Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

FI 02 > Etiikka käsitteet > Flashcards

Etiikka käsitteet Flashcards

(102 cards)

Start Studying
1
Q

akti

A

teko; aktiivinen valinta tai toiminta, jota voidaan arvioida moraalisesti; vrt. omissio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

aktiivinen eutanasia

A

lääkärin antama aktiivinen kuolinapu; nopeutetaan parantumattomasti sairaan kuolemaa esimerkiksi lääkkeillä; vrt. passiivinen eutanasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

aktualisoituminen

A

todellistuminen; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu mahdollisuuksista, jotka pyrkivät aktualisoitumaan; esimerkiksi siemenen potentia aktualisoituu, kun siitä kasvaa puu; ks. potentia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

altruismi

A

näkemys, joka asettaa muiden edun oman edun edelle; vastakohta egoismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

antroposentrismi

A

ihmiskeskeisyys; antroposentrisessä ympäristöetiikassa luontoa koskevien tekojen eettisyyttä arvioidaan ihmisen näkökulmasta; vrt. biosentrismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

apatia

A

stoalaisessa filosofiassa tavoiteltu mielentila, jossa henkilö on vapaa kielteisistä tunteista ja mielenliikutuksista; psykologiassa merkitsee aloitekyvyn ja motivaation puutetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

argumentti

A

väitteen perustelu, todisteluketju; filosofiassa argumentti tarkoittaa päättelyä, joka koostuu premisseistä eli lähtöoletuksista ja näistä johdetusta johtopäätöksestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

arvo

A

jokin yleisesti hyvänä pidetty tai tavoiteltava asia; esimerkiksi viisaus tai terveys; moraalifilosofian peruskäsite

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

autonomisuus

A

itsenäisyys: moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan niitä ei voi johtaa muista väitteistä; esimerkiksi Immanuel Kantin filosofiassa moraali ei perustu tunteisiin vaan moraalilain noudattamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

biosentrismi

A

elämäkeskeisyys; näkemys, jonka mukaan kaikki elävä on moraalisesti arvokasta; kaikki elävät oliot pitää ottaa huomioon eettisessä harkinnassa; vrt. antroposentrismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

deskriptiivinen etiikka

A

kuvaileva etiikka; tutkii ja vertailee erilaisia moraalikäsityksiä, mutta ei ota kantaa niiden paremmuusjärjestykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

dolori

A

Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielipahan ja kärsimyksen määrää; vrt. hedoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

egoismi

A

itsekeskeisyys; näkemys, joka asettaa oman edun muiden edun edelle; vastakohta altruismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

ekosentrismi

A

luontokeskeisyys; näkemys, jonka mukaan luonnolla ja ympäristöllä on itseisarvoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

eksistentialismi

A

1900-luvulta lähtien vaikuttanut filosofian suuntaus, joka korostaa yksilön vapautta, valintoja ja vastuuta; keskeinen filosofi Jean-Paul Sartre, jonka mukaan ei ole mitään yhteistä ihmisolemusta vaan jokainen luo oman olemuksensa; vrt. essentialismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

eläinetiikka

A

etiikan ala, joka tutkii eläimiin liittyviä moraalisia kysymyksiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

elämänfilosofia

A

filosofia, joka tarkastelee elämän mielekkyyttä ja hyvän elämän kysymyksiä; suosittua erityisesti Manner-Euroopassa 1800-1900-luvuilla, jolloin monet filosofit korostivat filosofian käytännöllistä ja henkilökohtaista luonnetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

emotivismi

A

metaeettinen näkemys, jonka mukaan etiikassa käytetty kieli vain ilmaisee esittäjänsä tunteita, mutta ei väitä mitään todelliduudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

epikurolaiset

A

antiikin Kreikassa Epikuroksen ympärille syntynyt filosofinen koulukunta; korosti kohtuullisten nautintojen merkitystä hyvän elämän lähteenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

essentialismi

A

olemusajattelu; näkemys, jonka mukaan kaikilla olioilla, myös ihmisillä, on valmis olemus; essentia tekee oliosta sellaisen kuin se on ja määrittää, millainen sen pitäisi olla; vrt. eksistentialismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

etiikka

A

moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

eudaimonia

A

onnellisuus, kukoistus, hyvä elämä; esimerkiksi Aristoteleen filosofiassa elämän päämäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Euthyfronin dilemma

A

ongelma, joka haastaa supernaturalistisen käsityksen moraalin jumalallisesta alkuperästä; päättävätkö jumalat mikä on hyvää siksi, että se on hyvää, vai onko jokin hyvää siksi, että jumalat päättivät niin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

feminismi

A

aate, joka ajaa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
hedoni
Jeremy Benthamin utilitarismiin liittyvä yksikkö, jolla kuvataan mielihyvän ja onnellisuuden määrää; vrt. dolori
26
hedonismi
näkemys, jonka mukaan hyvä elämä perustuu nautintoihin
27
Humen giljotiini / Humen laki
David Humen muotoilema periaate, jonka mukaan pelkistä tosiasioista ei voi päätellä normatiivista johtopäätöstä; siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla (no ought from is)
28
huono usko
Jean-Paul Sartren filosofiaan kuuluva käsite; ihmiset lankeavat huonoon uskoon, kun eivät uskalla kohdata vapauttaan ja kantaa vastuuta teoistaan vaan vetoavat johonkin ennalta asetettuun malliin
29
hyve
luonteenpiirre tai ominaisuus, jota pidetään hyvän elämän kannalta oleellisena; hyve-etiikan peruskäsite
30
hyve-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka pitää hyveiden kehittämistä ja niiden mukaan toimimista hyvän elämän ytimenä
31
ihmisoikeudet
oikeudet, joiden katsotaan kuuluvan jokaiselle ihmiselle asuinpaikasta, uskonnosta, kansallisuudesta, sukupuolesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta
32
intentio
teon tarkoitus; moraalifilosofiassa intentio voi olla hyvä, vaikka lopputulos on huono, ja päinvastoin
33
intressi
moraalisubjektin tarve tai tavoite; tärkeä käsite esimerkiksi Peter Singerin etiikassa
34
intuitionismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen välittömään ymmärrykseen eli intuitioon; edustaja esimerkiksi G. E. Moore
35
itseisarvo
arvo, jota ei tavoitella minkään muun kuin sen itsensä vuoksi; vrt. välinearvo
36
itsemääräämisoikeus
yksilön tai ryhmän oikeus päättää omista asioistaan ja muiden velvollisuus kunnioittaa tätä oikeutta
37
kansalaistottelemattomuus
laiton toiminta, jolla pyritään väkivallattomasti, julkisesti ja ilman oman edun tavoittelua korjaamaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta
38
kantilainen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan vapaa järki rakentaa eli konstruoi kaikille yhteisen moraalin
39
kasuistiikka
eettisen päätöksenteon periaate, joka yhdistää normatiivisen etiikan teorioita yksittäisen moraaliongelman ratkaisemisessa; keskeistä on yksittäisen ongelman ratkaisu, eivät yleiset periaatteet
40
kategorinen imperatiivi
Immanuel Kantin moraalifilosofiassa ehdoton käsky; on toimittava aina niin, että toiminnasta voidaan johtaa yleinen laki; toisen muotoilun mukaan kaikkien ihmisten ihmisyyttä on kunnioitettava
41
kognitivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan eettinen kielenkäyttö perustuu uskomuksiin, jotka voivat olla tosia tai epätosia; vastakohta non-kognitivismi
42
konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on konstruoitua eli rakennettua ja näkökulmasta riippuvaista; vastakohta objektivismi
43
kulttuurirelativismi
näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykseen; minkään kulttuurin käsitykset eivät ole ehdottomasti oikeita
44
kulturalismi
ihmiskäsitys, jonka mukaan kasvatus ja kulttuuri vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mikä ihminen on; vrt. naturalismi
45
käytännöllinen järki
Aristoteleen etiikassa toimintavalmius, joka mahdollistaa hyveiden mukaisen elämän; auttaa esimerkiksi erottamaan kohtuullisen keskitien ääripäiden välillä
46
logoterapia
psykiatri Viktor Franklin kehittämä filosofis-psykologinen hoitomuoto, jossa olennaista on tarkoituksen löytäminen omalle elämälle
47
luonnonoikeusajattelu
näkemys, jonka mukaan on olemassa kaikille yhteinen universaali moraali, joka ei ole ihmisen keksintöä; moraali on peräisin jumalilta tai perustuu järjen avulla luonnosta löydettäviin normeihin
48
metaetiikka
moraalifilosofian osa-alue; tutkii, mitä moraali ja arvot ovat, mihin etiikka perustuu ja voiko moraalista saada tietoa
49
moraali
ihmisten tai ihmisryhmien käsitys oikeasta ja väärästä; etiikan tutkimuskohde
50
moraalilaki
kaikkia koskeva yleinen moraaliperiaate; Immanuel Kantin velvollisuusetiikan keskeinen käsite; ks. kategorinen imperatiivi
51
moraalinen agentti / moraaliagentti
moraalinen toimija, moraalisen valinnan tekijä, joka on vastuussa teoistaan; esimerkiksi aikuinen, terve ihminen
52
moraalinen subjekti / moraalisubjekti
se, millä on moraalista arvoa ja pitää siis ottaa moraalisessa harkinnassa huomioon; esimerkiksi ihminen on moraalisubjekti, kivi ei ole
53
moralismi
holhoava suhtautuminen toisten moraaliin; muiden on omaksuttava näkemykset, joita itse pitää oikeina
54
mustan laatikon ongelma
tekoälyyn liittyvä ongelma, jossa itseoppiva ohjelma tekee päätöksen ilman että kukaan tietää, miten ohjelma on päätynyt tähän päätökseen
55
naturalismi (ihmiskäsitys)
ihmiskäsitys, joka korostaa biologian, esimerkiksi geenien, merkitystä; vrt. kulturalismi
56
naturalismi (metaetiikka)
metaeettinen kanta, jonka mukaan universaali ja objektiivinen perusta moraalille ja arvoille löytyy luonnollisista tosiasioista, esimerkiksi hyvinvoinnista ja kärsimyksestä
57
naturalistinen virhepäätelmä
virhe, joka tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista päätellään mikä on hyvää; voimme esimerkiksi havaita terveellisten elämäntapojen hyödyt, mutt se ei tarkoita, että ne ovat moraalisesti tavoiteltavia
58
negatiivinen vapaus
vapautta jostakin; ihminen on negatiivisesti vapaa, jos hänellä ei ole estettä tehdä jotain; vrt. positiivinen vapaus
59
nihilismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan oikeaa ja väärää tai arvoja ei ole olemassa
60
non-kognitivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan etiikka ei väitä mitään todellisuudesta, vaan ainoastaan ilmaisee esimerkiksi tunteita, asenteita ja käskyjä; oikeasta ja väärästä ei siksi voi olla tietoa; vastakohta kognitivismi
61
normatiivinen etiikka
etiikan osa-alue, joka pyrkii määrittelemään periaatteita moraalisesti oikealle toiminnalle
62
normi
sääntö tai ohje, joka perustuu esimerkiksi moraaliin tai lakiin
63
normikriittisyys
näkökulma, joka kyseenalaistaa vakiintuneita normeja ja moraalisia ajattelutapoja, koska ne syrjivät joitakin ihmisryhmiä
64
objektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali on olemassa näkökulmasta ja konstruoijasta riippumatta; vastakohta konstruktivismi
65
oikeus
jollekin kuuluva mahdollisuus tehdä tai olla jotakin; esimerkiksi äänioikeus, oikeus elämään, oikeus mielipiteenvapauteen, eläimen oikeus lajityypilliseen elämään
66
omissio
tekemättä jättäminen; vrt. akti
67
pahe
ei-toivottu luonteenpiirre; esimerkiksi ahneus
68
passiivinen eutanasia
armokuolema, joka toteutetaan luopumalla hoitotoimenpiteistä; vrt. aktiivinen eutanasia
69
paternalismi
holhoaminen; pyrkimys vaikuttaa yksilön toimintaan hänen omaksi parhaakseen, jopa vastoin hänen tahtoaan
70
perhe-etiikka
soveltavan etiikan alue, joka tarkastelee esimerkiksi sitä, millaiset perhemuodot ovat moraalisesti perusteltuja ja millaisia oikeuksia perheenjäsenillä on
71
periaate-etiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, joka korostaa, että on oikein toimia tiettyjen sääntöjen ja periaatteiden mukaan jopa seurauksista välittämättä; ks. velvollisuusetiikka
72
persoona
ajatteleva ja tiedostava olento; perinteisesti persoonien on ajateltu olevan aina ihmisiä, mutta nykyään myös eläimiä voidaan pitää persoonina
73
perusoikeudet
oikeudet, jotka valtio säätää kansalaisille perustuslaissa; esimerkiksi äänioikeus
74
positiivinen vapaus
vapautta johonkin; kun ihminen on positiivisesti vapaa, hänellä on resurssit jonkin tekemiseen; vrt. negatiivinen vapaus
75
potentia
mahdollisuus; Aristoteleen ajattelussa todellisuus koostuu erilaisista potentioista, jotka pyrkivät toteutumaan ja siten toteuttamaan tarkoituksensa; esimerkiksi toukka on potentiaalinen perhonen; ks. aktualisoituminen
76
premissi
argumentin peruslause, alkulause; se mistä päättely lähtee liikkeelle
77
preskriptiivisyys
käskevyys; moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan jotkin asiat ovat suositeltavia tai vältettäviä
78
preskriptivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan etiikassa on kyse vain käskyjen esittämisestä
79
psykologinen egoismi
näkemys, jonka mukaan ihminen on olemukseltaan itsekäs
80
relativismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraali on suhteellista; moraali riippuu ajasta, olosuhteista tai kulttuurista, eikä erilaisia arvoja voi panna paremmuusjärjestykseen
81
sanktio
rangaistus tai palkinto, joka annetaan normin noudattamisesta tai rikkomisesta
82
sentientismi
eläinetiikkaan kuuluva näkemys, jonka mukaan kaikilla sellaisilla eläimillä on moraalista arvoa, joilla on kyky tuntea kärsimystä
83
sentimentalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan yhteinen perusta moraalille löytyy tunteista
84
seurausetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jossa teon seuraukset määräävät sen, onko teko moraalisesti oikein
85
soveltava etiikka
etiikan osa-alue, jossa etiikan teorioita sovelletaan konkreettisten eettisten ongelmien ratkaisuun
86
spesismi
lajisyrjintä; syyllistymme spesismiin, jos kohtelemme ihmistä paremmin kuin eläintä vain siksi, että hän on ihminen
87
stoalaiset
filosofinen koulukunta antiikin Kreikassa; stoalaisen etiikan mukaan hyve on tietoa ja viisas ihminen hyväksyy tapahtumien väistämättömän kulun
88
subjektivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraali ja arvot ovat suhteellisia ja vaihtelevat yksilöiden välillä; yksilöiden välisiä eroja ei voi panna paremmuusjärjestykseen
89
supererogatorinen etiikka
velvollisuuden ylittävä etiikka; esimerkiksi kaiken omaisuuden lahjoittaminen köyhille, jolloin teko on moraalisesti arvokas mutta sitä ei voi vaatia keneltäkään
90
supernaturalismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan moraalilla on yliluonnollinen perusta, esimerkiksi jumalallinen käsky
91
sääntöutilitarismi
utilitarismin laji, joka ohjeistaa toimimaan sellaisen säännön mukaan, jonka noudattamisesta koituu hyviä seurauksia; vrt. tekoutilitarismi
92
tekoutilitarismi
utilitarismin laji, jonka mukaan toiminnan moraalisuuden ratkaisevat yksittäisten tekojen seuraukset; vrt. sääntöutilitarismi
93
universaalisuus
yleispätevyys; moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan kaikkia ihmisiä pitää koskea samat moraaliperiaatteet
94
utilitarismi
seurausetiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos siitä seuraa mahdollisimman paljon hyötyä ja onnellisuutta mahdollisimman monelle
95
vahinkoperiaate
J. S. Millin kehittämä periaate, jonka mukaan yksilön tekemisiä saa rajoittaa vain silloin, kun tämä aiheuttaa vahinkoa muille; keskeinen käsite liberalismissa
96
velvollisuusetiikka
normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan teko on oikein, jos se tehdään velvollisuudesta moraalisääntöä kohtaan; teon seurauksilla ei ole merkitystä
96
välinearvo
arvo, jota ei tavoitella sen itsensä takia vaan jotta sen avulla saadaan jotakin muuta; esimerkiksi raha; vrt. itseisarvo
97
yhteisöllinen konstruktivismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan kaikille yhteinen moraali perustuu hyvän yhteisön rakentamiseen
98
yli-ihminen
Friedrich Nietzschen ihmisihanne; yli-ihminen kohottautuu vallitsevan moraalin yläpuolelle ja asettaa normit ja arvot itse
99
ylivertaisuus
moraaliväitteiden piirre, jonka mukaan moraaliarvojen pitää olla tärkeämpiä kuin muiden motiivien; jos moraaliarvot ja muut arvot ovat ristiriidassa, moraalisten arvojen pitää voittaa
100
ympäristöetiikka
soveltavan etiikan osa-alue, joka pohtii ihmisen ja ympäristön suhdetta; millaisia velvollisuuksia ja oikeuksia ihmiskunnalla on suhteessa luontoon
101
zoon politikon
"poliittinen eläin"; Aristoteleen käsitys ihmisestä; ihminen on yhteisöllinen olento, joka pystyy toteuttamaan itseään ja elämään hyvää elämää ainoastaan yhteisön jäsenenä

FI 02 (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions