Ganong - Ch 29

Question 1

Atrial systole

Answer 1

Eteisten supistuminen

Question 2

Ventricular systole

Answer 2

Kammioiden supistuminen

Question 3

Diastole

Answer 3

Sydämen relaksaatio

Question 4

Cardiac conduction system

Answer 4

Sydämen johtoratajärjestelmä, johtaa impulssin kaikkialle sydänlihakseen

Question 5

Sinoatrial (SA) node

Answer 5

Sinussolmuke, eteisen “katossa” sijaitseva sydämen ensisijainen tahdistaja

Question 6

Internodal atrial pathways

Answer 6

Eteisen johtoradat, SA solmukkeesta AV solmukkeeseen vievät johtoradat

Question 7

Atrioventricular (AV) node

Answer 7

Eteis-kammiosolmuke, sydämen toissijainen tahdistaja, hidastaa impulssin kulkua jotta eteiset ehtivät supistua ensin

Question 8

Bundle of His

Answer 8

Eteiskammiokimppu, kuljettaa impulssin eteenpäin AV solmukkeesta

Question 9

Purkinje system

Answer 9

Purkinjen säikeet, johtavat impulssin kammioihin

Question 10

Cardiac pacemaker

Answer 10

Sydämen tahdistaja, osa johtoratajärjestelmää joka määrää sykkeen, yleensä SA solmuke

Question 11

Sydänlihassolun aktiopotentiaalin vaiheet

Answer 11

Faasi 0: nopea depolarisaatio Na influksin johdosta
Faasi 1: alun nopea osittainen repolarisaatio Na kanavien inaktivaation takia
Faasi 2: tasainen vaihe Ca influksin johdosta
Faasi 3: repolarisaatio K effluksin johdosta
Faasi 4: paluu lepopotentiaaliin

Question 12

Pacemaker potential

Answer 12

Potentiaali jossa sydämen tahdistajasolut laukaisevat aktiopotentiaalin

Question 13

T channels

Answer 13

T-Ca-kanavat, saavat aikaan tahdistajassolujen potentiaalin nousun prepotentiaaliin

Question 14

L channels

Answer 14

L-Ca-kanavat, saavat aikaan tahdistajaslujen impulssin

Question 15

Vagus hermon vaikutus solmukkeissa

Answer 15

Asetyylikoliinin vapautuminen aikaan saa lisääntyneen K virran sekä pienemmän cAMP konsentraation solussa, mikä johtaa siihen että tahdistajasolujen kalvopotentiaali nousee hitaammin ja impulsseja syntyy harvemmin

Question 16

Sähköimpulssin leviäminen sydämessä

Answer 16

1. SA solmuke depolarisoituu ja saa aikaan impulssin
2. Impulssi johtuu AV solmukkeeseen depolarisoiden eteiset
3. AV solmukkeessa tapahtuu impulssin kulun hidastuminen
4. AV solmukkeesta impulssi leviää Purkinjen säikeitä pitkin
5. Ensin septum ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle
6. Sitten apeksista eteisiä kohti ja endocardiumista epicardiumiin

Question 17

ECG (electrocardiogram)

Answer 17

EKG, mittaa sydämen sähköistä aktiivisuutta, käytetään rytmihäiriöiden ja johtumishäiriöiden diagnoosissa

Question 18

EKG vaiheet

Answer 18

P aalto kuvaa eteisten depolarisaatiota
QRS kompleksi kammioiden depolarisaatiota
T aalto kammioiden repolarisaatiota
PR väli eteis-kammio johtuminen
QT väli kammioiden aktiopotentiaali

Question 19

Normal sinus rhythm, NSR

Answer 19

Normaali sinusrytmi, SA solmukkeen aikaansaama normaali rytmi, noin 70 lyöntiä/min

Question 20

Bradycardia

Answer 20

Bradykardia, sydämen sykkeen hidastuminen

Question 21

Tachycardia

Answer 21

Takykardia, sydämen sykkeen nopeutuminen

Question 22

Sinus arrhythmia

Answer 22

Sinus arytmia, hengityksestä aiheutuva rytmihäiriö, sisäänhengityksessä syke nousee, uloshengityksessä laskee

Question 23

Complete (3rd degree) block

Answer 23

Kolmannen asteen blokki, kammiot supistuvat omalla hitaammalla rytmillä eteisiin nähden, EKG:ssä P ja QRS aallot eivät yhteydessä toisiinsa

Question 24

Idioventricular rhythm

Answer 24

AV solmukkeen määräämä hidas kammioiden supistumistahti 3. asteen blokissa

Question 25

1st degree heart block

Answer 25

Ensimmäisen asteen blokki, impulssin johtuminen on hidastunut ja PR väli kasvanut, mutta jokaista P aaltoa seuraa QRS kompleksi

Question 26

2nd degree heart block

Answer 26

Toisen asteen blokki, kaikki eteisen impulssit eivät johdu kammioihin, esimerkiksi joka kolmas voi jäädä johtumatta tai PR väli voi pidentyä kunnes yksi QRS kompleksi jää pois (wenckebach)

Question 27

Paroxysmal arrythmia

Answer 27

Kohtauksellinen rytmihäiriö

Question 28

Atrial tachykardia

Answer 28

Eteisten takykardia, eteisten supistumisnopeus noin 220/min

Question 29

Atrial flutter

Answer 29

Eteisten supistumisnopeus 200-350/min, impulssi johtuu suljetussa ympyrässä oikeassa eteisessä

Question 30

Atrial fibrillation

Answer 30

Eteisvärinä, eteiset supistuvat 300-500/min täysin epäsäännöllisesti, samalla kammiot supistuvat epäsäännöllisesti 80-160/min

Question 31

Ventricular fibrillation

Answer 31

Kammiovärinä, kammiot supistuvat nopeasti, epäsäännöllisesti ja tehottomasti, yleensä johtuu kiertävästä impulssista

Question 32

Vulnerable period

Answer 32

Aika sydämen lyönnin aikana kun lisäkammiolyönti voi johtaa kammiovärinään, T aallon aikana

Question 33

Congenital

Answer 33

Synnynnäinen, perinnöllinen

Question 34

Wolff-Parkinson-White syndrome

Answer 34

Oireyhtymä jossa potilaalla on ylimääräinen solmuke joka johtaa impulssin nopeammin toiseen kammioon
Näkyy EKG:ssä lyhentyneenä PR välinä ja leventyneenä QRS kompleksina

Question 35

Lown-Ganong-Levine syndrome

Answer 35

Oireyhtymä jossa PR väli lyhentynyt, mutta QRS kompleksi normaali

Question 36

Impulssinkulku sydämessä

Answer 36

SA -> AV ja eteiset -> Hisin kimppu -> Purkinjen säikeet -> kammiot

Question 37

Mikä osa EKG:stä vastaa kammioiden repolarisaatiota?

Answer 37

T aalto

Question 38

Missä on vähitellen depolarisoituva prepotentiaali?

Answer 38

Sinussolmuke ja eteis-kammiosolmuke

Question 39

Mitä tapahtuu toisen asteen blokissa?

Answer 39

Kammioiden supistumistahti on hitaampi kuin eteisten

Question 40

Minkä kanavien aukeaminen aiheuttaa kammioiden lihassolujen repolarisaation?

Answer 40

K+ kanavat