voimavarojensa puolesta sopimuskumppania heikompi. Yritysten välisissä elinkeinoelämän sopimuksissa sovittelu on taas paljon poikkeuksellisempi ilmiö. Etenkin alkuperäiseen koh- tuuttomuuteen perustuva sovittelu tulee vain harvoin kysymykseen; olosuhdemuutosten järkyttämän tasapainon palauttaminen sovittelu- teitse on sen sijaan helpommin perusteltavissa myös liikesuhteissa. Sovittelun edellytyksiä harkittaessa otetaan yleensä huomioon se, millaisia osapuolten asiantuntemus ja taloudellinen asema ovat. Edel- leen tärkeä näkökohta on tosiasiallisen sopimusvapauden laajuus. Joskus esimerkiksi osapuolten välillä jo voimassa oleva aikaisempi sopimussuhde heikentää toisen mahdollisuuksia neuvotella jostakin myöhemmästä sopimuksesta. Tällainen aidon sopimusvapauden ka- peus on omiaan helpottamaan sovittelua.

Answer 153

4.2 Luettu

Question 154

4.2 Lue: Yksi sovittelun peruslähtökohdista on myös vertailu niihin tah- donvaltaisiin lainsäännöksiin tai sopimusoikeuden yleisiin oppeihin, jotka tulisivat sovellettaviksi, ellei tarkasteltavaa sopimusehtoa olisi. Sovittelu edellyttää, että ehto on kohtuuton nimenomaan tähän laki- perusteiseen oikeustilaan nähden. Kuluttajasopimusten osalta sovittelun edellytyksiä on tarkennettu kohtuuttomuusdirektiivin liitteenä olevalla ehtoluettelolla. Siihen on koottu ehtoja, jotka ovat useimmiten kuluttajasuhteissa kohtuuttomia. Tällaisia ovat esimerkiksi elinkeinonharjoittajan rajoittamaton yksi- puolinen oikeus muuttaa sopimusta jälkeenpäin tai elinkeinonharjoit- tajan vapauttaminen henkilövahinkoa koskevasta vastuusta.

Answer 154

4.2 Luettu

Question 155

4.3 Lue: Sopimusehtojen sääntelyllä tarkoitetaan menettelyä, jolla elinkeinon- harjoittajaa voidaan kieltää käyttämästä tietynsisältöistä sopimusehtoa. Tämä kontrollivalta kuuluu Suomessa pääosin markkinaoikeudelle, joka voi uhkasakkoa tehosteena käyttäen määrätä, ettei kohtuutonta ehtoa saa ottaa tuleviin sopimuksiin. Kieltämismahdollisuus kohdis- tuu erityisesti kuluttajasopimuksiin, mutta markkinaoikeus voi kieltää myös toisten elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuuttomien ehtojen käyttämisen. Kuluttajasuhteissa kuluttaja-asiamieskin voi eräin edel- lytyksin antaa sopimusehdon käyttämistä koskevia kieltoja. Sopimusehdon käytön kieltäminen ei automaattisesti tee ehtoa te- hottomaksi niissä sopimussuhteissa, joihin se on ehditty ottaa. Kiel- tämisedellytyksiä ja yksittäisen sopimuksen kohtuullisuutta koskevat arvioinnit on periaatteessa pidettävä erillään. Käytännössä ehdon käyt- tämistä koskeva kielto on kuitenkin voimakas indisio siitä, että ehto on kohtuuton myös yksittäisissä sopimussuhteissa. Eräät viranomaiset valvovat oman alansa elinkeinonharjoittajien käyttämiä ehtoja. Kuluttaja-asiamiehellä on yleinen valvontatehtävä kuluttajasopimusten osalta. Toimialakohtaisia valvontaa harjoittaa esimerkiksi Finanssivalvonta. Käytännössä sopimusehtojaan uudista- va yritys saattaa neuvotella asiasta mainittujen viranomaisten kanssa, jolloin ristiriidan mahdollisuus pienenee.

Answer 155

4.3 Luettu

Question 156

5.1 Lue: Tärkeä osa sopimusoikeudellisesta sääntelystä koskee sopimusvelko- jan oikeuskeinoja. Sopimusvelkojalla tarkoitetaan tällöin sitä sopi- muspuolta, joka voi esittää sopimuksen perusteella tietyn (esimerkiksi sopimuksen mukaisen tavaran toimittamista tai vahingonkorvausta koskevan) vaatimuksen. Sopimusvelallinen on puolestaan saman ter- minologian mukaan suoritusvelvollinen osapuoli. Ellei velallinen kykene täyttämään sopimusta tai ei halua näin teh- dä, velkoja tarvitsee erityisiä oikeuskeinoja päästäkseen sopimuksen edellyttämään tulokseen. Näitä seuraamuksia ovat muun muassa omasta suorituksesta pidättyminen, luontoissuorituspakko, vahin- gonkorvaus, hinnanalennus, sopimussakko ja sopimuksen purkami- nen. Seuraamusten käyttöedellytykset ovat jossain määrin toisistaan poikkeavia. Mahdollista on, että velkoja voi turvautua yhtä aikaa use- ampaankin oikeuskeinoon. Ennen oikeuskeinojen tarkastelua on syytä luoda katsaus erilaisiin sopimusrikkomustyyppeihin eli niihin sopimushäiriöihin, joiden yh- teydessä seuraamusten käyttäminen tulee esille.

Answer 156

5.1 Luettu

Question 157

5.1 Lue: Ellei sopimusvelallinen tee suoritusta sopimuksen edellyttämään ajankohtaan mennessä, hän on viivästynyt velvoitteensa täyttämises- sä. Viivästys on tavanomainen sopimusoikeudellinen häiriötilanne. Se voi ilmetä myös ennakkoviivästyksenä, jolla tarkoitetaan sitä, että velvoitteen täyttämisajankohta ei ole vielä käsillä, mutta siitä huoli- matta voidaan jo ennakoida, että velallinen ei aikanaan kykene teke- mään oikea-aikaista suoritusta. Viivästystilanteissa voidaan turvautua useimpiin jäljempänä mainittaviin oikeuskeinoihin, mutta ei kuiten- kaan hinnanalennukseen. Rahasuorituksen viivästyessä käytettävä erityinen seuraamus on velvollisuus maksaa viivästyskorkoa. Toisen keskeisen sopimusrikkomustilanteiden ryhmän muodos- tavat laatuvirheet. Niillä tarkoitetaan esimerkiksi myydyn tavaran fyysistä viallisuutta tai palvelussuorituksen puutteellisuutta. Virhear- vioinnin osalta on huomattava, että pelkästään sopimuskohteen ulkoi- sen kunnon perusteella ei yleensä voida lopullisesti ratkaista sitä, onko suoritus virheellinen. Tämän lisäksi on tiedettävä, miten sopimuspuo- let ovat määritelleet suoritukselle asetettavat laatuvaatimukset. Esi- merkiksi viallinen kone voi olla sopimusoikeudellisesti virheetön, jos tarkoituksena on ollut myydä se romumetalliksi.

Answer 157

5.1 Luettu

Question 158

5.1 Lue: Usein osapuolet tekevät kauppa- ja muita sopimuksia täsmentä- mättä mitenkään suoritukselle asetettavia laatuvaatimuksia. Tällaisten sopimusten varalta lainsäädännössä on normeja suoritukselle asetetta- vista vaatimuksista. Suoritukselta edellytetään tällöin esimerkiksi sopi- vuutta vastaavan kohteen yleiseen käyttötarkoitukseen ja normaalina pidettävää kestävyyttä. Erilaisten neuvonta-, terveydenhuolto- ym. palvelusten kohdalla virhearvioinnin mittapuuna käytetään alan asi- antuntijan normaalia menettelytapaa. Näitä kriteerejä heikompi suo- ritus on yleensä virheellinen.

Answer 158

5.1 Luettu

Question 159

5.1 Lue: Esimerkiksi kauppalaissa määritetään myytävälle tavaralle asetettavat laatuvaatimukset silloin, kun osapuolet eivät ole asiasta sopineet, niin että tavaran tulee: 1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään; 2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin; 3) vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä 4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.

Answer 159

5.1 Luettu

Question 160

5.1 Lue: Toisinaan sopimusvelallinen antaa suorituksestaan takuun, mikä voi osaltaan lisätä suoritukseen kohdistuvia kestävyys- ja laatuvaatimuk- sia. Monesti takuuta tosin pyritään käyttämään puhtaana markki- nointikeinona niin, että tavaran myyjä ilmoittaa antavansa tavaralle takuun sitoutumatta kuitenkaan normaalia lakisääteistä virhevastuuta pidemmälle meneviin velvoitteisiin. Tällainen menettely voi tulla arvi- oiduksi harhaanjohtavana markkinointina. Rakennusurakkasopimuk- sissa yleinen tapa käyttää takuuehtoja yhdistää takuun ja urakoitsijan virhevastuun lakkaamisen. Kahden vuoden takuuajan jälkeen urakoit- sija ei yleensä vastaa lainkaan virheistä, lukuun ottamatta erityisiä ti- lanteita, joissa urakoitsija on jättänyt suorituksen osittain tekemättä tai syyllistynyt törkeään laiminlyöntiin tai virhe on seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä. Virhetilanteissa mahdollisia ovat kaikki jäljempänä käsiteltävät oikeuskeinot. Erityisesti virheen korjaaminen ja hinnanalennus ovat käytännössä keskeisiä. Laatuvirheestä erotetaan oikeudelliset virheet. Ne viittaavat tilantei- siin, joissa sopimuksen kohde on ulkoisesti arvioiden moitteeton, mut- ta sitä rasittaa sopimuksenvastaisesti jokin sivullisen oikeus. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että myytyihin asunto-osakkeisiin kohdistuu panttioikeus, jota ei sopimuksen mukaan tulisi olla.

Answer 160

5.1 Luettu

Question 161

5.1 Lue: Oikeudellista virhettä muistuttava virhetyyppi on vallintavirhe. Sil- lä tarkoitetaan esimerkiksi tapauksia, joissa myytyä esinettä ei saada käyttää sopimuksen edellyttämällä tavalla käytön kieltävän normin vuoksi. Esimerkkinä voidaan mainita sähkölaite, joka ei täytä viran- omaismääräysten laitteelle asettamia turvallisuusvaatimuksia. Jotta sopimusvelkoja pääsee esittämään vaatimuksia velallisen sopi- musrikkomuksen vuoksi, tiettyjen yleisten edellytysten on usein täytyt- tävä. Niihin kuuluvat suorituksen tarkastamista ja reklamaatiota kos- kevat vaatimukset, jotka ovat tärkeitä nimenomaan virhetilanteissa. Kun velkoja ottaa vastaan velallisen tekemän suorituksen, velkojan on yleensä tarkastettava suoritus olosuhteet huomioon ottaen koh- tuullisella tavalla. Tarkastuksen laiminlyönti johtaa siihen, että vel- koja ei voi enää myöhemmin esittää vaatimuksia sellaisen puutteen perusteella, joka hänen olisi tullut havaita asianmukaisessa tarkastuk- sessa. Ajatuksena on, että velallinen olettaa tehneensä sopimuksen- mukaisen suorituksen ja hänen luottamustaan suojataan, kun velkoja ei selvitä sopimusobjektin kuntoa kohtuullisessa ajassa suorituksen tekemisestä.

Answer 161

5.1 Luettu

Question 162

5.1 Lue: Lisäksi velkojan on reklamoitava havaitsemastaan virheestä koh- tuullisessa ajassa. Reklamaatiolla tarkoitetaan ilmoitusta siitä, että vel- koja pitää saamaansa suoritusta sopimuksenvastaisena. Velkojan ei tarvitse vielä reklamaation yhteydessä esittää yksilöityjä vaatimuksia esimerkiksi hinnanalennuksen, vahingonkorvauksen tms. seuraamuk- sen osalta, vaan riittävää on yleisluonteinen virheestä ilmoittaminen. Reklamaation tekemisen jälkeen velkojalla on aikaa konkreetin seu- raamusvaatimuksen esittämiseen. Ellei velkoja reklamoi virheestä kohtuullisessa ajassa, hän menet- tää oikeutensa vedota virheeseen. Tällaista oikeudenmenetystä ei kui- tenkaan synny, jos velallisen sopimusrikkomus on ollut tahallinen tai törkeän huolimaton tai hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvot- tomasti. Velallinen ei siten saa suojaa oletukselleen tekemänsä suo- rituksen sopimuksenmukaisuudesta, jos hän on menetellyt erityisen moitittavasti. Näissä tapauksissa velallisella ei yleensä olekaan todel- lista aihetta pitää suoritustaan sopimuksenmukaisena.

Answer 162

5.1 Luettu

Question 163

5.2 Lue: Suorituksesta pidättyminen on yksinkertaisimpia oikeuskeinoja. Se tarkoittaa sitä, että velkoja ei ole yleensä velvollinen täyttämään omaa velvoitettaan (esimerkiksi maksamaan kauppahintaa) ennen kuin hän saa vastasuorituksen (esimerkiksi kaupan kohteena olevan tavaran). Oikeuskeino perustuu velvoitteiden molemminpuolisuuteen ja antaa velkojalle suojaa vahingolta, joka aiheutuisi, jos velkoja menettäisi te- kemänsä suorituksen saamatta siitä mitään vastiketta. Suorituksesta pidättymisen käyttöala on suurimmillaan silloin, kun osapuolten on määrä täyttää velvoitteensa samanaikaisesti (myyjä luo- vuttaa kaupan kohteena olevan tavaran sovittuna ajankohtana ja saa samalla hetkellä maksun). Jos toinen osapuolista on sopimuksen mu- kaan velvollinen tekemään suorituksensa ennen toista (ostaja saa esi- merkiksi maksuaikaa kauppahinnalle), ei suorituksesta pidättyminen yleensä ole mahdollista. Tällöinkin se tulee kysymykseen, jos ensin- suoritusvelvollinen voi perustellusti katsoa vastapuolen syyllistyneen ennakoituun sopimusrikkomukseen.

Answer 163

5.2 Luettu

Question 164

5.2 Lue: Jos velallisen laiminlyönti on vain osittainen, velkojan oikeus suo- rituksesta pidättymiseen voi rajoittua. Esimerkiksi virheellisen tava- ratoimituksen jälkeen velkoja ei useinkaan saa kieltäytyä koko kaup- pahinnan maksamisesta, mutta voi pidättyä suorituksestaan siltä osin, kuin hän voi odottaa saavansa hinnanalennus- tai vahingonkorvaus- oikeuden velallista kohtaan. Oikeudeton tai määrältään liiallinen suorituksesta pidättyminen merkitsee toimenpiteeseen ryhtyneen tekemää sopimusrikkomusta. Tällöin asetelma kääntyy niin, että oikeuskeinoihin turvautunut osa- puoli on seuraavassa vaiheessa itse seuraamusten kohteena.

Answer 164

5.2 Luettu

Question 165

5.2 Lue: Esimerkiksi 30.000 euron hintaisen käytetyn auton ostaja ei voi kiel- täytyä koko kauppahinnan tai sen pääosan maksamisesta, jos hän havaitsee kaupan kohteessa virheen, jonka korjaamisen arvioidaan maksavan esimerkiksi 500 – 1.000 euroa. Sen sijaan hän voi pidättyä suorituksesta sellaisen määrän osalta, joka on perusteltu ennakkoarvio virheen vaikutuksesta. Jos hän jättäisi koko kauppahinnan maksamatta sovittuna ajankohta, hän syyllistyisi sopimusrikkomukseen, joka antaisi tilanteesta riippuen myyjälle tilaisuuden sopimuksen purkamiseen tai ainakin viivästyskoron saamiseen. Suorituksesta pidättymisestä on erotettava velkojan pidätysoikeus, jo- ka on eräänlainen vakuusmuoto. Pidätysoikeuden merkitys tulee esille etenkin sellaisissa palvelussuorituksissa, joissa velkoja tekee velallisen omaisuuteen kohdistuvaa korjaus- tai muuta työtä ja kohde-esine on työsuorituksen aikana velkojan hallussa. Velkoja saa yleensä näissä ta- pauksissa pidätysoikeuden suorituksen kohteena olevaan esineeseen, mikä tarkoittaa, että hänen ei tarvitse luovuttaa esinettä takaisin ennen kuin hän saa suorituksen tekemästään työstä. Ellei velallinen maksa velkojalle kuuluvaa palkkiota, velkoja voi lopulta päästä myymään esi- neen, jolloin hän voi periä palkkionsa saadusta kauppahinnasta.

Answer 165

5.2 Luettu

Question 166

5.3 Lue: Sopimusrikkomuksen korjaaminen tai oikaiseminen kuuluu tärkeim- piin oikeuskeinoihin. Tämä on usein molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukainen seuraamus, koska sen avulla sopimus pysyy voimassa ja velkoja pääsee oikaisun jälkeen siihen lopputulokseen, jota sopimuksessa on edellytetty. Seuraamus voi ilmetä fyysisenä korjaamisena esimerkiksi niin, että velallinen vaihtaa osia myymäänsä virheelliseen laitteeseen tai teettää tämän korjaustyön kolmannella omaan laskuunsa. Toisaalta kysymys voi olla myös muunlaisesta oikaisusta. Esimerkiksi kilpailu- kieltoehdon rikkomistapauksissa ehdon sitoma osapuoli voi oikaista käyttäytymisensä ja olla jatkossa syyllistymättä sopimuksenvastaiseen menettelyyn. Korjaus tai oikaisu voi tapahtua sekä velallisen että velkojan aloit- teesta. Silloin kun velallinen suorittaa tekemänsä virheen tai laimin- lyönnin oikaisun, hän pyrkii yleensä torjumaan kannaltaan ankaram- pia seuraamuksia. Korjaus- ja oikaisutoimet onkin usein priorisoitu niin, että muut seuraamukset tulevat kysymykseen vasta, jos velallinen ei halua suorittaa korjausta tai ei pysty siihen. Näin on muun muassa irtaimen kauppaa koskevassa sääntelyssä.

Answer 166

5.3 Luettu

Question 167

5.3 Lue: Velkojan kannalta korjauksen ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että esi- merkiksi tavaran ostajan on yleensä annettava myyjän ensin yrittää virheen korjaamista. Jos sopimuksen kohde saadaan korjauksella vaa- dittuun kuntoon, muita seuraamuksia ei aiheudu tai ne ovat vähäisiä (esimerkiksi korjausaikaan kohdistuvan menetetyn käyttöhyödyn kor- vaaminen). Vasta jos korjausta ei tehdä, velkojalle syntyy oikeus hin- nanalennuksen tai sopimuksen purkamisen kaltaisiin seuraamuksiin. Myös velkoja saattaa ryhtyä korjaus- tai oikaisutoimiin. Tämä voi ilmetä niin, että velkoja korjaa tai korjauttaa itse suorituksessa olevan virheen ja vaatii tämän jälkeen aiheutuneita kustannuksia vastaavaa korvausta velalliselta. Edellytyksenä täysimääräisen korvauksen saa- miselle on tällöin se, että velkojan ei ole enää tarvinnut odottaa velal- lisen tekemää oikaisua.

Answer 167

5.3 Luettu

Question 168

5.4 Mitä Luontoissuoritusvaatimus tarkoittaa?

Answer 168

5.4 Velkoja vaatii velallista täyttämään sopimuksen alun perin tarkoitetussa muodossa.

Question 169

5.4 Lue: Luontoissuoritusvaatimus tarkoittaa sitä, että velkoja vaatii velallis- ta täyttämään sopimuksen alun perin tarkoitetussa muodossa. Tämä voi merkitä esimerkiksi kaupan kohteen luovuttamista, mutta yhtä hyvin esimerkiksi vaatimusta, jonka mukaan velallisen tulee pidättyä sopimuksen edellyttämällä tavalla kilpailusta. Luontoissuoritusvaa- timuksen esittäminen merkitsee sitä, että velkoja ei tyydy pelkkään rahakorvaukseen, vaan haluaa sopimuksen toteutuvan tarkoitetun sisältöisenä. Suomen sopimusoikeudessa luontoissuoritusvaatimuksen mahdol- lisuus tunnustetaan laajalti. Velkoja saa siten lähtökohtaisesti vaatia sopimuksen noudattamista, ja tuomioistuin voi antaa tuomion, jolla se määrää velallisen menettelemään sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Answer 169

5.4 Luettu

Question 170

5.4 Lue: Luontoissuoritusvelvollisuus ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Se ei ole mahdollinen ensinnäkään silloin, kun luontoissuoritukseen pakot- taminen merkitsisi suorituksen laadun vuoksi velallisen henkilökoh- taisen vapauden loukkaamista. Toiseksi luontoistäyttö on poissuljettu silloin, jos se olisi tosiasiallisista tai oikeudellisista syistä mahdotonta. Tällainen tilanne vallitsee esimerkiksi silloin, kun sopimuksen koh- de-esine on tuhoutunut tai velvoitteen täyttäminen olisi lainvastaista. Edelleen luontoissuoritusvastuu voi jäädä syntymättä sen vuoksi, että suorituksen tekeminen aiheuttaisi velalliselle kohtuuttomia taloudel- lisia tappioita velkojan suorituksesta saamaan hyötyyn nähden. Tilan- netta kutsutaan taloudelliseksi liikavaikeudeksi. Käytännössä luontoissuoritusvaatimukset eivät ole kovin tavallisia. Velkojan ei useinkaan kannata esittää niitä täytäntöönpanoon liitty- vien hankaluuksien vuoksi, ja rahakorvaukseen tyytyminen on siten monesti käytännöllistä.

Answer 170

5.4 Luettu

Question 171

5.5 Lue: Vahingonkorvaus on tärkeä sopimusoikeudellinen seuraamus. Se on kuitenkin muistettava pitää erillään vahingonkorvauslaissa säännellys- tä sopimuksenulkoisissa suhteissa vaikuttavasta vahingonkorvaukses- ta. Näitä kahta vahingonkorvausmuotoa koskevat säännöt poikkeavat eräiltä osin toisistaan. Vahingonkorvauslaki ei myöskään koske sopi- mukseen perustuvaa vastuuta. Osa sopimusoikeudellisesta lainsäädännöstä, kuten esimerkiksi kauppalaki ja kuluttajansuojalaki, rakentuu kontrollivastuun ja tuot- tamusvastuun erottelulle. Näissä laeissa kontrollivastuu on välittömien vahinkojen korvaamista koskeva vastuuperuste, kun taas tuottamus on välillisten vahinkojen korvausedellytys. Kontrollivastuun vallitessa suorituksessaan viivästynyt tai virheelli- sen suorituksen tehnyt on korvausvelvollinen, ellei hän näytä erityisen vapautumisperusteen olemassaoloa. Kontrollivastuun mukainen vas- tuusta vapautuminen tulee kysymykseen, jos velallinen osoittaa, että viivästyminen tai virheellinen suoritus on johtunut hänen vaikutus- mahdollisuuksiensa ulkopuolisesta esteestä. Lisäksi esteen on pitänyt olla sopimuksentekohetkellä ennakoimaton ja sellainen, jota velallinen ei ole voinut välttää tai voittaa.

Answer 171

5.5 Luettu

Question 172

5.5 Lue: Kontrollivastuun sisältö ilmenee esimerkiksi kauppalain myyjän viiväs- tystä koskevasta säännöksestä. Sen mukaan ostajalla on oikeus korva- ukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myös- kään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota myyjä on käyttänyt apunaan so- pimuksen tai sen osan täyttämisessä, myyjä vapautuu vahingonkor- vausvelvollisuudesta vain, mikäli myös mainittu henkilö olisi kontrol- livastuusäännön perusteella vapaa vastuusta. Sama on voimassa, jos viivästys johtuu myyjän tavarantoimittajasta tai muusta aiemmasta myyntiportaasta. Tuottamusvastuu on kauppalakia ja kuluttajansuojalakia säädettä- essä ajateltu jonkin verran kontrollivastuuta vaikeammin täyttyväksi vastuuperusteeksi. Tuottamuksen puuttuminen johtaa näiden lakien mukaan siihen, että velallinen välttää välillisiä vahinkoja koskevan vastuun. Välittömien ja välillisten vahinkojen rajanvetoon liittyy oma melko laaja problematiikkansa.

Answer 172

5.5 Luettu

Question 173

5.5 Lue: Kauppalaissa määritellään ensin korvattavien vahinkojen piiri totea- malla, että sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrik- komuksesta on aiheutunut. Tämän jälkeen määritellään, että välillisenä vahinkona pidetään 1) va- hinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai kes- keytymisestä; 2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla; 3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttä- mättä oikein; 4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä 5) muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. Tässä luettelossa mainitsemattomat vahingot ovat vastaavasti välittömiä.

Answer 173

5.5 Luettu

Question 174

5.5 Lue: Kontrollivastuun ja tuottamusvastuun erottelu ei koske kaikkia sopi- mustyyppejä. Esimerkiksi erilaisten asiantuntija-, korjaus-, säilytys- ja hoitopalvelujen tarjoajan vastuu rakentuu ns. ekskulpaatiovastuulle, jota ennen kauppalain säätämistä pidettiin johtavana sopimusoi- keudellisena vastuuperusteena. Ekskulpaatiovastuussa on kysymys käännettyyn todistustaakkaan perustuvasta tuottamusvastuusta, jonka vallitessa velallinen joutuu sopimusrikkomuksensa perusteella korvausvelvolliseksi, ellei hän näytä menetelleensä huolellisesti. Käy- tännössä kontrollivastuun ja ekskulpaatiovastuun ankaruudessa ei ole kovin merkittävää eroa. Osassa kuluttajansuojalainsäädäntöä on omaksuttu edellä lueteltuja vastuuperusteita tiukempi vastuujärjestelmä. Näissä tilanteissa myy- jä tai palveluksen tarjoaja vastaa suorituksen virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista aina, eikä hänellä ole käytettävissään mitään vapautumisperusteita. Ilmiötä voidaan kutsua esimerkiksi poikkeuk- settomaksi vastuuksi. Tämä vastuuperuste koskee vain virhettä, ei viivästystä.

Answer 174

5.5 Luettu

Question 175

5.5 Lue: Sopimusrikkomuksen vahingonkorvausseuraamuksiin vaikuttavat käytännössä usein sopimukseen otetut vastuunrajoitusehdot. Niillä voidaan supistaa velallisen vastuuta siitä, mikä se lain tai yleisten peri- aatteiden mukaan olisi. Vastuunrajoitusehdoissa saatetaan esimerkiksi sopia siitä, että tietyt sopimuksen täyttämistä vaikeuttavat tapahtumat vapauttavat velallisen vastuusta tai että velallisen korvausvelvollisuu- della on rahamääräinen yläraja. Tavallinen on lisäksi ehto siitä, että velallisen korvausvastuu ei käsitä välillisiä vahinkoja. Jos korvausvas- tuusta on säädetty pakottavin lainsäännöksin, vastuun rajoittaminen sopimusteitse ei ole mahdollista. Vastuunrajoitusehdot ovat tehottomia, jos velallisen sopimusrik- komus on tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta johtuva. So- pimusoikeudellisessa ajattelussa lähdetään siitä, että osapuolella on usein hyväksyttävä tarve hallita riskejään ja rajoittaa vastuuta etenkin sopimuskumppanille mahdollisesti aiheutuvista välillisistä vahingois- ta. Tilanne on kuitenkin kokonaan toisenlainen silloin, kun sopimus- rikkomus johtuu erityisen moitittavasta käyttäytymisestä, eikä vastuun supistamista voida näissä tapauksissa pitää perusteltuna. Tahallises- ti tai törkeän huolimattomasti menetelleen korvausvastuu käsittää siten aiheutuneen vahingon täysimääräisenä sopimusmääräyksistä riippumatta.

Answer 175

5.5 Luettu

Question 176

5.5 Lue: Sopimusehtojen ohella korvausvastuu voi muodostua velkojalle aiheu- tunutta kokonaisvahinkoa pienemmäksi muistakin syistä. Korvauskel- poiselle vahingolle asetetaan ensinnäkin ennakoitavuuden vaatimus, jonka vuoksi velallinen ei ole korvausvastuussa sellaisista vahingoista, joiden aiheutumista hän ei ole voinut ennakoida sopimusta päätettäes- sä. Edelleen velkojalla on velvollisuus rajoittaa kärsimäänsä vahinkoa, ja tämän rajoittamisvelvollisuuden laiminlyönti voi supistaa velallisen vastuuta. Mahdollista on myös sovitella korvausvastuuta kohtuuspe- rusteella. Tähän keinoon voidaan turvautua silloin, jos täysimääräinen korvausvelvollisuus olisi velallisen taloudelliset olosuhteet, sopimus- rikkomuksen laatu ym. seikat huomioon ottaen kohtuuton. Vahingonkorvausta ei voi saada enempää kuin todella aiheutunut- ta vahinkoa vastaavan määrän. Vahingon suuruuden näyttäminen on monissa tapauksissa vaikeaa. Tämä konkretisoituu esimerkiksi silloin, kun yritykselle myyty tietojärjestelmä ei toimi vaaditulla tavalla vaan aiheuttaa häiriöitä yrityksen tuotantotoiminnassa. Vahingonkärsi- jä ei yleensä onnistu eksaktisti näyttämään, kuinka paljon suurem- maksi tuotanto olisi muodostunut ilman häiriötä ja kuinka suuri ka- te tästä olisi saatu. Tuomioistuin voi kuitenkin arvioida tuomittavan korvauksen määrän kohtuuden mukaan, eikä vahingonkorvauksen saaminen siten edellytä täydellistä näyttöä vahingon määrästä.

Answer 176

5.5 Luettu

Question 177

5.5 Lue: Sopimussuhteissa korvataan yleensä vain taloudelliset vahingot. Ai- neettomat vahingot jäävät normaalisti korvaamatta. Siten sopimus- rikkomuksen kohteeksi joutunut ei yleensä saa hyvitystä esimerkiksi pelkästä harmista, ellei hän voi osoittaa rahallista menetystä. Kulut- tajansuojalainsäädäntöön on kuitenkin lisääntyvässä määrin otettu määräyksiä erilaisten haittojen korvaamisesta. Niissä voi olla ainakin osittain aineettomia piirteitä. Esimerkiksi asuntokauppalain uuden asunnon kauppaa koskevissa säännöksissä mainitaan korvattavana vahinkona asunnon käyttöhyö- dyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muu siihen rinnastettava haitta, joka on olennainen. Tällainen vahinko korvataan välillisiä vahinkoja koskevien korvaus- edellytysten mukaisesti.

Answer 177

5.5 Luettu

Question 178

5.6 Lue: Vahingonkorvaus voi liittyä hyvinkin erilaisiin sopimusrikkomuksiin. Sen sijaan hinnanalennus, joka muuten eräiltä osin muistuttaa va- hingonkorvausta, tulee kyseeseen vain suorituksen virheellisyyden seurauksena. Viivästystilanteissa sillä ei ole käyttöä. Hinnanalennuksen tarkoitus ilmenee havainnollisesti irtaimen esi- neen kaupassa. Jos ostajan saama esine on virheen vuoksi sopimuksen edellyttämää huonompi, hän on saanut hyväkseen vähemmän arvok- kaan suorituksen kuin on voinut sopimuksen perusteella vaatia. Tähän nähden ei olisi asianmukaista, jos hän joutuisi maksamaan täysimää- räisen kauppahinnan. Näin ei tapahdukaan, vaan virheellisen suori- tuksen saanut velkoja voi vaatia kauppahinnan alentamista niin, että virheen vaikutus otetaan huomioon. Hinnanalennus ei edellytä velallisen tuottamusta, eikä velallinen voi muutenkaan vapautua hinnanalennusvastuusta, jos suoritus on virheellinen, eikä hän korjaa suoritustaan. Hinnanalennuksen suuruus pyritään yleensä mitoittamaan niin, että hintaa alennetaan samassa suhteessa kuin mikä sopimuksen mukaisen kohteen ja virheellisen kohteen arvoilla on. Usein hinnanalennusta laskettaessa on myös käy- tetty perusteena niiden korjauskustannusten määrää, joita sopimus- velkojalle on aiheutunut virheen poistamisesta.

Answer 178

5.6 Luettu

Question 179

5.6 Lue: Hinnanalennus on sopimuksen voimassa pitävä seuraamus. Sopi- muksen purkamista ei siten voida yhdistää hinnanalennukseen. Sen sijaan on mahdollista esimerkiksi saada yhtä aikaa hinnanalennusta sopimuskohteen virheellisyyden perusteella ja vahingonkorvausta va- hingosta (esimerkiksi sopimusrikkomuksen selvittelyn aiheuttamista kuluista ja tulon menetyksestä), jonka tämä virhe on aiheuttanut. Täs- sä tapauksessa hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen edellytykset ovat kuitenkin erilaiset, eikä oikeudesta hinnanalennukseen voida suo- raan päätellä, että vahingonkorvausseuraamuskin on käytettävissä. Hinnanalennuksen suuruus voi olla huomattava esimerkiksi silloin, kun myydystä omakotitalosta paljastuu myöhemmin vakava kosteus- virhe. Myyjä ei tällöin vältä hinnanalennusta, vaikka hän olisi ollut virheestä täysin tietämätön, sillä hinnanalennus ei todetulla tavalla edellytä tuottamusta. Erityisesti tämänkaltaisissa tilanteissa, joissa hinnanalennusvastuu saattaa nousta vastuuvelvollisen taloudelliseen asemaan nähden huomattavan suureksi, on kysytty, voitaisiinko hin- nanalennuksen määrää sovitella kohtuussyiden tuella. Ehdottoman kielteistä vastausta tähän ei voitane antaa, mutta hinnanalennuksen kohdalla sovittelu on vielä olennaisesti poikkeuksellisempaa kuin va- hingonkorvauksen yhteydessä. Syynä tähän on se, että hinnanalennus tasoittaa kauppahinnan saatua virheellistä vastasuoritusta vastaavaksi.

Answer 179

5.6 Luettu

Question 180

5.7 Lue: Etenkin yritysten välisissä sopimuksissa on tavallista tehostaa velvoit- teita ottamalla sopimukseen ehto, jonka mukaan tietyt sopimusrikko- mukset perustavat velvollisuuden sopimussakon maksamiseen. Tämä ehto voidaan muotoilla esimerkiksi niin, että velallinen joutuu suori- tuksen viivästyessä maksamaan tietyn sopimussakon jokaista alkavaa viivästysviikkoa kohti. Esimerkiksi rakennusurakkaa koskevien yleisten sopimusehtojen mu- kaan suorituksessaan viivästynyt urakoitsija on velvollinen maksamaan tilaajalle viivästyssakkoa, jonka määrä on kultakin työpäivältä 0,05 prosenttia arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. Viivästyssakko las- ketaan enintään 50 työpäivältä. Sopimussakko voi olla myös kiinteämääräinen niin, että esimerkik- si salassapitovelvollisuuden rikkomisen on sovittu johtavan velvol- lisuuteen suorittaa 10.000 euron sopimussakko. Tulkintakysymyk- sen saattaa tällöin muodostaa se, onko sopimusta rikkonut osapuoli syyllistynyt useisiin eri sopimusrikkomuksiin ja onko hän velvollinen suorittamaan kyseisen sopimussakon useaan kertaan vai käsittääkö yksi sopimussakko mahdolliset toistuvat tai jatkuvat rikkomukset.

Answer 180

5.7 Luettu

Question 181

5.7 Lue: Sopimussakon etuna velkojan kannalta on se, että hän saa sovitun määräisen hyvityksen, ilman että hänen tarvitsee osoittaa kärsimän- sä vahingon määrää. Vahingonkorvausseuraamuksen teho heikkenee eräissä tapauksissa sen vuoksi, että velkojan on vaikea näyttää kärsi- neensä vahinkoa ja korvausta voi saada vain riittävässä määrin toteen näytetystä vahingosta. Sopimussakko on puolestaan tosiasiallisesta va- hingosta riippumaton. Velvollisuus sen maksamiseen ei yleensä poistu, vaikka velkoja ei olisi kärsinyt lainkaan vahinkoa sopimusrikkomuksen vuoksi. Toisinaan sopimussakkoon liittyy myös vastuunrajoitustarkoitus. Sopimussakkoehdossa saatetaan siten määrätä, että sopimussakko on velallisen vastuun yläraja ja että velkojalla ei ole oikeutta sopimussak- koa suurempaan vahingonkorvaukseen. Jos sopimussakko on kohtuuttoman suuri, sitä saatetaan alentaa sopimusehdon sovittelun perusteella. Yleisesti ottaen sopimussakko on kuitenkin täysin hyväksyttävä seuraamus.

Answer 181

5.7 Luettu

Question 182

5.8 Lue: Vakavien sopimusrikkomusten jälkeen olisi usein kohtuutonta, jos sopimusvelkoja joutuisi edelleen jatkamaan sopimussuhdetta velalli- sen kanssa, vaikka on menettänyt luottamuksensa tämän kykyihin ja luotettavuuteen. Siksi velkojalla on eräissä tapauksissa mahdollisuus saada sopimussuhde heti päätetyksi velallisen sopimusrikkomuksen perusteella. Kysymys on tällöin sopimuksen purkamisesta. Purkaminen edellyttää yleensä sopimusvelallisen olennaista so- pimusrikkomusta. Vähäpätöiset viivästykset tai virheet eivät siten oikeuta purkamaan sopimusta, vaan näissä tapauksissa velkojan on odotettava virheen oikaisua tai tyydyttävä hinnanalennukseen tai va- hingonkorvaukseen. Syynä purkamisoikeuden rajoituksille on se, että purkaminen aiheuttaa usein velallisosapuolelle huomattavia tappioita, kun sopimuksen täyttämiseksi tehdyt valmistelut menevät hukkaan ja sopimuksen mukainen hyöty jää saamatta.

Answer 182

5.8 Luettu

Question 183

5.8 Lue: Erityislaeissa on toisinaan täsmennetty purkamisedellytysten sisäl- töä. Esimerkiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa sopimus muun muassa silloin, kun vuokralainen on laiminlyönyt vuokranmaksun, hoitanut huoneistoa huonosti tai viettänyt huoneistossa häiritsevää elämää. Edellytyksenä on kuitenkin vielä se, että menettelyllä on muu kuin vähäinen mer- kitys. Toisena esimerkkinä voidaan mainita kauppaedustajalaki, jon- ka mukaan sopimuksen purkamiseen oikeuttaa esimerkiksi sellainen menettely, joka on vakavasti loukannut sopimuskumppanin etua tai aiheuttanut sen, että tämän luottamus toiseen sopimuspuoleen on va- kavasti järkkynyt. Yleisesti ottaen sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota siihen, kuinka suurelta osin ilmennyt häiriö vaarantaa velkojan sopimukseen liittämien tarkoitusten toteu- tumisen ja missä määrin häiriön vaikutukset voidaan poistaa ja hyvit- tää muita oikeuskeinoja käyttämällä. Tärkeää on myös se, ilmentääkö sopimusrikkomus velallisen puutteellista kykyä sopimuksen täyttämi- seen tai peräti vilpillisyyttä. Jos velkojan luottamus on tällaisista syis- tä perustellusti järkkynyt, sopimusrikkomus voidaan yleensä katsoa olennaiseksi.

Answer 183

5.8 Luettu

Question 184

5.8 Lue: Purkaminen merkitsee sopimuksen välitöntä lakkaamista. Purka- misen jälkeen osapuolten on palautettava toisilleen ne suoritukset, jot- ka on jo ehditty tehdä. Eräissä tapauksissa, kuten esimerkiksi vuokra- kohteen hallinnasta saadun käyttöhyödyn kohdalla, palauttaminen ei ole mahdollista. Tällöin myös maksetut vuokrat jäävät palauttamatta vuokrasuhteesta saatua hyötyä vastaavilta osin. Sopimuksen purkaminen ei edellytä tuomioistuimeen turvautumis- ta tai muitakaan viranomaistoimia. Jos purkamisoikeuden edellytykset ovat käsillä, purkamiseen riittää pelkkä yksipuolinen ilmoitus purka- misoikeuden käyttämisestä. Osapuolten välinen oikeussuhde saattaa kuitenkin johtaa hankaluuksiin, jos purkamisoikeuden edellytyksis- tä on riitaa. Jos sopimuksen purkava osapuoli lopettaa sopimuksen noudattamisen, mutta purkaminen todetaan myöhemmässä tuomiois- tuinprosessissa oikeudettomaksi, tulee tämä perusteeton purkaminen arvioiduksi korvausvastuun perustavana sopimusrikkomuksena.

Answer 184

5.8 Luettu

Question 185

6.1 Lue: Edellä on käsitelty sopimussuhteen päättymisperusteena sopimuksen purkamista. Se on kuitenkin sopimusrikkomukseen liittyvä ja siinä mielessä epätyypillinen sopimuksen lakkaamistapa. Tavallisempaa on, että sopimuksen voimassaolo lakkaa oikeussuhteen normaalin kehi- tyksen seurauksena sopimuspuolten tarkoitusta vastaavalla tavalla. Näin käy ensinnäkin silloin, kun kaikki sopimukseen perustuvat vel- voitteet on täytetty. Esimerkiksi irtaimen esineen kaupassa velvoitteet lakkaavat, kun tavara on luovutettu ja kauppahinta maksettu. Tämän jälkeen sopimukseen perustuvia vaatimuksia ei voida enää esittää, paitsi jos suoritus osoittautuu myöhemmin virheelliseksi. Velvoitteiden lakkaaminen edellyttää sitä, että tehdyt suoritukset ovat oikeita. Suoritukselle asetettavat vaatimukset koskevat monen- laisia kysymyksiä, kuten suorituksen laatua ja määrää, suorituksen oi- keaa vastaanottajaa ja suorituksen ajankohtaa. Sopimusvelvoitteesta vapautumista ei tapahdu esimerkiksi silloin, jos sopimuksen kohde luovutetaan tai kauppahinta maksetaan väärälle henkilölle. Näissä tilanteissa törmätään ns. maksusuojaa koskeviin periaatteisiin, jotka sääntelevät sitä, kenelle suoritus voidaan milloinkin tehdä niin, että suoritukseen liittyy velvoitteesta vapauttava vaikutus.

Answer 185

6.1 Luettu

Question 186

6.1 Lue: Pitkäkestoiset sopimukset, kuten esimerkiksi vuokra-, työ- tai yh- teistyösopimukset, voivat päättyä myös sopimuksen irtisanomisen perusteella. Irtisanominen on käytettävissä silloin, kun toinen sopi- muspuoli ei enää halua olla sopimukseen sidottuna. Irtisanominen poikkeaa sopimuksen purkamisesta siinä, että se ei edellytä perusteek- seen sopimusrikkomusta. Ellei irtisanomisoikeutta ole erityisesti rajoitettu, sopimussuhteissa vallitsee lähtökohtainen irtisanomisoikeus. Tämän mukaan kumpikin osapuoli voi koska tahansa ilmoittaa sopimuksen irtisanomisesta, jon- ka jälkeen sopimus pysyy vielä voimassa mahdollisen irtisanomisajan. Irtisanomisajan pituus on voitu määrittää laissa tai sopimuksessa tai sovellettavaksi voi tulla yleisluonteinen kohtuullisen irtisanomisajan vaatimus. Toisinaan sopimukseen saatetaan ottaa myös määräys siitä, että irti­sanominen edellyttää jotakin sopimuksessa tarkemmin määritel- tyä perustetta.

Answer 186

6.1 Luettu

Question 187

6.1 Lue: Lainsäädäntöön sisältyy erityisesti työsopimusta koskevia irtisanomis- oikeuden rajoituksia. Työnantajalla ei siten ole vapaata oikeutta työn- tekijän irtisanomiseen, vaan sopimuksen lakkauttaminen edellyttää nimenomaista työsopimuslain hyväksymää perustetta. Aikaisemmin myös huoneenvuokralaissa rajoitettiin irtisanomisperusteita voimak- kaasti, mutta nyttemmin sekä asuinhuoneistojen että liikehuoneisto- jen vuokrasuhteissa on siirrytty melko vapaan irtisanomisoikeuden kannalle. Vuokrasuhteen irtisanominen ei ole kuitenkaan sallittu esi- merkiksi siinä tapauksessa, että sen tarkoituksena olisi nostaa vuokran määrä kohtuuttomalle tasolle. Joskus irtisanomisen edellytykseksi saatetaan asettaa erityisen kor- vauksen suorittaminen. Esimerkiksi osakeyhtiöiden toimitusjohtajat ovat asemansa vuoksi vailla työsopimuslain mukaista irtisanomissuo- jaa, mutta heille saatetaan johtajasopimukseen otetulla ehdolla luva- ta irtisanomistilanteessa hyvitys, joka vahvistetaan usein esimerkiksi tietyn ajan ansioita vastaavaksi.

Answer 187

6.1 Luettu

Question 188

6.1 Lue: Koska irtisanominen on hyväksytty ja siten luvallinen tapa päättää sopimus, siihen ei liity mitään korvausvelvollisuutta, ellei sellaisesta ole erityisesti sovittu tai säädetty. Kauppaedustajalaissa on määräyksiä hyvityksestä, jota kauppaedustajan päämies voi joutua maksamaan edustajalle sen vuoksi, että edustajan työ on tuottanut päämiehelle jatkossakin realisoituvaa hyötyä asiakaspiirin laajenemisena. Eräin edellytyksin myös liikehuoneiston vuokranantaja saattaa olla vuokra- suhteen päättymisen yhteydessä velvollinen maksamaan vuokralaisel- le korvausta huoneiston vuokra-arvon lisääntymisestä. Nämä ovat kui- tenkin poikkeussäännöksiä eikä sopimusoikeudessa muuten tunneta velvollisuutta suorittaa myöhempään hyötyyn perustuvia korvauksia, ellei sellaisesta ole sovittu. Irtisanomismahdollisuuden ulkopuolella ovat sellaiset kestosopi- mukset, joiden päättymisajankohta on jo etukäteen sovittu. Nämä määräaikaiset sopimukset lakkaavat sopimuskauden lopussa, ellei sopimuksen jatkamisesta erikseen sovita, eikä niiden irtisanominen ole ennen tätä ajankohtaa mahdollista. Suhteellisen harvinaisena sopimuksen lakkaamisperusteena voi- daan vielä mainita sopimuksen raukeaminen. Sillä tarkoitetaan sellai- sia tilanteita, joissa sopimuksen täyttäminen käy jostakin osapuolista riippumattomasta syystä mahdottomaksi. Kysymys voi olla esimerkik- si siitä, että sopimuksen tarkoittaman suorituksen tekeminen kielle- tään lainsäädäntömuutoksella.

Answer 188

6.1 Luettu

Question 189

6.2 Lue: Sopimus on klassisen ajattelutavan mukaan kahden osapuolen välinen ja sen oikeusvaikutukset rajoittuvat tähän henkilösuhteeseen. Siten osapuolet eivät voi keskinäisellä sopimuksellaan perustaa velvoitteita kenellekään ulkopuoliselle (kolmannelle), eikä kolmas toisaalta saa hyväkseen oikeuksia muiden välisen sopimuksen perusteella. Sopimusvelvoitteiden rajoittuminen välittömien sopimuspuolten suhteeseen on edelleen tärkeä lähtökohta. Se ei kuitenkaan ole täysin poikkeukseton. Eräissä tapauksissa on tarvetta antaa sopimusoikeu- dellista suojaa myös joillekin välittömän sopimussuhteen ulkopuoli- sille henkilöille. Tällainen tilanne on käsillä ensinnäkin silloin, kun osapuolet ovat nimenomaisesti tarkoittaneet perustaa sopimuksellaan oikeuksia ulko- puoliselle henkilölle. Ilmiöstä on käytetty nimitystä sopimus kolmannen hyväksi. Esimerkkinä siitä voidaan mainita vakuutussopimus, jonka vakuutuksenottaja on määrännyt olevan voimassa vakuutussuhteen ulkopuolisen henkilön (esimerkiksi lähiomaisensa) hyväksi.

Answer 189

6.2 Luettu