historia 2 Flashcards

Question

miksi demokratia ei toiminut euroopan maissa 1920-30 luvuilla

Answer 1

1. Ensimmäisen maailmansodan seuraukset Sodan jälkeinen Eurooppa oli poliittisesti epävakaa. Monet monarkiat, kuten Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarikunnat, romahtivat 2. Taloudelliset kriisit ja työttömyys 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun suuri lama aiheutti laajaa työttömyyttä ja köyhyyttä. Esimerkiksi Saksassa työttömyys nousi miljooniin 3. Versailles'n rauhansopimuksen vaikutukset Ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmittu Versailles'n rauhansopimus asetti Saksalle ankaria ehtoja, kuten suuria sotakorvauksia ja alueellisia menetyksiä. 4. Heikot demokraattiset instituutiot Monissa maissa demokraattiset instituutiot olivat uusia ja heikkoja 5. Ääriliikkeiden nousu ja poliittinen väkivalta Taloudelliset ja sosiaaliset kriisit johtivat ääriliikkeiden, kuten natsien Saksassa ja fasistien Italiassa, nousuun. 6. Keskiluokan pelot ja konservatiivien tuki autoritaarisuudelle Keskiluokka pelkäsi yhteiskunnallista epävakautta ja kommunismin leviämistä. 7. Kansainvälisen yhteisön heikkous Kansainliitto, jonka tarkoituksena oli ylläpitää rauhaa ja tukea demokratiaa, osoittautui tehottomaksi.

Answer 2

poliittinen epävakaus, taloudelliset kriisit, kansallinen katkeruus, tehokas propaganda ja strateginen vallan keskittäminen mahdollistivat hänen nousunsa Saksan diktaattoriksi.

Answer 3

920-luvun sopimukset heijastivat pyrkimystä rakentaa kestävämpi ja rauhanomaisempi kansainvälinen järjestelmä ensimmäisen maailmansodan tuhojen jälkeen. Vaikka monet näistä sopimuksista eivät estäneet toisen maailmansodan syttymistä, ne olivat tärkeitä askelia kansainvälisen yhteistyön ja oikeuden kehittämisessä.

Answer 4

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset: Sodan aiheuttama tuho, inhimilliset menetykset ja taloudellinen romahdus loivat otollisen maaperän autoritaarisille liikkeille. Versailles’n rauhansopimuksen aiheuttama katkeruus: Saksan kokemat ankarat rauhanehdot herättivät tyytymättömyyttä ja halua revanssiin. Taloudelliset kriisit ja suuri lama: 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama johti massatyöttömyyteen ja köyhyyteen, mikä heikensi luottamusta demokraattisiin hallituksiin. Demokratian heikkous ja poliittinen epävakaus: Monet uudet demokratiat olivat institutionaalisesti heikkoja ja alttiita sisäisille ristiriidoille. Ääriliikkeiden nousu: Fasistiset ja kommunistiset liikkeet tarjosivat radikaaleja ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, houkutellen kansalaisia puoleensa. Propagandan ja massamedian hyödyntäminen: Diktaattorit kuten Hitler ja Mussolini käyttivät tehokkaasti radiota, elokuvia ja julisteita vahvistaakseen asemaansa ja levittääkseen ideologiaansa. Kansainvälisen yhteisön heikkous: Kansainliiton kyvyttömyys estää aggressioita ja turvata rauhaa heikensi uskoa kansainväliseen yhteistyöhön. Keskiluokan pelot ja konservatiivien tuki: Pelko kommunismista ja yhteiskunnallisesta epävakaudesta sai monet tukemaan autoritaarisia johtajia vakauden turvaamiseksi.

Answer 5

autroritaattinen valta= Valta toimi jollakin pienellä piirillä ,joka oli eismekriksi armeija. Tänä aoikana useat euroopan maat hylkäsi demokratian ja muuttui diktatuureiksi, joissa on vain yksi sallittu puolue syyt: - tavoiteltiin monipuoluejärjestelmää - Tavoiteltiin parlamentarismiin perustuvaa dmeokratiaa Ensimmäisen maailmansodan tuhot Versailles’n rauhansopimuksen epäkohdat 1920–30-lukujen talouskriisit ja lama Massatyöttömyys ja köyhyys Demokratioiden heikkous ja epävakaus Kommunismin pelko Keskiluokan ja eliitin tuki vakaudelle Ääriliikkeiden lupaamat nopeat ratkaisut Propagandan tehokas käyttö Kansainliiton ja muiden instituutioiden voimattomuus Karismaattisten johtajien nousu (kuten Hitler ja Mussolini) Sotilaiden ja veteraanien vaikutus politiikkaan

Answer 6

yläluokka

Answer 7

talonpojat

Answer 8

1. Versailles’n rauhansopimuksen epäkohdat: Saksa koki rauhansopimuksen ehdot epäoikeudenmukaisina, mikä loi katkeruutta ja halua revanssiin. 2. Taloudelliset kriisit ja suuri lama: 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama johti massatyöttömyyteen ja köyhyyteen, mikä heikensi luottamusta demokraattisiin hallituksiin. 3. Diktatuurien nousu ja laajentumispyrkimykset: Saksa, Italia, Japani ja Neuvostoliitto pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa, mikä lisäsi jännitteitä. Avoimet Oppimateriaalit 3. Kansainliiton heikkous: Kansainliitto ei kyennyt estämään aggressioita eikä turvaamaan rauhaa. 4. Myöntyväisyyspolitiikka: Länsivallat, kuten Iso-Britannia ja Ranska, eivät puuttuneet ajoissa Saksan laajentumiseen, mikä rohkaisi Hitleriä. 5. Molotov–Ribbentrop-sopimus: Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus sisälsi salaisen pöytäkirjan, jossa sovittiin Itä-Euroopan jaosta. 6. Nationalismi ja revanssihenki: Monissa maissa vallitsi voimakas kansallismielisyys ja halu korjata ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat menetykset. hitler rikkoi sääntöjä jatkuvaan mennoon. hän löhetti armijansa marssimaan reininmaalle. Toiminta oli ranskan kanssa tehdyn sopimusken vastaista. keväällä 1938 hitler jatkoi agrressiivsta ulkopolitiikkaansa kohdistaen itävallan. Sen tavoite oli yhdistää itävalta saksaan. Saksa otti itävallan itselleen tuolloin. toinen maailmansota alkoi pommituksista puolaan. Tämä atapahtu 1vk sen jälkeen kun neuvostoliiton kanssa oli sovittu hyökäämättömyyssopimus.

Answer 9

1. Aliarvioitu tuotantokapasiteetti Liittoutuneet pystyivät valmistamaan huomattavasti enemmän aseita ja varusteita kuin akselivallat. Esimerkiksi liittoutuneet tuottivat nelinkertaisesti panssarivaunuja ja konekivääreitä sekä kolminkertaisesti lentokoneita verrattuna vastapuoleen. 2. Strategiset virhearviot Akselivallat tekivät merkittäviä strategisia virheitä, kuten Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon ja Japanin hyökkäys Pearl Harboriin. Nämä toimet johtivat siihen, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittyivät sotaan liittoutuneiden puolella, mikä vahvisti vastustajien rintamaa merkittävästi. muuramenlukio.blogspot.com 3. Resurssien puute Akselivalloilla oli rajalliset resurssit verrattuna liittoutuneisiin. Esimerkiksi Saksalla ja Japanilla oli vähemmän sotilaita, raaka-aineita, tehtaita ja rahaa, mikä heikensi heidän kykyään käydä pitkää sotaa. muuramenlukio.blogspot.com 4. Monirintamasota Saksa joutui taistelemaan useilla rintamilla samanaikaisesti, mikä hajautti sen sotilaallisia resursseja ja heikensi sen kykyä vastata liittoutuneiden hyökkäyksiin tehokkaasti. muuramenlukio.blogspot.com 5. Liittoutuneiden teknologinen ylivoima Liittoutuneet kehittivät ja käyttivät tehokkaasti uusia teknologioita, kuten tutkaa ja atomipommia, mikä antoi heille merkittävän edun taistelukentällä. Wikipedia 6. Akselivaltojen sisäiset ongelmat Akselivalloilla oli sisäisiä ongelmia, kuten Saksan natsihallinnon ideologinen jäykkyys ja Italian sotilaallinen heikkous, jotka heikensivät niiden kykyä käydä tehokasta sotaa.

Answer 10

yhtäläisyydet: 1. Valtavat ihmishenkien menetykset ja tuhot Ensimmäinen maailmansota: Noin 10 miljoonaa kuollutta ja 20 miljoonaa haavoittunutta. Toinen maailmansota: Yli 50 miljoonaa kuollutta, joista suuri osa siviilejä. 2. Karttojen uudelleenpiirto ja valtioiden hajoaminen Ensimmäinen maailmansota: Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta hajosivat, syntyivät uudet valtiot kuten Suomi, Viro ja Jugoslavia. Toinen maailmansota: Saksa ja Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin; Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon. 3. Kansainväliset järjestöt rauhan turvaamiseksi Ensimmäinen maailmansota: Perustettiin Kansainliitto. Toinen maailmansota: Perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat (YK). ⚖️ Eroja 1. Sodan syyt ja taustat Ensimmäinen maailmansota: Syntyi kansallismielisyyden, siirtomaakiistojen ja asevarustelun seurauksena. Toinen maailmansota: Johtui osittain ensimmäisen maailmansodan seurauksista, erityisesti Versailles'n rauhansopimuksen aiheuttamasta katkeruudesta Saksassa. 2. Sodan laajuus ja teknologia Ensimmäinen maailmansota: Keskittyi Eurooppaan; uusia aseita kuten taistelukaasut ja panssarivaunut. Toinen maailmansota: Globaali konflikti; käytettiin ydinaseita ja kehittyneempiä asejärjestelmiä. 3. Sodan jälkeiset oikeudenkäynnit Ensimmäinen maailmansota: Ei merkittäviä sotarikosoikeudenkäyntejä. Toinen maailmansota: Nürnbergin oikeudenkäynnit, joissa tuomittiin natsijohtajia sotarikoksista. 4. Ympäristövaikutukset Ensimmäinen maailmansota: Rajoittuneet ympäristövaikutukset. Toinen maailmansota:Johti teollisen tuotannon kemikalisaatioon ja ympäristömyrkkyjen laajaan käyttöön

Answer 11

neuvostoliiton joukot toisessa maailmansodassa tuhopsivat vetäytyessään kaiken sakasalisia hyödyttävän eismekriksi sillat ja rakennukset. Samalla suurin osa tehtaista siirrettiin Siperiaan.

Answer 12

1. Saksalaisten hyökkäys Elokuussa 1942 saksalaiset aloittivat massiivisen pommituksen. He saartoivat kaupungin ja etenivät kortteli korttelilta, taistelu oli erityisen veristä lähitaistelua raunioissa. 2. Neuvostoliiton puolustus Neuvostoliittolaiset pitivät kiinni kaupungista sinnikkäästi. Stalin antoi käskyn "ei askeltakaan taaksepäin" – puolustajat eivät saaneet vetäytyä. 3. Neuvostoliiton vastahyökkäys (Operaatio Uranus) Marraskuussa 1942 Neuvostoliitto käynnisti yllätyshyökkäyksen. He saartoivat saksalaiset joukot Stalingradin ympärillä ja katkaisivat niiden huollon. 4. Saksalaisten antautuminen Saksalaiset kärsivät ankarasta kylmästä ja nälästä. Kenraali Friedrich Paulus antautui 2. helmikuuta 1943, vaikka Hitler kielsi sen.

Answer 13

Siviiliuhrit lisääntyivät merkittävästi Siviilikohteita pommitettiin laajasti Ruoka ja tavarat säännösteltiin Naiset ottivat vastuulleen miesten työtehtäviä Lapsia evakuoitiin sota-alueilta Pakolaisuus ja väestönsiirrot lisääntyivät Mielenterveysongelmat yleistyivät Koulunkäynti keskeytyi tai vaikeutui Perheitä hajosi sotapalveluksen tai kuolemien vuoksi Terrori, miehitys ja vainot kohdistuivat siviileihin

Answer 14

Kansanmurha tarkoittaa suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa, jossa pyritään tuhoamaan kokonaan tai osittain tietty kansallinen, etninen, uskonnollinen tai muu ihmisryhmä. Tässä tarkoituksena on siis nimenomaan ryhmän fyysinen tuhoaminen, esimerkiksi tappamalla, pakottamalla pois, kiduttamalla tai muilla keinoilla. Kansanmurha on kansainvälisesti tunnustettu rikos, ja esimerkiksi YK:n kansanmurhasopimuksessa (1948) sitä on määritelty tarkasti. Esimerkkeinä kansanmurhista tunnetaan holokausti ja Ruandan tutsi-kansanmurha. Kansanvainolla tarkoitetaan ryhmän systemaattista vainoa, syrjintää, sortoa tai pelottelua, mutta sen tavoite ei välttämättä ole ryhmän täydellinen fyysinen tuhoaminen. Vaino voi ilmetä esimerkiksi syrjintänä, vankilatuomioina, uskonnollisena vainona tai muina ihmisoikeuksien rikkomuksina. Kansanvaino voi olla pitkäaikaista ja laajaa, mutta se ei yleensä pyri tuhoamaan ryhmää kokonaan. Esimerkkejä kansanvainosta ovat esimerkiksi uiguurivähemmistön sorto Kiinassa tai historialliset juutalaisten vainot.

Answer 15

juutalaisten kansanmurha

Answer 16

Antisemitismi Juutalaisvastainen viha ja ennakkoluulot olivat Euroopassa jo pitkään ennen holokaustia. Tämä juutalaisviha syveni ja sai poliittista muotoa erityisesti Saksassa 1900-luvun alussa. Natsi-ideologia Adolf Hitlerin johtama natsipuolue levitti rotuoppia, jonka mukaan saksalaiset olivat "ylärotua" ja juutalaiset sekä muut vähemmistöt "alhaista rotua". Tämä rotuoppi oikeutti juutalaisten systemaattisen syrjinnän ja tuhoamisen. Saksan taloudellinen ja poliittinen tilanne Ensimmäisen maailmansodan tappio, Versailles’n sopimuksen ankarat ehdot, talouskriisit ja hyperinflaatio loivat Saksaan epätoivon ilmapiirin, jossa natsit saivat tukea lupaamalla palauttaa maan kunnia ja talous. kateus juutalaisia kohtaan kun he olivt menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteessä.

Answer 17

juutalaisvastaisuus

Answer 18

kun kansallissosiallistit pääsivät valtaan 1933 vuonna. aloitettiin rajoitteilla juutalaisia kohtaan esim liikkumsiesta julkisilla paikoilla, ammatteihin pääsyä ja kontakteja muuhun väestöön. Kristalliyö tapahtui joka oli juutalaisille todella mullistava yö, jolloin kansallissosiallistit hyökkäsivät heidän synagogiensa kimppuun. Kymmeniä tuhansia juutalaisia lähetettiin eksitysleireille. Sinne lähetettiin myös muihin vähemmsitöihin kuuluvia ja niitäö jotka vastusticat tätä kaikkea. Toisen maailman sodan aika itä euroopass aolevat juutlaaiset saivat oman kaupunginosan itsellensä. Olot oli huonot, tekiät orjatyötä ja kärsivät esim ruoan saannista. Vainot muuttui holokaustiksi, jota kutsuttiin täydelliseksi hävitykseksi, jossa haettiin juutlaaisten täydellistä hävittämistä euroopasta. Tuhoamisleirejä tehtiin esim Auswitz, jossa kuoli kokonaisuudessa 6 miljoonaa juutalaista.

Answer 19

Ruandan kansanmurha on yksi modernin historian pahimpia ja nopeimpia kansanmurhia. Se tapahtui vuonna 1994, ja sen aikana noin 800 000–1 000 000 ihmistä tapettiin vain noin sadassa päivässä. Taustaa: Ruandassa oli pitkään jännitteitä kahden pääetnisen ryhmän, hutujen ja tutsien, välillä. Hutu-valta oli historiallisesti hallinnut maata, mutta tutsit muodostivat pienemmän vähemmistön, jolla oli usein valtaa kolonialismin ajan jälkeen. Nämä etniset jännitteet kärjistyivät ja syvenivät vuosikymmenten ajan. Kansanmurhan syttyminen: Kansanmurha alkoi huhtikuussa 1994, kun Ruandan presidentin, hutu Juvénal Habyariman lentokone ammuttiin alas. Tämä laukaisi laajamittaiset väkivaltaisuudet, joita hallitus ja hutu-militiat (kuten Interahamwe) toteuttivat systemaattisesti tutsiväestöä vastaan. Toteutus: Murhaajat käyttivät muun muassa machetejä, aseita ja muita väkivaltaisia keinoja surmatakseen tutsit sekä myös kohtuullisen määrän maltillisia hutuja, jotka eivät tukeneet väkivaltaa. Kansanmurha oli hyvin järjestelmällinen: julkiset kuolemantuomiot, naapurien välinen väkivalta ja uskonnolliset paikat eivät suojelleet ketään. Seuraukset: Arviolta 800 000–1 000 000 ihmistä kuoli noin 100 päivässä. Miljoonat joutuivat pakenemaan naapurimaihin pakolaisiksi. Kansainvälinen yhteisö reagoi hitaasti, eikä esimerkiksi YK:n rauhanturvajoukot saaneet riittävästi valtuuksia tai resursseja estää väkivaltaa.

Answer 20

1. Genocidin rikosluonteen määrittely ja kansainvälinen lainsäädäntö Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälinen yhteisö tunnusti kansanmurhan "rikosten rikokseksi". Vuonna 1948 hyväksytty YK:n kansanmurhasopimus (CPPCG) määritteli kansanmurhan rikokseksi ja velvoitti valtiot estämään sen toteutumisen. Tämä asetti oikeudellisia velvoitteita ja perusti pohjan kansainväliselle vastuulle. Wikipedia 2. Responsibility to Protect (R2P) -periaatteen synty 1990-luvun kansanmurhat, kuten Ruandassa ja Srebrenicassa, paljastivat kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyden estää massiivisia väkivallantekoja. Tämän seurauksena vuonna 2005 hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Responsibility to Protect (R2P) -periaate, joka korostaa valtion vastuuta suojella kansalaisiaan ja kansainvälisen yhteisön velvollisuutta puuttua, jos valtio epäonnistuu tässä. R2P:n kolme pilaria ovat: Wikipedia Valtion vastuu suojella kansalaisiaan. Kansainvälinen tuki valtiolle sen suojelutehtävässä. Kollektiivinen toiminta, jos valtio epäonnistuu suojelussa. Vaikka R2P on laajasti hyväksytty periaate, sen soveltaminen käytännössä on ollut haasteellista, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston jäsenten erilaisten intressien vuoksi. 3. Kansainväliset oikeusistuimet ja syytteet Kansainväliset oikeusistuimet, kuten Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ja entinen Ruandan kansanmurhan tuomioistuin (ICTR), ovat olleet keskeisiä kansanmurhan vastuullisten henkilöiden tuomitsemisessa. Esimerkiksi Sudanin entinen presidentti Omar al-Bashir on ollut ICC:n syytettynä Darfurin kansanmurhasta. Tällaiset toimet ovat vahvistaneet kansainvälisen oikeuden roolia ja luoneet ennakkotapauksia tulevia rikoksia varten. 4. Poliittiset ja diplomaattiset vaikutukset Kansanmurhien tunnustaminen ja niihin puuttuminen ovat usein olleet poliittisesti herkkiä kysymyksiä. Esimerkiksi Armenian kansanmurhan tunnustaminen on aiheuttanut jännitteitä Turkin ja muiden maiden välillä. Samoin Ruandan kansanmurhan jälkeiset oikeudelliset toimet ovat vaikuttaneet alueellisiin suhteisiin Keski-Afrikassa. Kansainväliset tuomiot ja paineet ovat myös vaikuttaneet valtioiden sisäisiin politiikkoihin ja ihmisoikeuslainsäädäntöön. 5. Kansalaisyhteiskunnan rooli ja kansainvälinen paine Kansalaisjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, ovat olleet keskeisiä kansanmurhien dokumentoinnissa ja vastuullisten henkilöiden saattamisessa oikeuden eteen. Näiden järjestöjen raportit ja kampanjat ovat lisänneet tietoisuutta ja painostaneet valtioita toimimaan. Esimerkiksi Ruandan kansanmurhan jälkeen kansalaisyhteiskunnan paine on johtanut lainsäädännön muutoksiin ja kansainvälisiin aloitteisiin kansanmurhien estämiseksi.

historia 2 Flashcards

(44 cards)