Kemia Flashcards

1
Q

Kasvin pääravinteet

A

Typpi, fosfori ja kalium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kasvin sivuravinteet

A

Rikki, kalsium, natrium ja magnesium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Hivenravinteet

A

Rauta, kupari, mangaani ja boori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Fosforihappo

A

H3PO4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Hapan oksidi

A

Keskusatomilla positiivinen osittaisvaraus
Sisältää kovalenttisia sidoksia
Oksidi on sitä happamampi mitä suurempi on keskusatomin hapetusluku
Muodostaa veden kanssa hapon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Emäksinen oksidi

A

Sisältää oksidi-ioneja (O2-)

Reagoidessaan veden kanssa muodostuu hydroksidi-ioneja (OH-)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Amfoteerinen oksidi

A

Reagoi sekä hapon että emäksen kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Neutraali oksidi

A

Ei reagoi lainkaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Silikaatti

A

Piihapon (SiO4(4-)) suoloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Sintrautuminen

A

Silikaattien ja Kvartsin osittainen sulaminen

Tapahtuu posliineja valmistettaessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kaoliini

A

Eli alumiinisilikaatti on saven pääkomponentti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Allotropia

A

Alkuaineella on samassa lämpötilassa ja paineessa useita esiintymismuotoja
Esim. Hiilen timantti ja grafiitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ilokaasu

A

Dityppioksidi (N2O)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Siirtymäalkuaineet

A

Vajaa d-orbitaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Makrokivennäiset

A

Ylläpitävät solujen nestetasapainoa, osallistuvat hermoimpulssien välitykseen
= alkali- ja maa-alkalimetallien ioneita eli 1. Ja 2. Pääryhmän ionit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hivenaineet

A

Osallistuvat elimistön hapetus-/pelkistysreaktioihin paitsi sinkki
=Siirtymämetalli-ionit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Malmin rikastus

A

Malmin erotus sivukivestä

Voi perustua malmin magneettisuuteen, erilaiseen tiheyteen tai poilisuuteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Vaahdotus

A

Rikastus keino, jossa puhalletaan ilmaa hienoksi jauhetun malmin ja veden lietteeseen

  • > vettä hylkivät metallusulfidit tarttuvat pintavaahtoon ja sivukivi painautuu pohjaan
  • -> vaahto kerätään jatkokäsittelyyn
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Rikastuksen jälkeen tapahtuva vaihe, kun halutaan saada malmista metallia

A

Pelkistys, jolloin muodostuu raakametallia
Pelkistysmenetelmiä
1. Sulan metallin elektrolyysi; voidaan käyttää epäjaloja metalleja pelkistettäessä
2. Pelkistys hiilen avulla; Fe, tina ja Pb pelkistystapa
3. Pasutus; metallisulfidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Bioliuotus

A

Ennen metallin pelkistystä tapahtuva vaihe, jossa sulfidimineraalien rikki muutetaan vesiliukoiseksi sulfaatti-ioniksi
Bioliutuksessa sulfidi-ionit sulfaatti-ioneiksi muuttaa rikkibakteerit, jotka käyttävät energian lähteenään reaktiosta vapautuvaa energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Pasutus

A

Sulfidimineraali hapetetaan suoraan hapella tai ilmalla metallioksidiksi ja rikkidioksidiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Raakaraudan valmistus rautamalmista

A

Tapahtuu masuunissa, jossa malmi pelkistettää hiilen ja kuuman ilman avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Konjugoitunut kaksoisidos

A

Kaksoissidoksia, joiden välillä on yksinkertainen C-C-sidos. Muodostavat delokalisoituneen elektronirakenteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Emäshappomellotus

A

Raakarautaan puhalletaan happisuihku-> ylimääräinen hiili hapettuu ja samoin muut epäpuhtaudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Liekkisulatusmenetelmä
Kuparin valmistus menetelmä, jossa Cu2S eli kupari(1)sulfidi hapetetaan osittain kupari(1)oksidiksi Cu2O. Lisäksi tapahtuu reaktio, jossa muodostuu suoraan kuparia Cu2S + O2 -> 2 Cu + SO2
26
Patina
Kupari(II)hydroksidin ja kuparikarbonaatin seossuola ( Cu(OH)2•CuCO3) Suojaa korroosiolta
27
Kolloidi
Makromolekyylin ja kaasun/nesteen sekoitus | =kolloidinen liuos
28
Polymeroituminen
=monomeerien yhteenliittyminen kovalenttisilla sidoksilla | Tuloksena makromolekyyli
29
Polyadditio
Vaatii C=C-sidoksen Nimeäminen poly+monomeerin nimi Polymeraatiossa kaksoissidos aukeaa
30
Polykondensaatio
1) polyesterit Vaatii dikarboksyylihapon ja 2-arvoisen alkoholi 2) polyamidit Vaatii diamiinin ja dikarboksyylihapon
31
Muovi
=polymeeri + lisäaine | Lisäaine voi olla pehmite, täyteaine, lujite, stabillaattori
32
Kertamuovi
Ei voi muokata ilman rakenteen hajoittamista Rakenne syntyy 1. Kuumennuksessa, jolloin polymeeriketjut liittyvät yhteen KOVALENTTISILLA SIDOKSILLA Kuumennettaessa seuraavan kerran polymeerien väliset sekä sisäiset sidokset katkeavat-> ei voi muokata
33
Kestomuovi
Voidaan muokata, sulattaa-> kierrätys Polymeeriketjut liittyvät toisiinsa HEIKOILLA SIDOKSILLA-> kuumennettaessa vain polymeerien väliset sidokset katkeavat, mutta ei sisäiset
34
Amyloosi
Haarautumaton tärkkelys
35
Amylopektiini
Haarautunut tärkkelys
36
Komposiitti
= kiinteä, eri aineiden heterogeeninen seos | Koostuu yleensä sideaineesta ja lujitteesta
37
Kiitini
On hiilihydraatti
38
Alifaattinen hiilivety
Hiilivety, joka ei sisällä aromaattista rengasta
39
Tyydyttynyt hiilivety
Vain yksöissidoksia
40
Tyydyttymätön hiilivety
Sisältää vähintään yhden kaksois-/kolmoissidoksen
41
Konjugoitunut kaksoisidos
Joka toinen sidos kaksoissidos joka toinen yksöissidos (hiilivety ketjuissa/renkaissa)
42
Antiseptinen
Mikrobeita tappava
43
Asetaldehydi
Etanaali
44
Glukoosi+Fruktoosi
Sakkaroosi
45
Glukoosi+Galaktoosi
Laktoosi
46
Oligosakkaridi
Sisältää 3-10 monosakkaridia
47
Glukoosi+Glukoosi
Maltoosi
48
Sekundaarirakenne muodostuu aminohappoketjun
Rungon atomien välille eli peptidisidokseen osallistuvien hiiliatomien ryhmien välille
49
Tertiaarirakenne muodostuu aminohappoketjun
Sivuketjujet muodostavat sidoksia keskenään
50
Prioniproteiini
Väärin laskostunut proteiini, joka laskostaa muitakin proteiineja väärin/ muokkaa oikein laskostetut proteiinit väärin laskostuneiksi
51
Rasvaliukoiset vitamiinit
ADEK
52
1,2,3-propaanitrioli eli
Glyseroli
53
Tyydyttynyt rasvahappo
Vain yksöissidoksia
54
Tyydyttymättömät rasvahapot
Vähintään yksi kaksois-/ kolmoissidos
55
Sidosenergia kuvaa
Sidoksen vahvuutta
56
Valenssi
Hapetusluvun itseisarvo
57
Antikoagulantti
Hyytymisen este
58
Kelaatti-kompleksi
1 ligandi, joka muodostaa monta sidosta keskusatomiin
59
Tensidin tehtäviin kuuluu
Pienentää pintajännitystä
60
Hygroskooppinen aine
Ioni, joka pyrkii sitomaan vettä ionisidokseensa
61
Kova vesi
Sisältää paljon magnesium- ja kalsiumsuoloja
62
Ionisaatioenergia
Pienin energia, joka vaaditaan irroittamaan atomin uloin elektroni
63
Alkeiskopi
Pienin yksikkö, jota monistamalla saadaan koko ionihila
64
Orto
Vierekkäin
65
Meta
Yksi välissä
66
Para
Vastakkain
67
Enantiomeeri
Peilikuvaisomeeri
68
Hydraus
Vedytys
69
Hydraatio
Veden additio
70
Eetterien muodostuminen vaatii
Happo katalyytin esim rikkihappo
71
Elastomeeri
Polymeeri, joka palautuu alkuperäiseen muotoonsa venytyksen jälkeen
72
Le Châtelierin periaate
Kun tasapainotilassavolevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote-> systeemi pyrkii minimoimaan pakotteen vaikutuksen ja siirtyy uuteen tasapainotilasn
73
Tasapainotilassa olevan systeemin paineen kasvatus siirtäö tasapainoasemaa
Siihen suuntaan, jossa on vähemmän kaasumooleja
74
Lämpötilän kasvatus siirtäö tasapainoasemaa
Endotermiseen suuntaan
75
Pyranoosi
Rengasrakenteessa viisi hiiltä (sokereilla)
76
Furanoosi
Rengasrakenteessa neljä hiiltä ( sokereilla)
77
Le Châtelierin periaate
Kun tasapainotilassavolevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote-> systeemi pyrkii minimoimaan pakotteen vaikutuksen ja siirtyy uuteen tasapainotilasn
78
Tasapainotilassa olevan systeemin paineen kasvatus siirtäö tasapainoasemaa
Siihen suuntaan, jossa on vähemmän kaasumooleja
79
Lämpötilän kasvatus siirtäö tasapainoasemaa
Endotermiseen suuntaan
80
Milloin vedyn hapetusluku on -I
Kun se kiinnittyy metalliin
81
Mitä tuotteita syntyy, kun karbonaattia kuumennetaan?
Hiilidioksidia ja jotain oksidia
82
Mitä tuotteita muodostuu, kun vetykarbonaattia kuumennetaan?
Karbonaattia Vettä Hiilidioksidia
83
Karbonaatti + happo ->
Hiilidioksidia, vettä ja hapon suolaa
84
Happihappo + jalometalli ->
Epämetallioksideja
85
Inertti elektrodi
Passiivinen elektrodi, joka ei osallistu elektrolyysireaktioon. Esim. Grafiittielektrodi
86
Hessin laki
Reaktioentalpia on riippumaton siitä, minkä välivaiheiden kautta reaktio tapahtuu
87
Reaktionopeuteen vaikuttavat tekijät
1. Lähtöaineiden reaktiivisuus 2. Lämpötila (kasvattaa) 3. Konsentraatio (kasvaessaan kasvattaa) 4. Katalyytti 5. Inhibiittori 6. Hienojakoisuus (lähtöaineiden, kasvattaa) 7. Paine 8. Steerinen este ( kasvattaa aktivoitumisenergiaa -> reaktion nopeus pienenee)
88
Irreversiibeli reaktio
Palautumaton reaktio tapahtuu vain yhteen suuntaan esim palaminen
89
Reversiibeli reaktio
Palautuva reaktio tapahtuu molempiin suuntiin
90
Milloin vedyn hapetusluku on -I
Kun se kiinnittyy metalliin
91
Sulfidi | Sulfaatti
S2- | SO42-
92
Nitriitti
NO2-
93
Nitraatti
NO3-
94
Sivuryhmien nimet 1) -NH2 2) -NO2 3) -HC=CH2 4) -C=O ( ketoni) 5) -CH3-O- 6) -C2H5-O- 7) bentseenirengas
1) amino 2) nitro 3) vinyyli 4) okso 5) metoksi 6) etoksi 7) fenyyli
95
Protolysoituu
Luovuttaa protonin
96
Protonoituu
Vastaanottaa protonin
97
Protolyytti
Aine, joka osallistuu happo-emäs-reaktioon
98
Vahvat hapot
``` HCl vetykloridi H3O+ oksoniumioni H2SO4 rikkihappo HNO3 typpihappo HI vetykodidi HClO4 perkloorihappo HBr Vetybromidi ```
99
Vahvat emäkset
Alkali- ja maa-alkalimetallihydroksidit | Sulfidi-ioni S2-