Biologia 4 Puolustusjärjestelmä Flashcards
Immuunipuolustus ja puolustusjärjestelmä
Mitä tarkoittaa, että syöjäsolujen puolustus on epäspesifistä?
Syöjäsolujen (valkosoluja) tarjoama puolustus on epäspesifistä eli se ei valikoi täsmällisesti kohdettaan ainakaan ilman toisten solujen apua. Syöjäsolujen puolustusta kutsutaan synnynäiseksi immuniteetiksi koska se on täysin perittyä.
Montaako tyyppiä syöjäsoluja on ja mitä ne ovat?
Kahta. Makrofageja ja neutrofiilejä. Makrofagit ovat syöjäsoluiksi muuttuneita monosyyttejä. Monosyytit kulkevat veren mukana ja kudoksiin siirryttyään ne kasvavat ja kehittyvät aktiivisiksi makrofageiksi. Neutrofiilit granulosyyttejä eli jyvässoluja.
Kerro syöjäsolujen toimintaa avustavista proteiineista
Niitä on veressä ja kudosnesteessä. Syntyvät pääasiassa maksassa ja kiertävät veressä yleensä inaktiivisina. Proteiini aktivoituu joutuessaan kosketuksiin mikrobin kanssa ja alkaa aktivoida muita proteiineja. Lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä tulehdusalueella, houkuttelevat syöjäsoluja paikalle ja tehostavat solusyöntiä. Neutrofiilejä kulkeutuu tulehdusalueelle runsaasti koska siellä verenkierto on vilkasta.
Mikä on komplementtijärjestelmä?
Maksassa syntyneiden syöjäsolujen toimintaa tehostavien proteiinien muodostama järjestelmä. Se toimii ketjureaktiona: kun yksi proteiini aktivoituu kohdassaan mikrobin, se aktivoi seuraavan proteiinin joka aktivoi puolestaan seuraavan proteiinin jne. Aktivoitunut proteiini kykenee aktivoimaan monia ketjun seuraavana lenkkinä olevia proteiineja, joten lyhyessä ajassa niitä aktivoituu runsaasti.
Miten estetään ettei imusolut tuhoa elimistön omia soluja?
Immuunijärjestelmä tuottaa sattumanvaraisesti suunnattoman joukon imusoluja, jotka valmiita reagoimaan mitä erilaisimpiin antigeeneihin. Imusolujen kypsymisprosessin aikana eliminoidaan elimistön omiin soluihin reagoivat imusolut eli lymfosyytit. Lisäksi imusoluista T-soluja koskien: elimistön omien solujen pinnalla on kudostyyppimolekyylejä, joista T-solut tunnistaa ne.
Kerro vasta-ainevälitteisestä immuunivasteesta
Kun B-lymfosyytti kohtaa mikrobin antigeenin, se jakautuu ja osa syntyneistä soluista on plasmasoluja. Plasmasolut tuottavat vasta-aineita ja erittävät niitä solun ulkopuolelle.
Vasta-aineet ovat suuria proteiineja jotka sisältävät hiilihydraatteja. Ne tehostavat syöjäsolujen työtä auttaen tunnistamaan taudinaiheuttajia. Tai voivat sitoutua bakteerimyrkkyihin estäen haitallisia vaikutuksia. Tai jos niihin tarttuu komplementtijärjestelmän proteiineja, voivat tehdä bakteerin solukalvoon reikiä ja solu hajoaa.
Mitä on seerumihoito?
Jos henkilöä ei ole rokotettu tai kyseiseen taudinaiheuttajaan ei ole olemassa rokotevalmistetta, voidaan elimistöön ruiskuttaa eläimissä tuotettua vasta-ainetta. Seerumihoito ei aiheuta immuunivastetta, joten se on toistettava jos sama taudinaiheuttaja tulee uudelleen elimistöön.
Mitä ovat sytokiinit?
Tärkeitä viestiaineita, joita lymfoosyyteistä T-auttajat erittävät. Sytokiinit lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä.
Mitä ovat kudostyyppimolekyylit (MHC)?
Elimistön jokaisen solun pinnalla olevia molekyylejä, joiden avulla ne esittelevät tuottamansa proteiinit T-soluille. Näin elimistön puolustusmekanismit eivät reagoi elimistön omiin proteiineihin tai soluihin. Jos solun sisällä virus, ja sen proteiineja tuotettu, elimistön solu siirtää vieraista proteiineista palasia solukalvolle kudostyyppiproteiinien mukana.
Mitä ovat autoimmuunisairaudet?
Tauteja, joissa immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia. T-lymfosyytit tai B-solujen vasta-aineet elimistön omien solujen kimppuun. Esim kihti (antigeenit samanlaisia) tai Tyypin I diabetes (nuoruusiän, tappaja-T solut hyökkäävät haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan)
Mikä on allergia?
Immuunireaktio, joka syntyy kun elimistö reagoi liian voimakkaasti tavallisesti vaarattomaan aineeseen. Allergiaa aiheuttavia aineita kutsutaan allergeeneiksi. Allergeeni voi olla esim eläimen hilse tai jokin ruoka-aine. Allergiareaktion voi aiheuttaa joko B- tai T-imusolut (lymfosyytit).
Mikä on välitön allergia ja mikä viivästynyt allergia?
B-lymfosyyttien välittämä allergiareaktio, joka puhkeaa heti. Elimistö on ollut aiemmin kosketuksissa saman allergeenin kanssa ja jo muodostanut siihen vasta-ainetta, joka käynnistää veren basofiilien ja muissa kudoksissa olevien syöttösolujen histamiinin erityksen. Turvotus, kutina.
Viivästynyt allergia on T-lymfosyyttien aiheuttama allergiareaktio, jonka käynnistyminen kestää päiviä. Ihon kipu, punoitus.
Mitä eroa on pitkäaikaisella ja lyhytaikaisella stressillä?
Lyhytaikainen stressi (esim urheilusuorituksen tai tentin aikana) ei ole vahingollista elimistölle, vaan jopa mielihyvää tuottavaa. Keskushermostossa syntyy välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliini (opiaatteja), jotka vähentävät kipua ja tuovat hyvän olon tunteen. Pitkäaikainen stressi uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa. Tällöin veressä on pitkään korkea kortisolipitousuus, minkä takia elimistön energiavarat kuluvat loppuun ja se käyttää elimistön tarpeellisia proteiineja energiana, mikä johtaa laihtumiseen ja yleiskunnon heikkenemiseen. Elimistön immuunivaste on lisäksi alentunut, joten sairauksia voi tulla helpommin. Pitkäaikainen stressi vaikuttaa myös psyykeen (unettomuus, masentuneisuus, yleinen haluttomuus..).
Mitä stressissä (=elimistön reaktiot sen voimavaroja kuluttaviin fyysisiin tai psyykkisiin rasituksiin) tapahtuu?
Tapahtuu hermostollisia ja hormonaalisia muutoksia, joiden tarkoituksena on keskittää elimistön voimavarat energian tuotantoon ja kudostrn vaurioitumisen estämiseen. Stressin alussa toimii sympaattinen hermosto. Se ensinnäkin kasvattaa elimistön suorituskykyä (lisää sydämen lyöntitiheyttä, nostaa verenpainetta, kohdistaa verenkierron stressitilanteessa olevaan elimeen). Sympaattinen hermosto vaikuttaa myös lisämunuaisen ytimeen, joka erittää adrenaliinia. Adrenaliinikin kiihdyttää verenkiertoa ja lisäksi nostaa veren glukoosi ja rasvahappopitoisuutta.
Kun hypotalamus saa tietää stressistä, se käynnistää hormonaalisen ketjureaktion, jonka tuloksena lisämunuaisen kuori erittää kortisolia. Kortisoli edistää energiavarastojen käyttöönottoa ja estää kudosvaurioita (samanaikaisesti elimistön vastustuskyky heikkenee). vrt pitkäaikainen ja lyhytaikainen stressi.
Mitä kortisoli tekee stressin aikana ja mistä se erittyy?
Erittyy lisämunuaisen kuorelta aivolisäkkeen (hypotalamus -> aivolisäke) hormonin (kortikotropiini) käskyttämänä. Rasvaliukoinen steroidihormoni. Sitoutuu kohdesolun tumaan ja vaikuttaa suoraan solun geenien säätelyyn ja entsyymien tuotantoon. Kortisoli edistää energiavarastojen käyttöönottoa (maksassa syntyy ensyymejä jotka pilkkovat glykogeenia glukoosiksi, muissa kudoksissa proteiinien pilkkoutuminen lisääntyy) ja estää kudosvaurioita (ehkäisee elimistön reaktiota tulehduksiin vähentämällä valkosolujen pääsyä kudoksiin, ienentämällä imusolujen määrää ja estämällä kudoshormonien muodostumista, VASTUSTUSKYKY HEIKKENEE). Pitkäaikainen veren korkea kolesterolipitoisuus haitaksi (laihtuminen, yleiskunnon heikkeneminen, sairaudet)
