3. Kansantalous kokonaisuutena: makrotalous Flashcards
(32 cards)
Mitä kuuluu huoltotaseessa kokonaiskysyntään?
- yksityinen kulutus (40%)
- julkinen kulutus
- investoinnit
- tavaroiden ja palveluiden vienti (30%)
- (varastojen muutos).
Miten julkinen talous lasketaan mukaan BKTeen?
Julkisen talouden tuotanto arvioidaan tuotantokustannusten, kuten työntekijöille maksettavien palkkojen, mukaan.
Mitkä ovat BKTn kasvun 4 lähdettä?
- Tehdyn työmäärän kasvu, jota kasvattaa väestön kasvu ja lisääntynyt työnteko.
- Koulutustason nousu eli inhimillisen pääoman lisääntyminen.
- Taloudellistuotannollisen pääoman eli koneiden ja laitteiden määrän kasvu.
- Teknologian kehitys, josta nykyisin puhutaan laajemmin tiedon lisääntymisenä.
Miten lasketaan talouskasvu?
Talouskasvu on työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu.
Mitä tapahtuu työpanokselle jos työn tuottavuus kasvaa enemmän kuin talous?
Jos työn tuottavuus kasvaa 2 % ja talous kasvaa 1,5 %, niin tällöin työpanos on laskenut 0,5 %.
Mikä oli Suomen BKT vuonna 2021?
noin 251,5 mrd. €
Mitä asioita BKT ei ota huomioon?
- Koneiden ja laitteiden kulumista
- Joissain maissa kansallisvarallisuus on toisia suurempi, mikä ei näy elintasossa
- Koulutuksen taso ei välttämättä näy elintasossa
- Tulo- ja varallisuuserot
- Huonon tuotannon vaikutukset: esim. aseet, jotka voivat toisessa maassa aiheuttaa tuhoa, tai tupakkaa, joka aiheuttaa negatiivia terveysvaikutuksia ja siten kustannuksia kansantaloudelle
- Luonnon liiallisen hyväksikäytön ja saastumisen negatiiviset vaikutukset hyvinvoinnille
- Luonnon ilmaistuotteet
Mitä kansantulo kertoo?
Kansantulo kertoo kaikki taloudessa kertyvät tulot, kuten palkkatulot ja yritysten voitot.
Mitä tarkoittaa funktionaalinen tulonjako?
Funktionaalinen tulonjako kertoo, miten tulot jakautuvat pääoman ja työn välillä.
Työn osuuteen kuuluvat palkat ja työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut.
Pääoman osuuteen kuuluvat omaisuus- ja yrittäjätulot.
Mitä sisältää YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, HDI?
Ostovoimapariteetilla korjatun elintason, eli huomioi elinkustannuserot, ja lisäksi HDI sisältää koulutustason ja eliniän pituuden.
Mitä sisältää GPI (Genuine Progress Indicator)?
Tulonjaon tasa-arvoisuuden, talouskasvun kestävyyden, kotona tehdyn työn arvon, rikollisuuden ja ympäristön pilaantumisen vaikutukset. GPI on paranneltu versio ISEW-mittarista.
Mitä ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare) mittaa?
Asukasta kohti painotettua kulutusta, johon lisätään esimerkiksi kotitaloustyö ja julkiset palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus.
Mikä on kokonaiskysynnän suurin osa ja millä sen muutoksia voidaan ennustaa?
Kokonaiskysynnän suurin erä on yksityinen kulutus, jonka muutosta voidaan ennustaa kuluttajabarometrin avulla. Barometri mittaa kuluttajien tulevaisuuden odotuksia ja luottamusta talouteen.
Mitä kirjataan ensitulojen taseeseen?
Ensitulojen taseessa näkyy ensitulo eli korot, voitot ja palkat, jotka maksetaan ulkomaille ja saadaan ulkomailta. Esimerkiksi henkilön saadessa osinkoja ulkomailta tulee maahan tuloja, kun taas ulkomaille maksetut palkat vievät rahaa maasta. (Huom! ensitulosta suurin osa on sijoitustuloja, joita muodostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista ja muista sijoituksista.)
Mitä merkataan tulojen uudelleen jaon taseeseen?
Tulojen uudelleenjaon taseessa näkyvät tulonsiirrot eli esimerkiksi kehitysapu ja Euroopan unionin jäsenyydestä koituvat maksut.
Esimerkiksi kehitysapu vie rahaa ulkomaille, kun taas suomalaisten maanviljelijöiden EU:lta saamat tuotantotuet tuovat rahaa Suomeen.
Mitä kirjataan rahoitustaseeseen?
Rahoitustaseessa näkyvät sijoitukset eli rahoitustalous.
Rahoitustase koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista ja valuuttavarannosta.
Rahoitustase kuvaa sen, miten vaihtotaseen ylijäämä sijoitetaan ulkomaille tai alijäämä rahoitetaan.
Mitä eroa nousu- ja laskusuhdanteella, sekä korkea- ja matalasuhdanteella?
Nousu- ja laskusuhdanteessa on kyse siitä, että toteutuneen tuotannon kasvuvauhti (%-muutos) on nopeampaa tai hitaampaa kuin potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti.
Korkea- ja matalasuhdanteessa toteutuneen tuotannon suuruus (euroissa mitattuna) on suurempi tai pienempi kuin potentiaalisen tuotannon suuruus. Silloin puhutaan positiivisesta tai negatiivisesta tuotantokuilusta.
Kuinka paljon Suomen BKT on kasvanut keskimäärin vuodesta 1860?
Suomessa bruttokansantuote on kasvanut tilastoinnin alkuajoista vuodesta 1860 keskimäärin noin kolme prosenttia vuodessa.
Mitä tapahtuu noususuhdanteessa?
- Kokonaiskysyntä kasvaa
- Työllisyys paranee ja työttömyys laskee
- Inflaatio usein kiihtyy
- Tarjonta ei pysy kasvaneen kysynnän perässä, jolloin hinnat ja palkat pyrkivät nousemaan
- Korot yleensä nousevat
- Julkinen talous vahvistuu, koska verotulot kasvavat
- Talous saattaa ylikuumentua, jolloin sekä hyödykkeiden ja asuntojen hinnat että palkat ja pörssikurssit nousevat poikkeuksellisen nopeasti
Mitä tapahtuu laskusuhdanteessa?
- Kokonaiskysyntä supistuu
- Korot laskevat
- Työttömyys kasvaa
- Investoinnit vähenevät
- Hintojen nousu hidastuu
- Julkinen talous huononee, koska verotulot laskevat ja tulonsiirtoja joudutaan maksamaan enemmän
Miten määritellään taantuma ja lama?
Taantumasta puhutaan, kun bruttokansantuote supistuu kahden peräkkäisen vuosineljänneksen eli puolen vuoden ajan.
Lamasta puhutaan pitkittyneen taantuman tapauksessa.
Mihin asuntojen ja kiinteistöjen vuokrat on usein sidottu?
Asuntojen ja kiinteistöjen vuokrat on usein sidottu elinkustannusindeksiin.
Miksi deflaatio on inflaatiota vakavampi ilmiö?
Talous saattaa joutua deflaatiokierteeseen, jossa kulutuksen vähentyminen johtaa tuotannon ja investointien vähentymiseen, mikä huonontaa työllisyyttä ja siten edelleen kulutusta jne. → Hintataso laskee jatkuvasti.
Säästäminen muuttuu kannattavammaksi, mikä edelleen vähentää kulutusta. Deflaation taltuttaminen on nopean inflaation hidastamista vaikeampaa. Deflaation uhan takia maltillinen inflaatio on tavoiteltava asia.
Määrittele käsitteet: työvoima ja työikäinen väestö!
Työikäinen väestö: Työikäiseen väestöön kuuluvat 15–74-vuotiaat henkilöt.
Työvoima: 15–74-vuotiaat työkykyiset henkilöt (työttömät + työlliset). Mukaan ei lasketa eläkeläisiä, opiskelijoita, asevelvollisuutta suorittavia, kotiäitejä tai -isiä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevia. (Tilastokeskus)