Globaalin etelän tartuntatautiongelmia Flashcards

(107 cards)

1
Q

There are 3 main forms of leishmaniases:

A

visceral (the most serious form because it is almost always fatal without treatment), cutaneous (the most common, usually causing skin ulcers), and mucocutaneous (affecting mouth, nose and throat).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Leishmaniasis is caused by

A

protozoan parasites which are transmitted by the bite of infected female phlebotomine sandflies.

The disease affects some of the world’s poorest people and is associated with malnutrition, population displacement, poor housing, a weak immune system and lack of financial resources.

An estimated 700 000 to 1 million new cases occur annually.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Neglected tropical diseases 2024

A

Buruli ulcer
Chagas disease
Dengue and chikungunya
Dracunculiasis
Echinococcosis
Foodborne trematodiases
Human African
trypanosomiasis
Leishmaniasis
Leprosy
Lymphatic filariasis
Mycetoma,
chromoblastomycosis
and other deep mycoses
Noma
Onchocerciasis
Rabies
Scabies and other
ectoparasitoses
Schistosomiasis
Snakebite envenoming
Soil-transmitted
helminthiases
Taeniasis and cysticercosis
Trachoma
Yaws

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Globaalit kuolemat infektiosairauksiin
(Tu-He-Hiv-Ma-He-Neglected)

A

Tuberkuloosi 1,5 milj
Hepatiitti-B 0,8 milj
Hiv 0,7 milj
Malaria 0,6 milj
Hepatiitti-C 0,6 milj
Neglected Tropical Diseases 0,3 milj (?)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Rabies (raivotauti, vesikauhu)

A

▪ 59 000 kuolemaa vuosittain
▪ 99% koirien puremista
▪ Eniten Afrikan ja Aasian
köyhillä maaseutualueilla
▪ 40% kuolleista on lapsia alle 15
vuoden ikää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

▪ Rokottamalla x% koirista voidaan tartuntaketju katkaista

A

70%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä tehdä jos koira puree?

A

▪ Haavan pesu 15min + huuhtelu + haava-alueen pyyhkiminen 70% alkoholilla
▪antibiootti
▪jäykkäkouristusrokotus, jos viimeisimmästä rokotuskerrasta on yli 10 vuotta

▪ Rabies-rokotus, Suomessa Verorab (globaalisti 30 miljoonaa / vuosi)
▪ Immunoglobuliini s.c. toiselle puolelle kehoa (rokotetta tai immunoglobuliinia EI saa antaa pakaralihakseen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hyvä haavan puhdistus vähentää rabieksen riskiä

A

90%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Jokisokeus (onchocerciasis)

A

▪ sukkulamato
Onchocerca volvulus -> leviää mäkäröiden
välityksellä

-> Mikrofilariat hakeutuvat
silmään, voivat
aiheuttaa sokeutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

African Programme for Ochocerciasis Control

A

▪ Yli 1 000 000 000 annosta ivermektiiniä 1997-2014

▪ Edistystä kohti eliminointia: Burundi, Chad,
Guinea Bissau, Kenya, Malawi, Mali, Niger ja
Senegal

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Jokisokeus (onchocerciais)
GBD 2017

A

▪ 20,9 milj infektoitunutta
▪ 14,6 milj iho-oireita
▪ 1,2 milj näkö heikentynyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti)

A

▪ Hyttysen välityksellä filaria parasiitti verenkiertoon
▪ Toukat imusuonistoon tuottamaan mikrofilarioita
▪ 860 milj. ihmistä 50 maassa ovat
alttiita taudille
▪ Vuonna 2018 infektoituneita oli 51
milj. ja hankalia oireita oli 36
miljoonalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti)
Mass Drug Administration

A

▪ Ivermektiini / albendatsoli / DEC
▪ 96 miljoonaa infektiota estetty tai hoidettu

▪ Taloudellinen hyöty 24 miljardia dollaria 7 vuoden aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lymfaattinen filariaasi (elefanttitauti) ehkäisy

A

Hyttysverkot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Schistosomiaasi
206 miljoonaa
ihmistä

A

78 maassa
ovat alttiita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Schistosomiaasi ehkäisy

A

▪ Etanoiden
torjunta
▪ Koulutus
▪ Sanitaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

A

▪ Leviää luteiden (kissing bug)
välityksellä
▪ Etelä-Amerikan köyhillä
kaupunkialueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

A

▪ 8 miljoona ihmistä infektoitunut

▪ Alkuoireet lievät -> Vuosikymmenten jälkeen
sydän- ja suolisto-oireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin, levinnyt…

A

▪ Maahanmuuton myötä
ympäri maailmaa

▪ 10 000 kuolemaa vuosittain

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Chagasin tauti
▪ Trypanosma cruzi alkueläin

voi levitä myös…
ehkäisy?

A

▪ Voi levitä myös verensiirtojen ja
elinsiirtojen kautta

▪ Vektorikontrolli
▪ Seulontatutkimukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Leishmaniaasi

A

▪ Leishmania alkueläin
▪ Hietakärpänen levittää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
A

▪ Iholeishmaniaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Myketooma

A

▪ Krooninen sieni-infektio
▪ Iho, ihonalainen kudos ja luu
▪ Tarttuu maaperästä haavojen kautta
▪ Suurimmassa riskissä 15-30 vuotiaat miehet
maaseudulla, maanviljelijät, paimenet
▪ Trooppisilla alueilla Afrikassa, Aasiassa ja
Etelä-Amerikassa
▪ Kengät suojaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q
A

Myketooma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Lepra ▪ Mycobacterium leprae
▪ Itämisaika keskimäärin 5 vuotta (1-20 vuotta) ▪ Iho, perifeeriset hermot, limakalvot, silmät ▪ Voidaan parantaa pitkällä yhdistelmähoidolla ▪ 130 000 uutta tapausta vuonna 2020 ▪ Pandemian takia uudet diagnosoidut tapaukset vähenivät 37% vuonna 2020
26
Lepra
27
koonti
28
Kansainvälisiä ohjelmia yksittäisten tautien eliminoimiseksi
▪ Tehokas massalääkitys, integroituna paikalliseen perusterveydenhuoltoon ▪ Vektorikontrolli, puhdas vesi, sanitaatio, eläinten terveys, ympäristöterveys (One Health) ▪ Näyttöön perustuvaa hoitoa kaikkien saatavilla ▪ Tutkimusta ja tilastointia tautien esiintyvyydestä ja kuormituksesta
29
Kala azar = viskeraalinen leishmaniaasi
Hiekkakärpästen levittämä parasiitti Leishmania donovani *Inkubaatioaika 2-6 kk *Subkliininen infektio voi jäädä pysyväksi *Oireisen taudin kuolleisuus ilman hoitoa lähes 100%
30
31
Leishmania donovanin kiertokulku
Hiekkakärpäsen puremasta parasiitti vereen -> makrofageihin -> parasiitit lisääntyvät, vapautuvat vereen ja infektoivat soluja Maksa Luuydin Perna
32
Kala azar – oireet ja löydökset
*Kuume *Painonlasku *Splenomegalia (+ hepatomegalia) *Lymfadenopatia (Itä-Afrikassa) *Luuydinsuppressio -> pansytopenia *Hemolyysi *Hypoalbuminemia *Maksan vajaatoiminta *Verenvuodot *Askites *Ripuli *HLH *Sekundaari-infektiot
33
Kala azarin diagnoosi Old Fangakissa
rk39 pikatesti *Positiivinen jopa viisi vuotta hoidetun taudin jälkeen *DAT (direct agglutination test), jos rk39 neg *tulos 24h *Positiivinen 5 vuotta *imusolmukeaspiraatti Koulutettu henkilökunta relapsiepäilyissä *Perna-aspiraatti
34
Muut menetelmät Kala azarin diagnoimiseen
*S-LeisAb *LeisNhO *Pernasta *Luuytimestä
35
Kala azarin hoito osastolla
*Liposomaalinen amfoterisiini B * 6 infuusiota joka toinen päivä (primääri KA) * 8 infuusiota joka toinen päivä (relapsi) + Keftriaksoni iv Tinidatsoli / metronidatsoli po JOS ripulia Malarian testaaminen *A-vitamiini *Foolihappo *Ravitsemustilan korjaaminen
36
Kala azarin polikliininen hoito
*SSG (natriumstiboglukonaatti) ja paromomysiini 17 vrk i.m. *Pentavalentti antimoni *Sb = antimoni *Haittavaikutuksina mm. hepatiitti, nefriitti, oksentelu, anemia *Sama systemaattinen hoito kuin osastolla *Keftriaksonin tilalla amoksisilliini
37
Post- kala azar dermal leishmaniasis
38
Post- kala azar dermal leishmaniasis diagnoosi
Ilmaantuu yleensä 0-6 kk kala azarin jälkeen *Immunologiset mekanismit *Parasiittia osoitettavissa leesioista *Diagnoosi kliininen
39
Post- kala azar dermal leishmaniasis hoito
*Lievä PKDL: ei hoitoa *Vakava PKDL *SSG 30-120 vrk TAI *SSG 30-60 vrk ja PM 17 vrk
40
Kala azar Potilastapaus 6v tyttö, jatkuu Potilas otettiin osastolle...
*Ambisome ja *systemaattinen hoito (keftriaksoni, tinidatsoli, A-vitamiini, albendatsoli, foolihappo) *Severe Acute Malnutrition: Plumpynut 4. hoitopäivä *Veriripuli (shigella? Kala azar?) -> siprofloksasiini 3 vrk, F75-maito 6. hoitopäivä *Ripuli loppui, Plumpynut aloitettiin uudelleen, F100-maito 13. hoitopäivä *Edelleen kuumeilua, yskä jatkuu *Amoksisilliini-klavulaanihappo *Hb 55, ei dekompensaatiota, nenäverenvuotoa Potilas kotiutui hyväkuntoisena (paino?) *Potilas kävi jatkossa hakemassa Tb-lääkkeet poliklinikalta
41
harvat parasiitit aiheuttavat merkittävästi kuolleisuusriskiä:
 Malaria  Amebiaasi  Skistosomiaasi (maksafibroosi, rakkosyöpä)  Trypanosoma  Askariaasi
42
Osa parasiiteista merkittäviä immuunipuutoksessa
 Strongyloides  Leishmania sp.  Toxoplasma  Cystoisospora
43
Alkueläimet
Yksisoluisia tumallisia eliöitä Jaottelu rakenteen perusteella:  Siimaeläimet (flagellaatit)  Juurijalkaiset (amebat)  Itiöeläimet (sporozoat)  Ripsieläimet  Muut yksisoluiset  Mikrosporidiat
44
Suoliston alkueläimet “Yleiset”
 Entamoeba histolytica  Giardia lamblia *  Dientamoeba fragilis *  Cryptosporidium sp. * (*) Kotoperäisiä Suomessa
45
Suoliston alkueläimet Harvinaiset
 Cyclospora cayetanensis  Cystoisospora belli  Sarcocystis sp.  Mikrosporidiat (Enterocytozoon sp., Encephalitozoon sp etc.)  Balantidium coli  (Blastocystis hominis)
46
Suoliston alkueläinten merkitys Akuutti ripuli, E. histolytican ...
akuutti paksusuolentulehdus ja ameeba-absessi kuolleisuutta kehitysmaissa (70 000/v)
47
Koukkumadot Kliiniset seuraukset:
-Proteiinien kulutus -Anemia (yksi koukkumato aiheuttaa 0,3 ml verenhukan/vrk) - Sappiteiden tai suolen tukkeuma
48
Koukkumadot: välitöntä kuolleisuutta
suolinkainen
49
Suoliston alkueläinten merkitys Krooniset vatsavaivat
kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; tavallisimmat Giardia ja Dientamoeba, lähinnä torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium
50
Suoliston alkueläinten merkitys Epidemioiden aiheuttamiskyky
E. histolytican, Giardian, Cryptosporidiumin ja Cyclosporan aiheuttamina
51
Ripulitautien inkubaatioaikoja
 1-8 h: Ruokamyrkytys (toksiinivälitteinen)  8-12 h: Ruokamyrkytys, Kolera, (Salmonella), C. botulinum  12-48 h: ETEC, Salmonella, Shigella, Yersinia, Noro  48-72 h: Rota, (ETEC, Campylobacter, Shigella)  3-11 pv: Campylobacter, Adenovirus, Cryptosporidium  7-28 pv: Giardia, Entamoeba histolytica, Dientamoeba fragilis
52
Suoliston alkueläinten yleisyys Suomessa
Dientamoeba fragilis
53
Entamoeba histolytica
 Ameeba, fekaali-oraali reittiä ja asettuu paksusuoleen  Liikkuu valejalkojen avulla ja syö ulosteen bakteereita, solujen osia, punasoluja  Erittää tehokkaita entsyymejä
54
Entamoeba histolytica Tärkein yksittäinen suoliston alkueläin,
Aiheuttaa vaikeaa paksusuolen tulehdusta  Osa invasiivisia, amebooman tai ameeba-absessin  epidemioita
55
Entamoeba histolytica Aiheuttaa noin
50 miljoonaa oireista tautitapausta/v, kuolemantapauksia n. 40 000-100 000/v
56
Suoliston amebiaasi
 Vain patogeeninen E. histolytica aiheuttaa, E. dispar ei  kykyyn tunkeutua paksusuolen limakalvon läpi  limakalvoon haavaumia, vatsakipu, ripuli ja verta ulosteessa  Ripulin aikana kystia ei ehdi juurikaan muodostua, joten ulosteeseen vain trofotsoiitteja
57
Ameeba-absessi
 Suolen limakalvon läpi porautuneet amebat verivirran mukana mm. maksaan  Usein oireet absessista vasta, kun suolessa ei enää ameeboja
58
Giardia lamblia
 Siimaeläin  Tarttuu kystana, joka aukeaa ohutsuolessa ja vapauttaa 2 trofotsoiittia  imukupilla ohutsuoleen  Kystat ulosteeseen, josta infektio uuteen isäntään
59
Giardia lamblia, Veden klooraus ei poista,
suodatus poistaa  Kystat säilyvät infektiivisinä kylmässä vedessä ad 3kk.  epidemioita  Reservuaarina mm. koira tai majava
60
Giardiaasi infektoi 200 milj/v, paikallisesti prevalenssi jopa
20-30%  Taudinkuva oireettomasta rajuun gastroenteriittiin ja krooniseen malabsorptioon.
61
Giardiaasi Kroonisen taudin oireet:
Kuten akuutin, mutta lievempinä  Aaltoilu * Oireisto perustuu pääosin imeytymishäiriöihin, taustalla mekaaninen esto ja suolinukan vauriot
62
Giardia liittyy
alipainoisuuteen ja A-vitamiinin puutokseen
63
Dientamoeba fragilis -infektio
 Usein oireeton – mahan turvottelua ja ripulia; vuosia  Joskus painonlaskua, harvoin verenvuotoa  lapsilla ja nuorilla  Suomessa yleisempi kuin Giardia  Äänekosken vesiepidemiassa löydetty 61/232 tutkitulta  Ei muodosta yleensä kystia  Vaikeaa havaita ja mahdotonta tunnistaa formaliininäytteestä  Alidiagnosoitu ennen F -ParaNhO –testin käyttöönottoa
64
Suolistoparasiitit ja krooniset vatsavaivat
 Giardia tavallisin  Dientamoeba fragilis varsin tavallinen  Torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium  Osasta pitkäaikaisia vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai bakteeriflooran kautta
65
Yhteenveto suoliston alkueläimistä globaalissa etelässä
 Perusterveille Entamoeba histolytica ainoa terveysuhka, AIDS-potilaille Cryptosporidium  Giardia: pitkäaikaiset vatsaoireilut imeytymishäiriöt -puhdas vesi!
66
Suoliston sukkulamadot
 Suolinkainen (Ascaris lumbricoides)  Piiskamato (Trichuris trichiura)  Koukkumadot (Ancylostoma duodenale/Necator americanus)  Strongyloides stercoralis  Kihomato (Enterobius vermicularis) monivaiheinen kiertokulku Suolessa kulkeutumista estää liike, kiinnittyminen suolen seinämään tai S-asento
67
Suoliston heisimadot
 Sian kapea heisimato (Taenia solium)  Naudan kapea heisimato (Taenia saginata)  Lapamato (Diphyllobothrium latum)  Kääpiöheisimato (Hymenolepis nana/diminuta)  Kiinnittyvät OHUTSUOLEEN imuvaoilla/imukupeilla/koukuilla  puutteellisesti kypsennetty liha/kala  Sian kapea heisimato (Taenia solium), kudoskystien (kystiserkoosin) myötä mm. epilepsiaa  Mato kasvaa suolessa, 2 kk kuluttua tartunnasta munien tuotanto
68
Suoliston imumadot
 Halkiomadot (Schistosoma sp.)  Kiinanmaksamato (Chlonorchis sinensis)  Fasciola sp., Fasciolopsis buski  imukuppeja  Schistosomat elävät pienten verisuonten sisällä joko suoliliepeen (S. mansoni ja S. japonicum) tai virtsarakon (S. haematobium) alueella
69
matotautien tarttuminen maaperämadot (geohelminthis)
Maaperä-suu reittiä tarttuvat madot  Suolinkainen  Piiskamato  Ihon läpi maalla tarttuvat madot  Koukkumadot  Strongyloides stercoralis
70
matotautien tarttuminen maaperämadot (geohelminthis)
Ruoan välityksellä  Kapeat heisimadot  Lapamato  Maksamadot
71
matotautien tarttuminen maaperämadot (geohelminthis)
Ihon läpi vedessä Schistosoma sp.
72
Suolistomatojen tarttumisriskit globaalissa etelässä
Ruoan kypsentäminen  Hedelmien ja vihannesten peseminen  Makeissa luonnonvesissä uiminen, Schistosoma
73
Nurmella kävellessä umpikenkien (ei sandaalien) käyttäminen estää
...koukkumatojen ja Strongyloidesmadon tarttumista
74
Matoinfektiot eivät tartu ihmisestä toiseen ...
(Strongyloides ja Taenia solium lukuunottamatta)
75
Suoliston matotautien esiintyvyys
Suolinkainen Piiskamato Koukkumadot Schistosoma!
76
2 mrd ihmistä kantaa...
matoja >200 milj oireisia, valtaosa lapsia
77
Schistosoman prevalenssi ...
kasvussa (WHO 2019: 240 milj)
78
WHO:n arvion mukaan noin 880 miljoonaa lasta...
tarvitsisi estohoitoa tai hoitoa matoinfektioihin
79
Kuolleisuutta: koukkumadot
...60 000/v (anemian komplikaatioihin)
80
Kuolleisuutta: suolinkainen
10 000-15 000/v
81
Kuolleisuutta: Schistosoma suoraan
15 000/v WHO: komplikaatioihin noin 200 000/v
82
Suolistomatojen aiheuttamia ongelmia Hitaasti oireilevat ongelmat
Ravinteiden menetykseen ja suoliston verenvuotoihin liittyvät:  Proteiini-energiahukka  Ravinnon imeytymishäiriöt  Anemia  Aliravitsemus  Kasvun ja Kognitiivisen kehityksen häiriintyminen
83
Suolistomatojen aiheuttamia ongelmia Nopeasti oireilevat ongelmat (harvinaisia)
 Maksavauriot  Vatsakalvontulehdus  Kirurgiset komplikaatiot:  suolitukkeuma  peräsuolen esiinluiskahdus  Absessi  Ripuli
84
Suolistomato-oireet, kuumeilua
Strongyloides stercoralis ja akuutissa Schistosomat (Katayama-kuume)  vatsavaivoja kiertokulkuunsa liittyen tai verenvuotojen, imeytymishäiriöiden tai bakteeriflooran kautta
85
Suolistomatojen diagnostiikka
 Ulosteesta diagnostiikka halvinta ja helpointa  Yleis/seulontatutkimuksena ulosteen formaliininäyte  Kolme näytettä eri päivinä otettuna pulssimaisen munatuotannon vuoksi  PCR-diagnostiikka ei vielä yleistä
86
Jos suolistomatoepäily jatkuu negatiivisista ulostenäytteistä huolimatta, kannattaa määrittää
veren eosinofiilimäärä (ja eosinofiliapotilailta matoserologia)
87
Alkueläimet aiheuttavat turistien saamista ripulitaudeista maailmalla
2-6%
88
Suolistomatojen esiintyminen vaihtelee alueittain
 Matoinfektioiden määrän paikallinen vaihtelu indonesialaisilla peruskoululaisilla 1986-1999:  Suolinkaisia kantoi 40-97%  Piiskamatoja kantoi 41-98%  Koukkumatoja kantoi 0,5-40%  Myös yksilöiden matolasti vaihtelee huomattavasti
89
Ikä vaikuttaa suolistomatojen esiintyvyyteen
 Piiskamatojen ja suolinkaisten määrät suurimmillaan lapsuudessa  Syinä eroihin esitetty erilaisia tartuntareittejä
90
Schistosoman määrä on
suurimmillaan nuoruudessa
91
Koukkumatomäärä kasvaa
iän myötä
92
Johtopäätös: hoidon teho
tulee tarkistaa  Kontrollinäytteet (2 kpl) noin 3 kk kuluttua hoidosta
93
yhteenveto
94
Miten suolistomato-ongelmaan on puututtu?
 ”School deworming” (Worldbank)  hoidetaan kaikki koululaiset matolääkkeellä/-lääkkeillä ilman diagnostiikkaa  Tähtäimenä maaperästä saatavien sukkulamatojen ja Afrikassa alueittain myös Schistosoman prevalenssin vähentäminen  WHO: jos maaperä-matoja häädetään endeemisellä kehitysmaaalueella 1 miljoonalla USD:lla, säästytään noin 300 000:n toimintakyvyltään laskeneen elinvuoden taakasta (DALY)  MDA (mass drug administration)(WHO)  Fokuksessa lasten lisäksi raskaana olevat naiset ja huonon hygienian yhteisöt  WASH-ohjelma (water, sanitation, hygiene) (Worldbank)  Tähtää maaperämatojen ympäristökuorman pienentämiseen  Anemia-ohjelma (Worldbank)
95
Yhteenveto suolistomadoista kehitysmaissa  Yleisiä tauteja, jotka aiheuttavat ...
...40% kehitysmaiden trooppisten tautien taakasta (poislukien malaria)  Tautitaakan vähentäminen halpaa  Oireettomille matokuureja ilman diagnostiikkaa – oireisille diagnostiikan hyöty ilmeinen
96
Yksi parhaita suolistomatointerventioita populaatiotasolla on
yleisen hygienian, erityisesti käymälähygienian parantaminen, JA koululaisten säännölliset matokuurit
97
Kotiutuessa osastolta Kala-azarin hoidosta:
*Rautakuuri + foolihappo 30 vrk *Albendatsoli-loislääke *pratsikvanteeli (heisimatolääke)
98
Giardia; Akuutin taudin oireet:
 Alkavat 1-3 vko tartunnasta  Ylävatsakouristelut  Pahoinvointi, kuvotus  Löysät, pahanhajuiset, kelluvat, vaaleat ulosteet  Tihentynyt ulostamistarve  Ilmavaivat, ruokahaluttomuus
99
Suoliston amebiaasit: Perinteisesti diagnostiikka perustunut...
...mikroskopointiin, nykyään antigeeninosoitustestejä
100
Suolistoameeboiden diagnostiikka tarpeen, koska
epidemian aiheuttamiskykyä, kuolleisuutta, yhteys aliravitsemukseen (ja koska samanlaisia oireita myös suoliston bakteeripatogeeneistä)
101
Maksamadot kliinisesti merkittäviä varsinkin
Kaakkois-Aasiasta tulleilla maahanmuuttajilla
102
onchoceromata over bony structures (onchocerciasis/River Blindness)
103
Mazzotti reactions: Rapid microfilarial death in infected patients can result in
AEs, including pruritus, rash, tachycardia, and orthostatic hypotension as part of the acute inflammatory responses mounted by the immune system after DEC (di-ethylcarbamazine)
104
Acute schistosomiasis =
Katayama fever
105
schistosomiasis massalääkitys
▪ Praziquantel
106
leishmania (inserts into macrophages later)
107
Giardia lamblia