Biologia Flashcards

(89 cards)

1
Q

tehostajajakso

A

Osa säätelyaluetta, tehostaa promoottorin toimintaa esimerkiksi avaamalla kromatiinirihmaa, jotta promoottorin tunnistaminen helpottuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

säätelyalue

A

Tehostajajakso + promoottori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

heiluva emäs

A

Jos kodonin ensimmäinen emäs on G,U, I (hypoksantiini) pariutuminen ei ole yhtä valikoituvaa kuin A,C tapauksessa. I pariutuu A, C, U kanssa, joten solulle riittää 40 erilaista siirtäjä-RNA molekyyliä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

transkriptiofaktori

A

Valkuaisaineita, jotka sitoutumalla tuman DNA:han säätelevät kyseisellä sitoutumisalueella olevan geenin aktiivisuutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

somaattinen solu

A

Solu, joka ei ole sukupuolisolu tai sen kantasolu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

diploidi solu

A

Solu, jossa on kaksinkertainen sarja kromosomeja. Kutakin geeniä on siis kaksi kopiota.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

gameetti

A

sukupuolisolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

kromatiini

A

Tuman DNA ja siihen liittyneet proteiinit solusyklin interfaasivaiheessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

nukleosomi

A

Eukaryoottien kromosomien perusrakenne, jossa DNA on kietoutuneena histoniproteiinien ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sentromeeri

A

Kromosomin keskikohta, joka pitää sisarkromatidit yhdessä. Kinetokori sijaitsee kromosomin sentromeerialueella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

autosomi

A

Kromosomi, joka ei vaikuta ihmisen sukupuolen määräytymiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

meioosi

A

Solunjakautuminen sukusoluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

lokus

A

Geenin sijainti kromosomissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

alleeli

A

Saman geenin vaihtoehtoiset muodot. Dominoiva alleeli ilmenee yksilössä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

homologiset kromosomit

A

Aka vastinkromosomit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

totipotentti kantasolu

A

Kaikkikykyinen solu, pystyy jakautumaan ja erikoistumaan elimistön jokaiseksi solutyypiksi. Hedelmöittyneet munasolut ja niiden varhaiset jakautumisvaiheet ovat tällaisia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

pluripotentti kantasolu

A

Useakykyinen kantasolu, pystyy muodostua miksi tahansa aikuisen yksilön elimistön soluksi, paitsi sikiökalvon kudoksen soluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

tasausjako

A

Meioosi II tapahtuma, jossa sisarkromatidit vetäytyvät erilleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

eukromatiini

A

Kohtalaisen löyhästi pakkautunutta perintöainesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

replikoni

A

Alue, jossa DNA:n kahdentuminen tapahtuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

sukkularihmasto

A

Mikrotubulusten ja muiden proteiinien muodostama rakenne, joka vetää kromosomit erilleen tumanjakautumisen aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

sentrioli

A

Sentrosomissa sijaitseva rakenne, kutsutaan myös keskusjyväsiksi. Osallistuvat sukkularihmaston mikrotubulusten ja solun siimojen muodostukseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

aluke

A

Lyhyt RNA- tai DNA juoste, joka toimii DNA replikaation aloituskohtana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

nukleosidi

A

Pentoosisokerista ja emäksestä muodostuva nukleiinihapon ja nukleotidien rakenneosa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
nukleosomi
Eukaryoottien kromosomien rakenteen perusyksikkö. DNA kietoutuneena histoniproteniinin ympärille.
26
nukleoli
Tumajyvänen, ribosomien yksiköiden kokoaminen.
27
nukleoidi
Prokaryoottien tumaa vastaava soluelin, aka tuma-alue.
28
nukleiinihappo
RNA- tai DNA- molekyyli, koostuu fosfodiesterisidosten yhteenliittämien nukleotidien ketjusta.
29
solusykli, solukierto
Solun jakautuminen, johon kuuluu neljä päävaihetta. G1, S, G2, M.
30
interfaasi, välivaihe
Aika jolloin solu kasvaa, DNA kahdentuu ja solu valmistautuu jakautumaan. 90% solusyklistä on interfaasia.
31
G1-vaihe
Solusyklin ensimmäinen vaihe, kasvuvaihe 1. Tällöin solu suorittaa perustehtäviään ja elää tavallista elämää. Aineenvaihdunta on vilkasta.
32
G0-vaihe
Tila, jossa solu ei jakaannu pitkään aikaan, joko DNAn vaurioitumisen tai kasvutekijöiden puutteen vuoksi. Suurin osa eliön soluista on tässä vaiheessa.
33
G2-vaihe
Kasvuvaihe 2. Solu valmistautuu jakaantumaan kasvattaen massaansa ja soluelimiään.
34
S-vaihe
Synteettinen vaihe, solu kahdentaa DNAnsa.
35
sykliini
Sykliinit ovat proteiineja, jotka ilmenevät soluissa vain tiettyjen solusyklin vaiheiden aikana säädellen siten solusyklin vaiheita. Ne säätelevät solusykliä aktivoimalla sykliineistä riippuvaisia kinaaseja (CDK) sitoutumalla niihin.
36
apoptoosi
Ohjelmoitu solukuolema.
37
kromosomi
Yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinin ympärille. Sisältävät geenejä.
38
sentromeeri
Kohta, josta sisarkromatidit ovat kiinnittyneet toisiinsa. Sukkularihmat kiinnittyvät solunjakautumisen aikana tähän.
39
DNA-polymeraasi
Entsyymi, joka kahdentaa DNA:n.
40
vastinjuosteet
DNAssa vierekkäin olevat juosteet, jotka ovat vastakkaisia toisilleen.
41
telomeeri
Kromosomien päissä olevat DNA-jaksot, jotka lyhenevät jokaisen solunjakautumisen myötä.
42
meioosi
Sukusolujen syntyminen.
43
metafaasi, keskivaihe
Solun jakautumisen toinen vaihe. Tumakotelo on hävinnyt, kromosomit järjestyneinä keskilinjaan ja sukkularihmat kiinnittyneinä telomeereihin.
44
telofaasi, loppuvaihe
Solun jakautumisen viimeinen osa, jolloin tytärsolut kuroutuvat irti toisistaan ja tumakotelo alkaa muodostua.
45
vähennysjako
Meioosin ensimmäinen vaihe.
46
tekijäinvaihto
Meioosin vähennysjaon aikana tapahtuva vastin kromosomien kromatidien osien vaihto.
47
kiasma
Tekijänvaihdunnan tapahtumisen kohta.
48
itusolut
Sukusolujen kamtasoluja.
49
primaasi
Entsyymi, joka rakentaa RNAsta alukkeet.
50
replikaatio
DNAn kahdentuminen.
51
synteesi
Solun jakautumisen S-vaihe, DNA kahdentuu.
52
karyokineesi
tumanjakautuminen
53
sytokineesi
Soluaineksen jakautuminen tytärsolujen kesken niiden jakautuessa erilleen.
54
kasvutekijät
Orgaaninen aines (kuin hormoni?), joka pystyy säädellä solun kasvua ja erilaistumista.
55
tarkistuspisteet
Solunjakautumisen kohdat, joissa solu varmistaa ettei esim DNAn kahdentumisessa oli tapahtunut virhettä. Jos on, solusykli hidastuu tai jopa pysähtyy.
56
kinetokori
Proteiini kromosomin sentromeerissä. Sukkularihmat kiinnittyvät tähän ja vetävät sisarkromatidit erilleen. Muista: vetokoukku.
57
helikaasi
Entsyymi, joka avaa DNA vastinjuosteet replikaatiokohdasta.
58
replikaatiohaarukka
Replikaatiokuplan haarat, jossa vastinjuosteet haarautuvat.
59
semikonservatiivinen
DNAn kahdentumiseen liittyvä ominaisuus, jossa kummankin muodostuvan kaksoiskierteisen DNAn toinen juoste on parentaalinen.
60
replikoni
DNAn kahdennusyksikkö.
61
mitoosi
Tumanjakautuminen.
62
profaasi, esivaihe
Mitoosin ensimmäinen vaihe, jossa kromatiinirihmat pakkautuvat kromosomeiksi.
63
anafaasi, jälkivaihe
Mitoosin kolmasvaihe, jossa sisarkromatidit irtoavat toisistaan.
64
sukkularihmasto
Mikrotubulusten ja muiden proteiinien muodostama rakenne, joka vetää sisarkromatidit erilleen.
65
sentrosomi
Alue, jossa sentriolit sijaitsevat. Toimii mikrotubulusten organisaatiokeskuksena.
66
tasausjako
Meioosin toinen vaihe.
67
aluke
Lyhyt RNA tai DNA johon DNA-polymeraasi voi ruveta rakentamaan uutta juostetta.
68
vastinkromosomipari
Äidiltä ja isältä perityt 'samat' kromosomit, jossa on samat geenit, mutta eri alleelit.
69
napasolu
Munasolun meioosin 'poistosolu'.
70
nukleotidi
Nukleosidin fosfoihappoesteri, eli sokeri+emäs+fosfaattiryhmä. Nukleiinihappojen rakenneosia, myös ATP.
71
komplementaarisuus
Nukleiinihappojen emäkset muodostavat vetysiltoja; C-G ja A-T (U).
72
replikaatio
DNAn kahdentuminen ennen solun jakautumista.
73
transkriptio
DNAn kopioiminen komplementaariseksi RNAksi. Tapahtuu tumassa.
74
lähetti-RNA
Transkriptiossa syntyvä yksijuosteinen RNA. Toimii polypeptidin mallina proteiinisynteesissä.
75
siirtäjä-RNA
Lyhyt ribonukleiinihappo. Kuljettaa aminohapon proteiinisynteesissä ribosomille.
76
translaatio
RNAn emäsjärjestyksen muuntaminen vastaavaksi proteiinin aminohappojärjestykseksi. Tapahtuu tuman ulkopuolella ribosomien avulla.
77
polypeptidiketju
Nukleotidit sitoutuneena toisiinsa peptidisidoksin. Määrää aminohappojärjestyksen (?).
78
heterokromatiini
Kromatiinin osa, jolla on kompakti rakenne interfaasivaiheessa, sijaitsee tuman reuna-alueilla.
79
kromatidi
Kahdentuneen kromosomin pitkittäiset alayksikkörakenteet, jotka tulevat näkyviin varhaisessa profaasissa.
80
histoniproteiini
Tumassa sijaitsevat pienet proteiinit, joiden ympärille DNA on kietoutunut. (DNA+histoni= nukleosomi)
81
sisarkromatidit
DNAn kahdentuessa syntyvät saman kromosomin kromatidit, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa sentromeerikohdasta.
82
nukleoli
Tumajyvänen, jossa tapahtuu ribosomien kokoaminen.
83
nukleoni
Yhteisnimitys atomiytimien rakenneosille.
84
nukleaasi
Nukleiinihappoa pilkkova entsyymi.
85
dihybridiristeytys
Risteytys, jossa tarkastellaan kahden ominaisuusparin vaikutusta kerrallaan.
86
heterotsygootti
Eriperintäinen. Esim Aa.
87
homologiset kromosomit
Vastinkromosomit, toinen äidiltä, toinen isältä.
88
linkittyneet geenit
Alleelit, jotka sijaitsevat samassa kromosomissa.
89
autosomaalinen dominanttisairaus
Sairaus, joka periytyy autosomissa (muut kuin sukupuolikromosomit) dominoivasti.