Käsitteet Flashcards
Sidos 3 (127 cards)
1
Q
1H-NMR-spektri
A
1H-NMR-spektri on vety-ytimistä mitattu NMR-spektri ja kuvaa molekyylissä olevien vetuatomien erilaisia kemiallisia ympäristöjä.
2
Q
absorbanssi
A
Absorbanssi kuvaa sitä, kuinka suuri osa säteilystä imeytyy aineeseen.
3
Q
absorboida
A
Absorboitumisessa aineeseen imeytyy joitain sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia, esimerkiksi nekyvän valon aallonpituuksia.
4
Q
ainemäärä
A
Ainemäärä on SI-järjestelmän perussuure, joka kertoo rakenneosien lukumäärän yksikössä mooli. Ainemäärän kirjaintunnus on n.
5
Q
alakuori
A
Alakuori on energiataso, joka muodostuu keskenään samantyyppisistä orbitaaleista.
6
Q
aldehydi
A
Aldehydi on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on aldehydiryhmä -CHO.
7
Q
alkaani
A
Alkaani on hiilivety, jonka hiiliatomien välillä on pelkästään yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
8
Q
alkeeni
A
Alkeeni on hiilivety, jonka hiiliatomien välillä on pelkästään yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
9
Q
alkoholi
A
Alkoholi on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on hydroksidiryhmä -OH.
10
Q
alkuaineanalyysi
A
Alkuaineidenanalyysi on menetelmä, jolla tutkitaan yhdisteen sisältämien alkuaineiden suhteellisia määriä.
11
Q
alkyyni
A
Alkyyni on hiilivety, jossa on yksi hiiliatomien välinen kovalenttinen kolmoissidos.
12
Q
amidi
A
Amidi on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalisena ryhmänä on amidiryhmä.
13
Q
amiini
A
Amiini on orgaaninen yhdiste, jossa on vähintään yksi typpiatomiin sitoutunut hiiliatomi.
14
Q
aminohappo
A
Aminohappo on orgaaninen yhdiste, jolla on kaksi funktionaalista ryhmää: karboksyyliryhmä -COOH ja aminoryhmä -NH2.
15
Q
aminoryhmä
A
Aminoryhmä on amiinien funktionaalinen ryhmä -NH2.
16
Q
aromaattinen alkoholi
A
Aromaattisessa alkoholissa on sekä aromaattinen rengas että hydroksiryhmä -OH, mutta hydroksiryhmä ei ole liittynyt suoraan aromaattiseen renkaaseen.
17
Q
aromaattinen hiilivety
A
Aromaattisten hiilivetyjen rakenteessa on vähintään yksi bentseenirengas.
18
Q
asymmetrinen hiiliatomi
A
Asymmetrinen hiili on hiiliatomi, johon on liittynyt neljä erillaista atomia tai atomiryhmää. Sitä sanotaan myös molekyylin kiraliakeskukseksi.
19
Q
bentseeni
A
Bentseeni C6H6 on kuuden hiiliatomin muodostama rengas, jossa jokainen hiiliatomi on sp2-hybridisoitunut.
20
Q
cis-trans-isometria
A
Cis-trans-isometriaa voi olla yhdisteillä, joiden molekyylissä on tasomainen kohta; hiiliatomien välinen kaksoissidos tai hiilirengas. Jos kaksi samanlaista atomia tai atomiryhmää on liittynyt tasomaisen kohdan hiiliatomeihin siten, että molemmat ovat tason samalla puolella, kyse on molekyylin cis-muodosta. Jos ne ovat tason vastakkaisilla puolilla, kyse on transmuodosta.
21
Q
delokalisaatio
A
Delokalisaatio on kvanttimekaaninen ilmiö, jossa elektronilla tai elektronien muodostamalla sidoksella ei ole tarkkaa sijaintia. Esimerkiksi bentseenirenkaan piisidosten elektronit ovat delokalisoituneet koko renkaan alueelle.
22
Q
diagonaalisääntö
A
Diagonaalisääntö on kaavio, jonka avulla voidaan päätellä orbitaalien täyttymisjärjestys.
23
Q
eetteri
A
Eetteri on orgaaninen yhdiste, jonka rakenteessa kaksi hiilivetyketjua on kiinnittynyt happiatomiin. Sen funktionaalinen ryhmä on eetteriryhmä -O-.
24
Q
elektronikonfiguraatio
A
Elektronikonfiguraatiolla kuvataan atomin elektronien asettumista eri alakuorille.
25
enantiomeeri
Enantiomeerit eli peilikuvaisomeerit ovat toistensa peilikuvua. Enantiomerian edellytyksenä on vähintään yksi kiraliakeskus.
26
esteri
Esteri on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on esteriryhmä -COO-.
27
fenoli
Fenoli on orgeeninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on bentseenirenkaaseen kiihtynyt hydroksiryhmä.
28
fenolinen hydroksiryhmä
Fenolien hydroksiryhmä on fenolin funktionaalinen ryhmä. Siinä on hydroksiryhmä liittyneenä suoraan bentseenirnkaaseen.
29
funktioisometria
Funktioisomeerinen molekyylikaava on samanlainen, mutta funktionaaliset ryhmät ovat erilaiset.
30
funktionaalinen ryhmä
Funktionaalinen eli toiminnallinen ryhmä on yhdisteen tunnusomainen ryhmä, joka määrittelee yhdisteen ominaisuuksia ja jossa reaktioiden aiheuttamat muutokset tapahtuvat.
31
hapetin
Hapetin on yhdiste, joka hapettaa muita yhdisteitä.
32
hapettuminen (orgaanisissa molekyyleissä)
Orgaanisen yhdisteen hapettuessa siihen liittyy happea tai siitä poistuu vetyä.
33
happisilta
Happisillaksi sanotaan kohtaa, jossa happiatomiin on sitoutunut kaksi hiiliketjua. Eetteriryhmä on happisilta.
34
heterosyklinen yhdiste
Heterosyklisellä yhdisteellä tarkoitetaan rengasrakenteista yhdistettä, jossa renkaan jäsenenä on hiiliatomien lisäksi jokin muu atomi.
35
hiilivety
Hiilivedyt ovat hiilen ja vedys muodostamia orgaanisia yhdisteitä.
36
Hundin sääntö
Hundin säännön mukaan elektronit asettuvat samalle alakuorelle siten, että mahdollisimman monen elektronin spin on samansuuntainen.
37
hybridiorbitaali
Hybrideiorbitaaleja muodostuu, kun vähintään kaksi erimuotoista atomiorbitaalia muuntuu keskenään samanmuotoisiksi.
38
hybridisaatiomalli
Hybridisaatiomallilla kuvataan atomin tiettyjen orbitaalien muuntumista keskenään samanlaisiksi hybridiorbitaaleiksi.
39
hybridisoituminen
Hybridisoituminen tapahtuu, kun vähintään kaksi erimuotoista atomiorbitaalia muuntuu keskenään samanmuotoisiksi hybridiorbitaaleiksi.
40
hydroksiryhmä
Hydroksiryhmä eli hydroksyyliryhmä -OH on alkoholien funktionaalinen ryhmä.
41
ionisoitumisenergia
Ionisoitumisenergia on energia, joka tarvitaan yhden elektronin irrottamiseen kaasumaisesta alkuaineatomista.
42
IR-spektroskopia
IR-spektroskopia tutkii infrapunasäteilyn aiheuttamia virityksiä molekyylien värähdystiloissa.
43
isomeeri
Isomeerit ovat molekyylejä, joilla on sama molekyylikaava mutta
44
isomeria
Isomerialla tarkoitetaan ilmiöta, jossa kahdella tai useammalla molekyylillä on sama molekyylikaava mutta erilainen rakennekaava.
45
kahdenarvoinen alkoholi
Kahdenarvoisessa alkoholissa on kaksi hydroksiryhmää.
46
karboksyylihappo
Karboksyylihappo on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalisena ryhmänä on karboksyyli ryhmä -COOH.
47
karboksyyliryhmä
Karboksyyliryhmä -COOH on karboksyylihappojen funktionaalinen ryhmä.
48
karbonyyliryhmä
Karbonyyliryhmä on jokaisen aldehydin, ketonin, karboksyylihapon, esterin ja amidin rakenteessa.
49
katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota, mutta ei itse kulu siinä.
50
kemiallinen siirtymä
Kemiallinen siirtymä ilmaisee, kuinka paljon ytimen absorboima energia poikkeaa vertailuaineen absorptiosta.
51
kemiallinen ympäristö
Kemiallisella ympäristöllä tarkoitetaan ytimen vaikutuspiirissä olevia muita atomeja.
52
kiraliakeskus
Kiraliakeskus eli asymmetrinen hiili on hiiliatomi, johon on liittynyt neljä erilaista atomia tai atomiryhmää.
53
kolmisivuinen pyramidi
Kolmisivuisen pyramidin muotoisessa molekyylissä keskusatomilla on yksi vapaa elektroni, joka vääntää molekyylin pyramidin muotoon.
54
kolorimetria
Kolorimetria on menetelmä, jossa aineen pitoisuus liuoksessa määritetään värin perusteella.
55
konformaatio
Konformaatiolla tarkoitetaan molekyylin osien asentoa eli suuntautumista toisiinsa nähden.
56
konformaatioisometria
Konformaatioisometriassa on kyse yksinkertaiseen sidokseen liittyvien ryhmien pyörimisestä johtuvasta erilaisista avaruudellisista muodoista.
57
konjugoituneet kaksoissidokset
Konjugtoituneet kaksoissidokset vuorottelevat yksinkertaisten sidosten kanssa hiiliketjussa.
58
konsentraatio
Konsentraatio c tarkoittaa liuenneen aineen määrän pitoisuuden yksikössä mol/l.
59
kvantitatiivinen analyysi
Kvantitatiivisellä analyysillä tarkoitetaan aineen määrän selvittämistä.
60
kvanttimekaaninen atomimalli
Kvanttimekaanisen atomimallin mukaan elektronin sijaintia atomiytimen lähellä ei voida tarkasti ennustaa, mutta sijainnille voidaan laskea todennäköisyys.
61
kyvetti
Kyvetti on spektrofotometrissä käytettävä pieni, läpinäkyvä näyteastia.
62
laimentaminen
Laimentamisessa liuoksen joukkoon lisätään liuotinta, jolloin liuokseen liuenneen aineen pitoisuus pienenee.
63
lineaarinen
Lineaarisen molekyylin atomit ovat samalla suoralla.
64
liuos
Liuokseksi kutsutaan nestemäistä homogeenista seosta. Se koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta.
65
liuotin
Liuotin on liuoksen nestemäinen aineosa, jota on liuoksessa eniten.
66
massaspektri
Massaspektri on kuvaaja, jonka avulla voidaan määrittää molekyylin moolimassa.
67
massaspektrometria
Massaspektrometria on kokeellinen menetelmä, joka antaa tietoa molekyylien rakenteesta ja moolimassasta.
68
minimienergiaperiaate
Minimienergiaperiaatteen mukaan atomin elektronit ovat mahdollisimman matalaenergisillä orbitaaleilla.
69
molekyylikaava
Molekyylikaava ilmaisee, kuinka monta eri alkuaineen atomia molekyylissä on.
70
moniarvoinen alkoholi
Moniarvoisissa alkoholeissa on vähintään kaksi hydroksidiryhmää.
71
mooli
Mooli (mol) on ainemäärän yksikkö. Yhdessä moolissa ainetta on 6,02214076 x 10^23 kpl rakenneosaa, esimerkiksi atomia, ionia tai molekyyliä.
72
NMR-spektroskopia
NMR-spektroskopia tutkii ytimen magneettisen tilan virittymistä ja purkautumista.
73
nollaliuos
Nollaliuosta käytetään vertailuliuoksena spektrofotometrissä. Se ei sisällä tutkittavaa ainetta.
74
orbitaali
Orbitaali kuvaa elektronin todennäköistä sijaintia tietyn muotoisella alueella atomi ytimen ympärillä.
75
orgaaninen kemia
Orgaaninen kemia tutkii orgaanisten yhdisteiden rakennetta, ominaisuuksia ja reaktioita.
76
orgaaninen yhdiste
Orgaaniset yhdisteet on joukko erilaisia hiilen yhdisteitä.
77
orgaaniset happiyhdisteet
Orgaanisissa happiyhdisteissä happiatomi on kiinnittynyt joko yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella tai kaksoissidoksella hiilirunkoon
78
PAH-yhdiste
PAH-yhdisteet ovat polyamoraattisia hiilivetyjä, eli molekyylejä, joissa on useita yhteenliittyneitä bentseenirenkaita.
79
paikkaisomeria
Paikkaisomeerien molekyylikaavat ovat samanlaiset, mutta funktionaalinen ryhmä tai liittynyt ryhmä on eri kohdassa hiilirunkoa.
80
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosäännön mukaan kaksi elektronia, joilla on sama spin, eivät voi olla samalla orbitaalilla.
81
peilikuvaisometria
Peilikuvaisometriaa eli enantiomeriaa esiintyy, jos molekyylin johonkin hiiliatomiin on sitoutunut neljä erilaista atomia tai atomiryhmää.
82
pelkistin
Pelkistin on yhdiste, joka pelkistää muita yhdisteitä.
83
pelkistyminen (orgaanisissa molekyyleissä)
Orgaanisen yhdisteen pelkistyessä siihen liittyy vetyä tai siitä poistuu happea.
84
perustila
Perustilassa atomin kokonaisenergia on mahdollisimman pieni.
85
piikki
Piikki on spektrikuvaajan perustasosta ylös- tai alaspäin suuntautuva terävä poikkeama. Joskus piikki voi myös olla leveä ja matala.
86
piisidos
Piisidos muodostuu kahden hybridisoitumattoman p-orbitaalin sulautuessa toisiinsa. Piisidoksissa on kovalenttisessa kaksoissidoksessa yksi ja kolmoissidoksessa kaksi kappaletta.
87
polyaromaattinen hiilivety
Polyaromaattisetn hiilivetyjen rakenteessa on useita bentseenirenkaita.
88
primäärinen alkoholi
Primäärinen alkoholi on alkoholi, jossa hydroksidiryhmä -OH on sitoutunut hiiliatomiin, jossa on vähintää kaksi vetyatomia.
89
primäärinen amiini
Primäärisessä amiinissa typpiatomiin on sitoutunut yksi hiiliketju.
90
pääkuori
Pääkuori eli elektronikuori on energiataso, jolle mahtuu tietty määä elektroneja. Pääkuori koostuu yhdestä tai useammasta alakuoresta.
91
rakenneisomeria
Rakenneisomeerien molekyyleissä atomit ovat sitoutuneet toisiinsa eri järjestyksessä. Rakenneisomerian lajeja ovat funktio-, runko- ja paikkaisomeria.
92
rakennekaava
Rakennekaava kertoo alkuaineatomien lukumäärän lisäksi sin, miten ne ovat molekyylissä sitoutuneet toisiinsa.
93
raseeminen seos
Raseemisessa seoksessa on yhtä suuret määrät aineen molempia enantiomeerejä.
94
runkoisomeria
Runkoisomeerien molekyylikaavat ovat samanlaiset, mutta hiilirungon rakenne on erilainen.
95
sekundäärinen alkoholi
Sekundäärisessä alkoholissa hydroksidiryhmä -OH on sitoutunut hiiliatomiin, johon o liittynyt yksi vetyatomi.
96
sekundäärinen amiini
sekundäärisessä amiinissa typpiatomiin on sitoutunut kaksi hiiliketjua.
97
sidoselektronipari
Sidoselektronipariksi sanotaan kahta elektronia, jotka muodostavat kovalenttisen sidoksen.
98
sidosorbitaali
Sidosorbitaali syntyy, kun kaksi atomiorbitaalia sulautuu toisiinsa ja niillä olleet parittomat elektronit pariutuvat.
99
sigmasidos
Sidmasidos on yksinkertainen kovalenttinen sidos.
100
siirtymämetalli
Siirtymämetalli on alkuaine, jolla on vajaa d-alakuori tai joka voi muodostaa kationin, jolla on vajaa d-alakuori.
101
sp-hybridisaatio
sphybridisaatio tapahtuu, kun atomin uloimman kuoren s-orbitaali ja yksi p-orbitaali muuntuvat kahdeksi samanmuotoiseksi hybridiorbitaaliksi. Kaksi muuta p-orbitaalia eivät osallistu hybridisaatioon.
102
sp2-hybridisaatio
sp2-hybridisaatio tapahtuu, kun atomin uloimman kuoren s-orbitaali ja kaksi p-orbitaalia muuntuvat kolmeksi samanmuotoiseksi hybridiorbitaaliksi. Kolmas p-orbitaali ei oasllistu hybridisaatioon.
103
sp3-hybridisaatio
sp3-hybridisaatio tapahtuu, kun atomin uloimman kuoren s-orbitaali ja kolme p-orbitaalia muuntuvat neljäksi samanmuotoiseksi hybridiorbitaaliksi.
104
spektri
Spektri on kuvaaja, joka kuvaa, millä aallonpituudella aine absorboi säteilyä.
105
spektrovotometri
Spektrofotometri on laite, jolla analysoidaan tietyn aineen pitoisuus liuoksessa sen absorboiman valon määrän perusteella.
106
spektrofotometria
Spektrofotometria on analyysimenetelmä, joka mittaa aineen absorboiman valon määrää.
107
spin
Spinnillä kuvataan elektronin magneettista ominaisuutta. Sillä on kaksi suuntaa: ylös ja alas.
108
standardiliuos
Standardiliuos sisältää tarkasti tunnetun pitoisuuden tutkittavaa ainetta.
109
standardisuora
Standardisuora kuvaa liuoksen pitoisuuden ja absorbanssin välistä riippuvuutta.
110
stereoisomeria
Stereoisomeerien molekyyleissä sidokset suuntautuvat eri puolille molekyyliä.
111
substituentti
Substituentti on hiiliketjuun liittynyt atomi tai atomiryhmä.
112
suhdekaava
Suhdekaava eli ampiirinen kaava ilmaisee eri alkuaineatomien suhteelliset määrät aineessa.
113
syklinen hiilivety
Syklisissä hiilivedyissä hiiliketju muodostaa rengasrakenteen.
114
systemaattinen nimi
Yhdisteen systimaattinen nimi määräytyy tiettyjen sääntöjen mukaisesti yhdisteen rakenteen ja sen muodostavien alkuaineiden märän perusteella.
115
sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on aaltoliikettä, joka kuljettaa energiaa. Sähkömagneettista säteilyä ovat mm. radio- ja mikroaallot, infrapunasäteily, valo, UV-säteily sekä röntgen- ja gammasäteily.
116
tasomainen
Tasomaisen molekyylin atomit ovat keskenään samassa tasossa.
117
tertiäärinen alkoholi
Tertiäärisessä alkoholissa hydroksiryhmä -OH on sitoutunut hiiliatomiin, johon ei ole liittynyt yhtään vetyatomia.
118
tertiäärinen amiini
Tertiäärisessä amiinissa typpiatomiin on sitoutunut kolme hiiliketjua.
119
tetraedri
Tetraedrin muotoisessa molekyylissä keskusatomilla ei ole vapaita elektronipareja ja siihen on sitoutunut neljä atomia.
120
triviaalinimi
Triviaalinimellä tarkoitetaan sellaista yhdiste nimeä, jota ei ole muodostettu yhdisteen rakenteen perusteella, vaan on kauppanimenä tai yleisesti puhekielessä käytetty nimi.
121
tyydyttämätön hiilivety
Tyydyttämättömissä hiilivedyissä on vähintään yksi hiiliatomien välinen kovalenttinen kaksois- tai kolmoissidos.
122
tyydyttynyt hiilivety
Tyydyttyneissä hiilivedyissä kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
123
vapaa elektronipari
Vapaaksi elektronipariksi sanotaan samalla ulkokuoren orbitaalilla olevia elektroneja, jotka eivät osallistu sidoksen muodostumiseen.
124
viivakaava
Viivakaava on rakennekaava, joka kertoo, miten molekyylin atomit ovat sitoutuneet toisiinsa. Viivakaavassa hiiliatomit ja niihin sitoutuneet vetyatomit jätetään merkitsemättä.
125
virittyä
Virittymisellä tarkoitetaan elektronin tai molekyylin siirtymistä korkeammalle energiatilalle usein säteilyn antaman energian avulla.
126
v-kirjaimen muotoinen
V-kirjaimen muotoisessa molekyylissä keskusatomiin on sitoutunut kaksi atomia ja sen vapaat elektroniparit vääntävät molekyylin V-kirjaimen muotoon.
127
yhdenarvoinen alkoholi
Yhdenarvoisessa alkoholissa on vain yksi hydroksidiryhmä.
