FY1-2 käsitteet Flashcards

(104 cards)

1
Q

alkuaine

A

aine, joka koostuu vain protonimäärältään samanlaisista atomeista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

alkuräjähdys

A

maailmankaikkeuden synty 13,8 mrd. vuotta sitten; kolmen kelvinin taustasäteily, galaksien loittoneminen ja kevyiden alkuaineiden suhteelliset määrät maailmankaikkeudessa ovat tärkeimmät alkuräjähdysteoriaa tukevat havainnot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

atomi

A

muodostuu ytimestä ja sitä ympäröivistä elektroneista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

auringonpilkku

A

Auringon pinnassa olevia tummia alueita; aiheutuvat voimakkaista paikallisista magneettikentistä, jotka estävät kuuman aineen nousemisen Auringon pinnalle, jolloin auringon pinta voi olla sillä kohtaa parikin tuhatta astetta kylmempi kuin muualla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

aurinkokunta

A

aurinkokuntaan kuuluvat Auringon lisäksi planeetat ja plutoidit kuineen, asteroidit, komeetat, meteoroidit sekä planeettojen välinen kaasu ja pöly

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

aurinkotuuli

A

Auringosta tuleva varattujen hiukkasten virta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

elektroni

A

atomin rakenneosa; yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

etävuorovaikutus

A

vuorovaikutus, jossa kappaleet vaikuttavat toisiinsa, vaikka ne eivät koskettaisi toisiaan, esim. gravitaatiovuorovaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

fysikaalinen kulmakerroin

A

kuvaajasuoran pystyakselilla olevan suureen muutos jaettuna vaaka-akselilla olevan suureen muutoksella; ilmentää suoran jyrkkyyttä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

fotoni

A

sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

galaksi

A

muodostuvat tähdistä, tähtien kiertolaisista, kaasuta ja pölystä; useimmat galaksit ovat rakenteeltaan spiraalimaisia, kuten Linnunrata, tai ellipsimäisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

galaksijoukko

A

muodostuu suhteellisesti lähellä toisiaan olevista galakseista; useat galaksijoukot muodostavat vielä suurempia kokonaisuuksia, superjoukkoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

gluoni

A

vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

graafinen tasoitus

A

mittaustulosten avulla piirretty kuvaaja, joka kuvaa suureiden välistä yhteyttä mahdollisimman hyvin; kuvaaja ei välttämättä kulje mittauspisteiden kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

gravitaatio

A

yksi luonnon perusvuorovaikutuksista; vaikuttaa kaikkiin kappaleisiin ja hiukkasiin, joilla on massa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

gravitoni

A

gravitaatiovuorovaikutuksen oletettu välittäjähiukkanen (ei vielä havaittu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

heikko vuorovaikutus

A

yksi luonnon perusvuorovaikutuksista; välittäjähiukkasia välibosonit; ilmenee mm. beeta-aktiivisuudessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

ionisoimaton säteily

A

sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudeltaan pisimpiä lajeja ultraviolettisäteilystä alkaen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ionisoiva säteily

A

lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyä; riittävästi energiaa, jotta pystyy irrottamaan atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kenttä

A

käytetään etävuorovaikutuksen kuvaamiseen klassisessa fysiikassa; kuvataan kenttäviivoilla, joiden suunta kuvaa vuorovaikutukseen liittyvän voiman suuntaa ja tiheys kentän voimakkuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

klassinen fysiikka

A

fysiikan aikakausi 1600-luvulta alkaen; käsittelee mm. mekaniikkaa lämpöoppia, valo-oppia sekä sähkö- ja magnetismioppia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

komeetta eli pyrstötähti

A

pienehkö aurinkokunnan kappale, joka koostuu pääasiassa jäästä; kun komeetta tulee radallaan riittävän lähelle Aurinkoa, Auringon energia höyrystää sen ytimestä ainetta ja puhaltaa sitä Auringosta poispäin: komeetalle syntyy pyrstö; komeetat kiertävät Aurinkoa hyvin soikeilla radoilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

kosketusvuorovaikutus

A

vuorovaikutus, jossa kappaleet koskettavat toisiaan; makromaailmaan liittyvä malli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

kvarkki

A

kuutta eri lajia: 1) ylöskvarkki u, 2) alaskvarkki d, 3) outokvarkki s, 4) lumokvarkki c, 5) tosikvarkki eli huippukvarkki t ja kaunisvarkki eli pohjakvarkki b; protonit ja neutronit koostuvat kvarkeista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
lineaarinen malli
suoraviivainen malli; fysiikan yksinkertaisin graafinen malli, suureiden välistä riippuvuutta kuvataan suoralla
26
Linnunrata
sauvaspiraaligalaksi, jossa Aurinkokunta sijaitsee; Linnunradassa on n. 300 mrd. tähteä, joista yksi on Aurinko
27
magneettinen vuorovaikutus
osa sähkömagneettista vuorovaikutusta, etävuorovaikutus
28
massa
kappaleen hitauden ja gravitaatiovuorovaikutuksen mitta
29
matka
kappaleen kulkureitin pituus en siirtyessä paikasta toiseen
30
meteori
Maan ilmakehään osuvan, usein hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, tähdenlento
31
meteoriitti
Maan pinnalle avaruudesta pudonnut kivimäinen kappale
32
meteoroidi
Avaruudessa liikkuva aurinkokunnan pienkappale
33
moderni fysiikka
1900-luvun alkupuolella syntyneisiin keskeisiin nykyfysiikan teorioihin, kvanttimekaniikkaan ja suhteellisuusteoriaan, perustuva fysiikka
34
musta aukko
massakeskittymä, jonka gravitaatiovoima on niin suuri, että pakonopeus sen pinnalta ylittää valon nopeuden; musta aukko ei siis lähetä valoa eikä mitään muutakaan säteilyä, jonka avulla se voitaisiin havaita; sen sijaan mustaan aukkoon syöksyvä tai sen ympärille kertyvä materia ja sen aiheuttamat ilmiöt, kuten voimakas röntgensäteily, voidaan havaita
35
neutroni
sähkövaraukseton, atomin ytimessä oleva hiukkanen
36
nopeus
suoran fysikaalinen kulmakerroin t,x-koordinaatistossa ilmaisee tasaisessa liikkeessä olevan kappaleen nopeuden v = delta x / delta t, missä delta x = x2 - x1 on paikan muutos eli siirtymä paikasta x1 paikkaan x2 ja delta t = t2 - t1 siirtymään kulunut aika
37
paino
kappaleeseen kohdistuva gravitaatiovuorovaikutuksesta aiheutuva voima
38
painovoima
gravitaatio(vuorovaikutus) / gravitaation aiheuttama voima
39
perusvuorovaikutukset
gravitaatiovuorovaikutus, sähkömagneettinen vuorovaikutus, vahva vuorovaikutus ja heikko vuorovaikutus
40
pimeä aine
maailmankaikkeudessa oleva, toistaiseksi tuntematon aine, joka ei lähetä säteilyä; sen aiheuttama gravitaatio vaikuttaa tähtien ja galaksien liikkeisiin, valon kulkuun ja maailmankaikkeuden laajenemiseen; yksi ehdokas pimeäksi aineeksi ovat ns. supersymmetriset hiukkaset
41
pimeä energia
avaruuteen itseensä liittyvä energia, jolla on maailmankaikkeuteen vastakkainen vaikutus kuin gravitaatiolla, eli se kiihdyttää maailmankaikkeuden laajenemista; sen luonnetta ei tunneta tarkemmin, mutta sen tiedetään olevan noin 70% kaikesta maailmankaikkeuden energiasta
42
planeetta
suurimassainen, tähteä kiertävä kappale; gravitaatiovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallomainen
43
protoni
atomin ytimessä oleva positiivisesti varautunut hiukkanen
44
revontulet
ilmakehän valoilmiöitä, jotka syntyvät Auringosta tulevien varattujen hiukkasten (aurinkotuuli) virittäessä ilmakehän molekyylejä; kun viritystilat purkautuvat, molekyylit säteilevät valoa; eniten napa-alueiden läheisyydessä, jonne Maan magneettikenttä ohjaa aurinkotuulen hiukkasia
45
skalaarisuure
suure, jolla on vain suuruus, joka voidaan ilmaista luvun ja yksikön avulla, esim. lämpötila, paine ja aika
46
siirtymä
kappaleen paikan muutos
47
suhteellisuusteoria
kaksi Einsteiin kehittämää teoriaa, suppea ja yleinen suhteellisuusteoria, jotka muuttivat käsityksen ajan ja avaruuden luonteesta; 1) suppea: kuvaa liikettä paremmin kuin Newtonin lait, kun nopeus on lähellä valonnopeutta; valolla on tyhjiössä aina sama nopeus riippumatta valonlähteen nopeudesta; suhteellisuusteorian mukaan aikavälit ja välimatkat ovat suhteellisia eli riippuvat mittaajan nopeudesta 2) yleinen: teoria gravitaatiolle; gravitaatio johtuu avaruuden ja ajan sisäisistä ominaisuuksista, aika--paikka-avaruuden "kaareutumisesta", jonka esim. Auringn massa aiheuttaa ympärillään; gravitaatioon ei tämän teorian mukaan liity voimaa, toisin kuin Newtonin gravitaatiolaissa
48
suure
ilmiön, kappaleen tai aineen mitattavissa oleva ominaisuus; suureella on lukuarvo ja yksikkö
49
sähkö
sähkövaraukseen ja sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyvä luonnonilmiö; voidaan hyödyntää mm. energiansiirrossa
50
sähkömagneettinen vuorovaikutus
käsittää sekä sähköiset että magneettiset vuorovaikutukset; yksi perusvuorovaikutuksista, välittäjähiukkanen fotoni
51
taustasäteily
esim. avaruudesta, maaperästä, kasveista, rakennuksien seinistä, ilmasta ja kaikista ihmisistä lähtevää ionisoivaa säteilyä
52
tiheys
Aineen tiheys on p = m / V, yksikkö 1kg/m^3
53
tähdenlento
(meteori) syntyy, kun pieni kivi (meteoroidi) törmää ilmakehään suurella nopeudella ja kuumenee ilman kitkan vaikutuksesta niin kuumaksi että lähettää valoa
54
tähti
kaasumainen kappale; tuottavat fuusiolla itse säteilemänsä valon
55
tähtitieteellinen yksikkö
1 au = 149,5979 Gm = Maan keskietäisyys Auringosta
56
vahva vuorovaikutus
kvarkkien välinen vuorovaikutus, joka pitää kvarkit toisiinsa sitoutuneina; ytimet koossa pitävä ydinvoima on vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama, protonin ja neutronin ulkopuolelle ulottuva jäännösvoima
57
valovuosi
valon vuodessa kulkema matka, 1 valovuosi = 9,46055 Pm
58
vauhti
kuvaa liikettä silloin, kun liikkeen suuntaan ei kiinnitetä huomiota ja vain kuljetun matkan pituudella on merkitystä; kappaleen keskivauhti on v = s / t, jossa s on kappaleen kulkema matka ja t matkaan kulunut aika eli liikkeen kesto
59
vektorisuure
suure, jolla on sekä suuruus että suunta, esim. nopeus, kiihtyvyys ja voima
60
voima
kappaleen ja sen ympäristön väliset vuorovaikutukset ilmenevä kappaleeseen kohdistuvina voimina; voima aiheuttaa kappaleen kiihtyvyyden
61
vuorovaikutus
esim. kahden kappaleen tai hiukkasen vaikutussuhde, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa; vuorovaikutus ilmenee kappaleeseen kohdistuvana voimana, myös hiukkasten muuttumisena toisiksi hiukkasiksi; voi ilmetä kappaleiden muodon tai liikkeen muuttumisena
62
ydinvoima
ytimessä nukleonien välillä vallitseva voima; vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama
63
aerosoli
ilmassa leijuvia pienhiukkasia, mm. vesihöyry, hiilipöly, rikkihiukkaset ja erilaiset molekyyliryppäät
64
bioenergia
biomassaa polttamalla saatu sekundäärienergia
65
biomassa
materiaali, joka on peräisin eloperäisistä lähteistä, kuten puista tai viljelykasveista
66
energian säilymislaki
energia voi luonnonilmiöissä siirtyä tai muuntua muodosta toiseen, mutta energian kokonaismäärä pysyy muuttumattomana
67
energiatehokkuus
kuinka paljon tavaraa tai palveluita saadaan käyttämällä tietty määrä energiaa
68
fissio
raskas ydin hajoaa kevyemmiksi ytimiksi ja samalla vapautuu massaan sitoutunutta energiaa
69
fossiilinen polttoaine
poltettava, orgaanista alkuperää oleva aine, joka on muodostunut lämmön ja paineen vaikutuksesta tuhansien vuosien aikana
70
fuusio
ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä ydintä liittyy toisiinsa ja muodostaa raskaamman ytimen
71
geoterminen energia
energiaa, joka on pääosin peräisin maan sisuksissa tapahtuvista radioaktiivisten aineiden hajoamisesta
72
hiilidioksidiekvivalentti
kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta, yksikkö usein hiilidioksidiekvivalenttikilotonni, kt C02 ekv.
73
hiilijalanjälki
ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, yksikkö usein hiilidioksidiekvivalentti
74
hiilineutraalius
maa, tuote tai prosessi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vain sen verran kuin maan omat hiilinielut kykenevät sitomaan
75
hiilinielu
meret, kasvit tai maaperä, joka sitoo ilmasta hiilidioksidia
76
ilmastonmuutos
ihmisen toiminnasta aiheutuva ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen, jonka seurauksena ilmasto lämpenee
77
kasvihuoneilmiö
Auringon ilmakehää lämmittävä vaikutus, joka johtuu siitä, että osa maanpinnalle tulevasta Auringon säteilyn energiasta ei pääse esteettä palaamaan avaruuteen ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen takia
78
kasvihuonekaasut
kaasut, jotka estävät Maan lämpösäteilyn pääsemistä maanpinnalta takaisin avaruuteen, ilmakehässä merkittävimpiä vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja otsoni
79
kasvihuonekaasupäästöt
aiheutuu mm. teollisuudesta ja liikenteestä, voimakkaimpia hiilidioksidi (CO2), dityppioksidi (N20), metaani (CH4) sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut)
80
kemiallinen energia
aineen kemiallisiin sidoksiin liittyvä energia
81
kestävä kehitys
ympäristön, ihmisen ja talouden ottaminen huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa siten, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla olisi hyvät elämisen mahdollisuudet
82
korkea-aktiivinen ydinjäte
reaktorista poistettu käytetty ydinpolttoaine, joka sisältää monia radioaktiivisia aineita
83
maalämpö
maan pintakerroksiin sitoutunut Auringon säteilyenergia
84
mekaaninen energia
gravitaatiokenttään liittyvän kappaleen potentiaalienergian ja liike-energian summa
85
nielu
prosessi, joka sitoo kasvihuonekaasuja
86
pienhiukkanen
hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä, muoto, rakenne ja kemiallinen koostumus vaihtelevat, esim. tiepöly, noki ja rikkihiukkaset
87
polttokenno
vedyn kemiallista energiaa voi vapauttaa polttokennossa, jossa vety reagoi hapen kanssa ja vapautuva energia saa aikaan sähkövirran
88
primäärienergia
jalostamatonta energiaa siinä muodossa, jossa se on ennen energiantuotantoprosessia
89
putouskorkeus
korkeusero patoaltaan ja padon alapuolisen altaan tai joenuoman pintojen välillä
90
pyyhkäisypinta-ala
tuulivoimalaitoksen roottorin siiven pyyhkäisemän alueen pinta-ala; sellaisen ympyrän pinta-ala, jonka säde vastaa roottorin siiven pituutta
91
sekundäärienergia
tuotantoprosessissa muutettua energiaa
92
sidottu energia
energiaa, joka liittyy aina johonkin perusvuorovaikutukseen, esim. puun kemiallinen energia ja kappaleen potentiaalienergia; pitää vapauttaa ennen kuin energia on hyödynnettävissä, esim. polttamalla
93
SMR
pieni, moduuleista rakennettava ydinreaktori
94
sähkö
sähkövaraukseen ja sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyvä luonnonilmiö, voidaan hyödyntää mm. energiansiirrossa
95
teho
ilmaisee energian muuntumisnopeuden
96
hyötysuhde
laitoksen tuottaman energian suhde laitoksen ottamaan energiaan
97
tuottoteho
kertoo paljonko energiaa muuntuu sähkön siirrettäväksi aikayksikössä
98
uusiutuva energia
energialähde, joka uusiutuu riittävän nopeasti suhteessa siihen mitä ihmiskunta sitä käyttää
99
vapaa energia
energiaa, joka on heti hyödynnettävissä, esim. Auringon säteily, ilman ja veden liike-energia
100
virtaama
virtaavan veden tilavuus aikayksikköä kohden
101
voimalaitosjäte
ydinvoimalaitosten käytössä ja huollossa syntyvää radioaktiivista matala- ja keskiaktiivista jätettä
102
välillinen energiankulutus
energia, joka tarvitaan tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen, kuten suunnitteluun, valmistamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen
103
välitön energiankulutus
energia, joka kuluu laitetta käytettäessä
104
yhteistuotantovoimalaitos
voimalaitos, joka tuottaa sähköä ja lämpöä