2018/2019

Question 1

Oppimisstrategiat: Mitkä kaksi ovat parhaimmat?

Answer 1

Opiskelun ajoittaminen pitkälle aikavälillä sekä oman osaamisen testaaminen. (Syiden ja selitysten miettiminen on KESKITASOINEN)

Question 2

Mitä sisältää oppimisstrategia : Syiden ja selitysten miettiminen? Kerro esimerkki?

Answer 2

Parhaimmillaan silloin kun se tehdään vähän opiskelun jälkeen, jolloin tapahtuu muistista palauttamista. Testausta tulisi toistaa niin kauan kunnes menee oikein. Testauksesta olisi hyvä saada myös palautetta.

Question 3

Mitä sisältää oppimisstrategia: Opiskelun ajoittaminen pitkälle aikavälille?

Answer 3

Opiskelut tulisi jakaa useampaan kertaan jotka ovat toisistaan ajallisesti irrallaan. Pidetty väli tulee olla riittävän suuri, jotta oppiminen on optimaalista. 10-20% siitä ajasta minkä haluaa asian muistaa. Tämä opiskelutapa eroaa bulimiaoppimisesta jossa lyhyellä ajalla yritetään opiskella ja mahdollisimman paljon, jolloin se johtaa siihen, että oppiminen on vain hetkellistä eikä asiat jää pitkällä aikavälillä mieleen.

Question 4

Luettele kaikki 7 oppimisstrategiaa.

Answer 4

(Silmäily)
Alleviivaus
Uudelleen lukeminen
Visuaalisten mielikuvien luominen
Yhteenvetojen tekeminen
Oman osaamisen testaaminen
Syiden ja seurausten miettiminen/Itsensä testaaminen
Opiskelun ajoitus pitkälle aikavälille.

Question 5

Mitä monokulaasisuus tarkoittaa?

Answer 5

Yhdellä silmällä havaittavissa olevia 3D vihjeitä.

Question 6

Mitä binokulaarisuus tarkoittaa?

Answer 6

3D vihjeiden havaitsemiseen vaaditaan kahta silmää.

Question 7

Pohdi monokulaarisen vihjeen esimerkkejä?

Answer 7

Perspektiivi, esimerkiksi käytävä jossa viivat johtavat ikään kuin yhteen pisteeseen. Tai samanpituisten illuusio eri pituisuudesta.
Muller-Loyer-illuusio >-<
Ponzo-illuusio saman kokoiset palkit joissa viivat ikäänkuin ratakiskoissa.
Pintakuviointi = esim rantakivikko
Tuttu koko= erikokoiset kahden euron kolikot, illuusio pienempi taaempana, suurempi lähempänä

Question 8

Implisiittinen muisti eli…?

Answer 8

Tiedostamaton muistaminen, asioita joita muistamme, mutta emme kykene palauttamaan mieleen. Vaikka näitä muistoja emme kykenekkään palauttamaan mieleemme niin ne silti voivat vaikuttaa käytökseemme. Implisiittinen muisti voi joskus olla jopa plagioinnin taustalla, sillä esimerkiksi muusikko ei vain yksinkertaisesti muista että on kuullut jonkun sävelmän.

Question 9

Tarkkaavaisuusäpäytys (attentional blink)?

Answer 9

Aika jona emme pysty sisäistämään seuraavaa ärsykettä. Esimerkiksi kirjain jonosta jossa vilahtaa nopeasti kirjaimia, pitää yrittää havaita kaksi nimettyä. Jos kirjaimet ovat liian lähellä toisiaan, toinen jää huomaamatta. Räpäytysaika on sitä pidempi mitä enemmän tunteita ensimmäinen ärsyke herättää.

Question 10

Paivion kaksoiskoodausedustus?

Answer 10

Asioita on helpompi muistaa jos niistä voidaan luoda sekä visuaalinen että verbaalinen edustus. Näistä esimerkkinä mielikuvalliset muistisäännöt. Konkreettiset sanat on siis helpompi muistaa sillä niille on helpompi keksiä visuaalinen mielikuva

Question 11

Siirtovaikutukselle otollinen oppiminen?

Answer 11

Siirtovaikutus on kun kaksi opittavaa asiaa vaikuttaa toisiinsa, voi olla tahallista tai tahatonta. Jokin aikaisemmin opittu helpottaa toisen taidon omaksumista myöhemmin. Esimerkiksi luistelun taitaminen helpottaa rullaluistelun oppimista. Sanojen ääntämisen harjoittelussa apuna voi olla sanan ääneen lausuminen, jolloin muistijälki muodostuu myös fonologiselle koodaukselle. Jolloin sama muistiedustus on käytössä sekä koodatessa muistiin, että sieltä käyttöön palauttaessa.

Question 12

Elämänkertamuistin kolme tasoa

Answer 12

1. Vuosia kestävät elämäntapahtumat (koulu, työpaikka)
2. Laajempien tapahtumien muisti (harrastus, ulkomaan matka)
3. Enintään muutamassa tunnissa kuvattavat muistot

Question 13

Semanttinen muisti?

Answer 13

Tietomuisti

Question 14

Miten kuvailisit semanttista (tietomuistia) muistia?

Answer 14

Valtavan laaja ja nopea hakunopeus! Hyvä organisointi. Sisältää skeemoja ja skriptejä.

Question 15

Tapahtumamuisti?

Answer 15

Episodinen muisti.

Question 16

Mihin kahteen deklaratiivinen muisti jakaantuu?

Answer 16

Episodinen (tapahtuma) ja semanttinen (tieto, taito)

Question 17

Sensorinen muisti?

Answer 17

Aistimuisti

Question 18

Verbaalimuisti?

Answer 18

Lyhyt kestoinen, työmuisti

Question 19

Työmuisti eli toiselta nimeltään?

Answer 19

Verbaalimuisti

Question 20

Cowanin työmuistin malli?

Answer 20

Keskittyminen yhteen asiaan, mutta samalla voi olla ikään kuin taustalla 3 asiaa, jotka nopeasti saatavilla. Usein liitännäisiä pitkästämuistista. Asiat ovat sellaisia mitä voi olettaa tarvitsevansa tietyssä tilanteessa.

Question 21

Lyhyt kestoisen muistin ja työmuistin ero?

Answer 21

Lyhyt kestoisessa muistissa asiat pidetään mielessä, ei vaadi työtä, vain mielessä pitämistä.
Työmuistissa kapasiteetti on rajallinen, mutta näiden kahden ero perustuu siihen että työmuistissa olevia tietoja prosessoidaan ja niiden muistaminen vaatii ponnistelua, esimerkiksi päässälasku tai luetunymmärtäminen.

Question 22

Bottom up?

Answer 22

Katsottavasta asiasta/ärsykkeestä ei löydy mitään taustatietoa muistista. Kaikki on uutta.
-Käsittely, joka määräytyy suoraan ympäristöön kohdistuvien ärsykkeiden, eikä yksilön tietämyksen ja odotusten perusteella. PERUSTUU SIIS AISTI INFORMAATIOON

Question 23

Top down?

Answer 23

Tehtävä jossa käytämme omia aiemmin oppimiamme muistijälkiä apuna.
-Ärsykkeen käsittely, joka määräytyy odotusten, muistin ja tiedon perusteella eikä suoraan ärsykkeellä.
PAINOTUS ODOTUKSILLA EI!!! AISTEILLA

Question 24

Koodauksen spesifisyyshypoteesi?

Answer 24

Asia koodataan musitiin aina johonkin toiseen asiaan liittyen. Näitä toisia asioita voi olla:

• Asiayhteys, sanaparit
• Mieliala
• Tilanne, ympäristö (maalla/vesillä?)

Question 25

Priming-ilmiö?

Answer 25

= Implisiittinen muisti perustuu tähän. Esimerkiksi lauseyhteydessä jos haettavan sanan ympärillä on ärsykepiiretiltään samanlaisia sanoja mm kategoria, sanahaku nopeutuu huomattavasti. Näin mielleyhtymän avulla alustetaan jo tietoisuutta tulevasta sanasta

Question 26

Motorisen ja sensorisen fuusion havainnointi?

Answer 26

Binokulaarinen stereonäkö. Motorisessa fuusiossa vasen ja oikea silmä liikkuvat niin, että niiden yhteistyö on maksimaalista. Motorinen fuusio käsittää kolme eri tapaa: 1. Laboratorio tutkimuksissa todettu refleksi, kohdistuu esimerkiksi äkilliseen ärsykkeeseen. 2. Luonnossa kohdistettu katse tiettyyn pisteeseen 3. Tietoisesti päätetty katseen siirtäminen jonnekkin. Sensorisessa fuusiossa yhdistetään kahden silmän näkemä kuva samasta pisteestä. Myös toisistaan poikkeavat näkymät on mahdollista yhdistää, mutta silloin seuraa silmien kilpailu siitä kumman silmän näkemää painotetaan.

Question 27

Mitkä ovat motorisen fuusion kolme eri tasoa?

Answer 27

Motorisen fuusion kolme eri tasoa ovat: 1. Laboratioriotutkimuksissa todettu refleksinen katseen siirtäminen äkilliseen ärsykkeeseen. 2. Luonnossa kohdistettu katse johonkin pisteeseen 3. Tietoisesti suunnattu katse johonkin.

Question 28

Mitä on sensorinen fuusio?

Answer 28

Sensorisella fuusiolla tarkoitetaan kun molemmat silmät on suunnattu samaan pisteeseen ja ne muodostavat tajuntaan kuvan nähdystä. Myös kaksi toisistaan poikkeavaa kuvaa on mahdollista yhdistää mutta silloin seuraa silmien kilpailu siitä kumman silmän näkemää painotetaan, kumpi on aito?

Question 29

Prosessointitasojen teoria?

Answer 29

Prosessointitasojen teorian on kehittänyt Craig ja Lockhard. Prosessointitasojen teorian mukaan opittavan asian toistojen määrällä on yhteys muistamisen määrään. Kuitenkin tärkeämpänä pidetään opiskelun laatua kuin kestoa.

Question 30

Muistin rekonstruktiivinen luonne?

Answer 30

Muistoja saatetaan täydentää muilla, kuvitteellisilla muistoon sopivilla informaatioilla. Vale muisto, jonka luomista ei itse tiedosteta.

Question 31

Retroaktiivinen interferenssi?

Answer 31

Uusien tietojen oppiminen saa unohtamaan vanhoja. Esimerkiksi elokuvasta nauttiminen, mutta kaverin ollessa elokuvaan tyytymätön omakin muisto muuttuu negatiivisemmaksi.

Question 32

Deklaratiivinen muisti?

Answer 32

Tarkoittaa säilömuistia. Säilömuisti jakautuu kahteen pääkategoriaan. Semanttinen (tieto, taito) ja episodinen (tapahtuma).

Question 33

Mentaalinen rotaatio?

Answer 33

Pitää osata pyöritellä mielessään moniulotteisia kuvioita. Esimerkiksi kaksi R kirjainta on vierekkäin, mutta eri asennoissa /kulmassa. Kysyttäessä ovatko kuviot samanlaiset, henkilön on mielessään pyöritettävä kuviota saadakseen vastauksen kysymykseen.

Question 34

Sokeanäkö?

Answer 34

Yleensä aivovauriosta johtuva vika näköaivokuorella. Käytökseen perustuvia todistuksia siitä, että visuaalisia havaintoja tapahtuu ilman tietoista tietoisuutta?

Question 35

Eksokgeeninen tarkkaavaisuus eli ulkopuolelta tuleva.

Answer 35

Esimerkiski refleksin omainen ulkopuolelta tulevaan ärsykkeeseen siirtyvä katse. Laukaisija voi olla ääni, jokin tavallisesta poikkeava muutos näkökentassä jne.

Question 36

Endogeeninen tarkkaavaisuus eli sisältäpäin tuleva ohjaus.

Answer 36

Tietoisesti päätetty tarkkaavaisuuden siirtäminen odotusten mukaiseen asiaan. Esimerkiksi opetus tai autolla ajaessa liikenne

Question 37

Kaksoisdissosiaatio.

Answer 37

Kahdella koehenkilöllä todetaan päinvastaiset puutteet tunnistamistehtävissä. Toinen tunnistaa esineet, mutta ei kasvoja ja toisella toisinpäin. Kaksoisdissosiaation avulla voidaan todistaa, että esineiden ja kasvojen tunnistus on ainakin joiltain osin erilliset toiminnot toisistaan.

Question 38

Mitä muistin assosiatiivisella luonteella tarkoitetaan?

Answer 38

Jos esimerkiksi sanapari on fonologisesti samankaltainen tai sanojen kategorioilla on yhteys, on silloin sanojen merkitysten hakeminen muistista nopeampaa ja mahdollinen ennakointi.

Question 39

Jaetun tarkkaavaisuuden kolme eri teoriaa?

Answer 39

1. Pullonkaulateoria 2. Yksi jaettava resurssi 3. Moniresurssiteoria

Question 40

Selitä pullonkaulateoria?

Answer 40

Teorian mukaan mielessä voi olla käsiteltävänä ainoastaan yksi asia kerrallaan. Muut asiat jonottavat taustalla. Mielikuva siitä, että useita asioita käsitellään kerrallaan johtuu siitä, että todellisuudessa hypitään nopeasti asiasta toiseen. Ei todellista päällekkäisyyttä asioiden käsittelyssä.

Question 41

Selitä yksi yhteinen resurssi?

Answer 41

Tarkoitetaan sitä, että mielessämme on yksi isompi resurssikeskus, jonka sisällä on mahdollista jakaa joustavasti huomiota eri prosessoitaville asioille. Esimerkiksi 80% ja 20%, niin kauan kunnes järjestelmä ei ylikuormitu ja asioiden kuorma pysyy kohtuullisena on siellä mahdollista käsitellä useampaa asiaa kerrallaan.

Question 42

Selitä moniresurssiteoria?

Answer 42

Useita resurssikeskuksia, jokaiselle aistille omansa. Samaa aistia käytettäessä kilpailevat keskenään, eikä niidä voida käsitellä yhtäaikaa, toisinkuin kahden eri aistin asioita.

Question 43

Mitä tai mikä on työmuisti?

Answer 43

Työmuisti eli varbaalimuisti on paikka jossa sisään tuleva tieto säilyy hetken ennen sen tallentamista pitkäkestoiseen säilömuistiin tai asia voidaan unohtaa/ohittaa tarpeettomana. Työmuistin resurssit on rajalliset, mutta siellä säilytetään ja prosessoidaan tietoa.

Question 44

Kuinka työmuistia voi harjoittaa?

Answer 44

Muistitehtävät, lorujen ulkoa opettelu, lorujen tekeminen, visuaaliset mielikuvat ja asioiden mielessä toistaminen. Puhelinnumeroiden ulkoa opettelu.

Question 45

Oppimisstrategiat: Oman osaamisen testaaminen?

Answer 45

Esimerkiksi sanakokeisiin harjoitellessa sanalistojen ulkoa opettelu. Tai kirjasta kappaleen harjoittelussa hyvää itsensä testausta on kappaleen lopussa olevat kysymykset ja niihin vastaaminen. Parantaa merkittävästi oppimista jos vaatii muistista palauttamista (ei tunnistusta), testaamisesta saa palautetta, testausta tehdään selvästi opiskelun jälkeen ja jatketaan kunnes asia osataan ja hallitaan.

Question 46

Binokulaariset vihjeet. Mainitse kolme.

Answer 46

Syvyysnäkö = etäisyyksien arviointi mahdollistuu. Suojavärityksen rikkominen.