BIOS 4 Flashcards
(150 cards)
1
Q
Adenosiinifosfaatit ADP
A
Runsasenergisiä yhdisteitä joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) muodostuneita yhdisteitä joihin on liittynyt yksi (AMP) kaksi (ADP) tai kolme (ATP) fosfaattiryhmää. Fosfaattiryhmien väliset sidokset ovat runsasenergisiä. Energiaa vapautuu sidosten purkautuessa ja sitoutuu niiden muodostuessa.
2
Q
aineenvaihdunta aineenvaihduntareaktio
A
Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot. Aineenvaihdunta on joko hajottavaa eli katabolista tai rakentavaa eli anabolista.
3
Q
aktiivinen kohta
A
Kohta entsyymissä johon substraatti kiinnittyy.
4
Q
aktiivinen kuljetus
A
Energiaa tarvitsevaa aineiden siirtämistä solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen.
5
Q
alkoholikäyminen
A
Reaktio jossa glukoosista syntyy etanolia vettä ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.
6
Q
alleeli
A
Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Vastinkromosomien saman lokuksen alleelit voivat olla erilaiset tai samanlaiset. Jos ne ovat erilaiset yksilö on perinyt isältään erilaisen alleelin kuin äidiltään.
7
Q
antikodoni
A
Siirtäjä-RNA:ssa oleva lähetti-RNA:n emäskolmikon tunnistava vastinemäskolmikko.
8
Q
ATP-syntaasi
A
Entsyymi jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP). ATP-syntaasin avulla valmistuu ATP:tä myös viherhiukkasten yhteyttämiskalvoilla.
9
Q
autosomi
A
Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi.
10
Q
avustettu diffuusio
A
Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi jolloin niiden siirtyminen nopeutuu.
11
Q
biokatalyytti
A
Solun kemiallisia reaktioita nopeuttava molekyyli. Entsyymit toimivat soluissa biokatalyytteinä.
12
Q
denaturoituminen
A
Orgaanisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. Esimerkiksi proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta.
13
Q
diffuusio
A
Aineiden sekoittuminen joka johtuu atomien ja molekyylien lämpöliikkeestä. Diffuusiossa aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Pienimolekyyliset aineet esimerkiksi hiilidioksidi ja happi voivat siirtyä solukalvon läpi diffuusion avulla.
14
Q
diploidinen kromosomimäärä, diploidi
A
Kaksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia kaksi kappaletta. Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä.
15
Q
DNA deoksiribonukleiinihappo DNA
A
Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa deoksiriboosisokeri sekä emäsosa joka voi olla adeniini (A) tymiini (T) guaniini (G) tai sytosiini (C). DNA:ta on tumassa mitokondrioissa ja viherhiukkasissa.
16
Q
DNA:n kahdentuminen
A
DNA kopioituu useiden entsyymien avulla siten että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti.
17
Q
DNA-polymeraasi
A
DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan (3’ → 5’). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumisen yhteydessä DNA:n kahdentumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa.
18
Q
dominoiva alleeli vallitseva alleeli
A
Alleeli joka peittää toisen (resessiivisen) alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen.
19
Q
eksoni
A
Geenin koodaavan alueen jakso jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun.
20
Q
eksosomi
A
Rakkula joka sisältää erilaisia molekyylejä kuten viestiaineina toimivia kasvutekijöitä. Eksosomit muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän.
21
Q
eksosytoosi
A
Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta.
22
Q
elektroninsiirtoketju
A
Hapetus-pelkistysreaktioiden sarja jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin. Vetyionien virratessa ATP-syntaasin läpi takaisin mitokondrion sisälle vapautuva energia sidotaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi.
23
Q
emäskolmikko kodoni tripletti
A
Kolmen peräkkäisen nukleotidin ryhmä DNA:ssa ja RNA:ssa. Kukin emäskolmikko vastaa jotain aminohappoa tai proteiinisynteesin aloitus- ja lopetusmerkkiä.
24
Q
emäsosa
A
Nukleotidin rakenneosa DNA:ssa ja RNA:ssa. DNA:n emäsosia ovat adeniini tymiini guaniini ja sytosiini. RNA:n emäsosia ovat adeniini urasiili guaniini ja sytosiini.
25
endosytoosi
Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään niin että solukalvo ympäröi kuljetettavat aineet jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä.
26
entsyymi
Proteiini joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse. Ainetta jota entsyymi katalysoi kutsutaan substraatiksi. Reaktiossa entsyymi ja substraatti liittyvät toisiinsa. Reaktion tuloksena syntyy lopputuote tai -tuotteita.
27
epigeneettinen säätely epigeneesi
Geenien ilmentymisen muutoksia jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä. Esimerkiksi identtisten kaksosten fenotyyppi voi tästä syystä olla erilainen.
28
esiaste-RNA
Transkription tuloksena syntynyt RNA- molekyyli joka sisältää sekä eksonien että intronien sisältämän informaation. Esiaste-RNA:sta silmukoidaan intronit pois jolloin muodostuu lähetti-RNA.
29
fagosytoosi
Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin ravintohiukkasen eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. Alkueläinten ravinnonottotapa.
30
fenotyyppi ilmiasu
Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön havaittavien ominaisuuksien kokonaisuus. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä.
31
fosfolipidit
Solujen lipidejä jotka koostuvat glyserolista rasvahapoista ja fosfaatista. Fosfolipidit muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon.
32
fotosynteesi
Monivaiheinen reaktiosarja jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi lopputuotteita glukoosi ja happi. Fotosynteesissä on kaksi vaihetta: valoreaktiot ja hiilihydraattisynteesi.
33
geeni perintötekijä
Solun ja eliön elintoimintoja sekä ominaisuuksien kehitystä ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA- molekyylin valmistamiseksi. Geeni koostuu tumallisilla eliöillä säätelyalueesta ja koodaavasta alueesta. Perinnöllisyystieteessä geeni tarkoittaa yksikköä joka vaikuttaa eliön ominaisuuksiin.
34
geenimutaatio
Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.
35
geenin ilmentyminen
Prosessi missä geenin sisältämän ohjeen mukaan syntyy geenituote. Geenituote voi olla proteiini tai RNA-molekyyli.
36
geenien ulkopuolinen alue
Käsittää geenien väliset alueet DNA-molekyylissä. Sisältää mm. toistojaksoja sammuneita geenejä ja transposoneja.
37
geneettinen koodi
Ilmoittaa sen mikä DNA:ssa oleva kolmen peräkkäisen emäksen muodostama emäskolmikko vastaa tiettyä proteiiniin tulevaa aminohappoa.
38
geneettinen rekombinaatio
Alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä sellaisiksi yhdistelmiksi joita vanhemmilla ei esiinny. Geneettinen rekombinaatio on seurausta mendelistisestä rekombinaatiosta ja tekijäinvaihdunnasta.
39
genotyyppi perimä
Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus kunkin geenilokuksen alleeliyhdistelmä.
40
glykolyysi
Soluhengityksen ensimmäinen vaihe jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin.
41
Golgin laite
Litteistä kalvopusseista ja pienistä rakkuloista muodostunut soluelin tumallisissa soluissa. Golgin laitteessa muokataan ja pakataan lysosomeihin ja muihin solun kalvorakkuloihin kuljetettavat proteiinit solukalvoproteiinit sekä solusta ulos eritettävät proteiinit.
42
haploidinen haploidi
Yksinkertainen kromosomisto. Tumallisilla eliöillä haploidisia soluja ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut.
43
helikaasi
Entsyymi joka aukaisee DNA:n kahdentumisen yhteydessä DNA:n juosteiden väliset sidokset.
44
Heterotsygoottinen homotsygoottinen
Yksilö tai solu jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia eriperintäinen. /samanperintäinen
45
hiilihydraattisynteesi
Fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot joissa hiilidioksista ja vedystä syntyy glukoosia.
46
histoniproteiini
Pallomaisia proteiinimolekyylejä joiden ympärille DNA-molekyyli kietoutuu auttavat DNA-molekyylin pakkaamisessa. Histoniproteiinit ja DNA-molekyyli muodostavat yhdessä kromatiinin.
47
hormonit
Kemiallisia viestiaineita jotka vaikuttavat solujen toimintaan.
48
inhibiittori
Aine joka estää entsyymin toiminnan.
49
intermediaarinen periytyminen välimuotoinen periytyminen
Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeleista ei dominoi toista.
50
introni
Geenissä eksonien välissä oleva jakso joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota. Intronit silmukoidaan pois esiaste-RNA:sta.
51
ionipumppu
Proteiineista koostuva ATP-energiaa kuluttava rakenne joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi.
52
jakautumisvaihe
Solun elämänkierron vaihe jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen.
53
kahdentuma
Kromosomimutaatio jossa jokin kromosomin osa monistuu. Saa aikaan perimään geeniperheitä ja toistojaksoja.
54
kalvoproteiinit
Solukalvon proteiineja joilla on solukalvossa monia erilaisia tehtäviä esim. aineiden kuljetus solukalvon läpi ja viestien vastaanotto.
55
kanavaproteiini
Solukalvossa oleva proteiini jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi.
56
kantajaproteiini
Solukalvossa oleva proteiini joka siirtää aineita solukalvon läpi. Vrt kuljettajaproteiini.
57
kantasolu
Erilaistumattomia soluja joita on alkiossa ja sikiössä sekä useissa aikuisen jo erilaistuneissa kudoksissa. Kykenee jakautumaan ja erilaistumaan uusiksi soluiksi mutta myös uusiutumaan kantasoluna.
58
kasvutekijät
Solujen tuottama viestiaine joka lisää tai hillitsee solun kasvua tai erilaistumista vaikuttamalla geenien toimintaan.
59
katabolinen reaktio hajottava reaktio
Soluissa tapahtuva reaktio jossa aineet hajoavat.
60
katalysointi
Katalyyttien eli soluissa entsyymien kemiallisia reaktioita nopeuttava toiminta.
61
keskusjyvänen sentrioli
Eläinsolussa oleva soluelin joita on yleensä kaksi. Niiden välille muodostuu tuman jakautuessa sukkularihmasto.
62
kofaktori
Joidenkin entsyymien toiminnalle välttämätön yhdiste esim. vitamiini.
63
koodaava alue
Geenin osa koostuu eksoneista jotka sisältävät proteiinin rakentamiseen tarvittavan informaation.
64
korjaajaentsyymit
Entsyymejä jotka tarkistavat kopioituneen DNA:n emäsjärjestyksen ja liittävät tarvittaessa oikean nukleotidin oikealle paikalleen.
65
kromatiini
Välivaiheen aikana tuman täyttävä rihmamainen perintöaines. Muodostuu DNA:sta ja histoniproteiineista.
66
kromosomi
Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitsevasta DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen. Solun jakautuessa kromatiinirihma pakkautuu jolloin kromosomit voi nähdä mikroskoopilla.
67
kromosomimutaatio
Mutaatio jossa kromosomin rakenne muuttuu (häviämä siirtymä kääntymä kahdentuma monistuma) eli perintöaineksen määrä tai järjestys muuttuu kromosomissa.
68
kromosomistomutaatio
Mutaatio jossa kromosomien määrä muuttuu.
69
kuljettajaproteiini
Solukalvon proteiineja jotka kuljettavat suurikokoisia molekyylejä solukalvon läpi soluun.
70
kvartaarirakenne
Proteiinin rakennetaso jossa proteiini on toimiva vasta kun kaksi tai useampi tertiaarirakenteinen aminohappoketju on liittynyt yhteen. Esimerkiksi hemoglobiini.
71
käyminen
Soluissa anaerobisesti tapahtuva reaktio jossa orgaanisten aineiden sidosenergiaa vapautuu ATP- molekyylien sidosenergiaksi. Reaktioissa syntyy lisäksi hiilidioksidia vettä ja maitohappoa tai alkoholia. Ks. maitohappokäyminen ja alkoholikäyminen.
72
letaalialleeli
Alleeli joka esiintyessään kahtena kappaleena aiheuttaa jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viimeistään ennen lisääntymisikää.
73
lokus
Geenin tarkka paikka kromosomissa. Saman lokuksen geenit muodostavat keskenään vastinalleeliparin.
74
lysosomi
Kalvon ympäröimä soluelin joka sisältää monia ravintoaineita ja solun omia rakenteita hajottavia entsyymeitä. Lysosomi on sisältä solulimaa selvästi happamampi. Eläin- ja sienisoluissa.
75
lähetti-RNA l-RNA
RNA-molekyyli joka kuljettaa geenin sisältämän geneettisen informaation ribosomille proteiinisynteesin malliksi. Tumallisissa soluissa lähetti-RNA syntyy esiaste-RNA:sta sen jälkeen kun tästä on silmukoitu intronit pois.
76
maitohappokäyminen
Anaerobinen reaktio jossa glukoosista syntyy maitohappoa sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.
77
mallijuoste
DNA:n juosteista se jonka emäsjärjestys toimii RNA- synteesin mallina transkriptiossa. RNA- polymeraasi lukee mallijuostetta emäs emäkseltä ja rakentaa esiaste- RNA:ta emäspariperisäännön mukaisesti.
78
meioosi
Solun jakautumistapahtuma jonka lopputuloksena syntyy sukusoluja. Siihen kuuluu kaksi tuman jakautumista: vähennysjako ja tasausjako. Meioosissa kromosomiluku puolittuu diploidisesta (2n) haploidiseksi (n).
79
mendelistinen rekombinaatio
Vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti eri sukusoluihin meioosissa. Tämän seurauksena eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä.
80
mikro-RNA
Lyhyitä RNA-molekyyleja jotka sitoutuvat lahetti- RNA:han ja pysäyttävät proteiinin valmistuksen. Mikro-RNA:t ovat tärkeitä geenien toiminnan säätelyssä ja esimerkiksi ihmisen perimässä on suuri joukko mikro-RNA:ta koodaavia geenejä.
81
mitokondriaalinen periytyminen
Munasolun mitokondrioissa olevien geenien periytyminen jälkeläisille. Jälkeläinen perii mitokondriot ainoastaan äidiltään joten mitokondrioissa olevat geenit siirtyvät ainoastaan äidistä lapsiin.
82
mitokondrio
Kahdesta kalvosta muodostunut soluelin jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioissa on omaa DNA:ta.
83
mitoosi
Tuman jakautuminen. Mitoosin tuloksena syntyy kaksi keskenään ja emotuman kanssa perimältään samanlaista tumaa. Mitoosin jälkeen tapahtuu tavallisesti soluliman jakautuminen. Solujen kromosomiluku pysyy mitoosin tuloksena ennallaan.
84
multippelit alleelit
Saman geenin useat eri muodot joita populaatiossa esiintyy. Pienin multippelisarja käsittää saman lokuksen kolme eri alleelia.
85
määrällinen ominaisuus
Ominaisuus jonka ilmenemiseen vaikuttaa samanaikaisesti useampia alleelipareja.
86
nukleiinihappo
Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli joita ovat DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo. Ne ovat muodostuneet nukleotideista.
87
nukleotidi
Nukleiinihappojen rakenneosa joka koostuu sokeri- fosfaatti- ja emäsosasta. Sokeriosa on DNA:ssa deoksiriboosi ja emäsosa adeniini tymiiini guaniini tai sytosiini. RNA:ssa sokeriosana on riboosi ja emäsosa adeniini urasiili guaniini tai sytosiini.
88
osmoosi
Liuottimen eli soluissa veden siirtymistä diffuusiossa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään. Siirtyminen tasoittaa kalvon eri puolilla olevien liuosten väkevyyseroja. Vesi siirtyy suuremman vesipitoisuuden puolelta pienemmän vesipitoisuuden puolelle.
89
passiivinen kulkeutuminen
Aineiden siirtyminen solukalvon läpi suuremman pitoisuuden puolelta pienemmän pitoisuuden puolelle ilman energiaa. Se voi tapahtua diffuusion osmoosin tai avustetun diffusion eli kantajaproteiinien tai kanavien kautta.
90
peroksisomi
Tumallisissa soluissa tavattava kalvorakkula joka sisältää kymmeniä erilaisia entsyymeitä. Se sisältää yleensä vetyperoksidia hapeksi ja vedeksi pilkkovaa katalaasia sekä muita solulle haitallisia aineita pilkkovia entsyymeitä.
91
pistemutaatio
Geenimutaatio jossa vain yksittäinen emäs on muuttunut.
92
polygeeninen ominaisuus
Ominaisuus johon vaikuttavat useat geenit. Tällaisia ovat tyypillisesti ihmisen määrälliset ominaisuudet kuten pituus tai ihon väri.
93
polyploidia
Peruskromosomiston esiintyminen useampana kuin kahtena (2n). Esimerkiksi 3n 4n tai 5n.
94
primaarirakenne
Proteiinin aminohappojärjestys.
95
prioniproteiini
Aminohappoketjun väärän laskostumisen seurauksena syntynyt muuttunut proteiini joka pystyy muuttamaan vieressään olevia normaaleja proteiineja prioniproteiineiksi.
96
promoottori
Juuri ennen transkription aloituspaikkaa sijaitseva geenin säätelyalueen osa. Promoottoriin ja tehostajaksoon sitoutuvat proteiinit muodostavat aloittajakompleksin jonka avulla RNA-polymeraasi voi tarttua promoottoriin ja aloittaa esiaste-RNA:n rakentamisen.
97
proteiinisynteesi
Proteiinien valmistus solussa geenien sisältämien ohjeiden mukaisesti.
98
rekombinaatio
Jälkeläisten perimässä tapahtuvaa geenien uudelleenryhmittymistä. Sitä saavat aikaan suvullinen lisääntyminen vastinkromosomien sattumanvarainen erkaneminen meioosissa sekä tekijäinvaihdunta (crossing over). Ks. geneettinen rekombinaatio ominaisuusyhdistelmät.
99
resessiivinen alleeli peittyvä alleeli
Alleeliparin alleeleista se jonka ilmeneminen jää toisen dominoivan alleelin peittoon heterotsygoottisen yksilön fenotyypissä ja ilmenee vain alleelin esiintyessä kahtena kappaleena (homotsygoottisena).
100
ribosomi
Soluelin joka on muodostunut ribosomi-RNA:sta ja proteiineista. Ribosomit ovat keskeisessä asemassa proteiinisynteesissä koska ne kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNA:n sisältämän informaation perusteella.
101
ribosomi-RNA
Toimii ribosomin entsymaattisena osana joka liittää aminohapot kiinni toisiinsa peptidisidoksilla. Ribosomi-RNA valmistuu tumajyväsessä.
102
RNA ribonukleiinihappo
Nukleiinihappo joka rakentuu nukleotideista joissa on riboosisokeri fosfaattiosa ja emäsosa joka voi olla urasiili (U) adeniini (A) guaniini (G) tai sytosiini (C). RNA:ta on useita tyyppejä kuten lähetti-RNA siirtäjä- RNA ja ribosomi-RNA.
103
RNA-polymeraasi
RNA:ta syntetisoiva eli rakentava entsyymi.
104
RNA-synteesi
Esiaste-RNA:n rakentuminen transkriptiossa.
105
sekundaarirakenne
Proteiinin aminohappoketjun kierteinen tai laskostunut spiraalirakenne.
106
sentromeeri
Kahdentuneen kromosomin keskikohta johon kromosomin sisarkromatidit kiinnittyvät. Tumanjakautumisessa sukkularihmat kiinnittyvät sentromeeriin.
107
siirtymä
Kromosomimutaatio jossa yksi tai useampia geenejä on siirtynyt kromosomista toiseen.
108
siirtäjä-RNA s-RNA
Pieni RNA-molekyyli jota tarvitaan proteiinisynteesissä käännettäessä ”emäskieleltä aminohappokielelle”. Siirtäjä-RNA:n toisessa päässä on kohta johon vain tietty aminohappo kykenee sitoutumaan ja toisessa päässä on vastinemäskolmikko antikodoni joka kykenee sitoutumaan emäspariperiaatteen mukaisesti lähetti- RNA:n emäskolmikkoon.
109
silmukointi
Tumassa tapahtuva intronijaksojen poistaminen esiaste-RNA:sta ja eksonien yhteen liittäminen lopulliseksi lähetti- RNA:ksi. Silmukointiin osallistuu lukuisia proteiineja ja pieniä RNA-molekyylejä.
110
sisarkromatidi
Saman kromosomin kahdentumisen seurauksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA- juosteet.
111
sitruunahappokierto
Soluhengitykseen kuuluva reaktiosarja joka tapahtuu mitokondrioissa tai bakteereilla soluliman kalvostoissa. Kierto alkaa glykolyysissä syntyneestä pyruvaatista joka yhtyy koentsyymi A:han. Seuraavissa reaktioissa vapautuu hiilidioksidia ja vetyioneja. Ne liittyvät vedynsiirtäjiin jotka osallistuvat sitruunahappokiertoa seuraavaan elektroninsiirtoketjuun.
112
soluhengitys
Reaktiosarja jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön. Soluhengitykseen kuuluu kolme vaihetta: anaerobinen glykolyysi sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju.
113
solukalvo
Puoliläpäisevä kalvo solun ympärillä. Se koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta ja siihen liittyvistä kalvoproteiineista ja hiilihydraateista. Solukalvo säätelee ravintoaineiden ionien eritteiden ja erilaisten viestiaineiden kulkua solun sisään ja solusta ulos. Kalvolla olevat proteiinit voivat toimia myös reseptoreina solujen välisessä kemiallisessa viestinnässä.
114
solulima
Solun sisällä oleva neste jossa soluelimet sijaitsevat. Solulima koostuu pääosin vedestä ja lisäksi siinä on proteiineja hiilihydraatteja RNA:ta ja epäorgaanisia ioneja.
115
solulimakalvosto
Solun sisäinen kalvosto joka antaa solulle muodon ja toimii aineiden kuljetusreittinä. Solulimakalvostossa valmistetaan muokataan ja kuljetetaan lipidejä ja proteiineja.
116
soluliman jakautuminen
Tumanjakautumisen jälkeen tapahtuva soluliman ja soluelinten jako kahteen syntyvään soluun.
117
soluseinä
Kasvi- ja sienisolujen uloin kerros solukalvon ulkopuolella. Se koostuu pääasiassa kasveilla selluloosasta sienillä kitiinistä ja bakteereilla mureiinista. Soluseinä tukee ja suojaa solua ja erottaa ne toisistaan.
118
soluväliaine
Monisoluisilla eläimillä solujen välissä olevaa ainetta joka suojaa soluja yhdistää ne toisiinsa ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä.
119
substraatti
Aine johon entsyymi vaikuttaa.
120
sukkularihma tumasukkula
Tumallisissa soluissa olevia proteiinisäikeitä jotka ohjaavat kromosomien sijoittumista mitoosissa ja meioosissa.
121
säätelyalue
Geenin luennan aloittamiseen ja luennan säätelyyn osallistuva alue joka sijaitsee ennen geenin koodaavaa aluetta. Sisältää tehostajajaksoja ja promoottorin.
122
säätelygeenit
Säätelevät tuottamiensa proteiinien avulla muiden geenien toimintaa.
123
säätelyproteiinit
Kiinnittyvät geenin säätelyalueen tehostajajaksoihin. Säätelevät sitä milloin ja missä solutyypissä kudoksessa tai solukossa geeniä luetaan.
124
tasausjako meioosi 2
Meioosin toinen vaihe jonka aikana vähennysjaossa syntyneet kaksi haploidista solua jakautuvat uudelleen ja tuloksena syntyy neljä haploidista solua.
125
tehostajajakso
Geenin säätelyalueen jakso joka pystyy säätelemään geenin luentaa mm. osallistumalla aloittajakompleksiin. Voivat sijaita kaukanakin luettavasta geenistä.
126
tekijäinvaihdunta geenienvaihdunta
Meioosin aikana tapahtuva ilmiö jossa kokonaiset kromosomin palaset voivat vaihtaa paikkaa vastinkromosomien välillä. Samalla näissä kohdissa olevat alleelit siirtyvät vastinkromosomista toiseen.
127
telomeeri
Kromosomin pää joka koostuu lyhyistä DNA:n toistojaksoista. Telomeerit lyhenevät jokaisessa mitoosissa ja kun telomeeri on kulunut kokonaan pois kromosomi alkaa vaurioitua eikä solun jakautuminen enää onnistu.
128
telomeraasi
Entsyymi joka estää telomeerien lyhenemistä ituradan soluissa ja syöpäsoluissa valmistamalla uutta telomeeriä.
129
tertiaarirakenne
Proteiinin kolmiulotteinen rakenne joka määrää proteiinin toiminnan.
130
toistojakso
Tumallisten eliöiden DNA:ssa geenien ulkopuolisilla alueilla esiintyviä lyhyitä 1–5 nukleotidin mittaisia toistuvia jaksoja.
131
transkriptio RNA-synteesi geenin luenta
DNA:n kopioiminen esiaste-RNA:ksi. Kopioimisen suorittaa RNA- polymeraasientsyymi. Laajemmassa mielessä transkriptioon voidaan katsoa kuuluvaksi myös esiaste-RNA:n silmukointi lähetti-RNA:ksi.
132
translaatio
Tapahtumasarja jossa ribosomi rakentaa aminohappoketjun lähetti-RNA:n sisältämän koodin mukaisesti. Aminohapot järjestetään siirtäjä-RNA- molekyylien avulla oikeaan järjestykseen. Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin.
133
transposoni
Geenien ulkopuolisella alueella sijaitseva DNAjakso joka pystyy siirtymään kromosomissa paikasta toiseen.
134
tumahuokonen
Tumakotelon aukko jonka kautta aineita siirtyy säädellysti tumasta solulimaan ja solulimasta tumaan. Yhdistää tumaliman ja soluliman toisiinsa.
135
tytärkromosomi
Kromosomin toinen kromatidi joka on eronnut toisesta tytärkromosomista solunjakautumisen aikana mitoosin jälkivaiheessa ja meioosin toisen jakautumisen jälkivaiheessa (anafaasissa).
136
tytärsolut
Solunjakautumisessa eli joko mitoosissa tai meioosissa emosolusta syntyneet solut (mitoosissa syntyy kaksi solua meioosissa neljä).
137
vaihtoehtoinen silmukointi
Tiettyjen eksonien poisjättäminen silmukoinnissa. Näin samasta geenistä voi syntyä erilaisia lähetti-RNA molekyylejä ja sitä kautta erilaisia proteiineja.
138
vakuoli solunesterakkula
Kalvon ympäröimä ja nesteen täyttämä rakkula joita on runsaasti kasvisoluissa. Vakuoli toimii kasvisolujen tärkeimpänä vesivarastona ja se sisältää veteen liuenneita orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä sekä ioneja.
139
valoreaktiot
Fotosynteesin valoa vaativat reaktiot jotka tapahtuvat ensimmäisenä. Auringon valoenergiaa sitoutuu ATP- molekyyleihin ja vesi hajoaa vetyioneiksi ja hapeksi.
140
vastinalleeli
Vastinalleelit ovat vastinkromosomiparissa samassa lokuksessa sijaitsevia alleeleja. Ne muodostavat vastinalleeliparin.
141
vastinkromosomit
Molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit jotka muodostavat kromosomiparin.
142
viestimolekyyli viestiaine
Yhteisnimitys hormoneille kasvutekijöille välittäjäaineille ja toisioläheteille jotka välittävät viestejä solulta toiselle. Viestimolekyylit voivat olla esimerkiksi rasva-aineita tai proteiineja.
143
viherhiukkanen kloroplasti
Kasvisoluissa ja levissä tavattava soluelin jota ympäröi kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisäpuolella on väriaineita ja lukuisia proteiineja sisältävää yhteyttämiskalvostoa jossa fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat sekä nesteen täyttämä välitila jossa tapahtuu hiilihydraattisynteesi.
144
vähennysjako meioosi 1
Meioosin ensimmäinen vaihe jonka tuloksena syntyy kaksi kromosomistoltaan yksinkertaista eli haploidia solua.
145
välimuotoinen periytyminen intermediaarinen periytyminen
Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeleista ei dominoi toista.
146
välivaihe interfaasi
Solun elämänkierrossa jakautumisten välinen aika jolloin aineenvaihdunta on vilkasta perintöaines kahdentuu soluelimet jakautuvat ja solu valmistautuu seuraavaan jakautumiseen.
147
X-kromosomi
Sukupuolikromosomi joka ohjaa kaksinkertaisena esiintyessään yksilön kehittymisen naaraaksi.
148
yhteisvallitseva periytyminen
Periytymistä jossa yhteisvallitsevat vastinalleelit vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti.
149
yhteisvallitsevat alleelit
Vastinalleeleita jotka vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti. Heterotsygoottisella yksilöllä kumpikin alleeli saa aikaan oman itsenäisen erillisen piirteen yksilön fenotyyppiin. Esimerkiksi AB-veriryhmän periytyminen.
150
yhteyttämiskalvosto
Bakteerisolussa solukalvosta sisäänpäin poimuttunut rakenne jossa tapahtuvat bakteerin yhteyttämisreaktiot.
