Jehkonen & Yliranta Flashcards
(145 cards)
1
Q
Apraksia
A
tahdonalaisten liikkeiden häiriö, joka ei selity motorisen tai sensorisen järjestelmän vaikeuksilla
2
Q
Mitä apraksioita on tutkittu eniten?
A
Raaja- ja kasvoapraksioita
3
Q
Onko totta, että kliinikot ovat samaa mieltä siitä mikä oikeasti on apraksiaa?
A
Ei
4
Q
Minkälaisia apraksiassa häiriintyvät liikkeet ovat?
A
- aiemmin opittuja
- taitoja vaativia
- tahdonalaisia
5
Q
Minkälaiset liikkeet eivät häiriinny apraksissa?
A
Heijasteet tai yksinkertaiset automatisoituneet liikkeet
6
Q
Mitkä toiminnot häiriintyvät apraksiassa?
A
a) ilmeet
b) eleet
c) esineiden käyttöä koskevat liikkeet
d) muuten ulkopuoliseen kohteeseen suuntautuvat liikkeet
7
Q
Mitkä häiriöt aiheuttavat tyypillisimmin apraksiaa?
A
1) AVH = aivoverenkiertohäiriöt
2) Etenevät aivosairaudet (esim. Alzheimer ja Parkinson)
8
Q
Kuinka monella prosentilla oikeakätisistä vasemman aivopuoliskon vaurion saaneista todetaan apraksia?
A
40-70%
9
Q
Kuinka monella prosentilla oikeanpuoleisen aivopuoliskon vaurion saaneista todetaan apraksia?
A
8-30%
10
Q
Millä asteikolla määritetään apraksian vaikeus?
A
Lievästä invalidisoivaan toimintahaittaan
11
Q
Onko totta, että vaurioalueen koko korreloi suoraan apraksian vaikeusasteen kanssa?
A
EI
12
Q
Mikä ennustaa vaurioaluetta paremmin apraksian vaikeusastetta?
A
Vaurioalueen syvyys aivoissa
13
Q
Miten apraksia näkyy tavallisessa henkilössä selkeimmin?
A
Arkielämän toimintojen suorittamisessa yksittäisissä tehtävissä tai tehtäväsarjoissa
14
Q
Apraksian oireet ovat stabiilit
A
Ei, ne voivat näyttäytyä eri päivinä erilaisina
15
Q
Tiedostavatko apraksiapotilaat omat oireensa?
A
Ei välttämättä, ja heikko oiretiedostus saattaa heijastua heidän toimintaansa
16
Q
Mitä oiretiedostuksen parantaminen edesauttaa?
A
1) sopeutumista oireistoon
2) itseohjautuvaa kompensointia
17
Q
Mitkä apraksiat kuuluvat raaja-apraksioihin?
A
1) ideationaalinen apraksia
2) ideomotionen apraksia
3) kineettinen apraksia
4) aivokurkiasapraksia
18
Q
Minkälaisia kasvo-apraksiat voivat olla?
A
Voivat olla joko kasvojen yläosissa ilmenevä tai kasvojen alaosissa ilmenevä
19
Q
Mitä muita kuin raaja- ja kasvoapraksioita on olemassa?
A
Verbaalinen apraksia
Syömisapraksia
Pukeutumisapraksia
Konstruointiapraksia
20
Q
Onko ideationaalinen apraksia käsite- vai toteutusjärjestelmän häiriö?
A
Käsitejärjestelmän häiriö
21
Q
Käsitejärjestelmän häiriö
A
Häiriö toimintaa määräävässä mielikuvassa
22
Q
Miten ideationaalinen apraksia ilmenee?
A
Ilmenee vaikeutena käyttää tavallisia esineitä arkipäiväisissä tilanteissa, esim. ei tiedä millä naulataan
23
Q
Onko totta, että ideationaalisessa apraksiaa henkilö ei osaa kuvata esineen käyttötarkoitusta mutta osaa nimetä esineen?
A
On totta
24
Q
Minkälaisten vaurioiden kanssa ideationaalinen apraksia esiintyy yleensä?
A
Etenevissä aivosairauksissa, esim. Alzheimerin taudissa, harvinaisempi äkillisissä vaurioissa
25
Onko ideomotorinen apraksia käsite- vai toteutusjärjestelmän häiriö?
toteutusjärjestelmän häiriö
26
Toteutusjärjestelmän häiriö
Ongelma muistivaraisessa toiminnan toteuttamisessa
27
Mitä ideomotorisesta apraksiasta kärsivä potilas voi osata?
Voivat osata suorittaa toiminnon oikeassa kontekstissa tai tahattomasti
28
Miten ideomotorinen apraksia ilmenee?
a) liikelaajuuden epätarkkuutena
b) suoritusnopeuden virheinä
c) liikkeiden sijoittumisena avaruudellisesti epätarkasti
29
Miten kineettinen apraksia ilmenee?
Painotus motorisen suorituksen vääristymissä
| Tavoiteltu liike on epätarkka ja karkea vaurion vastakkaisen käden ja sormien liikkeissä
30
Miten kineettinen apraksia eroaa halvauksesta?
Raajan tunto ja voima ovat tallella
31
Minkälaisiin liikkeisiin kineettinen apraksia vaikuttaa?
1) tahdonalaisiin liikkeisiin
| 2) automatisoituneisiin liikkeisiin
32
Miksi muuksi häiriöksi kineettinen apraksia voitaisiin määritellä?
Voisi olla myös motorisen koordinoinnin häiriö
33
Mitkä kasvojen osat luokitellaan kasvojen yläosiin?
Otsa, kulmakarvat, nenä ja silmien seutu
34
Mitkä kasvojen osat luokitellaan kasvojen alaosiin?
Posket, huulet, kieli
35
Oraalinen apraksia
Kasvojen alaosien apraksia
36
Miten kasvoapraksia ilmenee?
Potilaat pystyvät puhumaan, mutta tahdonalaisten lihasten toiminnan säätely ei onnistu
37
Mistä aivokurkiasapraksia johtuu?
Aivokurkiaisen keskiosien vauriosta, joka johtaa aivopuoliskojen välisten yhteyksien katkeamiseen
38
Miten aivokurkiasapraksia ilmenee?
Vasemman tai ei-dominantin yläraajan häiriönä
1) Tahdonalainen liikehdintä EI onnistu
2) Potilas EI kykene tunnistamaan kädessä olevaa esinettä
3) Matkiminen ja esineiden käyttö saattavat onnistua
39
Miten verbaalinen apraksia ilmenee?
Puhe kuulostaa katkonaiselta ja taivutukset ovat hankalia
40
Minkä järjestelmän häiriö on verbaalisen apraksian syy?
Puheliikkeiden tahdonalaisen koordinnoinnin häiriintyminen
41
Mitä toimintoja verbaalisesta apraksista kärsivä potilas voi tehdä?
Laulaa ja syödä
42
Miten syömisapraksia ilmenee?
1) Ruuan pureskelu ei onnistu
| 2) Nieleminen onnistuu
43
Mikä esimerkkitapaus liittyy konstruointiapraksiaan?
Potilas kykeni lukemaan ja kirjoittamaan spontaanisti, mutta EI mallista
44
Onko totta, että apraksiat ovat toisensa poissulkevia?
Ei, saattavat esiintyä yhtäaikaisesti
45
Onko totta, että puhdasta käsitteellistä apraksiaa tavataan usein?
Ei, tavataan harvoin
46
Minkä häiriön kanssa Verbaalinen apraksia esiintyy usein?
Brocan afasian
47
Brocan afasia
sujumaton, kielenoppimisen jälkeen hankittu puheen tuoton häiriö = nfvPPA
48
Mitkä aivoalueet ohjaavat pääasiassa praktisia toimintoja?
vasemman aivopuoliskon kortikaaliset ja subkortikaaliset alueet
49
Millä aivoalueilla vaurioita voi esiintyä apraksioissa?
Kaikilla aivolohkoilla
50
Minkä tyyppinen vaurio lisää apraksian todennäköisyyttä ja vaikeutta?
aivokurelta subkortikaalisiin rakenteisiin ulottuva vaurio
51
Pieni vaurio tällä alueella voi aiheuttaa selvän apraksian
Periventrikulaarinen valkea aine
52
Periventrikulaarinen
aivokammioiden ympärillä oleva alue
53
Mikä alue säätelee yksittäisten lihasten toimintaa?
Motorinen aivokuori
54
Mikä alue säätelee usean lihaksen toimintaa vaativia suoritteita?
Premotorinen aivokuori
55
Missä säilytetään tietoa opituista liikesarjoista
Premotorisella aivokuorella
56
Mikä sijaitsee premotorisen aivokuoren etupuolella?
Supplementaarinen motorinen aivokuori
57
Mikä on tyvitumakkeiden tehtävä tahdonalaisten liikkeiden säätelyssä?
Muokkaa raajojen liikkeistä tarpeeseen sopivia
58
Mitkä ovat keskeisimmät tahdonalaisen liikkeideen säätelyyn osallistuvat aivoalueet?
a) primaarinen motorinen alue
b) premotorinen alue
c) etuotsalohkot
d) tyvitumakkeet
e) pikkuaivot
59
Mitkä aivoalueet osallistuvat liikekäskyjen sujuvaan toteuttamiseen?
primaarinen motorinen ja premotorinen alue
60
Mitkä aivoalueet ovat keskeisiä liikkeiden aloittamisessa ja kontrolloinnissa?
a) etuotsalohkot
b) tyvitumakkeet
c) pikkuaivot
61
Mikä aivoalue ohjaa erityisesti työkalujen ja esineiden käyttöä?
Päälakilohkot
62
Minkälainen on käsitejärjestelmän häiriön neuroanatomia?
Rajoittunee vasemmanpuoleisiin vaurioihin
63
Mikä on vasemman aivopuoliskon tehtävät tahdonalaisissa liikkeissä?
1. työkalujen ja objektien käyttöliikkeet
2. merkityksetttömien eleiden ja käden asennon matkiminen
3. liikkeiden sarjoittaminen
4. sarjojen oika-aikaisuus
64
Mikä on oikean aivopuoliskon tehtävät tahdonalaisissa liikkeissä?
raajojen tarkka käyttö tilassa
65
Miten halvausperäiset oireet yleensä esiintyvät?
Vaurioalueen vastakkaisella puolella
66
Miten halvausperäiset oireet voidaan erottaa ideomotorisesta ja ideationaalisesta apraksiasta?
Apraksiat voivat esiintyä myös vauriopuolella
67
Minkä järjestelmien aktivaatiota esineiden tuynnistaminen ja erityisesti niiden käyttöön suuntautuva havainnointi edellyttää?
a) okkipitotemporaalisen = ventraalisen visuaalisen järjestelmän
b) okkipitoparietaalisen = dorsaalisen visuaalisen järjestelmän aktivaatiota
68
Mihin aivoalueelle asti praksis ulottuu?
Takaraivolohkoon asti
69
Missä kädellä tarttumista ja tavoittelua sekä yläraajan asentoa ja raajan sijaintia koskeva prosessointi tapahtuu?
päälaki- ja otsalohkojen välille eriytyneissä (samanaikaisesti aktivoituvissa) sensomotorisissa hermoratapiireissä
70
Mihin päälaki- ja otsalohkon välille eritytyneissä sensomotorisissa hermoratapiireissä oleva vaurio johtaa?
johtavat liikkeiden asento- ja ajoitusvirheisiin sekä spatiaaliseen epätarkkuuteen
71
Mitkä aivoalueet osallistuvat automatisoituneen sarjan tuottamiseen?
1. supplementaarinen motorinen aivokuori
2. primaarinen sensomotorinen aivokuori
3. putamenin keski- ja takaosat
4. pikkuaivot
72
Mitkä aivoalueet osallistuvat vaativamman sarja tuottamiseen?
1. prefrontaalinen aivokuori
2. premotorinen aivokuori
3. takaparietaalinen aivokuori
4. putamenin keskiosa
73
Minkälainen on liikesarjojen oikean ajoituksen ja rytmityksen neuroanatomia?
Neuroanatomia painottuu liki samoille alueille kuin vaativien sarjojen tuottaminen, mutta vasemman aivokuoren ja päälakilohkon alaosien merkitys korostuu
74
Missä vaurioalue sijaitsee todennäköisimmin ideationaalisessa apraksiassa?
Vasemman aivopuoliskon parietaalisten tai frontaalisten assosiaatioalueilla
Voivat rajoittua aivokuoreen tai yltää syvempiin rakenteisiin
75
Missä vaurioalue sijaitsee todennäköisimmin ideomotorisessa apraksiassa?
a) Keskimmäisen otsalohkopoimun ja parietaalilohkon yläosan hermoverkoissa
b) periventrikulaarisessa valkeassa aineessa
c) frontostriataalisissa radoissa
(tyvitumakkeiden ja talamuksen vaurioita voidaan myös todeta, mutta ei riitä yksinään aiheuttamaan)
76
Frontostriataalinen rata
Yhdistää otsalohkon ja striatumin
77
Minkälaisia oireita premotoristen ja supplementaaristen motoristen aivokuoren alueiden vauriot voivat aiheuttaa?
Voivat aiheuttaa apraksiaa, mutta ei riitä yleensä yksinään sitä aiheuttamaan
78
Intraparietaaliuurre
keskimmäinen otsalohkopoimu
79
Missä supramarginaalinen poimu sijaitsee?
sijaitsee päälakilohkon yläosassa
80
Mitkä 4 asiaa pitää selvittää kun arvioidaan apraksioita?
1. miten potilas osaa jäljitellä ja tunnistaa eleitä ja ilmeitä
2. miten potilas oppii liikesarjoja
3. miten potilas valitsee ja käyttää esineitä
4. miten potilas pystyy esittämään pantomiimina esineiden käyttöä
81
Mitkä häiriöt on suljettava pois kun arvioidaan apraksioita?
1. puheen ymmärtämisen vaikeudet
2. muistin vaikeudet
3. motoriikan häiriöt
4. tuntoaisitin häiriöt
82
Miten voidaan arvioida lieväoireisia apraksioita
Keskustelulla
83
Miten väsymys vaikuttaa apraksioiden arviointiin?
Viitteitä apraksiasta voidaan saada paremmin näkyviin toisin kuin yleisesti neuropsykologisissa tutkimuksissa
84
Miten väsymys vaikuttaa apraksiaan?
voimistaa oireita
85
Minkälaisia tehtävätyyppejä käytetään apraksioiden arviointiin?
1. Pantomiimin tuottaminen
2. Imitointi
3. Esineiden käyttö
4. Eleiden ja patnomiimin tunnistaminen
5. Sarjoittaminen
86
Mikä apraksioita arvioitaessa sensitiivisin tehtävätyyppi?
Pantomiimin tuottaminen
87
Minkälaisia pisteytystapoja käytetään apraksioiden tehtävätyyppien arvioimiseen?
1. kolmiportainen: Normaali, Tunnistettava, Epäonnistunut suoritus
2. neliportainen: Virheetön, Epätarkka, Heikko, Epäonnistunut suoritus
88
Minkälaisesta apraksiasta on kyse kun spatiaalinen tarkkuus ja suoritusrytmi ovat heikentyneet tehtävässä?
ideomotorinen apraksia
Liike voi olla liian pientä/laajaa, haparoivaa tai asennot vääriä
89
Minkälaisesta apraksiasta on kyse kun tehtävässä esiintyy esineiden käytön sisältövirheitä?
Ideationaalinen apraksia
Väärä ote tai väärä liike esineellä tyypillisiä ja sarjoituksessa voi esiintyä virheitä
90
Monellako potilaalla ilmenee spontaania toipumista AVH:n aiheuttamasta apraksiasta?
1/3
91
Milloin spontaani palautuminen on nopeinta?
Ensimmäisen 3kk aikana
92
Miten kauan spontaani palautuminen voi olla mahdollista?
2 vuotta
93
Mikä parantaa ennustetta AVH:n aiheuttamalle apraksialle?
a) Naissukupuoli
b) Nuori ikä
c) vasen- tai molempikätisyys
94
Onko totta, että apraksian kuntoutuksen sisällön vaikuttavuudesta on saatu näyttöä?
On saatu näyttöä
95
Mitä apraksian kuntoutus tulee sisältää?
1) perustoimintojen harjoittelua
2) erilaisten strategioiden läpikäyntiä (oman toiminnan ohjaaminen puheella)
3) kompensaatiokeinojen opettamista
96
Mihin apraksian kuntoutuksen toimet tulee kohdentaa?
jokapäiväisen toimintakyvyn parantamiseen
97
Motorinen neglect-oire
Toispuoleinen raajojen liikehäiriö, jossa vaurion vastakkaisen raajan spontaanit liikkeet jäävät pois
98
Mistä motorinen neglect-oire johtuu?
Havaitsemisen ongelmasta
99
Mistä motorinen neglect-oire ei johdu?
lihasvoiman tai koordinaation puutteesta
100
Tarttuminen
Potilas tarttuu tahattomasti jommallakummalla kädellä ympäröiviin esineisiin (ei hallittavissa)
101
Vieraan käden syndrooma
vastaava kuin tarttuminen, mutta käsi elää omaa elämäänsä
102
Perseverointi
juuttuminen toimintoihin, perustellaan heikosti ja syytetään usein kysyjää
103
Akatisia
Potilas pyrkii helpottamaan epänormaalia tai epämiellyttäviä kehontuntemuksiaan jatkuvalla vartalon tai raajojen liikuttamisella
104
Akinesia
1) Liikkeen aloittamisen hitaus
| 2) spontaanin liikehdinnän vähentyminen
105
Ataksia
liikkeiden, esimerkiksi kävelyn, haparoivuus lihaskoordinaation seurauksena
106
Bradykinesia
Liikkeen hitaus
107
Dyskinesia
Liikkeen häiriö
108
Dystonia
Tahattomien lihassupistusten aiheuttama kiertävä ja toistuva liike tai epänormaali asento
109
Klooninen dystonia
Lyhytkestoinen dystonia
110
Tooninen dystonia
Pitkäkestoinen dystonia
111
Halvaus
Lihaksen tai lihasryhmän toiminnan heikentyminen, jonka taustalla on vaurio motorisissa hermoradoissa, lihaksessa tai hermon ja lihaksen välisessä liitoksessa
112
Hemiballismi
Toispuoleiset laaja-alaiset raajojen ja vartalon yhtäkkiset liikkeet
113
Biballismi
Molemminpuoleisia yhtäkkisiä liikkeitä
114
Monoballismi
Yhden raajan yhtäkkisiä liikkeitä
115
Hyperkinesia
Liiallinen tai lisääntynyt liike
116
Hypokinesia
Vähentynyt liike
117
Korea
Nopeita, epärytmisiä, laajuudeltaan pieniä liikkeitä, jotka painottuvat raajojen kärkiosiin ja kasvoihin
118
Myoklonus
Yhden tai useamman lihasryhmän äkillinen lyhyt supistus
119
Rigiditeetti
Lisääntynyt lihasjänteys passiivisen liikkeen aikana, ei liity heijasteiden kiihtymistä
120
Spasmi
Lihaskouristus
121
Spastisuus
Lihasjäykkyys, liittyy heijasteiden kiihtymistä
122
Tic-oire
Toistuvia epärytmisiä liikkeitä ja stereotyyppisiä liikkeitä tai ääntelyä (motorinen vs vokaalinen).
Tahattomia pakkoliikkeitä, joita potilaan on mahdollista hillitä hetkellisesti
123
Vapina
Rytminen samassa taajuudessa toistuva liike raajoissa, vartalossa tai pään alueella
124
Aktiovapina
Liittyy lihassupistukseen ja ilmenee joko staattisessa asennossa tai liikkeen aikana
Voi liittyä tarkkarajaisesti johonkin toimintaan
125
Kohdennusvapina
Ilmenee raajassa tiettyyn kohteeseen tähtäävässä toiminnassa ja laajenee kohdetta lähestyttäessä
126
Lepovapina
esintyy lihasten ollessa aktivoimattomina
127
Florida Apraxia Screening Test -revised (FAST-R)
esineiden käyttö ja merkitykselliset eleet (sanallinen)
128
Florida Apraxia Battery-extended and revised Sydney (FABERS)
1) pantomiimin tunnistus ja erottelu
2)esineen valinta
3)esinepantomiimi
4)eleiden tuottaminen ja jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)
129
Test for Apraxia
Esinepantomiimi
Esineiden käyttö
Kasvojen ja käsien eleiden jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)
130
Western Aphasia Battery (WAB)
Merkitykselliset eleet
Esineiden käyttö
Esinepantomiimi
(Sanallinen)
131
Test for Upper Limb Apraxia (TULIA)
Esinepantomiimi
Eleiden tuottaminen ja jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)
132
Upper and Lower Face Apraxia tests
Kasvon ilmeiden ja liikkeiden jäljittely
133
Lurian neuropsykologinen tutkimus
1. Käsien, sormien ja kasvon liikkeiden tuottaminen ja jäljittely
2. Liikesarjat
3. Piirtäminen
4. Esineiden käyttö
5. Esinepantomiimi
6. Eleiden tuottaminen
134
Sorminaputuskoe
Antaa tietoa käden hienomotoriikasta
Tehdään potilaalle ennen apraksian tutkimusta, jolla varmistetaan, että potilaalle ei ole motoriikan ja tuntoaistin äiriötä
Pidetään riittävän yksinkertaisena apraksiapotilaiden suorittamiseksi
135
Onko totta, että apraksian arvioinnissa arvioidaan vain aiemmin opittujen toimintoja ja eleitä?
Ei, arvioidaan myös uusien ja merkityksettömien toimintojen oppimista
136
Mitä jäljittely edellyttää?
Peilisolujen aktivaatiota
137
Minkälaisten häiriöiden yhteydessä kineettinen apraksia ilmenee selkeimmin?
Molemminpuoleisen premotorisen aivokuoren vaurion yhteydessä
Käytännössä sitä aiheuttavat etenevät aivosairaudet kuten Pickin tauti ja kortikobasaalinen rappeuma
138
Kumman aivopuoliskon vauriosta kasvoapraksia yleensä seuraa?
Molemmista, mutta vasemmanpuoleisissa vauriossa on pysyvämpi ja vaikeampaa
139
Onko totta että liikesarjojen tuottamiseen osallistuvat samat aivoalueet riippumatta liikkeestä?
Ei, eri aivoalueet sen mukaan, onko kyse automaattisesta, yliopitusta vai uudesta ja monimutkaisesta, tarkkaavuutta ja työmuistia vaativista sarjasta.
140
Apraksian kineettinen muoto ei voida erottaa halvausoireistosta koska...
kineettinen muoto rajoittuu vastakkaiselle puolelle samoin kuten halvaus
141
Dysartria
Puhelihasten häiriö, ei ole sama asia kuin verbaalinen apraksia
142
Pukemisapraksia
Usein vuodeosastotyössä, ongelmat invalidisoivia, ei pidetä varsinaisena häiriönä
143
Miksi pukemisapraksiaa ei pidetä varsinaisena häiriönä?
Aiheutuu useimmiten kehon ja raajojen tunnistamisen vaikeudesta ja sensomotorisista rajoitteista
144
Onko totta, että verbaalinen apraksia on usein osa Brocan afasiaa?
On totta
145
Onko totta, että laaja kortikaalinen tuho ei voi aiheuttaa vaikeaa afaattista oireista mutta voi aiheuttaa apraksiaa?
Ei, laaja kortikaalinen tuo voi aiheuttaa afasiaa mutta ei apraksiaa
