Biologia Flashcards
(171 cards)
1
Q
Kitiini on
A
Polysakkaridi
2
Q
Selluloosa koostuu
A
Glukoosimolekyyleista, polysakkaridi
3
Q
Mesosomi
A
Soluhengityskalvosto
4
Q
Tylakoidikalvosto
A
Yhteyttämiskalvosto
5
Q
Pyöreä bakteeri
A
Kokki
6
Q
Sauvamainen bakteeri
A
Basilli
7
Q
Käyrä sauvamainen bakteeri
A
Vibrio
8
Q
Kierteinen sauvamainen bakteeri
A
Spirokeetta
9
Q
Parettain
Ketjuina
Rykelminä
Kasvava pyöreä bakteeri
A
Diplokokki
Streptokokki
Stafylokokki
10
Q
Transformaatio
A
Geenejä kuolleilta bakteereilta
11
Q
Konjugaatio
A
Geenejä toiselta bakteerilta piluksen kautta
12
Q
Transduktio
A
Geenejä bakteriofagilta
13
Q
Miten bakteeri liittää sisäänsä tulleen kromosomin palan omaan perimäänsä
A
Katkaisemalla kromosomin kohdasta johon toinen pala kuuluu, poistamalla nykyisen geenin ja liittämällä uuden geenin nykyisen geenin tilalle.
Vanha geeni joko hajotetaan solun sisällä tai eritetään ulos solusta
14
Q
Patogeeninen
A
Taudinaiheuttaja
15
Q
Solukalvon proteiinit & niiden tehtävät
A
1) kuljettajaproteiinit: aktiivinen aineiden kuljetus solukalvon läpi
2) rakenneproteiinit: solukalvon rakenne osia
3) kiinnittymisproteiinit: kiinnittää solut toisiinsa
4) ionikanavat: ionien kulku
5) reseptoriproteiinit: vastaan ottavat viestejä
16
Q
Solukalvon tehtävät
A
1) mekaaninen tuki, rajaa solua
2) ylläpitää solunsisäisiä olosuhteita aineenvaihduntareaktioille suotuisina
3) valikoi solun sisään otettavat ja sieltä poistettavat aineet
4) välittää viestit solulimaan/tumaan
5) tunnistavat soluja pintamolekyylien avulla
6) muodostaa solujen väliset liitokset
7) osallistuu solujen väliseen viestintään ja yhteistoimintaan
8) kemiallisten reaktioiden tapahtumapinta
17
Q
Kasvisolun soluseinä koostuu
A
Selluloosasta
Hemiselluloosasta
Ligniinistä
Pektiinistä
18
Q
Mikroputkien tehtävät
A
1) säädellä •soluelinten paikkoja •reseptorien sijaintia solukalvolla •solun liikkeitä •aineiden kuljetusta 2) antaa solulle muodon
19
Q
Lysosomin tehtävät
A
Hajottaa: soluihin tulleita ravintoaineita( hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja), jätteitä ja kuolleita soluelimiä
Hajottaa myös koko solun, kun solu kuolee
20
Q
Sileän solulimakalvoston tehtävät
A
1) lipidien valmistus
2) Ca2+ varastointi & vapautus lihassoluissa= sarkoplasmakalvosto
3) hiilihydraattien metabolia
4) detoksikaatio eli myrkkyjen muokkaus vaarattomiksi maksassa
21
Q
Soluntukirangan säikeet
A
Mikrotubulukset
Mikrofilamentit
Välikokoiset säikeet
22
Q
Homeostasia
A
Elimistön sisäinen tasapainotila
23
Q
Apoptoosi
A
Ohjelmoitu solukuolema
24
Q
Karsinogeeni
A
Syöpää aiheuttava tekijä
25
Esisyöpägeeni
Säätelee solujen jakautumista!
| Toimii myös normaaleissa soluissa
26
Onkogeeni
Syöpägeeni saa solun jakautumaan hallitsemattomasti
27
Metaasi
Etäpesäke (syövän)
28
Astrosyytti
Muodostaa veriaivoesteen
| Gliasilu eli hermotukisolu tyyppi
29
Oligoendrosyytti
Hermotukisolu eli gliasolutyyppi
| Muodostaa myeliinituppea keskushermostossa
30
Mikrogliasolut
Hermotukisoluja
| Syöjäsoluja
31
Dermis
Ihon verinahka
32
Korium
Ihon verinahka
33
Adiposyytti
Rasvasolu
34
Kondrosyytti
Rustosolu
35
Osteoblasti
Luusolu, muodostaa luuta
36
Osteoklasti
Luusolu, hajottaa luuta
37
Epifyysi
Luun kasvulevy
38
Epiteelikudostyypit
Yksinkertainen
• levyepiteeli
• kuutioepiteeli
• lieriöepiteeli
Kerrostunut
• levyepiteeli
• lieriöepiteeli
• kuutioepiteeli
Välimuotoinen epiteeli
39
Eksokriininen
Avoeritteinen
40
Endokriininen
Umpieritteinen
41
Megakaryosyytti
Muodostuu luuytimessä
Kypsyessään kulkeutuu luuytimestä keuhkoihin
Hilseilee verihiutaleita
42
Puriinit
A G
43
Pyrimidiinit
C, T, U
44
Emäkset jaetaan
Puriineihin ja pyrimidiineihin
45
Transkription päätehtävä
Suojella DNA:ta
46
Essentiaali
Välttämätön aminohappo
47
Kuinka monta essentiaalia on aikuisilla? Entä lapsilla?
8/10
48
Irreversiibeli
Palautumaton
49
Kompetitiivinen
Kilpaileva
50
Allosteerinen säätely
Tietty tekijä joko stimuloi tai hidastaa entsyymin toimintaa
51
Kovalenttinen säätely
Entsyymin rakennetta muutetaan kovalenttisin sidoksi -> entsyymin toiminta muuttuu pysyvästi
52
Kuuloluut
Vasara alasin jalustin
53
Korvatorven tehtävä
Ylläpitää välikorvan ilman painetta yhtä suurena kuin ulkoilmanpaine
54
Ulkokorvan osat
Korvanlehti
Korvakäytävä
Tärykalvo
55
Parakriininen
Paikallinen
56
Aggregaatio
Yhteen liittyminen
57
Vasopressiini
ADH eli antidiureettinen hormoni valmistetaan hypotalamuksessa, mutta eritetään aivolisäkkeen takalohkosta
58
Hypofyysi
Aivolisäke
59
Adenohypofyysi
Aivolisäkkeen etulohko
60
Somatotropiini
```
Eli kasvuhormoni (erittyy aivolisäkkeen etulohkosta)
• tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja -> proteiinisynteesi tehostuu -> kudosten kasvu kiihtyy
• tehostaa kudoshormonin eritystä maksassa, lihaksissa ja munuaisissa -> rusto-/luukufoksen muodostuminen tehostuu-> rustosolujen muuttuminen luusoluiksi tehostuu-> pituuskasvu
•vaikuttaa veren glukoosipitoisuuteen tehostamalla rasvojen pilkkoutumista sekä vähentämällä glukoosin ottoa soluihin (nostaa veren glukoosipitoisuutta)
```
61
Tyreotropiini
Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka lisää kilpirauhasen hormonieritystä
62
Kortikotropiini
Stimuloi lisämunuaisen kuoren hormonieritystä
| Erittyy aivolisäkkee etulohkosta
63
Prolaktiini
Saa aikaan maidon erityksen synnytyksen jälkeen
| Erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
64
Gonadotropiinit
FSH ja LH
65
Follitropiini
Eli FSH eli follikkeleita stimuloiva hormoni erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
Naisilla: saa munasolun kypsymään munarakkulassa
Miehillä: siittiöiden kypsyminen kiveksissä
66
Lutropiini
LH erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
Naisilla: ovulaatio; munarakkulan kehittyminen keltarauhaseksi
Miehillä: testosteronin muodostuminen kivesten välisoluissa
67
Aivolisäkkeen etulohkon hormonit
```
Somatotropiini
Tyreotropiini
Kortikotropiini
Prolaktiini
FSH eli follitropiini
LH eli lutropiini
```
68
Neurohypofyysi
Aivolisäkkeen takalohko
69
Mureiini koostuu
Sokereista ja aminohapoista
70
Totipotentti
Kaikkikykyinen kantasolu
| Voi erilaistua erilaisiksi kudostyypeiksi
71
Pluripotentti
Lähes kaikkikykyinen kantasolu
| Voi erilaistua kaikiksi yksilön soluiksi, mutta EI istukan soluiksi
72
Multipotentti
Monikykyinen kantasolu
| Voi erilaistua moniksi eri kudostyypeiksi
73
Aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan
Vain yhden elimen kudoksiksi
74
Oosyytti
Munasolun varhaismuoto
| Muodostunut sikiökaudella
75
Follikkeli
Munarakkula
76
Tsygootti
Hedelmöittynyt munasolu
77
Morula
16-soluinen hedelmöittynyt munasolu
78
Blastokysti
Alkiorakkula
79
Trofoblasti
Ulkokerros (alkiorakkulan eli blastokystin)
| Muodostaa ulomman sikiökalvon eli suonikalvon, ravitsemuskalvon ja istukan sikiön puoleisen osan
80
Embryoblasti
Sisäsolumassa ( alkiorakkulan eli blastokystin)
| Muodostaa sisemmän sikiökalvon eli vesikalvon ja sikiön
81
Blastoseeli
Alkiorakkulan ontelo
| Muodostaa ruskuaispussin, joka osallistuu ravintoaineiden kuljetukseen ennen istukan kehittymistä
82
Implantaatio
Alkiorakkula kaivautuu ulkokerroksen solujen avulla kohdun seinään
83
Gastrulaatio
Alkiolevyn jakautuminen kolmeksikerrokseksi
84
Endodermi
Sisäkerros (alkiolevyn)
| Muodostaa alkusuolen, hengitys-/ruuansulatuselimistö ja niiden epiteelikudokset, maksa, haima
85
Mesodermi
Keskikerros (alkiolevy)
| Muodostaa verenkierto-/ erityselimistöt, sukuelimet, tuki-/lihaskudokset, perna, ruumiinontelo, epiteelikudokset
86
Ektodermi
Ulkokerros(alkiolevy)
Reuna-alueesta iho
Keskiosasta hermostolevy
87
Neurulaatio
Hermostolevy pitenee ja kaartuu hermostoputkeksi, josta muodostuu aivot ja selkäydin
88
Amnionontelo
Vesikalvonontelo
89
Amnion
Vesikalvo
90
Korion
Suonikalvo
91
Allantois
Rakkokalvo
92
Sikiökalvot
1. Vesikalvo eli amnion
2. Suonikalvo eli korion
3. Rakkokalvo
4. Ravitsemuskalvo muodostuu kun suonikalvo, rakkokalvo ja alkiorakkulan ulkokerros eli trofoblasti sulautuvat yhteen
93
Napavaltimo vie
Vähähappista verta sikiöstä äitiin
94
Napalaskimo vie
Hapekasta verta äidistä sikiöön
95
Elämän tunnusmerkit
1) järjestäytyneisyys
2) samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
3) DNA/RNA
4) lisääntyminen
5) elämänkaari
6) itsesäätelykyky
7) metabolia eli aineenvaihdunta
8) evoluutio
96
Muovautumismuuntelu
Ympäristötekijöiden aiheuttamaa muuntelua yksilössä, ominaisuudet hankittuja-> ei periydy
97
Asidofiili
Arkki, joka elää happamissa olosuhteissa
98
Nitrifikaatio
Ammonium-ionit nitraatti-ioneiksi
| VAATII HAPPEA
99
Denitrifikaatio
Nitraatti-ionit ilmakehän typeksi
| HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA
100
Analoginen rakenne
Samantoimien rakenne eli rakenne, joka on kehittynyt kahdelle eri lajille ympäristöön sopeutumisen vuoksi, mutta lajeilla ei ole sukulaisuussuhdetta. Esim. Linnun ja perhosen siipi
101
Homologinen rakenne
Samansyntyinen rakenne on rakenne, joka on kehittynyt monelle eri lajille samasta kantamuodosta. Rakenne voi olla sama, mutta käyttö tarkoitus eri. Esim. Pyöriäisen uintievät ja lepakon siivet ovat kehittyneet samasta kantamuodosta.
102
Eksysteemin monimuotoisuus
Riippuu elottoman luonnon ympäristötekijöistä ( maaperä, vesi, ravinteet, valo, lämpö jne.)
Maapallolla tavattavien erilaisten ekosysteemien kirjo.
103
Lajimonimuotoisuus
Lajien määrä/yksilötunsaus erilaisissa ekosysteemeissä
Johtuu ympäristön vaihteluista maapalolla sekä lajien sopeutumisesta eri elin ympäristöinhin.
Vakauttaa ekosysteemiä, vähentää kilpailua ja tehostaa ympäristöresurssien käyttöä
104
Geneettinen monimuotoisuus
Lajinsisäinen monimuotoisuus
- muuntelu eli yksilöiden erilaisuus populaatiossa
- saman lajin eri populaatioiden väliset erot
- seurausta suvullisesta lisääntymisestä ja mutaatioista
- auttaa lajeja ja populaatioita selviytymään muuttuvissa ympäristöoloissa
105
Muovautumismuuntelu
Ympäristön aiheuttama muuntelu
106
Hankittu ominaisuus
Ympäristön aiheuttaman muuntelun seuraksena syntyneet ominaisuudet
107
Miksi suvullinen lisääntyminen aiheuttaa perinnöllistä muuntelua?
1. Sukusolujen syntyessä on sattuman varausta, millainen yhdistelmä vanhempien kromosomeista ja perintötekijöistä tulee munasoluun tai siittiöön. -> jokain sukusolu hieman erilainen (+ crossing over)
2. Sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun
3. Lisääntymiskumppanin valinta on sattumaa
108
Regeneraatiokyky
Uusiutumiskyky eli kyky korvata menetetyt ruumiinosat
109
Geenivirta
Populaatoin tulevat ja siitä lähtevät yksilöt vaikuttavat populaation geneettiseen koostumukseen tuomalla ja viemällä mukanaan perintötekijöitä
Vähentää populaatioiden välisiä eroja
110
Isolaatiomekanismeja
Lisääntymisesteitä
1. Maantieteellinen isolaatio
2. Populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä esim. Metsä vs suo
3. Eri lisääntymisaika
4. Soidinkäyttäytyminen
5. Sukuelinten tai kukkien rakenne erot
6. Sukusolut hylkivät toisiaan
7. Steriili risteymä eli jälkeläinen
8. Jälkeläisen lisääntymiskyky alentunut
111
Geneettinen ajautuminen
Eli satunnaisajautuminen
Ilmiö, jonka vaikutuksesta populaation geenikoostumus muuttuu sattumanvaraisesti. Havaitaan erityisesti pienissä populaatioissa
112
Sopeutuminen ja sopeutuma
Eliössä tapahtuvia muutoksia, jotka antavat sille paremman mahdollisuuden tulla toimeen ympäristössään
113
Evoluutio perustuu
```
Lisääntymiskykyyn
Ominaisuuksien periytymiseen
Muunteluun
Kilpailuun
Valintaan
Isolaatioon
Sattumaan
```
114
Sopeutumislevittäytyminen
Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen ja sopeutuminen useisiin ekologisiin lokeroihin joka johtaa lyhyessä ajassa useiden uusien ryhmien ja lajien syntyyn
115
Ensimmäiset monisoluiset eläimet olivat
Sienieläimiä
116
Kambrikauden räjähdys
550 miljoonaa vuotta sitten eläinlajien lukumäärä lisääntyi valtavasti
117
Ensimmäiset selkärankaiset olivat
Leuattomia alkukaloja
118
Yhdistä
a) monisoluinen 1) 3 mrd vuotta
b) tumallinen solu 2) 0,7 mrd
c) fotosynteesi 3) 3,8 mrd
d) arkit ja bakteerit 4) 3,5 mrd
e) elämän synty 5) 1,5 mrd
```
A2
B5
C1
D4
E3
```
119
Polttiaiseläinten hermostona toimii hermosolujen muodostama
Hermoverkko
120
Kaksineuvoinen
Yksilö kykenee tuottamaan sekä naaras että koiraspuolisia sukusoluja
121
Laakamadoilta puuttuu
Hengitys verenkiertoelimistö
122
Avoin verenkierto
Verisuonet aukeavat suoraan ruumiin onteloihin esim nilviäisillä
123
nivelmatojen hermoston rakenne
Tikapuutmainen jonka etupäässä on kaksi suurta hermosolmua jotka muistuttavat alkeellisia aivoja
124
Nivelmatojen verenkierto
Verenkierto on suljettu ja verenkierto koostuu sykkivistä verisuonista
Nivelmadoilla ei ole sydäntä
125
Kitiinikuori suojaa 1.__________ruumista ja kalkkikuori suojaa 2.___________ruumista
1. Niveljalkaiset
| 2. Nilviäiset
126
Sanikkaiset jaetaan kolmeen luokkaan joita ovat
liekokasvit Kortteet saniaiset
127
Johtojänteiden puuosassa kulkee
Vesi ja siihen liuenneet ravinteet
128
Johtojänteen Nilaosassa kulkee
Vesi ja veteen liuennut sokeri
129
Miten vesi nousee juurista lehtien kärkeen
Haihtumisimun avulla. Vesimolekyylien välinen vetovoima sitoo vesimolekyylit yhtenäiseksi molekyylijonoksi, Kun ilmaraosta haihtuu yksi vesimolekyyli koko vesimolekyylijono nousee ylöspäin ja juuressa siihen liittyy uusi vesimolekyyli. Veden nousua edistää ohuiden putkiloiden aiheuttama kapillaari-ilmiö
130
Syy massasukupuuttoon
1. Merenpinnan korkeuden muutokset
2. Ilmastonmuutokset
3. Tulivuorenpurkaukset
4. Maapalloon törmää suuri meteoriitti joka aiheuttaa valtaisia hyökyaaltoja maanjäristyksiä ja tulipaloja
131
Fossiilien syntytapoja
1. Kivettymä jolloin eliön sisältämät Orgaaniset aineet ovat korvautuneet mineraaleilla
2. Valelma jolloin eliön maaduttua maahan painautunut tila on täyttynyt jollakin mineraaleilla
3. Painanne syntyy kun alunperin pehmeään maahan jää jälki ja maa kovettuu
4. Eliö säilyy kokonaisena esim meripihkan sisällä tai roudaassa
132
Johtofossiili
Ovat eliöitä jotka ovat eläneet runsaslukuisina tiettynä aikana eri puolilla maapalloa. Koska kallioperän kerroksista vanhimmat ovat yleensä alimpana ja nuorimmat ylimpänä voidaan uudet fossiililöydöt asettaa johtofossiilien avulla aikajärjestykseen
133
Elävä fossiili
Eliö, joka on selvinnyt maapallon mullistuksia nykypäivään asti. Esim siili ja Neidonhiuspuu
134
Välimuotofossiili
Fossiili jossa näkyy samanaikaisesti sekä vanhoja että uusia rakennepiirteitä
135
Molekyylikello
Makromolekyylien väliset erot eri eliöiden kehitys linjoissa kertovat, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että molekyylitasolla evoluution kehitysvauhti on vakio.
136
Surkastuma
Tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa
137
Kylmänhorros
Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot ovat lähes pysähdyksissä ja ruumiin lämpötila voi laskea jopa hiukan alle nollan
138
Talvihorros
Lepakoiden ja siilien talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila pysyy parissa lämpöasteessa. Talvihorroksen ylläpitämiseen tarvittavan energian eläimet saavat ennen talvea tankatuista rasvakudoksistaan.
139
Talviuni
Karhun ja mäyrän talvehtimiskeino jossa niiden ruumiin lämpötila alenee vain hiukan. Talviunen ylläpitämiseen tarvittavan energian eläimet saavat rasvavarastoistaan, jotka ne ovat hankkineet loppukesän ja syksyn aikana.
140
Yksikotinen kasvi
Kasvi jolla on samassa yksilössä sekä emi- että Hedekukat
141
Ehdollinen mutualismi
Lajit kykenevät elämään itsenäisestikin
142
Ehdoton mutualismi
Yhteiselo on jommankumman tai molempien elinehto
143
Detritus
Kuolleiden eliöiden muodostama aines
144
Luonnon biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät
Alueelle tulevan energian määrä, abioottisten olojen pysyvyys ja alueen pinta-ala
145
Taksonominen lajimonimuotoisuus
Kertoo, Kuinka monipuolisesti kaikki eliöryhmät ovat edustettuina tietyllä alueella
146
Epifyytti
Päällyskasvi
147
Korpien valtapuu on
Kuusi
148
Rämeiden valtapuu on
Mänty
149
Puuttomat karut suot ovat
Nevoja
150
Runsasravinteisia soita ovat
Letot
151
Luhdilla kasvaa
Lehtipuita ja pajukoita
152
Suoekosysteemi on muuttunut metsäekosysteemiksi kun
Kasvillisuuden pohjakerroksessa on alle neljännes rahkasammalta
153
Eutrofinen
Runsasravinteinen
154
Oligotrofinen
Niukkaravinteinen
155
Dystrofinen
Ruskeavetinen järvi
156
Jätevesien puhdistus
1) mekaaninen
2) biologinen
3) kemiallinen
1) poistaa vedestä kiinteät hiukkaset
2) bakteerit/alkueläimet hajottavat veden sisältämän orgaanisen aineen
3) fosfori poistetaan saostamalla se kemikaaleilla
157
Ilmastonmuutos
Pitkäaikanen säätilojen yleinen muutos johonkin suuntaan
| Nykyinen muutos: ilmastos lämpeneminen
158
Kasvihuonekaasuja ovat
```
Hiilidioksidi
CFC- yhdisteet eli kloorifluorihiiliyhdisteet
Metaani
Dityppioksidi
Alailmakehän otsoni
```
159
Aerosoli
Pieni hiukkanen, joka viilentää ilmastoa/ estää auringon säteilyn pääsyä maanpinnalle
160
ppm yksikkö
Parts per million esim. 270 ppm =0,027%
161
Troposfääri
Ilmakehän alaosa
162
Stratosfääri
Ilmakehän yläosa
163
Kasvit kykenevät valmistamaan glukoosista
Tärkkelystä, ruokosokeria eli sakkaroosia, hiilihydraatteja, kasvien proteiineja, rasvaa
164
Eläinsolujen varastosokeri on
Glykogeeni joka muodostuu monista haaroittuineista glukoosimolekyyleistä
165
Glykogeeni varastoidaan
Maksa-ja lihassoluihin
166
Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktiossa kun lämpötilaa nostetaan 95 asteeseen
DNA: n juosteet eroavat toisistaan
167
Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktio jossa kun lämpötila lasketaan 55 °C
Alukkeet pariutuvat juosteiden kanssa
168
Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktiossa kun lämpötila on 72 °C
DNA-Polymeraasi rakentaa uudet juosteet. Tuloksena saadaan kaksi DNA-molekyyliä
169
Malarialoision elinkaari
1. Malarialoisio siirtyy ihmisen verenkiertoon naarashyttysen imiessä verta
2. Loisiot asettuvat maksaa, josta ne siirtyy punasoluihin
3. Malarialoisiot lisääntyvät punasoluissa monistumalla
4. Tartunnan saaneet punasolut hajoavat, ja malarialoisiot vapautuvat vereen tartuttamaan uusia punasoluja
5. Lisäksi vapautuu malarialoisioiden myrkylliset aineenvaihduntatuotteet -> korkea kuume
6. Loisio voi siirtyä myös malariaa sairastavasta ihmisestä hyttyseen
170
Gram-positiivinen bakteeri
Soluseinä koostuu paksusta/monikerroksisesta mureiinikerroksesta.
Gramvärjäyksessä soluseinä estää värin poistumisen solunsisältä -> bakteerit jäävät violeteiksi.
Alkoholikäsittely umpeuttaa soluseinän huokoset.
171
Gram-negatiivinen bakteeri
Ohuen mureiinikerroksen lisäksi bakteereilla on ulkokalvo.
| Gram-negatiivisten bakteerien sisältä väri poistuu alkoholikäsittelyssä -> bakteerit jäävät vaaleanpunaisiksi.
