2.1 Hapetusaste ja sen laskeminen Flashcards
(4 cards)
Mihin anionien ja kationien muodostuminen perustuu?
Metalleilla on taipumus luovttaa ulkoelektroni tai ulkoelektroneja eli hapettua. Metalliatomin hapettuessa siitä muodostuu kationi eli ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus. Vastaavasti epämetalleilla on taipumus vastaanottaa elektroni tai elektroneja eli pelkistyä. Epämetalliatomin pelkistyessä siitä muodostuu anioni eli ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus.
Mitä tarkoitetaan hapettumis-pelkistymisreaktiolla? Hapetin ja pelkistin?
Hapettumis-pelkistymisreaktio eli redox-reaktio on elektroninsiirtoreaktio, jossa elektoni tai elektroneja siirtyy hapettuvalta aineelta pelkistyvälle. Hapettuminen ja pelkistyminen tapahtuvat aina samanaikaisesti.
Reaktiossa hapettuva aine saa toisen aineen pelkistymään eli toimii reaktiossa pelkistimenä. Reaktiossa pelkistyvä aine toimii reaktiossa itse hapettimena.
Mitä tarkoitetaan hapetusasteella? Miten se liittyy hapettumiseen ja pelkistymiseen?
Hapettumista ja pelkistymistä voidaan tarkastella myös hapetusasteen muutosten avulla. Hapetusaste tarkoittaa elektronien lukumäärää, jonka atomi voi jakaa, luovuttaa tai vastaanottaa. Laskennallisesti hapetusaste on yhtä suuri kuin atomin varaus, kun se on vastaanottanut tai luovuttanut elektroneja (ioniyhdisteet), tai kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle alkuaineatomille (molekyyliyhdisteet).
Kun alkuaineatomi tai siitä muodostunut ioni hapettuu, sen hapetusaste kasvaa. Vastaavasti alkuaineatomin tai ionin pelkistyessä hapetusaste pienenee.
Miten orgaaniset yhdisteet hapettuvat?
Orgaanisista yhdisteistä primääriset alkoholit hapettuvat aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi. Sekundääriset alkoholit hapettuvat puolestaan ketoneiksi.
Orgaanisten yhdisteiden hapettuessa molekyylin hapen määrä kasvaa ja/tai vedyn määrä vähenee. Vastaavasti orgaanisten molekyylien pelkistyessä molekyylin hapen määrä vähenee ja/tai vedyn määrä kasvaa.
