Biologia 3 - Solu ja perinnöllisyys Flashcards
(67 cards)
1
Q
Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin, joita ovat
A
bakteerit
arkeonit
tumalliset
2
Q
Eliömaailman kuusi kuntaa
A
bakteerit arkeonit alkueliöt (esim. viherlevät, limasienet, alkueläimet) kasvit sienet eläimet
3
Q
Virukset jätetään eliömaailman luokittelun ulkopuolelle, sillä
A
niillä ei ole solurakennetta.
4
Q
Eliöt, joilta puuttuu tuma
A
bakteerit
arkeonit
5
Q
Virusten olemassaolo on riippuvaista muista soluista, sillä
A
voidakseen lisääntyä, niiden on päästävä elävän solun sisälle.
6
Q
Mitä etua eliöille on solujen pienestä koosta? Miksi?
A
Solujen pinta-alan ja tilavuuden suhde on silloin suuri.
Solu pystyy reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin.
7
Q
Bakteerit ja arkeonit ovat läpimitaltaan noin
A
1-10 μm (0,001-0,010mm)
8
Q
Tumallisten solujen läpimitta vaihtelee
A
10-100 μm (0,01-0,1mm)
9
Q
Muunna mittayksiköihin
1 mm = ? (mikrometriä)
1 μm = ? (nanometriä)
A
1 mm = 1000 μm
1 μm = 1000 nm
10
Q
Selitä mitä solut ovat
A
mikroskooppisen pieniä elämän rakenne- ja toimintayksikköjä.
11
Q
Mistä solujen muoto riippuu?
A
Niiden toiminnasta ja erikoistumisesta erilaisiin tehtäviin.
12
Q
Eläinten soluissa esiintyy 25 erilaista alkuainetta. Näistä eniten esiintyy (96%)…
Nimeä neljä alkuainetta.
A
hiiltä (C)
Vetyä (H)
Typpeä (N)
Happea (O)
13
Q
Vesi on solujen tärkein…
A
epäorgaaninen yhdiste
14
Q
Vesi on tärkein epäorgaaninen yhdiste soluille sen ominaisuuksien vuoksi. Mitä ominaisuuksia vedellä on?
A
- Hyvä liuotin (johon esim. happi, hiilidioksisidi ja suolat liukenevat)
- Monille soluille reaktioden lähtöaine tai reaktiotuote.
- Nestejännitys, eli solun sisäinen paine antaa soluille muotoa ja lujuutta (vetysidokset vesimolekyylien välillä).
15
Q
Orgaaniset yhdisteet
Hiilellä on erityinen taipumus muodostaa suuria molekyylejä. Nimeä neljä tärkeää orgaanista yhdistettä.
A
hiilihydraatit
lipidit eli rasva-aineet
proteiinit
nukleiinihapot
16
Q
Soluissa tapahtuvien reaktioiden käynnistäjinä ja nopeuttajina toimivat erilaiset…
A
entsyymit
17
Q
Solut säätelevät niissä tapahtuvia reaktioita ________ ja ________ avulla.
A
geenien
entsyymien
18
Q
In vivo
A
elävässä organismissa tehty tutkimus
19
Q
In vitro
A
koeputkessa tehtävä tutkimus
20
Q
In silico
A
tietokoneella tehtävä / tietokonesimuloitu tutkimus
21
Q
Solun rakenteen erotteluun käytettävä tekniikka (laite)
A
sentrifugi (erottelee massaltaan erilaisia solun osasia linkoamalla)
22
Q
Bioinformatiikka yhdistää…
A
biologista tietoa, matematiikkaa, tilastotietoa ja tietotekniikkaan perustuvia mallinnuksia.
23
Q
Tärkein solun ominaisuus on se,
A
millaisia proteiineja se tuottaa.
24
Q
Ekosysteemin tuottajia ovat
A
kasvit
levät
syanobakteerit
25
Tuottajat saavat kaiken tarvitsemansa energian
auringon valon avulla valmistamastaan glukoosista.
26
Kuluttajat saavat energiansa
ruuan sisältämistä ravintoaineista.
27
Energia muuntuu soluille käyttökelpoiseen muotoon
monivaiheisissa kemiallisissa reaktioissa.
Näissä reaktioissa muodostuu runsasenergisiä yhdisteitä (esim. ATP.tä), joihin reaktioissa vapautuva energia sitoutuu.
28
Mihin ATP-molekyylejä tarvitaan?
energian välitykseen. ATP-molekyylit toimivat energian välittäjinä.
29
ATP tulee sanasta
adenosiinitrifosfaatti
30
ADP tulee sanasta
adenosiinidifosfaatti
31
AMP tulee sanasta
adenosiinimonofosfaatti
32
Runsasenergiset yhdisteet (ATP, ADP...) koostuvat osista, joita ovat
emäsosa
sokeriosa (riboosi)
fosfaattiosat
33
Mitä tapahtuu, kun ATP-molekyylistä purkautuu sidoksia (fosfaattiosan irrotessa)
solun käyttöön vapautuu energiaa
34
ATP > ADP > AMP
sidokset (fosfaattiosat) purkautuvat, energiaa vapautuu
35
AMP > ADP > ATP
energiaa sitoutuu ja fosfaattiosaan kiinnittyy uusi fosfaatti
36
Valoreaktiot tarvitsevat
vettä (H2O)
| säteilyenergiaa (näkyvä valo)
37
Valoreaktioissa vapautuu
happea
38
Valoreaktiossa sitoutuu
ATP
| NADPH
39
Hiilen sitomisreaktiossa (pimeäreaktio) sitoutuu
hiilidioksidia (CO2)
40
Pimeäreaktiossa (eli ___________) syntyy
glukoosia
41
Fotosynteesin reaktioyhtälö
hiilidioksidi + vesi → glukoosi (rypälesokeri) + happi
42
Fotosynteesissä...
epäorgaanisista raaka-aineista valmistuu kasvien viherhiukkasissa valoenergian avulla orgaanista ainetta eli glukoosia (rypälesokeria) ja sivutuotteena happea.
43
Selitä mikä on kloroplasti ja mitä se tekee
- viherhiukkanen
- sitoo valoenergiaa yhteyttämiskalvostojensa avulla
- soikea kaksinkertaisen kalvon ympäröimä soluelin
- yhteyttämiskalvostoissa väriaineita (esim. klorofylli eli lehtivihreä), tavataan myös punaisia, oransseja ja ruskeita yhteyttämisaineita.
44
Nimeä viherhiukkasen osat
```
ulkokalvo
sisäkalvo
dna
nestemäinen välitila
yhteyttämiskalvosto (jossa sijaitsee yhteyttämisväriaineet)
ribosomit
```
45
Missä kasvin osissa sijaitsee eniten viherhiukkasia?
Lehtien yläpinnan alla yhteyttämisssolukossa (jopa 30-40kpl yhdessä solussa)
46
Kasvin lehtiin siirtyy ilmasta hiilidioksidia ja poistuu vettä ___________ kautta
ilmarakojen
47
Veden kulku putkilokasvissa
juuret → varsi (johtojänteiden puuosaa pitkin) → lehtien lehtisuoniin → lehden yhteyttämissolukkoon → viherhiukkasiin
48
Selitä ilmarakojen mekanismia
mikroskooppisen pieniä ilmarakoja ympäröi kaksi huulisolua. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen perustuu huulisolujen nestejännityksen vaihteluihin.
Suuri nestejännitys → pullistuu ja avautuu
Pieni nestejännitys → kutistuu ja sulkeutuu
Jännityksen muutos aiheutuu eri ionien siirtymisistä ympärillä olevista soluista huulisoluihin ja niistä ulos. Ionien liike vaikuttaa veden siirtymiseen.
Veden vähyys saa huulisolut veltostumaan ja ilmaraot sulkeutumaan.
Kuumalla ja tuulisella säällä ilmaraot ovat usein kiinni, jottei kasvista haihtuisi vettä pois. Myös hiilidioksidin ja hapen kulku ilmarakojen kautta estyy.
49
Kun säteily osuu kasvin lehteen, se imeytyy eli...
absorboituu viherhiukkasten eli väriainemolekyyleihin.
Väriainemolekyylit virittyvät, jolloin niiden elektronit siirtyvät siirtyvät korkeammalle energiatasolle.
Tällöin valoenergiaa muuntuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi.
50
Fotosynteesissä viritysenergian avulla
vesi hajoaa vetyioneiksi (H+) eli protoneiksi, elektroneiksi (e-) sekä hapeksi.
Vedynsiirtäjämolekyylit vastaanottavat elektroneja ja vetyioneja, jolloin ne pelkistyvät.
Vedynsiirtäjämolekyylit kuljettavat vetyioneja pimeäreaktioihin. Valoreaktiossa muodostuu myös ADP:stä ATP:tä. Sitoutunutta energiaa tarvitaan seuraavaksi pimeäreaktiossa.
51
Missä pimeäreaktiot tapahtuvat
viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa
52
Mistä pimeäreaktio saa energiansa
ATP-molekyylien runsasenergisten sidosten purkautuessa.
Hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy monivaiheisen reaktiosarjan lopputuotteena glukoosia eli rypälesokeria, jonka kemiallisiin sidoksiin alun perin auringon valoenergia on nyt sitoutuneena.
53
Proteiinisynteesin kolme vaihetta
1. Transkriptio
2. Silmukointi
3. Translaatio
54
Selitä transkription vaiheet (proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe)
1. DNA:n kaksoiskierre avautuu koodattavan geenin kohdalta
2. RNA-polymeraasientsyymi rakentaa esiaste-RNA:ta
DNA:n mallijuosteen vierelle nukleotidi kerrallaan emäspariperiaatteen mukaisesti.
55
Selitä silmukoinnin vaiheet (proteiinisynteesin toinen vaihe)
1. Silmukoinnissa esiaste-RNA:sta poistetaan kaikki intronit (intronit ovat geenien ei-koodaavia alueita, ne osallistuvat geenien säätelyyn). Ne täytyy poistaa ennen kuin proteiinia aletaan rakentamaan.
2. Jäljelle jää koodaavat alueet eli eksonit, jotka liitetään yhteen lähetti-RNA:ksi.
3. Valmis lähetti-RNA poistuu tumahuokosten kautta solulimaan.
56
Selitä translaation vaiheet (proteiinisynteesin kolmas vaihe)
1. Lähetti-RNA kiinnittyy ribosomiin
2. Lähetti-RNA liukuu ribosomin läpi ja siirtäjä-RNA:t tuovat paikalle aminohappoja
3. Kun siirtäjä-RNA tunnistaa oikean paikan kolmella tunnistusemäksellään (eli antikodonilla), se pariutuu hetkeksi lähetti-RNA:n kanssa.
4. Pariutumisen seurauksena siirtäjä-RNA:n aminohappo irtoaa, joka liittyy kasvavaan polypeptidiketjuun
5. Sidoksen muodostumisen jälkeen ribosomi liukuu lähetti-RNA:ta eteenpäin, yksi siirtäjä-RNA irtoaa ja seuraava sitoutuu samalla tavalla kuin aikaisempikin.
6. Polypeptidi jatkaa kasvamistaan, kunnes ribosomille saapuu lopetuskolmikko ja aminohappoketju irtoaa ribosomista.
Tämän jälkeen proteiini laskostuu toimivaan kolmiulotteiseen rakenteeseen (tertiaarirakenne). Lopuksi valmiit proteiinit kulkeutuvat Golgin laitteeseen, jossa ne viimeistellään ja lähetetään lopulliseen määränpäähänsä, vaikka solukalvolle.
57
Proteiinisynteesi - Aminohappoja on 20 erilaista, mutta emäksiä on vain neljää. Sen takia jokaista aminohappoa vastaa aina jokin tietty kolmen DNA:ssa peräkkäin olevan DNA:n sarja eli kodoni.
Lähetti-RNA:ssa emäskolmikko AUG vastaa aina aloituskodonia ja UAA, UAG tai UGA lopetuskodonia.
-
58
Miten proteiinisynteesi eroaa esitumaisilla (prokaryoottisoluilla) aitotumaisista (eukaryoottisoluista)?
Esitumaisten geeneissä ei ole introneita, joten niiden ei tarvitse tehdä myöskään silmukointia. Lisäksi esitumaisilla ei myöskään ole tumaa, joten DNA ja ribosomit ovat solulimassa.
Näin ollen proteiinien tuotanto on nopeaa: aminohappoketjun rakentuminen voi alkaa heti, kun lähetti-RNA:ta alkaa syntyä.
59
Kodoni on...
geneettisen informaation pienin yksikkö, DNA-molekyylissä (sekä lähetti-RNA-molekyylissä) oleva kolmen peräkkäisen nukleotidin (tai emäksen) ryhmä, jonka mukaan tietty aminohappo liittyy muodostuvaan peptidiketjuun translaatiossa.
60
Valikoivassa silmukoinnissa...
Yhdestä geenistä saadaan tuotettua useita erilaisia proteiineja vaihtoehtoisen silmukoinnin avulla. Silmukointiin osallistuvat entsyymit poistavat intronien lisäksi osan eksoneista ja yhdistävät jäljelle jääneet eksonit lähetti-RNA:ksi.
61
Proteiinin kolmiulotteinen rakenne määräytyy...
aminohappojärjestyksen perusteella
62
Missä proteiinit valmistetaan?
vapaissa ribosomeissa solulimassa tai solulimakalvoston ribosomeissa
63
Solun omaan käyttöön tuotettavat proteiinit rakennetaan yleensä...
solulimassa olevissa vapaissa ribosomeissa
64
Muiden solujen käyttöön tulevat proteiinit tai solun omiksi kalvoproteiineiksi tulevat proteiinit valmistetaan...
karkeaan solulimakalvostoon kiinnittyneissä ribosomeissa
65
Karkeassa solulimakalvostossa syntyneet proteiinit pakataan...
kalvorakkuloihin ja siirretään niissä Golgin laitteeseen
66
Golgin laitteessa entsyymit...
muokkaavat proteiineja liittämällä niihin mm. hiilihydraattiosia. Lopuksi proteiinit pakataan uudestaan kalvorakkuloihin.
67
Proteiinisynteesiin osallistuvat
- Dna (sisältää geneettisen informaation)
- Tumajyvänen (ribosomien rakenneosien synty)
- Ribosomi (rakentaa aminohappoketjun)
- Lähetti-RNA (siirtää DNA:n viestin solulimaan)
- Siirtäjä-RNA:t (tuovat tietyn aminohapon ribosomille)
- Solulimakalvosto (varastoi ja kuljettaa proteiineja)
- Golgin laite (muokkaa ja pakkaa proteiineja)
- Mitokondrio (saadaan aminohappoketjun
rakentamiseen tarvittava energia ATP-molekyyleistä.
