KÄSITTEET Flashcards
(154 cards)
1
Q
Agenda2030
A
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille 2015-2030. Käsittää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä
2
Q
aineenvaihdunta
A
eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot
3
Q
alkukalat
A
alkeellisia, leuattomia kaloja, jotka elivät n. 450 milj. vuotta sitten
4
Q
alkuräjähdys
A
teoria, joka selittää maailmankaikkeuden synnyn
5
Q
alleeli
A
geenimutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto
6
Q
alleelivarasto
A
populaation alleelikoostumus tiettynä ajankohtana
7
Q
aminohappo
A
proteiinin rakenneosa, aminohappoja on eliöissä 20 erilaista
8
Q
anaerobinen
A
reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen
9
Q
apinaihmiset (eteläapinat)
A
ihmisen evoluution varhainen kehitysvaihe: liikkuivat pystyasennossa, mutta aivojen koko oli paljon pienempi kuin nykyihmisellä
10
Q
avainsopeutuma
A
sopeutuma, joka mahdollistaa eliöryhmälle tai lajille uuden elinympäristön tai elintavan valtaamisen
11
Q
bakteerit
A
tumattomiin kuuluvia eliöitä, joiden solurakenne on yksinkertainen, esim. tumakotelo puuttuu kokonaan
12
Q
biodiversiteetti
A
elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua
13
Q
biologia
A
luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia sekä eliöiden muodostamia järjestelmiä
14
Q
biosfääri
A
se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää, maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus
15
Q
dinosaurus
A
hirmuliskot, sukupuuttoon kuollut matelijaryhmä
16
Q
DNA
A
deoksiribonukleiinihappo; solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli; pitkä kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista; nukleotidissa on kolme osaa: sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa
17
Q
DNA:n kahdentuminen
A
molempien DNA juosteiden kopioituminen uusiksi juosteiksi, tapahtuu ennen solun jakautumista
18
Q
domeeni
A
eliöiden luokittelutaso, joka perustuu geeni- ja molekyylitutkimuksiin; eliöt jaetaan kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja tumalliset
19
Q
ekolokero
A
ekologinen lokero, eliön, populaation tai lajin paikka, asema tai tehtävä ekosysteemissä; ilmaisee tapaa jolla se on sopeutunut elolliseen ja elottomaan ympäristöönsä ja hyödyntää sitä
20
Q
ekosysteemi
A
eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. tunturi, metsä ja järvi
21
Q
elimistö
A
useasta elimestä muodostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä, esim. hengityselimistö
22
Q
elin
A
eläimillä erilaisista kudoksista muodostunut, tiettyyn tehtävään erikoistunut toimiva kokonaisuus, esim. sydän
23
Q
elinkaari
A
eliön elämä syntymästä seuraavan sukupolven alkuun asti
24
Q
eliö
A
yhden tai useamman solun muodostama, itsenäisesti toimiva yksilö, esim. sieni, kasvi tai bakteeri
25
eliöyhteisö
tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja bakteerien muodostama toiminnallinen kokonaisuus
26
eloonjäämiskuvaaja
kuvaaja, joka ilmaisee populaation eri ikäisten yksilöiden todennäköisen eliniän
27
eläin
tumallisten eliöiden kunta; monisoluisia, toisenvaraisia eliöitä, joiden lisääntyminen on pääasiassa suvullista
28
eläinpölytys
siitepölyn joutuminen emiin hyönteisten tai joidenkin selkärankaisten kuljettamana
29
elämän keskiaika
geologinen aikakausi, joka vallitsi 250-65 miljoonaa vuotta sitten
30
elämän uusi aika
geologinen aikakausi, joka alkoi 65 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen
31
elävä fossiili
nykyisin eläviä eliöitä, jotka ovat eläneet varhaisemmilla geologisilla aikakausilla ja pysyneet nykypäivään asti melko muuttumattomina, esim. siili ja neidonhiuspuu
32
emi (emiö)
kukan osa, jonka sisällä siemenaihe kehittyy siemeneksi; emin osia voivat olla sikiäin, vartalo ja luotti
33
emäs, emäsosa
DNA:n sokeriosassa kiinni oleva osa. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini. Emäkset kiinnittävät DNA-juoteet toisiinsa kiinni emäsparisäännön mukaan
34
emäspariperiaate
DNA:ssa vain adeniini ja tymiini (A-T) sekä guaniini ja sytosiini (G-C) voivat muodostaa emäsparin
35
endosymbioositeoria
kehityssarja, jonka seurauksena tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset ovat alun perin varhaisen solun sisään joutuneita bakteereita, ja tuman perintöaines on peräisin arkeoneilta
36
entsyymi
proteiini, joka nopeuttaa soluissa tapahtuvia reaktioita, esim. laktaasi, joka saa aikaan laktoosin eli maitosokerin hajoamisen
37
epäorgaaninen yhdiste/aine
yhdiste, joka ei ole eloperäinen eikä sisällä energiaa, esim. vesi
38
evoluutio
populaatioissa ja lajeissa tapahtuva kehitys, joka perustuu mutaatioihin, suvulliseen lisääntymiseen, luonnonvalintaan ja sattumaan. Se johtaa populaatioiden ja lajien perinnölliseen muuttumiseen ja parempaan sopeutumiseen ympäristössä
39
evät
vesiselkärankaisten liikkumiseen liittyvät elimet
40
fenotyyppi
ilmiasu: 1. tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä, 2. perimän ja ympäristötekijöiden määräämä, yksilössä havaittava ominaisuuksien kokonaisuus
41
fossiili
muinoin elänyt eliö, joka on säilynyt nykypäiviin saakka esim. kivettymänä, valelmana tai painanteena
42
fossiilisarja
samasta eliöstä löytyneet eri-ikäiset fossiilit, jotka todistavat eliön astettaisesta kehittymisestä, esim. hevosen fossiilisarja
43
fotosynteesi
monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi; lähtöaineita epäorgaaniset aineet hiilidioksidi ja vesi, lopptuotteita glukoosi ja happi
44
fylogeneettinen sukupuu
puumainen kuvaustapa, jolla kuvataan lajien ja eliöryhmien sukulaissuhteita; laaditaan fossiilitutkimukseen ja DNA-tutkimukseen perustuvan tiedon avulla
45
geeni, perintötekijä
solun toimintaa ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso; sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi
46
geenimutaatio
pysyvä muutos geenin rakenteessa; geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena
47
geenivirta
geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esim. siirtyvien yksilöiden tai kasvin siementen, itiöiden ja siitepölyn mukana
48
geneettinen koodi
ilmoittaa sen, mikä DNA:ssa oleva kolmen peräkkäisen emäksen muodostama emäskolmikko vastaa tiettyä proteiiniin tulevaa aminohappoa; sama kaikilla eliöillä, mikä on yksi todiste eliöiden yhteisestä alkuperästä
49
geneettinen/perinnöllinen muuntelu
saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus; näkyy erilaisuutena yksilöiden rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä
50
genotyyppi
1. tietyn geenin alleeliyhdistelmä, toinen alleeli on tullut toiselta ja toinen toiselta vanhemmalta, 2. yksilön vanhemmiltaan perimien geenien muodostama kokonaisuus
51
geologinen maailmankausi
maapallon geologinen ikä jaetaan maailmankausiin: elämän alkuaika (prekambrinen), elämän vanha aika (paleotsooinen), elämän keskiaika (mesotsooinen) ja elämän uusi aika (kenotsooinen)
52
hajottaja
eliö, joka käyttää energianlähteenään eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä; palauttavat epäorgaaniset aineet takaisin tuottajien käyttöön
53
hajottava valinta
etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä
54
hede
siemenkasvien kukassa oleva rakenne, missä syntyy koiraspuolisia sukusoluja eli siitepölyhiukkasia; heteen osia ovat palho ja ponsi
55
hedelmöitys
siittiö- ja munasolun yhdistyminen
56
homeostasia
eliön sisäinen tasapainotila, jota pidetään yllä erilaisten säätelyjärjestelmien avulla, nisäkkäiden säätelyjärjestelmiä ovat esim. hermostollinen ja hormonaalinen säätelyjärjestelmä
57
Homo
Hominidae heimoon kuuluva ihmisen suku, johon on kuulunut useita eri lajeja, kuten pystyihminen (Homo erectus); nykyisin ihmisen suvun ainoa edustaja on nykyihminen (Homo sapiens)
58
höyhenpeite
lintujen suojapeite, joka sisältää esim. peitinhöyhenet, sulat ja untuvat
59
ihmisapinat
ihmisiä lähinnä olevia nykyisin eläviä kädellisiä: simpanssit, kongonsimpanssi, gorillat ja oranki
60
ilmanpaine
mittauspisteen yläpuolella oleva ilmamassan paino pinta-alayksikköä kohti; normaali ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hPa
61
ilmarako
kasveilla lähinnä lehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, jota huulisolut reunustavat. Ilmarakojen kautta kasveista haihtuu vettä, ja niiden kautta kulkevat myös hiilidioksidi ja happi. Ilmarakoja on yleensä enemmän lehtien ala- kuin yläpinnalla
62
itiökasvi
itiökasvien elinkiertoon kuuluu lisääntyminen itiöiden avulla, esim. sammalet ja sanikkaiset
63
itiöt
sienissä ja itiökasveissa syntyviä lisääntymissoluja
64
itsepölytys
kasvin kukan pölyttää samasta kukasta tai tai saman kasviyksilön toisesta kukasta peräisin oleva siitepöly
65
itsesiitos
munasolujen hedelmöitys saman yksilön tuottamilla siittiöillä
66
jakautuminen
suvuton lisääntymistapa, jossa yhdestä emoyksilöstä tulee kaksi keskenään samanlaista tytäryksilöä
67
johtofossiili
tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen suhteellisessa iänmäärityksessä, esim. ammoniitti
68
johtojänne
putkilokasveilla johtosolukoista muodostuva vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putkimainen rakenne; alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan lehtisuoniksi. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila- ja jälsiosia
69
johtosolukko
aineiden kuljetukseen erikoistunut kasvisolukko
70
joukkosukupuutto, sukupuuttoaalto
ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti
71
jäkälä
eliö, joka koostuu sienirihmastosta ja mikroskooppisestä levästä tai syanobakteerista, jotka elävät toisiaan hyödyttävässä mutualistisessa suhteessa; luetaan kuuluviksi sienten kuntaan
72
jälsisolukko
havupuiden ja kaksisirkkaisten kasvien juuren ja varren kasvusolukko. Jällen solut saavat jakautuessaan aikaan puiden paksuuskasvun
73
järjestyneisyys
yksi elämän tunnusmerkeistä: elämä on järjestynyt eri organisaatiotasoiksi atomeista biosfääriin saakka
74
kaari
kasvien korkein luokitteluyksikkö, esim. siemenkasvien kaari
75
kaksikylkinen
eliö voidaan jakaa pituussuunnassa kahteen lähes samanlaiseen puoliskoon
76
kaksineuvoinen (kaksisukuinen) eliö
eläin, joka tuottaa sekä koiras- että naaraspuolisia sukusoluja tai kasvi, jossa samassa kukassa tai samassa kasvissa on sekä hede- että emikukkia, esim. laakamadot
77
kalkkikuori
monien nilviäisten ja korallieläinten kova ulkoinen tukiranka, joka muodostuu kalsiumkarbonaatista
78
kambrikauden lajiräjähdys
n. 570-505 miljoonaa vuotta sitten ollut maailmankausi, jolloin selkärangattomien lajimäärä merissä kasvoi nopeasti
79
kapillaari-ilmiö
nesteen pintajännityksestä johtuva nesteen nousuvoima, joka ilmenee ohuissa putkissa; vaikuttaa osaltaan veden nousuun kasvin juuresta ylöspäin
80
kasvin alkio
siemenkasvin alkio on hedelmöityksen jälkeen syntynyt siemenen sisällä oleva kasvin kehitysvaihe
81
kasvullinen lisääntyminen
kasvin omista osistaan tapahtuvaa suvutonta lisääntymistä, esim. mukulat, rönsyt ja sipulit
82
kelpoisuus
yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä; voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin
83
kemiallinen evoluutio
alkumaapallon tapahtuma, jossa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi vähitellen yhä monimutkaisempia orgaanisia yhdisteitä, kuten nukleiini- ja aminohappoja
84
kestävä kehitys
maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva toiminta, joka turvaa nyt elävien ihmisten tarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan; sisältää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden
85
keuhkot
maaeläimillä parillinen hengityselin, jossa happi ja hiilidioksidi vaihtuvat veren ja ulkoilman välillä
86
kilpailu
saman lajin eliöiden tai eri eliölajien välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja
87
kitiinikuori
kitiinistä, kovasta orgaanisesta yhdisteestä muodostunut ulkoinen tukiranka
88
klooni
samasta yksilöstä suvuttoman lisääntymisen avulla syntyneiden, perinnöllisesti samanlaisten jälkeläisten joukko
89
koevoluutio, rinnakkaisevoluutio
kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio
90
kohtu, uterus
nisäkkäillä sikiön kehittymisympäristö; kohdun seinämässä kiinni oleva istukka huolehtii aineiden kuljetuksesta naaraan ja sikiön välillä
91
koppisiemeniset
siemenkasvien kaaren alaryhmä, joilla siemenaiheet ovat emin sisällä ja siementen kypsyessä niitä suojaa hedelmä
92
kosminen evoluutio
teoria, joka kuvaa hiukkasten, atomien, tähtien ja galaksien syntyä
93
kromosomi
tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat; kromosomien määrä on lajityypillinen
94
kudos
monisoluisilla eläimillä samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, esimerkiksi lihaskudos; kasveilla kudosta vastaa solukko
95
kukka
siemenkasvien lisääntymiselin, jonka heteissä syntyy siitepölyhiukkasia (vastaavat siittiösoluja) ja emeissä munasoluja
96
kuluttaja
muita eliöitä ravintonaan käyttävä eliö
97
kunta
eliöiden luokittelun taso, tumalliset eliöt jaetaan neljään kuntaan
98
kuroutuminen, silmikointi
suvuttoman lisääntymisen tapa, jossa emoyksilön pintaan kehittyy silmuja, jotka kehittyvät uusiksi yksilöiksi ja irtoavat (kuroutuvat irti) tai jäävät kiinni emoyksilöön; tavataan mm. hiivoilla, kasveilla ja polttiaiseläimillä
99
kädelliset
nisäkäslahko, johon kuuluvat mm. puoliapinat, apinat ja ihminen
100
käymisreaktio
solussa ilman happea tapahtuva reaktio, jossa vapautuu energiaa
101
lahko
eliöiden luokitteluyksikkö, joka on heimon ja luokan välissä
102
laji
eliöiden luokittelun perusyksikkö. Samaan lajiin kuuluvat yksilöt voivat lisääntyä keskenään ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Samaan lajiin kuuluu yleensä useita populaatioita
103
lajiutuminen
uuden lajin kehittyminen evoluutiossa
104
lehtivihreä
kasvien, levien ja syanobakteerien yhteyttämisväriaine
105
linnut
selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, höyhenpeite, lentokyky ja sisäinen siitos
106
lisääntymiseste
erilaisten perinnöllisten tai ympäristötekijöiden säätelemä eristyminen, joka estää geenien vaihdon populaatioiden tai lajien välissä
107
lisääntymisstrategia
kullekin lajille tyypillinen lisääntymistapa, joka takaa mahdollisimman monen jälkeläisen säilymisen elossa lisääntymisikään saakka
108
luokka
eliöiden luokitteluyksikkö, johon kuuluu yksi tai useampia lahkoja. Luokan yläpuolella on eläimillä pääjakso ja kasveilla kaari
109
luonnonvalinta
evoluution prosessi, joka vaikuttaa alleelien lukusuhteisiin populaatiossa. Kelpoisuudeltaan parhaat yksilöt menestyvät ja se johtaa niiden perintötekijöiden yleistymiseen. Evoluutiota ohjaava luonnonvalinta voi olla tasapainottavaa, suuntaavaa tai hajottavaa
110
luukalat
vedessä eläviä selkärankaisia, joilla on kokonaan luutunut luuranko
111
lyhytaaltoinen säteily
suurin osa UV-säteilystä, röntgensäteily ja gammasäteily; pystyy vahingoittamaan solun rakenteita, kuten DNA-molekyylejä, sisältämänsä suuren energiamäärän vuoksi
112
lämpösäteily, infrapunasäteily
sähkömagneettinen säteily, jonka aallonpituus on 700-1000 nm
113
maantieteellinen isolaatio
alueellinen isolaatio, jossa populaatiot elävät toisistaan erillään eri alueilla
114
makroevoluutio
evoluutio, joka johtaa uusien lajien syntyyn
115
makromolekyyli
hyvin suuri molekyyli, joka koostuu pienemmistä molekyyleistä, esim. DNA tai proteiini
116
matelijat
selkärankaisten eliöiden luokka, jolle on tyypillistä vaihtolämpöisyys, mm. kilpikonnat, krokotiilit ja käärmeet
117
mikroevoluutio
populaation sisäinen evoluutio, joka on seurausta mutaatioista, muuntelusta, sattumasta ja luonnonvalinnasta -> populaation alleelikoostumus muuttuu
118
mitokondrio
kahdesta kalvostosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondriossa on omaa DNA:ta, jossa on osa sen toimintaan vaikuttavista geeneistä sekä ribosomeja
119
molekyyli
aineen rakenneyksikkö, joka on muodostunut atomien liittyessä toisiinsa kovalenttisella sidoksella, esim. happimolekyyli O2 ja vesimolekyyli H2O
120
molekyylikello
makromolekyylien, kuten DNA:n, väliset erot eri eliölajien kehityslinjoissa kertovat, milloin eliölajit ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että DNA:ssa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella
121
monistuminen
joidenkin yksisoluisten eliöiden, kuten malarialoisioiden, lisääntymistapa; tuma jakautuu ensin moneksi tumaksi ja vasta sitten alkuperäinen solu jakautuu moneksi uudeksi soluksi
122
muna
sisältää hedelmöittyneen munasolun, vararavintoa ja kehittyvää alkiota suojaavia osia, matelijoilla ja linnuilla
123
munasolu
naaraspuolinen sukusolu
124
muodonvaihdos
yksilön kehittyminen muna- ja toukkavaiheen kautta aikuiseksi yksilöksi, joskus myös kotelovaihe, esim. hyönteisillä
125
muovautumismuuntelu
ympäristötekijöiden aiheuttama saman lajin yksilöiden erilaisuus; voi tapahtua vain perimän asettamissa rajoissa eikä se periydy
126
mutaatio
geeneissä, kromosomeissa tai kromosomistoissa tapahtuva perintöaineksen pysyvä muutos
127
muuntelu
saman lajin yksilöiden, populaatioiden tai alalajien välinen vaihtelu yhden tai useamman ominaisuuden suhteen
128
muuttoliike
eliöiden siirtyminen alueelta toiselle; voi olla joko aktiivista liikkumista tai passiivista ajelehtimista esim. merivirtojen tai tuulen mukana
129
neandertalinihminen
ihmisen sukuun kuuluva laji, joka eli vielä viime jääkaudella samaan aikaan nykyihmisen kanssa Euroopassa ja Lähi-idässä
130
neulanen
havupuiden ohuita, neulasmaisia lehtiä
131
nilaosa
putkilokasvien johtojänteen osa, jota pitkin yhteyttämistuotteet kuljetetaan kasvin eri osiin
132
nilviäiset
eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys, useilla ulkoinen kalkkikuori ja suvullinen lisääntyminen; simpukat kotilot ja pääjalkaiset
133
nisäkkäät
selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, karvapeite, sisäinen siitos ja poikasten ruokkiminen maitorauhasten maidolla
134
niveljalkaiset
eläinten ylivoimaisesti suurin pääjakso, jolle on tyypillistä jaokkeinen ruumis ja jaokkeelliset raajat, tukirankana ulkoinen kitiinikuori; mm. hämähäkit, hyönteiset ja äyriäiset
135
nivelmadot
eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys ja ruumiin jaokkeellisuus, mm. juotikkaat ja lierot
136
nokkaeläimet
nisäkkäisiin kuuluvia Australiassa ja Tasmaniassa eläviä, munivia eläimiä
137
nukleiinihappo
tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo)
138
nukleotidi
nukleiinihappojen rakenneosa, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta
139
näkyvä valo
sähkömagneettisen spektrin osa, jonka aallonpituus on n. 400-700 nm
140
(veden) ominaislämpökapasiteetti
veden ominaislämpökapasiteetti on suuri eli vesi pystyy varastoimaan ja luovuttamaan suuren määrän lämpöä ilman, että veden itsensä lämpötila juurikaan muuttuu; vesi pystyy hyvin tasaamaan lämpötilaeroja maapallolla
141
orgaaninen yhdiste
hiiltä sisältävä yhdiste (paitsi hiilidioksidi ja karbonaatit). Solun orgaanisia yhdisteitä ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot. Orgaanisiin yhdisteisiin on sitoutunut energiaa
142
organisaatiotaso
biologian tarkastelukohde, esim. ekosysteemi, solu tai molekyyli
143
otsonikerros
stratosfäärissä oleva otsoni, joka esiintyy 15-25 km korkeudessa; otsonikerros absorboi suurimman osan auringon UV-säteilystä
144
paleontologia
tieteenala, jonka tutkimuskohteena on muinainen eliömaailma
145
paljassiemeninen
siemenkasvit, joiden siemenaiheet ovat paljaana emilehden pinnalla, esim. havupuut
146
parittelukäyttäytyminen
eläinten lisääntymiseen liittyvä käyttäytyminen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että yksilöt kuuluvat samaan lajiin; oma laji tunnistetaan esim. värin tai äänen perusteella
147
partenogeneesi
uuden yksilön synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä, luokitellaan suvulliseksi lisääntymiseksi
148
perustajavaikutus
muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntynyt uusi populaatio, jonka alleelikoostumus poikkeaa sattuman takia kantapopulaation alleelikoostumuksesta
149
perustutkimus
tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta, esim. solukalvon rakenteen tai toiminnan tutkiminen
150
peto
toisia kuluttajia syöviä eliöitä, ns. varsinaiset pedot syövät lihaa
151
pH-arvo, happamuusaste
happamuutta osoittava luku, joka voi olla 1-14: <7 = hapan, 7 = neutraali, >7 = emäksinen
152
piikkinahkaiset
eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kalkkilevyistä koostuva ulkoinen koostuva ulkoinen tukiranka sekä liikkumisessa imujalat, yleensä säteittäissymmetrisiä ja elävät merenpohjassa, mm. meritähdet, merisiilit ja merimakkarat
153
polttiaiseläimet
eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä säteittäissymmetrisyys ja polttiaissolut, joiden avulla ne saalistavat; meduusat, korallieläimet ja polyypit
154
