KÄSITTEET Flashcards
(268 cards)
1
Q
Absoluuttinen eli ehdoton etu
A
Valtiolla on kaikkiin muihin valtioihin verrattuna parhaat edellytykset valmistaa jotain tiettyä hyödykettä; valmistamalla ja viemällä tätä tuotetta ulkomaille maa vaurastuu.
2
Q
Alkutuotanto
A
Elinkeinot, joissa valmistetaan luonnon raaka-aineista tuotteita jatkojalostettavaksi; maa-ja metsätalous, kalastus ja kaivostoiminta.
3
Q
Antolainaus
A
Pankki lainaa rahaa asiakkaalle ja perii siitä korkoa.
4
Q
Arvonlisävero (ALV)
A
Hyödykkeen hintaan sisältyvä välillinen vero, jonka hyödykkeen myyjä tilittää verottajalle.
5
Q
Arvopaperimarkkinat
A
Yleiskäsite arvopapereilla käytävästä kaupasta; jaetaan rahamarkkinoihin, pääomamarkkinoihin ja johdannaismarkkinoihin, mutta usein nimitystä käytetään vain pääomamarkkinoista.
6
Q
Arvomarkkinaoperaatio
A
Ostamalla tai myymällä sijoitustodistuksia ja arvopapereita keskuspankki ohjaa rahamarkkinakorkoja.
7
Q
Brutto
A
Summa, josta ei ole tehty mitään vähennyksiä; esim. palkka, josta ei ole vähennetty veroja.
8
Q
Bruttokansantuote (bkt)
A
Kansantaloudessa (yleensä vuoden aikana) tuotettujen hyödykkeiden kokonaismäärä rahamääräisesti laskettuna; sen kehitystä pidetään tärkeimpänä talouden kasvua kuvaavana indikaattorina; bkt/asukas kuvaa kansantalouden keskimääräistä elintasoa.
9
Q
Bruttovelka
A
Velkasumma kokonaisuudessaan ilman, että siitä on vähennetty mitään.
10
Q
Budjetti
A
Tulo- ja menoarvio, jossa arvioidaan seuraavan vuoden tulot ja menot.
11
Q
Cleantech
A
Teknologiaa, tuotantotapoja tai toimintamalleja, jotka kuluttavat aikaisempaa vähemmän energiaa ja muita luonnonvaroja.
12
Q
Debentuuri
A
Yrityksen vakuudeton joukkovelkakirjalaina; muutoin obligaation kaltainen.
13
Q
Deflaatio
A
Hintatason yleinen aleneminen; taustalla talouselämän tilanne, jossa kokonaiskysyntä on kokonaistarjontaa pienempi.
14
Q
Degrowth
A
Suomennettuna esim. talouslasku tai negatiivinen kasvu; ajattelutapa, joka kyseenalaistaa talouskasvun ideologian ja pyrkii edistämään ympäristöarvoja; kannattaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä; tavoitteena on lisätä hyvinvointia esim. jakamalla työtä ja lisäämällä vapaa-aikaa.
15
Q
Devalvaatio
A
Hallitus tekee päätöksen, että valuutan arvoa heikennetään suhteessa muihin valuuttoihin; kelluvaa valuuttaa ei voi devalvoida.
16
Q
Devalvoituminen
A
Valuutan arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin kysynnän ja tarjonnan mukaan.
17
Q
Digitalisaatio
A
Tietotekniikan hyödyntäminen tuotannossa ja palveluiden tarjoamisessa; tehostaminen tuo säästöjä ja kasvattaa tuottavuutta; hävittää vanhoja työpaikkoja mutta luo uusia.
18
Q
Direktiivi
A
Yksi kolmesta keskeisestä EU-laki eli säädöstyypistä; jäsenvaltiolle osoitettu lainsäädäntövelvoite muuttaa kansallista lainsäädäntöä niin, että direktiivin asettama tavoite toteutuu.
19
Q
Downshiftaaminen
A
Ajattelutapa, jossa tavoitteena on parantaa elämänlaatua vähentämällä kulutusta ja työntekoa.
20
Q
EEC (Euroopan talousyhteisö)
A
Vuonna 1957 perustettu Euroopan unionin edeltäjä.
21
Q
Ekologinen jalanjälki
A
Kuvaa kuinka paljon luonnonvaroja tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, energian, muiden hyödykkeiden ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelyyn; ilmaistaan pinta-alana.
22
Q
Elinkeinorakenne
A
Maan tai alueen tuotannon ja työvoiman jakautuminen alkutuotannon, teollisuuden ja palveluiden kesken.
23
Q
Elpyminen
A
Suhdannevaihe, joka seuraa matalasuhdannetta ja aloittaa noususuhdanteen. Vertaa elvytyspolitiikka
24
Q
Elvytyspolitiikka
A
Toimet, joilla yritetään tukea talouskasvua laskusuhdanteen aikana; finanssipoliittista elvyttämistä ovat esimerkiksi julkisen kysynnän lisääminen ja verotuksen laskeminen, rahapoliittista elvyttämistä on korkotason laskeminen.
25
Ennakonpidätysprosentti
Verokortissa oleva prosenttiluku, jonka mukaan palkkatulosta peritään veroa; jos verovuonna tulot kasvavat, ennakonpidätys on liian pieni ja myöhemmin joutuu maksamaan lisäveroa.
26
Epäsuora rahoitus
Pankit välittävät rahaa sitä tarvitseville eikä talletuksen tehnyt säästäjä itse päätä, mihin rahat menevät.
27
Epätäydellinen kilpailu
Teoreettinen malli kilpailusta, jossa yksi tai useampi myyjä tai ostaja kykenee vaikuttamaan hyödykkeen hintaan.
28
Euribor-korko
Euroalueen yleisin viitekorko; se kertoo, millä hinnalla euroalueella toimivat parhaiksi luokitellut pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen; se on lainatarjousten keskiarvo, joka lasketaan monelle eripituiselle ajanjaksolle (1-12 kk) jokaisena pankkipäivänä.
29
Euroalue
EU-maat, jotka ovat ottaneet käyttöön euron valuuttanaan ja joiden rahapolitiikasta päättää yhteinen keskuspankki EKP.
30
Eurojärjestelmä
Euroalueen maiden keskuspankit ja Euroopan keskuspankki.
31
Euroopan keskuspankki (EKP)
Vastaa euroalueen talous- ja rahapolitiikan määrittelemisestä ja toteuttamisesta sekä hallinnoi euroa.
32
Euroopan keskuspankkijärjestelmä
Euroopan keskuspankki ja kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit.
33
Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU)
1990-luvulla syntynyt liitto, jonka tavoitteena on kehittää EU:n jäsenmaiden taloudellista yhteistyötä; kaikki jäsenmaat kuuluvat rahaliittoon, mutta vain osa on ottanut käyttöön euron ja euromaiden yhteisen rahapolitiikan.
34
Euroopan velkakriisi
Eurojärjestelmän kriisi 2010-luvulla; taustalla euromaiden ylivelkaantuminen ja erityisesti Kreikan talouskriisi sekä eurojärjestelmän rakenneongelmat.
35
Finanssikriisi
Maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Katso rahoitusmarkkinakriisi.
36
Finanssipolitiikka
Julkisen sektorin talouspolitiikan keino; kokonaiskysyntää säätelemällä yritetään muun muassa ylläpitää tasaista talouskasvua ja työllisyyttä; kysyntää säädellään valtion budjetilla, esimerkiksi verotuksen ja investointien avulla.
37
Finanssipääoma
Rahaa ja arvopapereita, joilla voi hankkia tuotannontekijöitä.
38
Fuusio
Yritysten sulautuminen yhteen.
39
GATT-sopimus
YK:n aloitteesta vuonna 1947 solmittu sopimus tullitariffeista ja maksuista; tavoitteena oli laskea maiden välisen kaupan maksuja ja tulleja; sopimus laajentui monta kertaa; perusta nykyiselle WTO:lle.
40
G7-ryhmä
Epävirallinen talousjärjestö, jonka tavoitteena on lausunnoilla vaikuttaa maailmantalouteen; rikkaat teollisuusmaat Iso-Britannia, Italia, Japani, Ranska, Länsi-Saksa, Yhdysvallat perustivat 1970-luvulla.
41
G20-ryhmä
Talouden yhteistyö- ja neuvottelufoorumi, jossa on mukana maailman 19 rikkainta ja taloudellisesti vaikutusvaltaisinta valtiota sekä Euroopan unioni.
42
Gini-indeksi
Tarkastelee talouden voimavarojen jakaantumista yksilöiden ja kotitalouksien kesken ja kuvaa tuloerojen kehitystä; jos arvo on nolla, ei tuloeroja ole, jos arvo on 100, on tuloero suurin mahdollinen.
43
Globalisaatio
Maapallo muodostaa yhden yhtenäisen talousalueen, jossa tuotannontekijät ja hyödykkeet liikkuvat nopeasti paikasta toiseen ja jossa alueet ovat toisistaan taloudellisesti riippuvaisia.
44
GPI-indeksi
Hyvinvoinnin mittari, jossa otetaan huomioon elintason lisäksi myös terveys, koulutus, vapaa-ajan määrä ja tuloerot; siitä käytetään myös nimitystä aidon edistyksen indeksi.
45
Haltijavelkakirja
sillä, kenen hallinnassa velkakirja on, on siihen liittyvät oikeudet.
46
Harmaa talous
Verojen ja muiden lakisääteisten maksujen maksamatta jättäminen; työn teettäminen tai tekeminen "pimeästi".
47
HDI-indeksi
YK:n ylläpitämä inhimillinen kehityksen indeksi, jonka avulla verrataan eri maiden talouseroja ja hyvän elämän laatua; indeksissä otetaan huomioon elintason lisäksi odotettavissa oleva elinaika, koulutus ja lukutaito.
48
Hintakilpailukyky
Tuotteen hinta verrattuna muiden samaa tuotetta vievien maiden hintoihin tai kohdemaan omiin hintoihin.
49
Hintamekanismi
Eräs markkinatalouden perusperiaatteita; ajatus siitä, että hinnat ohjaavat yritysten tuotantopäätöksiä: mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan, sitä yritykset tuottavat.
50
Holding-yhtiö
Omaisuudenhallintayhtiö, jonka kautta yritys voi sijoittaa varallisuuttaan haluamiinsa kohteisiin tai maihin.
51
Huoltosuhde (taloudellinen huoltosuhde)
Työllisten eli työssä käyvien ihmisten määrä suhteessa ei-työllisten määrään.
52
Huoltotase
Kuvaa kansantalouden rakennetta; kokonaistarjonta kertoo, mistä kansantaloudessa käytetyt hyödykkeet ovat peräisin ja kokonaiskysyntä, mihin hyödykkeet on käytetty.
53
Hyperinflaatio
Normaalia huomattavasti nopeampi hintojen nousu, jopa tuhansia prosentteja vuodessa; hyperinflaatiosta kärsi esimerkiksi Saksa 1920-luvulla ja Zimbabwe 2000-luvulla.
54
Hyödyke
Tavara tai palvelu, joka tyydyttää ihmisten tarpeita ja josta on hyötyä kuluttajalle.
55
ILO (Kansainvälinen työjärjestö)
Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka hoitaa työvoimaan ja työntekoon kuuluvia asioita; pyrkii parantamaan työoloja ja vaikuttamaan työsuojeluasioihin.
56
IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto)
YK:n alainen järjestö, joka valvoo kansainvälistä valuuttakurssijärjestelmää; voi antaa lyhytaikaisia lainoja jäsenvaltioille.
57
Inflaatio
Hintatason yleinen nousu; taustalla mm. kasvanut kysyntä tai kallistuneet tuotantokustannukset.
58
Infrastruktuuri
Yhteiskunnan perusrakenteet; infrastruktuuriin kuuluvat mm. tiet, satamat, asunnot, koulut, sairaalat ja tietoliikenneverkot.
59
Innovaatiosykli
Aika, jossa uudet keksinnöt, tuotteet tai ideat korvaavat vanhat.
60
Irtisanominen
Sopimuksen lopettaminen toisen osapuolen toimesta; taloudessa yleensä työsuhteen päättäminen.
61
Investointi
Sijoitus, jolla pyritään lisäämään tai tehostamaan tuotantoa (reaali-investoinnit: hankitaan uusia koneita) tai saamaan lisätuloja (finanssi-investointi: rahan sijoittaminen esim. osakkeisiin).
62
Jalostus
Elinkeinot, joissa jalostetaan alkutuotannon tuotteista valmiita hyödykkeitä; teollisuus ja rakentaminen.
63
Julkinen sektori ( julkinen talous)
Kansantalouden osat, jotka ovat valtion, kuntien, kuntayhtymien ja sosiaaliturvarahastojen hallussa tai ylläpitämiä; esim. koulut ja sairaalat.
64
Julkiset sosiaaliturvarahastot
Sosiaaliturvan hoitamiseen luodut rahastot, kuten Kansaneläkelaiton Kela ja työttömyyskassat.
65
Kannattavuus
Verrataan tuloja ja menoja tai tuottoja ja kustannuksia keskenään; esim. yritys on kannattava, kun sen tulot ovat suuremmat kuin menot.
66
Kannustinloukku
Tilanne, jossa työnteko ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska lähes saman verran tuloja saa tekemättä työtä; kannustinloukut ovat erityisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ongelma.
67
Kansantalouden kokonaistuotanto
vuoden aikana tuotetut hyödykkeet; ilmaistaan myös käsitteellä kansantuote ; mitataan bruttokansantuotteen avulla.
68
Kansantalouden velka
Velka, jonka suuruus riippuu siitä, paljonko valtiolla, kunnilla, yrityksillä ja kotitalouksilla on yhteensä velkaa; eri asia kuin julkisen talouden velka.
69
Kansantalous
Yhden maan kotitalouksien, yritysten, rahoituslaitosten ja julkisen talouden muodostama kokonaisuus.
70
Kartelli
Yritysten välinen (salainen) sopimus keskinäisen kilpailun rajoittamisesta tai siitä kokonaan luopumisesta; yrityksen sopivat laittomasti esim. hyödykkeen hinnasta, tuotannon määrästä ja jakelualueista.
71
Kasvu- ja vakaussopimus
Emu-maiden sopimus, jolla yritetään hillitä jäsenmaiden liiallista velkaantumista; budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta kahtena peräkkäisenä vuonna; sopimus on menettänyt merkitystään mm. vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena.
72
Kasvuyritys
Mikä tahansa nopeasti kasvava ja lisää työllistävä yritys.
73
Kauppatase
Vaihtotaseeseen kuuluva tase, johon sisältyvät tavaroiden viennistä saadut tulot ja tuonnista aiheutuneet menot.
74
Kausityöttömyys
Vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuva työttömyys, kokonaismerkitys on vähäinen, mutta yleistä esim. matkailualalla.
75
Kelluva valuuttakurssi
Oman valuutan hinta suhteessa toiseen valuuttaan määräytyy markkinoilla vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.
76
Kerroinvaikutus
Jonkin taloudessa tapahtuvan muutoksen vaikutus kansantalouteen tai pienemmälle alueelle; esim. tehtaan rakentaminen parantaa työllisyyttä ja verojen alentaminen lisää ostovoimaa.
77
Keskitetty työmarkkinasopimus
Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen solmima sopimus, jossa voi olla mukana myös maan hallitus; antaa raamit keskitetyn sopimuksen jälkeen käynnistyville ammattiliittojen ja työnantajaliittojen työehtosopimusneuvotteluille.
78
Keskuspankki
Valtion tai talousalueen pankki; vastaa siitä, että rahajärjestelmä on toimiva ja rahan arvo pysyy vakaana.
79
Kestävyysvaje
Julkisen talouden (valtion ja kuntien) tulojen ja menojen epätasapaino pitkällä aikavälillä, menot kasvavat tuloja nopeammin; taustalla esim. väestön ikääntyminen.
80
Kestävä kehitys
Taloudelliseen kasvuun pyrkiminen ottamalla huomioon myös ympäristö; tuotannossa suositaan menetelmiä ja koneita, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä; pyritään luonnonvarojen järkevään käyttöön.
81
Keynesiläisyys
Taloudellinen oppisuunta; korostaa kokonaiskysynnän säätelyä taloudessa; opin mukaan markkinataloudelle tyypillisiä työttömyys- ja suhdannevaihteluita voidaan lieventää kokonaiskysyntään vaikuttamalla, kun valtion yksityisen kulutuksen vähentyessä lisää kysyntää; oppisuunnan perustaja oli John Maynard Keynes.
82
Kiinteistövero
Kiinteistön arvoon perustuva vero, jonka kiinteistönomistaja maksaa sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
83
Kiinteä korko
Korko on sama pankin ja asiakkaan sopiman ajan, esim. seuraavat 15 vuotta.
84
Kiinteä valuuttakurssi
Oman valuutan hinta suhteessa toiseen valuuttaan ei muutu.
85
Kilpailukyky
Kansantalouden, yksittäisen toimialan tai yrityksen kyky selviytyä taloudellisessa kilpailussa.
86
Kilpailuttaminen
Yritykset ja julkisyhteisöt järjestävät hankinnoistaan tarjouskilpailun kustannusten säästämiseksi; julkiset hankinnat tulee kilpailuttaa tiettyjen sääntöjen mukaan avoimuuden, tehokkuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi, esimerkiksi Suomessa yli 30 000 euron hankinnat.
87
Kitkatyöttömyys
Tilapäinen työttömyys, joka johtuu esim. asuinpaikan vaihdoksesta tai opintojen päättymisestä.
88
Klassinen liberalismi
Perinteinen talouspoliittinen aate, jonka mukaan valtion tulee puutua talouteen ja markkinoihin mahdollisimman vähän.
89
Kohtaanto-ongelma
Tilanne, jossa työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa toisiaan; syynä esim. työnhakijoiden epäsopiva koulutus tai työpaikkojen sijainti toisella paikkakunnalla.
90
Kokonaiskysyntä
Ilmaisee huoltotaseessa, mihin kansantalouden hyödykkeet on käytetty; koostuu viennistä, kulutuksesta, investoinneista ja varastojen muutoksista.
91
Kokonaistarjonta
Ilmaisee huoltotaseessa, mistä kansantalouden hyödykkeet ovat peräisin; koostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnista.
92
Kokonaisveroaste
Kaikkien maksettujen verojen, sosiaaliturvamaksujen ja lakisääteisten työeläkemaksujen määrän suhde bruttokansantuotteeseen.
93
Komparatiivinen eli suhteellinen etu
Tuotannon edellytyksiä kuvaava käsite; valtion kannattaa erikoistua niihin tuotteisiin, joissa se on vahva ja joita se osaa valmistaa suhteellisesti edullisemmin ja tehokkaammin kuin useimmat muut valtiot.
94
Konkurssi
Yrityksen vararikko
95
Korkeasuhdanne
Nousukautta seuraava suhdannevaihe; talous kasvaa normaalia nopeammin; talous voi ylikuumentua, mikä näkyy esim. inflaation kiihtymisessä.
96
Korko
Rahan hinta; korvaus rahan lainaamisesta.
97
Korvamerkitty raha
Raha, joka tulee käyttää juuri siihen tarkoitukseen, johon raha on annettu.
98
Kotimainen kysyntä
Koostuu kotimaisesta yksityisestä kulutuksesta, julkisesta kulutuksesta ja investoinneista; ilmaisee, paljonko Suomessa kulutetaan hyödykkeitä; kysyntä heikkenee laskukaudella ja vahvistuu nousukaudella.
99
Kotitalous
Taloustieteen nimitys yksikölle, joka kuluttaa; usein perhe.
100
Kotitalousvähennys
Esimerkiksi asunnon peruskorjaukseen tai kunnossapitoon, tietotekniikan asennukseen tai lastenhoitoon liittyvä kustannus, jonka voi osittain vähentää verotuksessa.
101
Kuittipakko
Yritysten, joiden liikevaihto on yli 8 500 euroa vuodessa, tulee tarjota kuitti asiakkaalle myytävästä hyödykkeestä.
102
Kuluttajahintaindeksi
Tilastokeskuksen laskema hintaindeksi; kuvaa tyypillisten kotitalouksien ostamien hyödykkeiden hintojen kehitystä.
103
Kulutushyödyke
Hyödyke, joka on valmistettu kulutukseen; jaetaan kerta-, puolikesto- tai kestokulutushyödykkeisiin käyttöiän mukaa; esim. leipä, vaate ja pesukone.
104
Kulutusluotto
Yleensä lyhytaikainen alle viiden vuoden laina, joka käytetään kulutustavaroiden kuten auton, pesukoneen tai huonekalujen ostamiseen; kulutusluoton korot ovat asuntolainoja huomattavasti korkeammat.
105
Kunnallisvero
Kunnan perimä vero palkkatuloista, vaihtelee kunnittain.
106
Kuntayhtymä
Kuntien perustamia yhtymiä, jotka vastaavat esimerkiksi terveydenhuollon tai lukiokoulutuksen hoitamisesta; yleensä perustetaan, koska jokaisella kunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse ylläpitää kyseistä palvelua; tavoitteena taloudelliset säästöt ja palveluiden turvaaminen.
107
Kustannusinflaatio
Tuotantokustannusten (mm. palkkojen ja raaka-aineiden) kallistumisesta aiheutuva lopputuotteiden hintojen nousu.
108
Kvartaalitalous
Kuvaa markkinoiden nopeatempoista ja lyhytnäköistä toimintaa; yritykset julkaisevat toiminnastaan kertovan osavuosikatsauksen kvartaaleissa eli neljännesvuosittain.
109
Kysynnän laki
Mitä korkeampi on hyödykkeen hinta, sitä pienempi on sen kysyntä, kun muut ostamiseen vaikuttavat tekijät pysyvät samoina.
110
Kysyntäinflaatio
Kasvaneen kysynnän aiheuttama hintojen nousu; näin tapahtuu etenkin silloin, jos kysyntä on suurempi kuin tarjonta.
111
Kysyntäkäyrä
Ilmaisee sen, kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita ostamaan jotain hyödykettä eri hinnoilla.
112
Käyttöaste
Tehtaan tuotantokyvyn taso; vajaa käyttöaste merkitsee, että esim. koneita ei käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista.
113
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Yritysten välisessä kaupankäynnissä hyödykkeen arvonlisän maksaa ostaja eikä myyjä, järjestelmän pyrkimyksenä on ehkäistä harmaata taloutta.
114
Lama (matalasuhdanne)
Poikkeuksellisen syvä tai pitkäaikainen talouden laskukausi; tyypillisiä ilmiöitä ovat mm. tuotannon voimakas supistuminen, vähäiset investoinnit, luottojen vähentyminen ja työttömyyden nopea lisääntyminen; lama on harvinainen ilmiö.
115
Laskusuhdanne
Suhdannevaihe, jossa tuotannon kasvu hidastuu tai tuotanto jopa laskee; laskusuhdanne voi johtaa taantumaan tai lamaan, mutta useimmiten sitä seuraa suoraan noususuhdanne.
116
Liberalismi (taloudellinen liberalismi)
Taloudellinen oppisuunta, joka vastusti valtion puuttumista talouselämään; liberalistisen koulukunnan mukaan yksilö parhaiten tietää, mikä on hänelle eduksi; ajaessaan omaa etuaan yksilö edistää myös yhteistä hyvää ja kasvattaa maansa varallisuutta; liberalistit korostivat työtä ja työnjakoa kansojen varallisuuden lähteenä; oppisuunnan perustajana oli Adam Smith.
117
Likvidi
Helposti käteiseksi muutettava sijoitus.
118
Lisäbudjetti
Vuotuisen budjetin täydennys; perustuu usein siihen, että jotakin tehtävää varten vaaditaan lisärahoitusta.
119
Lokalisaatio
Paikallisten talousjärjestelmien ja -toimijoiden tukeminen; käytännössä globalisaation vastakohta.
120
Lomauttaminen
Työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen toistaiseksi tai määräajaksi; lomauttaminen on irtisanomisia kevyempi tapa vähentää yrityksen palkkakustannuksia huonossa taloustilanteessa; edellyttää lakisääteisiä yhteistoimintaneuvotteluja työntekijöiden kanssa.
121
Lopputuote
Hyödyke, joka on valmistettu raaka-aineista ja välituotteista; esim. hampurilainen, jonka valmistukseen on käytetty välituotteita, kuten sämpylä, salaatti ja kasvispihvi.
122
Luottotappio
Kuluttaja tai yritys ei kykene maksamaan ottamaansa luottoa, jolloin luoton myöntänyt rahalaitos ei saa rahojaan takaisin.
123
Luova tuho
Yritysrakenteiden muutos; kiihdyttää talouskasvua, kun heikot yritykset katoavat ja tuottavat yritykset menestyvät.
124
Maailmanpankki
Järjestö myöntää lainoja ja osallistuu erilaisiin kehitysprojekteihin; pyrkii köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen edistämiseen.
125
Makrotaloustiede
Tutkii kansantalouden suuria ilmiöitä, kuten kokonaistuotantoa, huoltotasetta, inflaatiota ja työttömyyttä.
126
Maksuhäiriömerkintä
Luottorekisteriin tehtävä merkintä, jos yksityishenkilö ei maksa laskujaan edes huomautusten jälkeen; merkintä säilyy 2-5 vuotta; voi estää esim. uuden lainan, puhelinliittymän tai työpaikan saamisen.
127
Maksuvalmiusjärjestelmä
Tarvitessaan rahaa nopeasti käyttöönsä pankit voivat ottaa keskuspankista vuorokaudeksi maksuvalmiusluottoa, joka on kalliimpaa kuin markkinoilta hankittava rahoitus.
128
Marginaalikorko (eli korkomarginaali)
Pankin voittomarginaali, jonka suuruuteen vaikuttavat muun muassa pankkien välinen kilpailutilanne, lainan käyttötarkoitus, asiakassuhde ja lainaan tuleva vakuus.
129
Marginaalivero (rajavero)
Vero, joka maksetaan lisääntyneistä tuloista; kertoo paljonko henkilön maksamat verot kasvavat lisäansioiden myötä.
130
Markkinahinta
Kysynnän ja tarjonnan perusteella markkinoilla vallitseva hinta.
131
Markkinakorko
Korko, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan pankkien välisillä rahamarkkinoilla.
132
Markkinaoikeus
Erityistuomioistuin, joka käsittelee markkinoiden toimintaan, kilpailuun, kuluttajansuojaan sekä julkisen vallan hankintoihin liittyviä kanteita.
133
Markkinat
Hetki tai paikka, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
134
Markkinatalous
Maailman yleisin talousjärjestelmä; periaatteena yritysten vapaa kilpailu ja hinnan muodostuminen markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella.
135
Massatuotanto
Samanlaisten tai hyvin samanlaisten hyödykkeiden valmistamista suurissa määrissä automaation avulla, esim. liukuhihnatuotanto.
136
Mikrotaloustiede
Tutkii kansantalouden yksittäisiä osa-alueita, kuten kotitalouksia ja yrityksiä.
137
Monetaarinen inflaatio
Rahan määrästä aiheutuva inflaatio; jos liikkeellä olevan rahan määrä on suurempi kuin tarjolla olevien hyödykkeiden määrä, hinnat nousevat.
138
Monetarismi
Taloudellinen oppisuunta, joka korostaa rahapolitiikkaa keinona lieventää suhdannevaihteluita; rahan määrää tulee kasvattaa hillitysti; oppisuunnan perustajana pidetään Milton Friedmania.
139
Monopoli
Markkinoilla vallitseva tilanne, jossa myyjä kykenee määräämään hyödykkeen hinnan hallitsemalla täydellisesti hyödykkeen tarjontaa.
140
Monopolistinen kilpailu
Epätäydellisen kilpailun muoto; markkinoilla olevat yritykset myyvät toisistaan poikkeavia hyödykkeitä, joiden hinnan ne voi määritellä suhteellisen vapaasti.
141
Määräävä markkina-asema
Yhdellä tai useammalla yrityksellä on niin vahva asema markkinoilla, että hintojen kehitystä tai hyödykkeiden toimitusehtoja voidaan merkittävästi ohjailla.
142
Netto
Summa, josta on tehty vähennykset; esim. kun työntekijän bruttopalkasta on vähennetty verot ja verojen kaltaiset maksut, jää jäljelle nettopalkka.
143
Nettovelka
Velkasumma, jossa velasta on vähennetty velallisella olevat saamiset ja muut ja muut pankkivarat.
144
Noususuhdanne
Suhdannevaihe, jossa tuotannon kasvu voimistuu tai tuotanto nousee; länsimaissa tyypillinen kasvu on muutamia prosentteja vuodessa, kehittyvissä talouksissa jopa lähes kymmenen prosenttia; noususuhdanne voi johtaa korkeasuhdanteeseen.
145
Nuorisotyöttömyys
15-24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta.
146
Obligaatio
Lähinnä valtion tai kunnan vakuudellinen joukkovelkakirjalaina; lyhennykset maksetaan takaisin joko vuosierinä tai kokonaan laina-ajan päättyessä; korko maksetaan yleensä vuosittain; obligaatiot ovat jälkimarkkinakelpoisia eli niitä voi myydä kesken laina-ajan.
147
Odotusinflaatio
Ilmiö, jossa kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat, koska kuluttajat arvelevat hintojen nousevan tulevaisuudessa.
148
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)
Järjestö, jonka tavoitteena on jäsenmaidensa hyvinvoinnin turvaaminen ja talouden kehittäminen.
149
Ohjauskorko
Keskuspankin keino toteuttaa rahapolitiikkaa; hinta jolla keskuspankki lainaa rahaa muille pankeille; ohjaa yleistä korkokehitystä.
150
Oligopolinen kilpailu
Epätäydellisen kilpailun muoto; markkinoilla on vain harvoja keskenään kilpailevia yrityksiä, jotka voivat kukin vaikuttaa hyödykkeiden hinnan määräytymiseen.
151
Oman pääoman markkinat
Yritys hankkii rahoitusta kasvattamalla pääomaansa esimerkiksi osakeannilla eli laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita.
152
OPEC
Öljyntuottajamaiden yhteinen järjestö
153
Osake
Osuus osakeyhtiön osakepääomasta.
154
Osakeanti
Yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita ja kerää rahaa esimerkiksi uusiin investointeihin.
155
Osakemarkkinat
Pääomamarkkinoiden osa; sisältää ensimarkkinat, joilla yritys hankkii itselleen pääomaa laskemalla liikkeeseen osakkeita, ja jälkimarkkinat, joilla osakkeilla käydään kauppaa pörsseissä.
156
Osakerahasto
Rahoituslaitoksen ylläpitämä "osakesalkku", josta voi ostaa ja myydä osuuksia.
157
Osinko
Yhtiö jakaa osan vuosittaisesta voitostaan osakkeenomistajille.
158
Ostoboikotti
Kuluttajien keino vaikuttaa yritykseen kieltäytymällä ostamasta kyseisen yrityksen tuotteita.
159
Ostovoima
Kotitalouksien tai kuluttajien taloudelliset mahdollisuudet ostaa hyödykkeitä; vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan; hintojen noustessa ostovoima laskee, jos tulot eivät vastaavasti nouse.
160
Ostovoimapariteeti
Valuuttakurssien laskutapa, joka mittaa kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja; sen avulla yritetään vertailla maiden välisiä hinta- ja elintasoeroja.
161
Ottolainaus
Pankki ottaa vastaan rahaa tallettajilta ja maksaa sille korkoa.
162
Palvelut
Aineettoman hyödykkeen tarjoaminen kuluttajille, yrityksille tai julkiselle sektorille; julkinen sektori tuottaa paljon julkisia palveluita, kuten koulut ja terveyskeskukset.
163
Palveluyhteiskunta
Yhteiskunnan kehitysvaihe, jossa suuri osa bruttokansantuotteesta tulee palveluiden tuottamisesta ja suuri osa palkansaajista saa toimeentulonsa palveluista; palveluyhteiskuntaa edeltävät maatalous- ja teollisuusyhteiskunta.
164
Pankkiunioni
Yhteinen pankkijärjestelmä, jossa Euroopan keskuspankki valvoo euromaiden pankkeja ja rahoituslaitoksia vähentääkseen niiden riskinottoa ja pankkikriisien mahdollisuutta.
165
Panos
Tuotannossa käytettävä suure, esimerkiksi työpanos tai pääomapanos.
166
Piilotyöttömyys
ne työikäiset, jotka eivät ole ilmoittautuneet työttömäksi mutta eivät ole töissä; taustalla esim. epäusko työpaikan löytämisestä, lastenhoito tai terveydelliset syyt.
167
Pitkäaikaistyöttömyys
Yli vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt työttömyys.
168
Prime-korko
Yleinen viitekorko, jonka tason pankki määrittelee itse; siihen vaikuttavat euriborin taso, yleinen hintataso, talouden tilanne, rahamarkkinoita koskevat näkemykset ja inflaatio-odotukset.
169
Progressiivinen vero
Vero, jossa veroprosentti suurenee tulojen kasvaessa; valtion tulovero on progressiivinen; myös kunnallisvero on lievästi progressiivinen mm. ansiotulovähennyksen vuoksi.
170
Protektionismi
Suojatullipolitiikka; oman maan tuotanto suojataan korkeilla tulleilla ja muilla maksuilla ulkomaiselta kilpailulta; vapaakaupan vastakohta.
171
Pääoma
Omaisuus, joka voi olla rahallista, esimerkiksi setelit ja osakkeet (finanssipääoma), koneita ja asuntoja (reaalipääoma), osaamista (henkinen pääoma) sekä kykyä toimia toisten kanssa (sosiaalinen pääoma).
172
Pääomamarkkinat
Yli vuoden pituisten lainojen markkinat; voidaan jakaa oman ja vieraan pääoman markkinoihin.
173
Pääomavero
Vero, jota maksetaan varallisuudella ansaitusta voitoista; mm. osakkeiden myyntivoitot ja osingot ovat pääomaveron alaista tuloa; pääomavero oli ennen kiinteä, mutta nykyään siinä on lievä progressio (vuonna 2016 30 tai 34%).
174
Pörssi
Julkinen kauppapaikka esimerkiksi osakkeiden tai raaka-aineiden kauppaa varten.
175
Pörssiyhtiö
Yhtiö, jonka osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä; tunnistaa lyhenteestä OYJ, joka tarkoittaa julkisesti noteerattua osakeyhtiötä.
176
Rahamarkkinat
Lyhytaikaisten, enintään vuoden pituisten lainojen markkinat; kauppaa käydään erilaisista velkakirjoista, esimerkiksi valtion velkasitoumuksista, kuntatodistuksista, pankkien sijoitustodistuksista ja yritystodistuksista.
177
Rahanpesu
Rikollisella tavalla hankitun omaisuuden peittely; raha pyritään saamaan osaksi laillista rahan kiertokulkua.
178
Rahapolitiikka
Euroopan keskuspankki säätelee rahan määrää ja korkoja ja pyrkii siten vaikuttamaan kokonaiskysyntään; noususuhdanteessa harjoitetaan kireää rahapolitiikkaa, laskusuhdanteessa löysää rahapolitiikkaa.
179
Rahoitusmarkkinakriisi
Vuonna 2008 puhjennut kriisi; lähti liikkeelle Yhdysvaltain subprime-lainoista, aiheutti rahoituslaitosten konkursseja, suuren epäluottamuksen rahoitusmarkkinoille ja yleismaailmallisen laskusuhdanteen.
180
Rahoitusmarkkinat
Raha liikkuu säästäjiltä rahoitusta tarvitseville; rahaa välitetään tuottojen saamiseksi.
181
Rahoitusvaje
Kuvaa julkisen sektorin ongelmallista tilannetta tulevaisuudessa; meno kasvavat, mutta tulot vähenevät; taustalla mm. väestön ikääntyminen ja valtion velkaantuminen.
182
Rakennemuutos
Tilanne, jossa yhteiskunnan perusrakenne muuttuu; Suomi koki rakennemuutoksen esim. 1960-luvulla, kun maatalousyhteiskunta muuttui palveluyhteiskunnaksi.
183
Rakennetyöttömyys
Yhteiskunnan rakenteiden muutoksesta aiheutuva työttömyys; johtuu esimerkiksi siitä, että tietyt työt muuttuvat tai häviävät, tuotantomenetelmät muuttuvat, työntekijöiden ammattitaito on puutteellinen tai tuotanto siirtyy halvemman työvoiman maihin.
184
Rakenneuudistus
Valtion ja kuntien toimet, joilla pyritään muuttamaan yhteiskunnan rakenteita rahaa säästävästi; esim. eläkeiän nosto ja SOTE-uudistus.
185
Reaalipääoma
Koneita, laitteita, rakennuksia ja teitä, joiden avulla tuotetaan uusia hyödykkeitä; ne voidaan muuttaa (realisoida) rahalliseksi omaisuudeksi.
186
Revalvaatio
Hallitus tekee päätöksen, että valutan arvoa vahvistetaan suhteessa muihin valuuttoihin; kelluvaa valuuttaa ei voi revalvoida.
187
Revalvoituminen
Valuutan arvo vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin.
188
Roskalaina
Joukkovelkakirjalaina, jonka luottokelpoisuus on heikko ja jonka korko on riskipitoisuuden vuoksi korkea.
189
Sijoittaminen
Rahoille halutaan tuottoa; rahaa voi sijoittaa erilaisiin kohteisiin kuten osakkeisiin, obligaatioihin tai kiinteistöihin.
190
Sijoitusrahasto
Rahoituslaitoksen ylläpitämä rahasto, joka sijoittaa rahoja moniin eri kohteisiin, esim. osakkeisiin ja/tai korkoa tuottaviin kohteisiin; sijoittaminen rahastoihin hajauttaa sijoittajan riskiä.
191
Sijoitustodistus
Pankin liikkeelle laskema lyhytaikainen, enintään vuoden mittainen, jälkimarkkinakelpoinen velkakirja.
192
Sisäinen devalvaatio
Epävirallinen käsite, joka tarkoittaa yritysten kilpailukyvyn nostamista palkkoja alentamalla; Suomi ei voi enää devalvoinnilla auttaa vientiyrityksiä taantuman tai laman aikana, mikä on pakottanut pohtimaan muita keinoja.
193
Sisämarkkinat
Yhden tai useamman maan muodostama markkina-alue, jossa tuotteet saavat liikkua vapaasti ilman tulliesteitä; yleensä alue on suojattu kilpailijoita vastaan esimerkiksi tulleilla; EU:lla on omat sisämarkkinat.
194
Sosiaaliturvamaksu
Työnantajilta ja työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä perittävä maksu, jolla katetaan esim. sairauspäivärahan ja äitiys-ja isyysrahan kuluja.
195
Sosiaaliturvarahasto
Julkisen vallan ylläpitämä laitos, joka kerää rahaa lakisääteiseen sosiaaliturvaan; esim. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset, työttömyyskassat ja Työttömyysvakuutusrahasto.
196
Sosialistinen suunnitelmatalous
Talousjärjestelmä, jossa tuotantopäätökset tehdään keskitetysti, ei markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan.
197
Start up-yritys
Uusiin innovaatioihin keskittyvä ja nopeaa kasvua tavoitteleva yritys.
198
Subprime-laina
Riskipitoinen laina Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla.
199
Suhdannepolitiikka
Suhdannevaihteluiden tasoittamiseen tähtäävä talouspolitiikka; tärkeimpiä keinoja raha-, finanssi- ja tulopolitiikka.
200
Suhdannetyöttömyys
Lasku- ja matalasuhdanteesta johtuva työpaikkojen väheneminen; yritykset lomauttavat tai irtisanovat väkeä, koska kysyntä laskee; suhdannetyöttömyys vähenee nousukauden myötä.
201
Suhdannevaihtelu
Talouskasvun voimakkuuden vaihtelu; talous kasvaa noususuhdanteessa nopeammin kuin laskusuhdanteessa
202
Suhteellinen verotus
Vero, joka on kaikille suhteellisesti yhtä suuri, toisin sanoen veroprosentti on kaikille sama; esim. arvonlisävero tai polttoainevero ovat suhteellisia veroja.
203
Suora rahoitus
Lainanottajat hankkivat rahaa suoraan lainanantajilta myymällä heille arvopapereita, esim. osakkeita.
204
Syrjimättömyysperiaate
Usein vapaakauppasopimuksiin liittyvä periaate, jossa valtiot sitoutuvat kohtelemaan kaikkien maiden tuotteita samalla tavalla esimerkiksi tullien ja maahantuontilupien suhteen.
205
Sääntely (sääntelytalous)
Lakien avulla valvotaan esimerkiksi pankkien luotonantoa ja pääomaliikkeitä.
206
Säästäminen
Tulojen ja kulutuksen välinen erotus; säästämisaste tarkoittaa säästöön jäävää osaa käytössä olevista tuloista.
207
Taantuma
Syvä laskusuhdanne, ei kuitenkaan vielä lama; erään määritelmän mukaan taantumassa tuotanto ei kasva lainkaan puoleen vuoteen.
208
Talletussuoja
Pankin tullessa maksukyvyttömäksi valtio turvaa tallettajien saamiset eli talletukset asiakas- ja pankkikohtaisesti 100 000 euroon saakka.
209
Talouskasvu
Talous kasvaa, mikäli hyödykkeitä on tuotettu enemmän kuin aikaisemmin; talouskasvua mitataan bruttokansantuotteella.
210
Talouspolitiikka
Julkisen vallan toimet, joilla yritetään luoda hyvinvointia kansalaisille; tavoitteina esimerkiksi talouskasvun jatkuminen sekä inflaation ja työttömyyden torjunta; tärkeimpiä keinoja raha- ja finanssipolitiikka; talouspolitiikkaa tekevät hallitus, EKP, kunnat ja työmarkkinajärjestöt.
211
Taloussuhdanne
Kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvaa vaihtelua; yksi taloussuhdanteen jakso pitää sisällään nousu- ja laskusuhdanteen; kestää usein 4-6 vuotta.
212
Tarjonnan laki
Mitä korkeampi hyödykkeen hinta on, sitä suurempi on sen tarjottu määrä, kun muut tarjoamiseen liittyvät tekijät pysyvät samoina.
213
Tarjontakäyrä
Ilmaisee sen, kuinka paljon tuottajat ovat valmiita myymään jotain tuotetta eri hinnoilla.
214
Tasavero
Verojärjestelmä, jossa jokainen maksaa tuloistaan prosentuaalisesti saman verran veroa; progressiivisen veromallin vastakohta.
215
Tase
Yrityksen tilinpäätöksen osa, joka kertoo yrityksen tai yhteisön rahoitustilanteen tilinpitohetkellä
216
Teollinen internet (esineiden internet)
Älykkäiden laitteiden ja järjestelmien sekä työn yhdistäminen tuotannossa, liiketoiminnassa ja kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa.
217
Todellinen vuosikorko
Lainan kokonaiskustannukset; viitekorko ja marginaalikorko sekä muut lainaan liittyvät kulut, kuten tilinavausmaksu, lainanjärjestelypalkkio ja lainanhoitokulut.
218
Tulo- ja kannustinloukku
Tilanne, jossa palkkatulon kasvu ei johda tulojen kasvuun, koska sosiaalietuuksien määrä pienenee ja samalla verotuksen progressio nousee.
219
Tulonhankkimisvähennys
Verotuksessa työtulon hankkimisesta tehtävät vähennykset, jotka alentavat verotettavaa tuloa.
220
Tulonsiirto
Julkisen vallan maksama tuki kuten lapsilisä; kansantaloudessa usein varakkaammat maksavat köyhemmille; tulonsiirtoja saavat pääosin kotitaloudet, mutta myös yritykset.
221
Tulopolitiikka
Palkkaneuvotteluihin liittyvä talouspolitiikan käsite; tulopolitiikkaa tekevät työmarkkinajärjestöt ja hallitus, joka voi osallistua sopimukseen esim. verotusta säätelemällä.
222
Tuotannontekijä
Tuotannon tekemiseen käytetty tekijä, jota kutsutaan myös tuotantopanokseksi; tuotannontekijöitä ovat luonnonvarat, reaalipääoma ja työvoima.
223
Tuotantohyödyke
Hyödyke, jonka avulla tuotetaan kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä; esim. raaka-aineet ja koneet.
224
Tuotos
Tuotannossa tuotetut hyödykkeet.
225
Tuottavuus
Tuotannon määrä työntekijää kohti tiettynä aikana; tuottavuus on hyvä, jos tuotos saadaan aikaan vähäisellä panostuksella; työn ja pääoman tuottavuus voidaan erottaa toisistaan.
226
Tupo-sopimus
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu; palkoista ja muista työehdoista päätetään keskitetysti.
227
Tuotantopalkkio
Yleensä julkisen sektorin maksama tuki, jonka tavoitteena on edistää vientiä.
228
Työehtosopimus (TES)
Työnantaja- ja työntekijäliiton sopimus, joka määrittelee työntekijöiden työsopimusten minimitason mm. palkoille; uusitaan 1-2 vuoden välein; jos työehtosopimus on yleissitova, se koskee myös työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä.
229
Työllinen
15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on työpaikka.
230
Työllisyysaste
Työllisten osuus 15-64-vuotiaista; Suomen työllisyysaste on noin 70%, sitä laskevat esimerkiksi työttömyys, pitkät koulutusajat ja ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen.
231
Työvoima
Kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.
232
Työttömyys
Työttömiä ovat työikäiset (15-74-vuotiaat) työvoimaan kuuluvat henkilöt, joilla ei ole työpaikkaa, mutta jotka ovat työhön käytettävissä ja hakevat töitä; esim. opiskelijoita ja varusmiehiä ei lasketa työttömiksi, koska he eivät kuulu työvoimaan.
233
Työttömyysaste
Työttömien osuus työvoimasta, ilmaistaan yleensä prosentteina; kuinka monta prosenttia työikäisestä (15-74-vuotiaat), työtä hakevasta työvoimasta on työttömiä.
234
Työttömyyspäiväraha
Työttömille maksettava tuki; ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat työttömyyskassan jäsenet, persuspäivä rahaa maksaa Kela.
235
Ulkoistaminen
Yritys tai yhteisö ei enää itse ylläpidä jotakin tuotantoa, vaan ostaa tuotteen ulkopuoliselta yritykseltä; tyypillisiä ulkoistamiskohteita ovat esim. siivous, tietohallinto ja kouluruokailu.
236
Uusliberalismi
1980-luvulla syntynyt taloudellinen oppisuunta, joka korostaa markkinoiden merkitystä taloudessa ja julkisen roolin vallan vähentämistä; termillä on negatiivinen sävy, koska sitä käytetään yleensä silloin kun markkinoiden valtaa kritisoidaan.
237
Vaihtotase
Maan ulkomaisten tulojen ja menojen erotus; koostuu kauppataseesta, palvelutaseesta sekä tuotannontekijätuloista ja tulonsiirroista Suomen ja ulkomaiden välillä; kuvaa maan talouden ulkoista tasapainoa.
238
Vakausrahasto (Euroopan vakausmekanismi EVM)
Takaa euroalueella rahoitusvaikeuksiin joutuneiden tai joutuvien ongelmamaiden lainoja tai lainaa niille suoraan rahaa; tarkoituksena turvata euroalueen rahoitusvakaus.
239
Vakuutus- ja työeläkemaksut
Pakolliset työntekijästä maksetut veronluonteiset maksut kuten työeläkemaksu ja erilaiset vakuutusmaksut; myös työntekijän palkasta peritään pakollinen työeläkemaksu.
240
Valtionosuus
Valtion myöntämä raha kunnille peruspalveluiden hoitamiseen; valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä taloudellisia eroja.
241
Valtion tulovero
Työntekijöiden tuloistaan valtiolle maksama vero; tuloverot jaetaan ansio- ja pääomatuloveroihin.
242
Valtion tuottavuusohjelma
Valtion pyrkimys parantaa julkisen sektorin tehokkuutta investoimalla koneisiin, vähentämällä työvoimaa ja järjestämällä työtä uudelleen.
243
Valuuttamarkkinat
Pankkien väliset kansainväliset markkinat, joilla kauppaa käydään eri maiden valuutoilla.
244
Valuuttakurssi
Valuuttojen vaihdesuhde (vaihtokurssi) eli hinta, jolla ulkomaan raha mitataan kotimaan rahassa.
245
Valuuttakurssipolitiikka
Keskuspankin toimet, joilla valuutan arvoon pyritään vaikuttamaan ja joilla valuuttaan kohdistuvia häiriöitä pyritään torjumaan; valuutan arvoon vaikutetaan ostamalla ja myymällä keskuspankin hallussa olevia valuuttoja (ns. valuuttainterventio).
246
Valuuttavaranto
Ulkomaiset valuutat, joita keskuspankki pitää varastossa.
247
Vapaakauppa
Kansainvälisen kaupan harjoittaminen ilman rajoituksia; maiden välinen hyödykkeiden vienti ja tuonti on vapaata; vastakohtana protektionismi.
248
Velkakriisi
Finanssikriisiä seurannut kriisi Euroopassa, kun monet eurovaltiot velkaantuivat liikaa taantuvassa taloudessa.
249
Veroehdotus
Verottajan lähettämä ehdotus edellisen vuoden verotuksesta; siitä käy ilmi, joutuuko maksamaan lisäveroa vai saako veronpalautusta.
250
Verokiila
Työnantajan maksamien työvoimakustannusten (palkat ja sosiaaliturvamaksut) ja työntekijän käteen jäävän palkan (nettopalkan) erotus.
251
Veroparatiisi
Valtio tai alue, johon siirretään rahoja verojen välttämiseksi ja omaisuuden kätkemiseksi; houkuttimina alhainen veroaste ja tiukka pankkisalaisuus.
252
Veropohja
Erilaisten verotettavien asioiden yhteismäärä; jos jotain uutta asiaa ryhdytään verottamaan, veropohja laskee.
253
Vientituki
Tuki, joka maksetaan esimerkiksi maataloustuotteille, jos ne viedään tiettyyn maahan; syynä esim. ylituotanto.
254
Vieraan pääoman markkinat
Yritys lainaa esim. pankista rahaa tai laskee liikkeelle joukkovelkakirjalainan ; laina pitää myöhemmin maksaa takaisin.
255
Viitekorko
Korko, johon pankista otettava luotto sidotaan; esimerkiksi euriborkorko ja prime-korko.
256
Vuosikate
Raha, joka pakollisten menojen jälkeen jää investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoitustoimintaan; jos vuosikate on negatiivinen, ei rahaa riitä edellisen vuoden tapaan pakollisiin menoihin.
257
Vähimmäisvarantojärjestelmä
Pyritään tasaamaan rahan määrää markkinoilla ja siten vakauttamaan korkotasoa; käytännössä kunkin pankin on talletettava tietty osa talletustileille kertyneistä varoistaan kansallisiin keskuspankkeihin.
258
Välillinen vero
Hyödykkeiden hintoihin sisältyvä vero; tärkeimpiä arvonlisävero ja valmistevero.
259
Välitön vero
Verovelvolliselta suoraan palkasta tai varallisuudesta perittävä vero; tärkeimpiä kunnallisvero ja valtion tulovero.
260
WTO (Maailman kauppajärjestö)
Järjestön tavoitteena poistaa kaupan esteet ja luoda tasapuoliset kauppaolot; syntyi vuonna 1995 GATT-sopimuksen pohjalta ja korvasi sen; nykyisin noin 160 jäsentä.
261
Yhteistoimintaneuvottelut
Lakiin perustuva järjestelmä, jossa työnantajan tulee neuvotella työntekijöiden edustajien kanssa mm. lomautuksista ja irtisanomisista; neuvottelut eivät sido työnantajaa.
262
Yhteisövero
Yritykset maksavat voitostaan 20% yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle (noin 70% tuotosta) ja kunnille (noin 30%).
263
Yhtiöittäminen
Valtion liikelaitosten muuttaminen yrityksiksi, esim. kunnan järjestämän vesihuollon muuttaminen itsenäiseksi yritykseksi.
264
Ylikuumeneminen
Talouden liian nopea kasvu; seurauksia mm. työvoimapula ja inflaatiota aiheuttava raaka-aineiden kallistuminen.
265
Yle-vero
Henkilön tai yhteisön ansio-ja pääomatuloista perittävä vero, jolla katetaan Yleisradion kustannuksia, vero korvasi entisen televisiolupamaksun.
266
Ympäristövero
Päästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen tähtäävä vero; jäteveron kaltaisia varsinaisia ympäristöveroja on vain 1% kaikista veroista, ympäristöön vaikuttavia veroja (esim. polttoainevero) on noin 5% veroista.
267
Yrityssaneeraus
Toimenpide, jolla pyritään tervehdyttämään yritys, joka on vaarassa ajautua konkurssiin; vaatii tuomioistuimen hyväksynnän.
268
Öljykriisi
Vuonna 1973 puhjennut kriisi, jossa öljyn saatavuus heikkeni ja sen hinta nousi, kun OPEC-maat vähensivät öljyn tuotantoaan tavoitteenaan heikentää Yhdysvaltojen tukea Israelille; aiheutti inflaatiota ja laskusuhdanteen länsimaissa.
