Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > KÄSITTEET > Flashcards

KÄSITTEET Flashcards

(117 cards)

Start Studying
1
Q

aine

A

materiaali, jolla on massa ja ulottuvuus (tilavuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ainemäärä

A

SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän, yksikkö mooli (mol)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

aktinoidi

A

alkuaine, jonka järjestysluku on 89-103

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

akvaioni

A

veteen liuennut ioni, johon vesimolekyylit ovat sitoutuneet ioni-dipolisidoksilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

alkalimetalli

A

jaksollisen järjestelmän ryhmään 1 kuuluva metalli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

alkeisvaraus

A

luonnon vakio, jonka suuruus on noin 1,602*10^-19 coulombia. Pienin itsenäisellä hiukkasella esiintyvä sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

alkuaine

A

koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

alkuaineen suhteellinen atomimassa, A_r

A

alkuaineen luonnossa pysyvinä esiintyvien isotooppien atomimassojen esiintymisosuuksilla painotettu keskiarvo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

allotropia

A

ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

anioni

A

ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

amorfinen aine

A

aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Avogadron vakio, N_A

A

vakio, joka ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten lukumäärän. Vakion lukuarvo on 6,022*10^23 ja sen yksikkö on 1/mol tai kpl/mol

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

dekantointi

A

seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla esim. liuos voidaan erottaa karkeajakoisesta kiinteästä aineesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

delokalisoitunut elektroni

A

elektroni, joka on levittäytynyt usean atomin välille (kovalenttinen sidos, metallihila)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

dipoli

A

muodostuu kahdesta vastakkaisesta varauksesta, joilla on tietty suuruus ja jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

dipoli-dipolisidos

A

poolisten molekyylien tai molekyylinosien dipolien välinen sähköinen vetovoima; heikkoja kemiallisia sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

dispersiovoima

A

pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva molekyylien tai molekyylinosien välinen heikko sähköinen vetovoima; heikkoja kemiallisia sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

eksoterminen

A

lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

elektrolyytti

A

sulate tai vesiliuos, joka johtaa sähköä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

elektronegatiivisuus

A

kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

elektroni

A

atomin rakenneosa, jolla on alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

elektronikuori

A

yksinkertaisen atomimallin (kuorimallin) käsite, jolla kuvataan elektronin energiaa ja etäisyyttä atomiytimestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

elektronin virittyminen

A

tapahtuma, jossa elektroni imee itseensä (absorboi) energiaa ja siirtyy hetkellisesti korkeammalle energiatasolle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

elektropositiivisuus

A

kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä luovuttaa yhteisiä sidoselektroneita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
emulsio
kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos
25
endoterminen
lämpöenergiaa sitova tapahtuma
26
faasi
seoksen yhtenäinen olomuotoalue
27
haihdutus
seoksen erotusmenetelmä, jolla liuotin erotetaan seosta lämmittämällä
28
halogeeni
ryhmän 17 alkuaine
29
hapettuminen
kemiallinen reaktio, jossa aine luovuttaa ulkoelektronin tai -elektroneja
30
heikko sidos
molekyylien, molekyylien eri osien tai ionin ja molekyylin välinen kemiallinen sidos; dispersiovoimat, dipoli-dipoli- ja vetysidokset sekä ioni-dipolisidokset
31
heterogeeninen seos
seos, joka koostuu vähintään kahdesta eri faasista eli olomuotoalueesta
32
hetkellinen dipoli
syntyy, kun tietyssä kohdassa atomia tai molekyyliä on lyhytaikaisesti suurempi elektronitiheys kuin toisessa kohdassa
33
homogeeninen seos
seos, joka sisältää vain yhden faasin eli olomuotoalueen
34
härmistyminen
olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi
35
höyrystyminen
olomuodon muutos nesteestä kaasuksi
36
ioni
atomi tai atomiryhmä, jolla on negatiivinen tai positiivinen sähkövaraus (luovuttanut tai vastaanottanut elekroneja)
37
ioni-dipolisidos
ionin ja poolisen molekyylin dipolin välille muodostuva heikko sidos
38
ionihila
malli ioniyhdisteen (suolan) kiinteän olomuodon rakenteesta
39
ionisidos
vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä
40
ioniyhdiste
yhdiste, joka rakentuu positiivisista ja negatiivisista ioneista
41
isotooppi
saman alkuaineen atomi, jonka ytimessä on eri määrä neutroneja
42
jakso
alkuaineiden jaksollisen järjestelmän vaakarivi
43
jalokaasu
jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaine
44
jähmettyminen
olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi
45
järjestysluku, Z
kertoo atomiytimen protonien lukumäärän
46
kaksoissidos
kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kaksi yhteistä elektroniparia
47
kalkogeeni
ryhmän 16 alkuaine
48
kationi
ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus
49
kidevesi
kiinteän aineen kidehilaan sitoutunut vesi
50
kiteinen aine
kiinteä aine, jolla on säännöllinen kiderakenne ja tarkka sulamispiste
51
kolmoissidos
kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kolme yhteistä elektroniparia
52
komponentti
seoksen ainesosa
53
konsentraatio, c
SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen ainemäärän litrassa liuosta, yksikkö mol/l
54
kovalenttinen hila
malli sellaisen kiinteän aineen rakenteesta, joka ei rakennu erillisistä molekyyleistä, ja atomien välillä on kovalenttisia sidoksia
55
kovalenttinen sidos
sidos, jossa sidoselektronit jaetaan sidoksen muodostavien atomien kesken; vahvoja kemiallisia sidoksia
56
kromatografiset menetelmät
seosten erotusmenetelmä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen paikallaan pysyvän ja liikkuvan faasin välillä
57
kuorimalli
yksinkertainen atomin rakennetta kuvaava malli, jonka avulla esitetään elektronien asettuminen atomiytimen ympärille
58
kvanttimekaaninen atomimalli
kuorimallia tarkempi atomin rakennetta kuvaava malli; elektronit levittäytyvät atomiytimen ympärille tietynmuotoisille avaruudellisille alueille
59
kylläinen liuos
liuos, joka sisältää suuriman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa ja lämpötilassa
60
lantanoidi
alkuaine, jonka järjestysluku on 57-71
61
lejeerinki
kahden tai useamman metallin muodostama seos, voi sisältää myös metallia ja epämetallia (esim. teräs)
62
Lewisin kaava
atomin, molekyylin tai ionin esitystapa, jossa atomien väliset kovalenttiset sidokset ja vapaat ulkoelektronit merkitään pisteillä
63
liekkikoe
koejärjestely, jossa alkuainetta tai yhdistettä kuumennetaan, jolloin elektronit virittyvät perustilaa korkeammille energiatasoille. Viritystilan purkautuessa aine säteilee sähkömagneettista säteilyä , joka havaitaan usein näkyvänä valona
64
liete
nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos
65
liuos
homogeeninen seos, joka koostuu liottimesta ja liuenneesta aineesta
66
liuotin
aine, jota liuoksessa on eniten
67
maa-alkalimetalli
ryhmään 2 kuuluva metalli
68
massaluku, A
atomiytimen protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä
69
massaprosenttisuus, m-%
suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina
70
metallihila
malli metallin kiinteän olomuodon rakenteesta
71
metallisidos
vahva sähköinen vetovoima metalliatomien positiivisten atomiytimien ja delokalisoituneiden elektronien välillä. Delokalisoituneet elektronit ovat vapaasti liikkuvia, metalliatomien luovuttamia ulkoelektroneja. Vahva kemiallinen sidos
72
minimienergiaperiaate
sääntö joka määrää, missä järjestyksessä elektronit asettuvat eri energiatasoille
73
molekyylihila
malli alkuainemolekyylien ja molekyyliyhdisteiden kiinteän olomuodon rakenteesta
74
molekyyliyhdiste
yhdiste, jossa vähintään kaksi eri alkuaineatomia on sitoutunut toisiinsa kovalenttisella sidoksella
75
mooli
ainemäärän yksikkö, yksi mooli sisältää aina Avogadron vakion verran tarkasteltavia hiukkasia
76
moolimassa, M
ilmoittaa massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta, yksikkö g/mol
77
neutroni
sähkövaraukseton hiukkanen, joka yhdessä protonien kanssa muodostaa atomiytimen
78
niukkaliukoinen aine
aine, jonka liukoisuus veteen on pieni
79
nukleoni
protonien ja neutronien yhteisnimitys
80
oktetti
kuvaa pysyvää, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmää
81
osittaisvaraus
pieni atomin tai molekyylin sisäinen sähkövaraus, joka voi olla hetkellinen tai pysyvä
82
osmoosi
ilmiö, jossa liuotin (tavallisesti vesi) kulkeutuu puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään
83
pelkistyminen
kemiallinen reaktio, jossa aine vastaanottaa uloimmalle elekronikuorelleen yhden tai useamman elektronin
84
pniktogeeni
ryhmän 15 alkuaine
85
poolinen kovalenttinen sidos
kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavien atomien välillä on elektronegatiivisuusero (huom. ei tee koko molekyylistä vielä poolista!!(muodon vaikutus))
86
poolinen molekyyli
molekyyli, jossa poolisten sidosten dipolit eivät kumoa toistensa vaikutusta molekyylin muodon vuoksi, esim. H2O: muodoltaan tetraedri/nuolenkärki
87
poolinen molekyyliyhdiste
rakentuu poolisista molekyyleistä
88
pooliton kovalenttinen sidos
kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo
89
pooliton molekyyli
molekyyli, jossa atomien välillä on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai dipolit kumoavat toistensa vaikutuksen molekyylin muodon vuoksi, esim. CO2: muodoltaan pötkylä
90
pooliton molekyyliyhdiste
rakentuu poolittomista molekyyleistä
91
ppb
miljardisosa
92
ppm
miljoonasosa
93
promille
tuhannesosa
94
protoni
atomiytimen rakenneosa, jolla on positiivinen sähkövaraus
95
puhdas aine
sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä (jokainen rakenneosa samanlainen)
96
pääryhmät
ryhmät 1-2 ja 13-18
97
radioisotooppi
alkuaineen luonnossa pysymätön isotooppi, jonka ytimen hajotessa vapautuu radioaktiivista säteilyä
98
ryhmä
alkuaineiden jaksollisen järjestelmän pystyrivi
99
sentrifugointi
seoksen erotusmenetelmä, jossa seoksen tiheimmät (usein kiinteät) aineet eroavat voimakkaan pyörimisliikkeen vaikutuksesta
100
seos
sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, voi olla homogeeninen tai heterogeeninen (puhtaan aineen vastakohta)
101
sublimointi
seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla voidaan erottaa suoraan kiinteästä kaasuksi muuttuva aine
102
sublimoituminen
olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi
103
sulaminen
olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi
104
suodatus
seoksen erotusmenetelmä, jolla kiinteä aine erotetaan nesteestä tai liuoksesta
105
suola
ionirakenteinen yhdiste
106
tiivistyminen
olomuodon muutos kaasusta nesteeksi
107
tilavuusprosenttisuus, til.-%
suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina
108
tislaus
seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen kiehumispisteeseen
109
ulkoelektroni
atomin uloimman kuoren elektroni
110
uutto
seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen
111
vaahto
heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia
112
vetysidos
molekyylien välinen tai saman molekyylin eri osien välinen välinen heikko sidos. Kun vetysidos on hyvin voimakas heikko sidos, sidos muodostuu positiivisen osittaisvarauksen sisältävän vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin (yleensä F, N tai O) välille
113
yhdiste
puhdas aine, joka muodostuu, kun vähintään kaksi eri alkuainetta liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa
114
yksikkö
arvo, johon suuretta verrataan
115
vahva sidos
vähintään kahden atomin välille muodostuva vahva sähköinen vetovoima; metallisidos, ionisidos ja kovalenttinen sidos
116
yksinkertainen sidos
kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on yksi yhteinen elektronipari

Kemia (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions