Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

lääkis/pääsykokeet > Biologia > Flashcards

Biologia Flashcards

1
Q

tehostajajakso

A

Osa säätelyaluetta, tehostaa promoottorin toimintaa esimerkiksi avaamalla kromatiinirihmaa, jotta promoottorin tunnistaminen helpottuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

säätelyalue

A

Tehostajajakso + promoottori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

heiluva emäs

A

Jos kodonin ensimmäinen emäs on G,U, I (hypoksantiini) pariutuminen ei ole yhtä valikoituvaa kuin A,C tapauksessa. I pariutuu A, C, U kanssa, joten solulle riittää 40 erilaista siirtäjä-RNA molekyyliä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

transkriptiofaktori

A

Valkuaisaineita, jotka sitoutumalla tuman DNA:han säätelevät kyseisellä sitoutumisalueella olevan geenin aktiivisuutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

somaattinen solu

A

Solu, joka ei ole sukupuolisolu tai sen kantasolu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

diploidi solu

A

Solu, jossa on kaksinkertainen sarja kromosomeja. Kutakin geeniä on siis kaksi kopiota.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

gameetti

A

sukupuolisolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

kromatiini

A

Tuman DNA ja siihen liittyneet proteiinit solusyklin interfaasivaiheessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

nukleosomi

A

Eukaryoottien kromosomien perusrakenne, jossa DNA on kietoutuneena histoniproteiinien ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sentromeeri

A

Kromosomin keskikohta, joka pitää sisarkromatidit yhdessä. Kinetokori sijaitsee kromosomin sentromeerialueella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

autosomi

A

Kromosomi, joka ei vaikuta ihmisen sukupuolen määräytymiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

meioosi

A

Solunjakautuminen sukusoluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

lokus

A

Geenin sijainti kromosomissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

alleeli

A

Saman geenin vaihtoehtoiset muodot. Dominoiva alleeli ilmenee yksilössä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

homologiset kromosomit

A

Aka vastinkromosomit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

totipotentti kantasolu

A

Kaikkikykyinen solu, pystyy jakautumaan ja erikoistumaan elimistön jokaiseksi solutyypiksi. Hedelmöittyneet munasolut ja niiden varhaiset jakautumisvaiheet ovat tällaisia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

pluripotentti kantasolu

A

Useakykyinen kantasolu, pystyy muodostua miksi tahansa aikuisen yksilön elimistön soluksi, paitsi sikiökalvon kudoksen soluiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

tasausjako

A

Meioosi II tapahtuma, jossa sisarkromatidit vetäytyvät erilleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

eukromatiini

A

Kohtalaisen löyhästi pakkautunutta perintöainesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

replikoni

A

Alue, jossa DNA:n kahdentuminen tapahtuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

sukkularihmasto

A

Mikrotubulusten ja muiden proteiinien muodostama rakenne, joka vetää kromosomit erilleen tumanjakautumisen aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

sentrioli

A

Sentrosomissa sijaitseva rakenne, kutsutaan myös keskusjyväsiksi. Osallistuvat sukkularihmaston mikrotubulusten ja solun siimojen muodostukseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

aluke

A

Lyhyt RNA- tai DNA juoste, joka toimii DNA replikaation aloituskohtana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

nukleosidi

A

Pentoosisokerista ja emäksestä muodostuva nukleiinihapon ja nukleotidien rakenneosa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

nukleosomi

A

Eukaryoottien kromosomien rakenteen perusyksikkö. DNA kietoutuneena histoniproteniinin ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

nukleoli

A

Tumajyvänen, ribosomien yksiköiden kokoaminen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

nukleoidi

A

Prokaryoottien tumaa vastaava soluelin, aka tuma-alue.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

nukleiinihappo

A

RNA- tai DNA- molekyyli, koostuu fosfodiesterisidosten yhteenliittämien nukleotidien ketjusta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

solusykli, solukierto

A

Solun jakautuminen, johon kuuluu neljä päävaihetta. G1, S, G2, M.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

interfaasi, välivaihe

A

Aika jolloin solu kasvaa, DNA kahdentuu ja solu valmistautuu jakautumaan. 90% solusyklistä on interfaasia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

G1-vaihe

A

Solusyklin ensimmäinen vaihe, kasvuvaihe 1. Tällöin solu suorittaa perustehtäviään ja elää tavallista elämää. Aineenvaihdunta on vilkasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

G0-vaihe

A

Tila, jossa solu ei jakaannu pitkään aikaan, joko DNAn vaurioitumisen tai kasvutekijöiden puutteen vuoksi. Suurin osa eliön soluista on tässä vaiheessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

G2-vaihe

A

Kasvuvaihe 2. Solu valmistautuu jakaantumaan kasvattaen massaansa ja soluelimiään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

S-vaihe

A

Synteettinen vaihe, solu kahdentaa DNAnsa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

sykliini

A

Sykliinit ovat proteiineja, jotka ilmenevät soluissa vain tiettyjen solusyklin vaiheiden aikana säädellen siten solusyklin vaiheita. Ne säätelevät solusykliä aktivoimalla sykliineistä riippuvaisia kinaaseja (CDK) sitoutumalla niihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

apoptoosi

A

Ohjelmoitu solukuolema.

37
Q

kromosomi

A

Yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinin ympärille. Sisältävät geenejä.

38
Q

sentromeeri

A

Kohta, josta sisarkromatidit ovat kiinnittyneet toisiinsa. Sukkularihmat kiinnittyvät solunjakautumisen aikana tähän.

39
Q

DNA-polymeraasi

A

Entsyymi, joka kahdentaa DNA:n.

40
Q

vastinjuosteet

A

DNAssa vierekkäin olevat juosteet, jotka ovat vastakkaisia toisilleen.

41
Q

telomeeri

A

Kromosomien päissä olevat DNA-jaksot, jotka lyhenevät jokaisen solunjakautumisen myötä.

42
Q

meioosi

A

Sukusolujen syntyminen.

43
Q

metafaasi, keskivaihe

A

Solun jakautumisen toinen vaihe. Tumakotelo on hävinnyt, kromosomit järjestyneinä keskilinjaan ja sukkularihmat kiinnittyneinä telomeereihin.

44
Q

telofaasi, loppuvaihe

A

Solun jakautumisen viimeinen osa, jolloin tytärsolut kuroutuvat irti toisistaan ja tumakotelo alkaa muodostua.

45
Q

vähennysjako

A

Meioosin ensimmäinen vaihe.

46
Q

tekijäinvaihto

A

Meioosin vähennysjaon aikana tapahtuva vastin kromosomien kromatidien osien vaihto.

47
Q

kiasma

A

Tekijänvaihdunnan tapahtumisen kohta.

48
Q

itusolut

A

Sukusolujen kamtasoluja.

49
Q

primaasi

A

Entsyymi, joka rakentaa RNAsta alukkeet.

50
Q

replikaatio

A

DNAn kahdentuminen.

51
Q

synteesi

A

Solun jakautumisen S-vaihe, DNA kahdentuu.

52
Q

karyokineesi

A

tumanjakautuminen

53
Q

sytokineesi

A

Soluaineksen jakautuminen tytärsolujen kesken niiden jakautuessa erilleen.

54
Q

kasvutekijät

A

Orgaaninen aines (kuin hormoni?), joka pystyy säädellä solun kasvua ja erilaistumista.

55
Q

tarkistuspisteet

A

Solunjakautumisen kohdat, joissa solu varmistaa ettei esim DNAn kahdentumisessa oli tapahtunut virhettä. Jos on, solusykli hidastuu tai jopa pysähtyy.

56
Q

kinetokori

A

Proteiini kromosomin sentromeerissä. Sukkularihmat kiinnittyvät tähän ja vetävät sisarkromatidit erilleen. Muista: vetokoukku.

57
Q

helikaasi

A

Entsyymi, joka avaa DNA vastinjuosteet replikaatiokohdasta.

58
Q

replikaatiohaarukka

A

Replikaatiokuplan haarat, jossa vastinjuosteet haarautuvat.

59
Q

semikonservatiivinen

A

DNAn kahdentumiseen liittyvä ominaisuus, jossa kummankin muodostuvan kaksoiskierteisen DNAn toinen juoste on parentaalinen.

60
Q

replikoni

A

DNAn kahdennusyksikkö.

61
Q

mitoosi

A

Tumanjakautuminen.

62
Q

profaasi, esivaihe

A

Mitoosin ensimmäinen vaihe, jossa kromatiinirihmat pakkautuvat kromosomeiksi.

63
Q

anafaasi, jälkivaihe

A

Mitoosin kolmasvaihe, jossa sisarkromatidit irtoavat toisistaan.

64
Q

sukkularihmasto

A

Mikrotubulusten ja muiden proteiinien muodostama rakenne, joka vetää sisarkromatidit erilleen.

65
Q

sentrosomi

A

Alue, jossa sentriolit sijaitsevat. Toimii mikrotubulusten organisaatiokeskuksena.

66
Q

tasausjako

A

Meioosin toinen vaihe.

67
Q

aluke

A

Lyhyt RNA tai DNA johon DNA-polymeraasi voi ruveta rakentamaan uutta juostetta.

68
Q

vastinkromosomipari

A

Äidiltä ja isältä perityt ‘samat’ kromosomit, jossa on samat geenit, mutta eri alleelit.

69
Q

napasolu

A

Munasolun meioosin ‘poistosolu’.

70
Q

nukleotidi

A

Nukleosidin fosfoihappoesteri, eli sokeri+emäs+fosfaattiryhmä. Nukleiinihappojen rakenneosia, myös ATP.

71
Q

komplementaarisuus

A

Nukleiinihappojen emäkset muodostavat vetysiltoja; C-G ja A-T (U).

72
Q

replikaatio

A

DNAn kahdentuminen ennen solun jakautumista.

73
Q

transkriptio

A

DNAn kopioiminen komplementaariseksi RNAksi. Tapahtuu tumassa.

74
Q

lähetti-RNA

A

Transkriptiossa syntyvä yksijuosteinen RNA. Toimii polypeptidin mallina proteiinisynteesissä.

75
Q

siirtäjä-RNA

A

Lyhyt ribonukleiinihappo. Kuljettaa aminohapon proteiinisynteesissä ribosomille.

76
Q

translaatio

A

RNAn emäsjärjestyksen muuntaminen vastaavaksi proteiinin aminohappojärjestykseksi. Tapahtuu tuman ulkopuolella ribosomien avulla.

77
Q

polypeptidiketju

A

Nukleotidit sitoutuneena toisiinsa peptidisidoksin. Määrää aminohappojärjestyksen (?).

78
Q

heterokromatiini

A

Kromatiinin osa, jolla on kompakti rakenne interfaasivaiheessa, sijaitsee tuman reuna-alueilla.

79
Q

kromatidi

A

Kahdentuneen kromosomin pitkittäiset alayksikkörakenteet, jotka tulevat näkyviin varhaisessa profaasissa.

80
Q

histoniproteiini

A

Tumassa sijaitsevat pienet proteiinit, joiden ympärille DNA on kietoutunut. (DNA+histoni= nukleosomi)

81
Q

sisarkromatidit

A

DNAn kahdentuessa syntyvät saman kromosomin kromatidit, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa sentromeerikohdasta.

82
Q

nukleoli

A

Tumajyvänen, jossa tapahtuu ribosomien kokoaminen.

83
Q

nukleoni

A

Yhteisnimitys atomiytimien rakenneosille.

84
Q

nukleaasi

A

Nukleiinihappoa pilkkova entsyymi.

85
Q

dihybridiristeytys

A

Risteytys, jossa tarkastellaan kahden ominaisuusparin vaikutusta kerrallaan.

86
Q

heterotsygootti

A

Eriperintäinen. Esim Aa.

87
Q

homologiset kromosomit

A

Vastinkromosomit, toinen äidiltä, toinen isältä.

88
Q

linkittyneet geenit

A

Alleelit, jotka sijaitsevat samassa kromosomissa.

89
Q

autosomaalinen dominanttisairaus

A

Sairaus, joka periytyy autosomissa (muut kuin sukupuolikromosomit) dominoivasti.

lääkis/pääsykokeet (3 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions