Anatomia ja Fysiologia 1, 2, 4, 5 Flashcards
(195 cards)
1
Q
Endosytoosi on kappaleiden kuljettamista solun ulkopuolelta sen sisään.
A
TOTTA
2
Q
Eksosytoosi on kappaleiden kuljettamista solun ulkopuolelta sen sisään.
A
VÄÄRIN. Solun sisäpuolelta ulkopuolelle.
3
Q
LDL-kolesteroli, hormonit ja kasvutekijät kulkeutuu solun sisälle eksosytoosina.
A
VÄÄRIN. Endosytoosina, solun ulkopuolelle syntyvän rakkulan avulla solun sisälle.
4
Q
Fagosytoosia kutsutaan myös solusyönniksi.
A
TOTTA
5
Q
Fagosytoosissa reseptorit muodostavat ulokkeita solukalvon ulkopuolelle olevia partikkeleita kohti ja sulkevat ne sisäänsä.
A
VÄÄRIN. Solukalvo muodostaa ulokkeita EI reseptorit
6
Q
Valkosolut ja makrofagit ovat solusyöjiä eli fagosyyttejä
A
TOTTA
7
Q
Solulima eli plasmalemma
A
VÄÄRIN. Solulima eli sytoplasma
8
Q
Solukalvo on latinankieliseltä nimeltään plasmalemma
A
TOTTA
9
Q
Solulima koostuu liuoksesta (sytosolista) ja soluelimistä (soluorganelleista)
A
TOTTA
10
Q
Solulimakalvosto on aina hyvin karkeaa ja koostuu levymäisistä kalvoista joiden pinnoilla on ribosomeja.
A
VÄÄRIN. Kalvostoa on sekä karkeaa että sileää
11
Q
Karkea solulimakalvosto osallistuu proteiinien kuljetukseen solun sisällä tumasta solukalvolle.
A
TOTTA
12
Q
Sileää solulimakalvostoa on paljon esimerkiksi proteiineja valmistavissa soluissa. Näitä proteineja voi olla hormonit ja entsymit.
A
VÄÄRIN karkeaa solulimakalvostoa on paljon näissä.
13
Q
Solulimakalvostoissa on mahdollista muokata ja jatkokäsitellä.
A
TOTTA
14
Q
Golgin laitteessa proteiinit pakataan ja siirretään kuljetettavaksi Golgin laitteen päästä.
A
TOTTA
15
Q
Karkea solulimakalvosto osallistuu lipidien, steroidihormonien yms muuttamiseen myrkyttömiksi.
A
VÄÄRIN. Sileä solulimakalvosto
16
Q
Mitokondriossa eli sauvajyväsissä ympäröi kolmoiskalvo.
A
VÄÄRIN. Kaksoiskalvo
17
Q
Mitokondrion tehtävänä on hiilidioksidin avulla muuttaa hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja solulle energiaksi (eli vedeksi ja hapeksi.)
A
VÄÄRIN. Muuten oikein mutta hapen avulla muuttaa energiaksi. ->vesi ja hiilidioksidi
18
Q
Mitokondrion energiavarastona toimii ATP-molekyylit.
A
TOTTA
19
Q
Mitokondrioiden määrä laskee liikunnan aikana.
A
VÄÄRIN. Kasvaa liikunnan aikana, koska hapen kulutuskin nousee
20
Q
Lysosomien hajottavalla entsyymillä epäillään olevan yhteyttä reumataudin niveltuhoon.
A
TOTTA
21
Q
Peroksisomit tuhoavat entsyymillään bakteereita, mikrobeja ja kuolleita sekä viallisia soluorganelleja.
A
VÄÄRIN. Lysosomit tuhoavat
22
Q
Lysosomaalisen entsyymin päästessä kudoksiin ne voivat aiheuttaa kudosvaurioita.
A
TOTTA.
23
Q
Peroksisomit ovat pieniä sukkulan muotoisia soluelimiä.
A
VÄÄRIN. Pyöreitä kuten lysosomit
24
Q
Peroksisomia hajottaa myrkyllisiä vetyperoksideja.
A
VÄÄRIN. Katalaasientsyymi tuhoaa. Peroksisomi aiheuttaa myrkyllistä vetyperoksidia pilkkomalla rasvahappoja.
25
Peroksisomia on runsaasti maksassa ja munuaisissa.
TOTTA
26
Peroksisomit tuottavat sappihappoja.
TOTTA
27
Solulimassa on rasva- ja hiilihydraattipisaroita, joita solut käyttävät energiakseen.
TOTTA
28
Karkean solulimakalvoston ribosomeja käytetään myös solun energian tuottamiseen.
VÄÄRIN. Solulimassa irrallaan olevia käytetään
29
Värekarvat ja siimat ovat osa solun tukirakennetta
TOTTA
30
Mikrofilamentit ja mikrotubulukset ovat proteiineja.
TOTTA. Proteiineja jotka muodostavat solun tukirangan.
31
Mikrofilamenttien liikkeisiin perustuu myös siittiösolun uintisiimojen liike.
VÄÄRIN. Mikrotubuluksen liikkeisiin EI mikrofilamentin
32
Tuma (nucleus) ohjaa kaikkia solun toimintoja
TOTTA
33
Tuma muodostuu kaksoiskierteisestä rihmastosta, joka koostuu deksiribonukleiinihappomolekyyleistä ja DNA:n toiminnan säätelyyn osallistuvista proteiineista
TOTTA.
34
DNA solun rakenne muodostaa geenin
VÄÄRIN. Geeni on vain lyhyt osa DNAsta ei se kokonaan
35
Tumakotelo on tuman ympärillä oleva yhtenäinen tiivis kalvosto joka suojaa tumaa solulimassa olevilta organelleilta.
VÄÄRIN. Tumakotelossa on aukkoja, tumahuokosia joista mm lähettä RNA pääsee kulkemaan.
36
Yksilön perimäaines on osa siitiö ja munasoluissa olevaa DNAn rakennetta.
VÄÄRIN. Perimäainesta on jokaisen solun sisältämässä DNAssa
37
Jokaisen solun proteiinisynteesi eli yksilöllinen toiminta pohjautuu DNAssa olevan perimäaineksen geneettiseen tietoon.
TOTTA
38
Proteiinisynteesissä tuman DNA-juosteesta kopioitu tieto siirretään proteiinien mukana solulimaan jossa se syntetisoidaan.
VÄÄRIN. Proteiinisynteesissä tuman DNA juosteesta kopioitu tieto siirretään RNAn avulla solulimaa pitkin solulimakalvoston ribosomeille syntetisoitavaksi proteiineiksi.
39
Lähetti-RNAn tehtävä on siirtää proteiinin geneettinen valmistusohje ribosomeille jotka syntetisoivat siitä proteiineja.
TOTTA
40
Veren sokeripitoisuuden noustessa haimasolujen tumassa alkaa proteiinisynteesi, jossa muodostetaan insuliinin esiaste lähetti RNAlle kuljetettavaksi.
Totta
41
Aktiivinen kuljetus on molekyylien kuljetusta solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.
TOTTA
42
Aktiivinen kuljetus ei tarvitse energiaa.
VÄÄRIN. Tarvitsee energiaa, passiivinen ja fasilitoitu ei tarvi.
43
Aktiiviseen kuljetukseen liittyviä kuljetusproteiineja solukalvolla kutsutaan pumpuiksi
TOTTA
44
Fasilioitu kuljetus on aktiivista ja kuluttaa energiaa
VÄÄRIN. Ei kuluta energiaa ja on passiivista
45
Fasilioitu kuljetus on avustettua kuljetusta, jossa kuljetus tapahtuu suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
TOTTA
46
Glykoosi-transportterit kuljettavat solun sisälle glukoosia joka pakataan valmiiksi varastomuotoon eli glykogeeniiksi.
TOTTA
47
GLUT on uniport-proteiini eli se voi tuoda solun sisään kerralla useamman molekyylin.
VÄÄRIN. Vain yhden yhdisteen.
48
Diffuusio on aineiden passiivista siirtymistä solukalvon läpi suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
TOTTA
49
Solukalvolla on kaksi kerrosta solukalvolipidejä.
TOTTA
50
Solukalvolipidin hydrofiilinen pää on vesiliukoinen ja sijaitsee solukalvon sisällä.
VÄÄRIN. Sijaitsee solukalvon ulkopinnalla.
51
Hydrofiilinen lipidi pää solukalvolla on vettä hylkivä.
VÄÄRIN. Vesiliukoinen
52
Hydrofobiset eli vettähylkivät lipidikerroksen päät sijaitsevat solukalvon sisällä.
TOTTA
53
Tavallisia solukalvolipidejä ovat proteiinit ja steroidit.
VÄÄRIN. Fosfolipidit ja kolesteroli.
54
Kolesteroli on yksi tavallisimmista solukalvolipideistä.
TOTTA. Niinkuin myös fosfolipidit.
55
Kaikki solun proteiinit sijaitsevat solukalvon sisällä.
VÄÄRIN. Proteiineja on myös mm. solukalvolla muodostamassa ionikanavia.
56
Mitokondrion tehtävä on tuottaa solulle energiaa.
TOTTA. Käyttää tähän solulimassa pilkkoutuneita hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja.
57
Ihon ja suolen epiteelisolut uusiutuvat noin 3viikon välein.
VÄÄRIN. Uusituu noin joka toinen viikko.
58
Keskushermoston solut säilyvät uusiutumattomina koko elämän.
VÄÄRIN. Osa uusiutuu.
59
Mitoosi on solun jakautumista.
TOTTA
60
Meioosi tarkoittaa solun jakautumista.
VÄÄRIN. Mitoosi!
61
Solunjakautumisessa eli mitoosissa emosolusta syntyy kaksi tytärsolua joilla on yksi oma kromosomi.
VÄÄRIN. Kromosemeja on kaksi, yksi isältä ja yksi äidiltä.
62
Sukusolut syntyvät mitoosin kautta.
VÄÄRIN. Meioosin.
63
Sukusolut jakautuvat kahteen ja tytärsolut ovat kromosomimäärältään haploidisia eli yksinkertaisia.
VÄÄRIN. Sukusolut jakautuvat neljään tytärsoluun ja ovat haploidisia.
64
Mitoosi tuottaa haploidisia tytärsoluja
VÄÄRIN. Diploidisia eli kaksinkertaisia
65
Meioosi tuottaa jakautumallaan neljä tytärsolua jotka ovat dploidisia eli kaksinkertaisia.
VÄÄRIN. Haploidisia eli yksinkertaisia.
66
Solun uudistumisvaihe (solusykli) käsittää väliväiheen eli interfraasin ja jakautumisen eli mitoosin.
TOTTA
67
DNAn kahdentuminen tapahtuu solusyklissä mitoosin aikana.
VÄÄRIN. DNAn lahdentuminen tapahtuu solusyklissä interfaasin aikana ennen varsinaista jakautumista.
68
Sukusolujen jakautumisessa eli meioosissa kolme tytärsolua luovuttavat massansa yhdelle. yksi munasolu.
TOTTA
69
Siittiöiden muodostuksessa kaikki neljä meioosissa muodostunutta tytärsolua kehittyy siittiöksi.
TOTTA
70
Kromosomien määrä terveellä lapsella on 47kpl.
VÄÄRIN. 46kpl
71
Solun energiana käytetään happea
TOTTA
72
Aivosolut vaativat paljon happea/energiaa toimiakseen ja siksi ne eivät kestäkkään hapettomuutta lainkaan.
VÄÄRIN. Kestävät hapen puutetta muutaman minuutin.
73
Hermosolut voivat tuottaa väliaikaisesti itse energiaa ilman happea. (aneaerobinen energiantuotto)
VÄÄRIN. Lihassolut voivat
74
Lepptilassa ja rasituksesta palautuessa lihakset käyttävät energianlähteinään rasvahappoja
TOTTA
75
Nopeassa fyysisessä suorituksessa lihassolut käyttävät solun glukoosin varastomuotoja.
TOTTA
76
Aivot läyttävät energian lähteenään lähes yksinomaan proteiineja
VÄÄRIN. Lähes yksin omaan glukoosia
77
Solujen tiiviitä liitoksia on aivojen verisuonissa, ruansulatuskanavassa ja munuaistubulusten epiteelissä.
TOTTA
78
Tiiviit liitokset mahdollistavat aineiden läpikulun solulta toisella säilyttääkseen tasapainon.
VÄÄRIN. Estää aineiden läpikulun solun ulkoisen nesyeen ja esim kapillaarien välillä.
79
Dosmosomit ovat vahvoja sidoksia joita on esim ihossa ja muissa venymistä vaativissa osissa.
TOTTA
80
Desmosomit eli vahvat liitokset estävät aineiden kulkeutumisen soluvälien läpi.
VÄÄRIN. Desmosomit eli vahvat liitokset sallivat kulkeutumisen. Toivoit liitokset ei salli.
81
Solujen välisiä liitoksia on kolmia erinlaisia.
TOTTA
82
Sydämessä on tiiviitä liitoksia mahdollistamaan vahvan sydämmen.
VÄÄRIN. Sydämessä on aukkoliitoksia jotka mahdollistavat sähkö ärsylkeen leviämisen sydänlihassoluihin. Ja desmosomiliitoksia jotka auttavat niitä supistumaan samanaikaisesti.
83
Lihakset liittyvät luihin jänteillä.
TOTTA
84
Luusto osallistuu verisolujen muodostukseen. Ne tuotetaan luun huokoisessa osassa.
VÄÄRIN. Verisoluja tuotetaan luissa, mutta niiden punaisessa luuytimessä
85
Vastasyntyneen luustosta hyvin pieni pinta-ala on punaista luuydintä.
VÄÄRIN, lähes kaikissa luissa. Aikuisilla muutamassa tietyssä
86
Lyhyitä luita kutsutaan myös putkiluiksi.
VÄÄRIN. Pitkiä luita kutsutaan niiden sisällä olevan ontelon buoksi putkiluiksi.
87
Luut muodostuvat lihasten kanssa samaan aikaan alkion mesodermaalisesta kudoksesta.
TOTTA
88
Pitkien luoden päitä kutsutaan diafyyseiksi.
VÄÄRIN. Niitä kutsutaan epifyyseiksi. Varsia kutsutaan diafyyseiksi.
89
Epifyysit ovat pitkien luiden päitä.
TOTTA
90
Hohkaluu on ulkokerroksen vahvaa luuta.
VÄÄRIN. Luun sisäosan huokoista luuta.
91
Pitkien luiden diafyysin keskellä on yleensä luuydinontelo, jonka täyttää sidekudokainen luuydin.
TOTTA
92
Luusto uusiutuu noin 10% kuukaudessa.
VÄÄRIN. Prosentin veran kuukaudessa
93
luukudoksen muokkaukseen osallistuu kolme solutyyppiä. Osteoblastit, osteoklastit ja osteosyytit.
TOTTA
94
Osteoklastisolut luovat uutta luukudosta jatkuvasti.
VÄÄRIN. Osallistuu luukudoksen hajottamiseen.
95
Osteoplastit kypsyvät luusoluiksi, osteosyyteiksi.
TOTTA.
96
Osteoblasti luo luuta ja osteoklasti tuhoaa.
TOTTA
97
Vuodelevossa ostepklastit luovat luusta vahvempaa ja tiheämpää.
VÄÄRIN. Luun tiheys pienenee.
98
Steroidihormonit heikentävät luun uusiutumista.
VÄÄRIN. Vahvistaa luun muodostumista. Kortisoli heikentää luuta.
99
Kortisoli heikentää luuta.
TOTTA
100
Sideliitpkset ja rustoliitokset joustavat huonosti.
TOTTA. Niitä on mm kallojen saunat eli sutuurat ja häpyluiden liitos
101
Synoviaalinivel muodostuu kahden luun liitoksesta missä toisessa on kuoppa ja toisessa nasta.
TOTTA
102
Nivelruston uusiutuminen on vilkasta, sillä sitä esiintyy erityisesti voimakkaan rasituksen alaisissa nivelliitoksissa.
VÄÄRIN. Koska nivelruatossa ei ole verisuonia sen uusiutuminen on heikkoa.
103
Elimistön suurin seesamluu sijaitsee polvessa ja se on nimeltään polvilumpio, patella.
TOTTA
104
Kyynärvarren flexio tarkoittaa käden koukistamista.
TOTTA
105
Polvinivelen ekstensio tarkoittaa jalan koukistamista.
VÄÄRIN. Ojentumista.
106
Aivolisäke sijaitsee kitaluun keskellä sijaitsevassa syvennyksessä nimeltä turkinsatula (sella turcica)
TOTTA
107
Nenäkuorikon luista keskikuorikko on itsenäinen luu.
VÄÄRIN. Alakuorikko on itsenäinen, keski ja yläkuorikko kuuluu seulaluuhun.
108
Selkärangassa eteenpäin muodostunut kaari on kyfoosi
VÄÄRIN. Eteenpäin lordoosi ja taaksepäin kyfoosi
109
Selkärangassa eteenpäin muodostunut kaari on lordoosi.
TOTTA. Taaksepäin on kyfoosi.
110
Normaalissa kaularangassa ja lannerangassa on lordoosi eli eteenpäin suuntautuva kaari.
TOTTA
111
Normaalissa rintarangassa on lordoosi eli eteenpäin suuntautuva kaari.
VÄÄRIN. Rintarangassa on kyfoosi eli taaksepäin kallistuma. Lanne ja kaularangassa on lordoosi
112
Nikaman okrahaarake suuntautuu eteenpäin.
VÄÄRIN. Taaksepäin.
113
Sivulle suuntautuvia poikkihaarakkeita on nikamassa neljä.
VÄÄRIN. Poikkihaarakkeita on kaksi.
114
Välilevyjen osuus on noin 15% selkärangan pituudesta.
VÄÄRIN. Noin 25%
115
Ristiselän nikamiin kohdistuu kaikista suurin paine.
VÄÄRIN. Lannenikamiin
116
Nikamista poikkeuksellisia ovat kaulanikamat 1. ja 3.
VÄÄRIN. 1. ja 2. kaulanikama
117
Kannattajanikaman avulla tapahtuu pään nyökyttäminen.
TOTTA
118
Kannattajanikama on latinankieliseltä nimeltään atlas.
TOTTA. kiertäjänikama on axis
119
Aksiksessa eli kiertäjänikamassa on aukko, johon atlasnikaman hammas sopii.
VÄÄRIN. Atlaksessa eli kannattajanikamassa on hammas joka sopii aksiksen eli kiertäjänikaman kuoppaan.
120
Ristiselkä on selkärangan liikkuvin osa.
VÄÄRIN. Kaularanka on liikkuvin osa.
121
Kylkiluita on 12kpl.
VÄÄRIN. Kylkiluupareja on 12kpl
122
Värttinäluu on kyynärvarren luista peukalon puolella
OIKEIN. Kyynärluu pikkurillin puolella
123
Ulospäin kiertyvä kääntöliike on nimeltään supinaatio
TOTTA
124
Sisäänpäin kirtyväkääntöliike on nimeltään myös supinaatio.
VÄÄRIN. Sisäänpäin kääntyvä on pronaatio. Ulospäin kiertyvä on supinaatio
125
Kyynärvarsi kykenee kiertymään pituusakselinsa ympäri 260astetta.
VÄÄRIN. 180astetta
126
Proksimaalisimmista luista puhuttaessa tarkoitetaan kauimpia luita vartalosta.
VÄÄRIN. Vartalon puolella lähimpänä olevia luita
127
Suoliluun ja reisiluun välinen side on elimistön vahvin side ja estää vartalon retkahtamisen eteenpäin.
VÄÄRIN. Vartalon retkahtamisen taaksepäin
128
Sääriluun ja pohjeluun välissä on vahva nivelpinta.
VÄÄRIN. Välillä on vahva luuvälikalvo.
129
Polvilumpio eli patella sijaitsee sääriluun nivelruston sisällä.
VÄÄRIN. Nelipäisen reisilihaksen jänteen sisällä
130
Lihassolut tarvitsevat aina hermosolun käskyn supistuakseen.
VÄÄRIN. Sydän ja sileälihassolut eivät tarvitse. Luustolihakset tarvii.
131
Lihakset ovat noin 60% kehon painosta
VÄÄRIN. Noin puolet
132
Lihastyypit voidaan jakaa rakenteeltaan neljään muotoon. Luustolihaksiin, poikkijuovaisiin lihaksiin, sileisiin lihaksiin ja sydänlihakseen.
VÄÄRIN. Kolmeen muotoon. Luustolihas ja poikkijuovainenlihas on sama asia
133
Luustolihas on lihasmuodoista suurin ja voi olla läpimitaltaan 200μm.
VÄÄRIN. 100μm
134
Lihasten supistumismekanismiin liittyy aina kalsiumin virtaus soluissa.
OIKEIN.
135
Yhden luustolihas syyn poikkimitta on aikuisella 0.01-0.1mm eli 100μm.
TOTTA
136
Sidekudoskalvot lihaksissa ulommaisista sisimpään ovat: epimysium, endomysium, perimysium.
VÄÄRIN. Epimysium, perimysium, endomysium
137
Poikkijuovainenlihas eli luustolihas muodostuu myofibrilleistä.
TOTTA
138
Luustolihaksen muodostavat myofibrillisäikeet muodostuvat kahdenlaisista myosiineistä, aktiini- ja myosiini nimisistä valkuisaineista rakentuneista filamenteista
VÄÄRIN. Muuten oikein mutta kahdenlaisista myofilamenteista EI myosiineistä
139
Luustolihaksessa aksonin vapauttama välittäjä aine on nimeltään astyylimololyytti.
VÄÄRIN. Asetyylikoliini
140
Lihaksen tuottana voima riippuu siitä kuinka paljon lihas supistuu.
VÄÄRIN. Riippuu siitä kuinka monta motorista yksikköä aktivoituu samanaikaisesti.
141
Sarkoplasmakalvosto on kaliumin varastoitumispaikka.
VÄÄRIN. Kalsiumin.
142
Myosiini on aktiinia kaksi kertaa paksumpi.
TOTTA
143
Lihassupistuksessa kalsiumioneja vapautuu ulos solusta ja natriumioneja virtaa solun sisään.
VÄÄRIN. Kalsiumioneja vapautuu, mutta ne jäävät solun sisälle ja solun kalsiumpitoisuus nousee. Aktiopotentiaali aiheuttaa myös natriumionien virtauksen solun sisälle.
144
Lihas voi veltostua supistumisen jälkeen vasta kun kalsiumit on pumpattu takaisin sarkoplasmakalvostoon carastoon ja solun kalsiumpitoisuus laskee.
TOTTA
145
Lihasta muuttamaton lihassupistus on isometrinen
TOTTA. Lihasta muuttava on isotoninen.
146
Hitaat lihassyyt ovat asentoa ylläpitäviä lihassyitä ja niisdä on vain vähän happea, sillä räjähtävää voimaa ei tarvita.
VÄÄRIN. Hitaita lihassyitä kyllä on paljon asentoa ylläpitävissä lihaksissa, mutta niidsä on paljon happea lihaksiin sitovaa myoglobiinia.
147
Nopeiden lihassyiden osuus raskaissa lihastöissä on suuri, sillä ne ovat nopeasti anaerobisieen työhön sopeutuvia.
TOTTA Nopeat lihassyyt myös väsyvät nopeasti!!
148
Lihassyy tyyppejä on kolme. Bopean ja hitaan välimuoto on välityyppi joka on nopea eikä väsy helposti, sillä se on sopeutunut sekä anaerobiseen että aerobiseen energiantuottoon.
TOTTA
149
Lihaksissa joissa on useita lihastyyppejä, yhteen motoriseen hermoon voi liittyä useita erilaisia lihassyytyyppejä.
VÄÄRIN. Yhteen motoriseen hermoon vain yhden tyyppisiä lihassyitä!
150
Luustolihas vaikuttaa silmässä mustuaisen kokoon ja linssin kuperuuteen.
VÄÄRIN. Sileälihas säätelee mustuaisen kokoa ja linssin kuperuutta.
151
Sileälihassolut eivät kykene uusiutumaan.
VÄÄRIN. Kykenevät koko elinajan, toisinkuin luustolihassolut
152
Sileälihaksessa on aktiinifilamentteja huomattavasti enemmän kuin myosiinifilamentteja. (18:1)
VÄÄRIN. Huomattavasti enemmän mutta 16:1
153
Kaikkien lihassolujen supistuminen perustuu aktiini- ja myodiinifilanenttien liukumisesta toistensa lomaan.
TOTTA
154
Sileälihassolun maksimaalinen supistusvoima on pienempi kuin luustolihassolulla.
VÄÄRIN. Yhtä suuri, mutta toiminta on vain hitaampaa.
155
Sympaattinen hermosto sekä lisämunuisen ytimestä vaoautuva noradrenaliini ja adrenaliini kykenevät kiihdyttämään sydämen sykettä.
TOTTA
156
Parasympaattinen hermosto kykenee kiihdyttämään sydämen sinusrytkiä ja näin vaikuttamaan sydänlihaksen toimintaan.
VÄÄRIN. Parasympaattinen hermosto hidastaa sydämen sykettä.
157
Jos sydänlihassolujen hapsen saanti estyy sen supistuskykyä lakkaa noin minuutissa.
VÄÄRIN. 30sekunnissa
158
Luustolihas kiinnittyy yleensä molemmista päistään jänteillä luihin.
TOTTA
159
Luustolihaksen vähemmän liikkuva jänne on nimeltään insertio.
VÄÄRIN. On nimeltään origo ja vastakkaisen pään kiinnityskohta insertio
160
Luustolihaksen liittymiskohtia ovat aina luut.
VÄÄRIN. Voi olla myös iho tai elin
161
Aksiaalisten lihasten tehtävä on yläraajojen liikkeet ja hallinta.
VÄÄRIN. Pystyasennon ylläpitäminen.
162
Kylkivälilihakset ovat tärkein sisäänhengityslihas.
VÄÄRIN. Pallea on tärkein
163
Sisempien kylkivölilihasten merkittävin tehtävä on rasituksen aikana, kun sisemmät kylkivälilihakset tehostavat uloshengitystä.
TOTTA. Ulommat tehostavat sisäänhengitystä supistuessaan.
164
Joillain lihaksilla on vastavaikuttaja eli antagonisti.
TOTTA
165
Räätälinlihas on kehon pisin ja vahvin lihas, räätälin lihas sijaitsee reidessä.
VÄÄRIN. Pisin, mutta lihasvoima on heikko
166
Elimistön suurin lihas on nelipäinen reisilihas
TOTTA
167
Plasma sisältää solujen ja verihiutaleiden lisäksi kaikki veren ominaisuudet.
VÄÄRIN. Kaikki ominaisuudet Lukuunottanatta soluja ja verihiutaleita
168
Plasma ei kykene hyytymään ilman verihiutaleita.
VÄÄRIN. Omat hyytymistekijät joita käyttämällä hyytyy geelimäiseksi.
169
Kun plasmasta poistetaan lisäksi hyytymistekijät, saadaan aikaiseksi veriheraa eli seerumia.
VÄÄRIN, kun verestä poistetaan solut ja hyytymistekijät saadaan aikaiseksi veriheraa eli seerumia.
170
Punasolujen tehtävänä on toimia elimistön puolustusjärjestelmänä.
VÄÄRIN. Pääasiallinen tehtävä on kuljettaa happea kudoksiin ja hiilidioksidia pois kudoksista
171
Valkosolujen tehtävä on toimiä osana elimistön puolustusjärjestelmää
TOTTA.
172
Punasolujen määrä kasvaa huomattavasti tulehduksissa.
VÄÄRIN. Valkosolujen määrä kasvaa
173
Lapsilla hemoglobiini on suurimmillaan kymmenennen ikävuoden kohdalla.
VÄÄRIN. Vastasyntyneenä
174
Laskimoveren happikyllästeisyys on soluille luovutuksen jälkeen noin 75-87%.
VÄÄRIN. 60-70%
175
Jyväsettömiä valkosoluja kutsutaan myös granulosyyteiksi.
VÄÄRIN. Jyväsellisiä kutsutaan myös granulosyyteiksi.
176
Jyväsettömät solut värjäytyvät värjäyskokeissa.
VÄÄRIN. Granulosyytit eli jyväselliset
177
Solujen sivelyssä käytetään happamia ja emäksisiä värjäysaineita.
OIKEIN
178
Valkosolujen granulosyyttejä tutkiessa sivelykokeessa happamilla sivelyvalmisteilla värjääntyy eusinofiiliset solut ja emäksisillä basofiiliset solut.
TOTTA
179
Granulosyyttiset solut voivat reagoida myös molempiin värjäysvalmisteisiin, silloin niitä kutsutaan neutrofiilisiksi soluiksi.
TOTTA
180
Jyväsellisistä valkosoluista neutrofiilisiä on vähiten 0,5-1%
VÄÄRIN.
Basofiilisia vähiten 0,5-1%
Eosinofiilisia 2-4%
Neutrofiilisia 60-70% ENITEN
181
Lymfosyytit voivat muiden solujen tavoin muodostua vain luuytimessä.
VÄÄRIN. Myös imukudoksissa, kuten imusolmukkeissa, pernassa, kateenkorvassa, risakudoksessa ja eräissä muissakin imukudoksissa
182
Homeostaasia tarkkailevia tunnistinsoluja on mm. osmoreseptorit ja baroreseptorit
OIKEIN
183
Maksa erittää elinistöön insuliinia.
VÄÄRIN. Haima erittää
184
98% elimistön alkuaineista muodotuu hiilestä, hapesta ja vedystä. HHV
OIKEIN
185
Kehossa on useita orgaanisia makromolekyylejä, mm. hiilihydraatit, rasvat, oroteiinit ja nukleiinihapot.
TOTTA. Orgaaniset on hiiiltä sisältäviä pitkiä ketjuja joissa useita molekyylejä liittyneenä
186
16 hiiltä sisältäviä rasvahappoja kutsutaan linoleenihapoksi, eikä elimistö pysty syntetisoimaan sitä pitempiä rasvahappoja.
VÄÄRIN. 16 hiiltä on palmitiinihapossa, elimistö pystyy syntetisoimaan sen muttei sitä pitempiä rasvahappoja kuten elimistölle välttämätön 18hiiltä sisältävä linoleenihappo.
187
Linoleenihappoa kutsutaan myös omega3 rasvahapoksi
TOTTA
188
Linoleeni rasvahappo on tyydyttymätön rasvahapoo
TOTTA
189
Proteiinit muodostuu aminohappojen muodostamista polypeptidiketjuista.
TOTTA.
190
Sydäninfarktin voi todeta verinäytteestä etsittävän kaliumin määrän perusteella.
VÄÄRIN. Entsyymiä kreatiinikinaasia CK
191
DNA ja RNA ovat rakenteeltaan nukleiinihappoja
TOTTA
192
DNAssa 1juoste kun RNAssa on kaksi
VÄÄRIN
193
DNAn tehtävänä on perimän säilytys
TOTTA
194
DNAssa oleva geeni kopioidaan RNAhan jonka ohjeen perusteella proteiinit valmistetaan
TOTTA
195
DNAn sitoutuminen toisiinsa kierteisessä juosteessa on A-T ja G-C
TOTTA
