Kemiaa Flashcards
(121 cards)
1
Q
Mikä on kemikaali
A
Koostumukseltaan ja rakenteeltaan tunnettu nimetty aine
2
Q
Synteettinen kemikaali
A
laboratoriovalmisteinen kemikaali
3
Q
ADI-arvo
A
Hyväksyttävä päivittäinen lisäaineen määrä, jolle ihminen voi altistua
4
Q
Miten ADI-arvo ilmoitetaan
A
Se ilmoitetaan milligrammoina painokiloa ja päivää kohden (mg/kg/vrk)
5
Q
LD50-arvo
A
Aineen kerta-annos, joka riittää tappamaan puolet koe-eläimistä. Suhteutetaan painoon
6
Q
Lisäaineen ADI-arvo on 10 mg/kg/vrk ja LD50-arvo 2500 mg/kg. Henkilö painaa 50 kg. Mikä on hyväksyttävä annos lisäainetta päivässä?
A
500mg/vrk
7
Q
Fysikaaliset ominaisuudet
A
Aineen pysyvät ja palautuvat ominaisuudet.
Esim. väri, tiheys, sulamispiste ja sähkönjohtavuus
8
Q
Kemialliset ominaisuudet
A
Miten aine reagoi toisten kansa. Esim. happamuus, myrkyllisyys, syttymispiste
9
Q
Kemiallinen muutos
A
Aineen koostumus muuttuu ja syntyy uutta ainetta
10
Q
Fysikaalinen muutos
A
Aineen ominaisuudet muuttuvat, mutta aine pysyy samana (olomuodon muutokset)
11
Q
Ovatko seuraavat muutokset fysikaalisia vai kemiallisia?
Kuumasta teestä haihtuu vettä.
Paperi palaa.
Vihreät kasvit yhteyttävät.
Leivinjauhetta ja vehnäjauhoja sekoitetaan.
A
fysikaalisia a ja d, kemiallisia b ja c
12
Q
Faasi
A
Aineen olomuotoalue (esim kiinteän ja nesteen tai veden ja öljyn)
13
Q
Puhdas aine
A
Ainetta, jolla on kaikkialla sama koostumus, jota voidaan kuvata. Alkuaineet ja yhdisteet
14
Q
Minkälaisia seoksia on?
A
Homo- ja heterogeenisiä
15
Q
Millainen on homogeeninen seos
A
Homogeenisessä eli tasakoosteisessa seoksessa on vain yksi faasi, jonka voi paljaalla silmällä tunnistaa
16
Q
Mikä on lejeerinki
A
Metallien muodostama homogeeninen seos, kuten pronssi
17
Q
Liuos
A
Homogeeninen seos, jossa on liuotin ja siihen liennut aine
18
Q
Mikä on heterogeeninen seos
A
Sekakoosteinen seos, jossa näkee paljaalla silmällä useita faaseja
19
Q
Onko maito hetero- vai homogeeninen
A
Hetero
20
Q
Kolloidinen seos
A
Heterogeeninen seos, jossa jonkin aineen faasit ovat maksimissaan parin mikrometrin mittaisia
21
Q
Dekantointi
A
Kiinteän aineen päällä oleva neste voidaan kaataa pois
22
Q
Suodatus
A
Kiinteä aine jää suodattimeen ja neste pääsee läpi. (neste=suodos ja kiinteä=sadostuma)
23
Q
Sentrifugointi
A
Koeputkessa olevaa näytettä pyöritettään todella nopeasti, jolloin tiheämpi aine painuu pohjalle ja aineet voi sitten erottaa
24
Q
Haihdutus
A
Liuotin poistetaan seoksesta lämmittämällä.
25
Sublimointi
Toimii aineilla, jotka sublimoituvat ja härmistyvät. Ainetta lämmitetään, ja kun se haihtuu se törmää kylmään pintaan, jolle se härmistyy
26
Tislaus
Perustuu eri kiehumispisteisiin. Matalamman omaava haihtuu ja sitten se kerätään talteen
27
atseotrooppinen seos
Seos, jonka koostumus ei muutu tislattaessa
28
uutto
Seokseen lisätään liuotinta, mihin toinen aine sitten liukenee. Erotussuppilossa tiheämpi liuos, joka on asettunut pohjalle, voidaan valuttaa pois hanan kautta
29
Kromatografiset menetelmät
Perustuu komponenttien jakautumiseen kahteen eri faasiin, joista toinen liikkuu ja toinen ei. Eri aineet sitten liikkuvat elientin eli liikkuvan faasin mukana eri verran paikallaan pysyvällä faasilla
30
Massaprosenttinen pitoisuus
Massaprosentti=aineen massa/seoksen massa*100%
eli m-%=m(aine)/m(seos)*100%
31
Tilavuusprosenttinen pitoisuus
Tilavuusprosentti=aineen tilavuus/seoksen tilavuus*100%
eli V-%=V(aine)/V(seos)*100%
32
Miten lasketaan tiheys P
P=m/V
33
ppm-pitoisuus
Kuinka monta miljoonasosaa liuenneen aineen osuus on
34
Atomi koostuu?
Protonit, neutroni ja elektronit
35
Järjestysluku Z
Järjestysluku on aineen protonien määrä
36
Alkeisvaraus
Protonien ja elektronien sähkävaraukset
37
Nukleoni
Protoni tai neutroni
38
atomin massaluku A
Protonien ja neutronien yhteenlaskettu määrä
39
Isotooppi
Saman alkuaineen eri massaiset atomit. Massa voi olla isompi, koska neutronien määrä voi olla isompi
40
Radioaktiivisuus
Epävakaat atomien ytimet, jotka hajoavat ja muuttuvat toisiksi
41
atomimassayksikkö u
massan yksikkö, joka on lähes yhtä suuri kuin yhden protonin tai neutronin massa.
42
Suhteellinen atomimassa Ar
Atomimassan lukuarvo ilman yksikköä (Maol)
43
Kvantittuminen
elektronin energia, voi saada vain tiettyjä, toisistaan eroavia arvoja
44
Elektronirakenne
Elektronien jakautuminen elektronikuorille
45
Oktetti
Kahdeksan ulkoelektronia, johon kaikki atomit pyrkivät. Jalokaasuilla se jo on.
46
Typen järjestysluku on seitsemän. Miten typpiatomin elektronit jakautuvat kuorille?
2 elektronia 1. kuorella ja 5 elektronia 2. kuorella
47
Elektronien virittyminen
Elektroni voi siiryä ylemmälle elektronikuorelle, jos se saa juuri sopivan verran energiaa, joka elektronikuoria erottaa
48
Emissio
energian vapautuminen atomista tai molekyylistä säteilynä
49
Absortio
säteilyn sitoutuminen atomiin tai molekyyliin
50
Jakso kertoo?
Elektronikuorien määrän (pääryhmissä)
51
Pääryhmä kertoo
Ulkoelektronien määrä (pääryhmissä)
52
Typpiatomilla on viisi ulkoelektronia ja kaksi elektronikuorta.
Jaksollisessa järjestelmässä fosfori on samassa ryhmässä typen kanssa. Kuinka monta ulkoelektronia fosforiatomissa on?
Happi on samassa jaksossa typen kanssa. Kuinka monta elektronikuorta happiatomissa on?
a) 5
b) 2
53
Mihin alkuaineet jakautuvat
Metalleihin, epämetallit, ja puolimetallit
54
Mistä metalleiden ja epämetalleiden erot johtuvat
mm. elektronirakenteiden eroista
55
Puolimetallit
Ominaisuuksia metalleista että epämetalleista.
56
Alkalimetallit
1. ryhmän metallit. Veden kanssa reagoidessaan muodostavat räjähtävää vetyä
57
Valitse kuhunkin luokkaan yksi esimerkki seuraavista alkuaineista:
B, Ca, K, Sc.
a) alkalimetalli
b) maa-alkalimetalli
c) sivuryhmien metalli
d) puolimetalli
a) K
b) Ca
c) Sc
d) B
58
Miten ryhmiä nimetään jaksollisessa järjestelmässä
Usein ensimmäisen alkuaineen mukaan, poikkeuksena, alkalimetallit eli r.1, maa-alkalimetalli eli r.2, halogeenit eli r.17 ja jalokaasut eli r.18
59
Mooli (mol)
Ainemäärän n yksikkö
60
Moolimassa
Yhden moolin massa grammoina (g/mol)
Saadaan lisäämällä suhteellisen atomimassan perään g/mol
61
Konsentraatio c (mol/dm3 tai mol/litra)
ilmaisee liuenneen aineen ainemäärän liuostilavuutta kohti (maol)
62
Kvantitatiivinen tutkimus
Määrälinen tutkimus, joka tutkii tarkkoja määriä
63
Kvalilatiivinen tutkimus
Laadullinen tutkimus, esim monien mallien keksiminen
64
Luonnontieteelliset lait
Säännönmukaisuuksia, jotka voidaan asettaa kaavoiksi tai sanoiksi
65
Teoriat
Teoria on tietoa, joka selittää asioita ja lakeja. Se siis vastaa miksi-kysymykseen.
66
Malli
Mallit esittävät teorian sisältöä yksinkertaisemmaksi ja ymmärretävämmäksi.
67
Lineraalinen talous
Tuotteet ovat käytön jälkeen jätettä
68
Kierrättämisen etuja:
Materiaaleja ei kulu yhtä paljoa, energiaa säästyy, luonto säästää...
69
Kiertotalous
Talouden malli, jossa tuotteet suunnitellaan siten, että ne säilyvät pitkään ja voidaan kierrättää. Se vaatii myös erilaisia kuluttamisen tapoja. (esim jakaminen)
70
Elinkaarianalyysi
Tuotteen ympäristörasituksen arviointi sen kaikissa vaiheissa
71
Hiilijalanjälki
Kertoo paljonko tuote tuottaa kasvihuonepäästöjä elinkaaarensa aikana
72
Vihreä kemia
Kemianteollisuuden pyrkimys olla luontoystävällisempi yms. Tähän pyritään 12 periaatteen listan pohjalta.
73
Lämpöliike
Aineen rakenneosien liikettä. Se lisääntyy kun lämpötila lisääntyy
74
Sidos
aineen eri rakenneosien välinen vuorovaikutus, mikä pitää ne lähekkäin
75
Miten aineen olomuoto määräytyy
Miten voimakkaita sidoksia aineessa on ja pääseekö/kuinka paljon lämpöliike liikuttaa rakenneosia.
76
hila
Kiinteän aineen säännöllinen kiderakenne
77
amorfinen aine
Kiinteä aine, jonka rakenneosat eivät ole säännöllisesti
78
Sidos liittää aina kaksi atomia yhteen.
Amorfisella aineella ei ole säännöllistä hilarakennetta.
Nesteessä on sidoksia rakenneosien välillä.
a) väärin
b) oikein
c) oikein
79
Sulamispiste
Lämpötila, jossa aine muuttuu kiinteästä nesteeksi. Silloin osa sidoksista katkeaa.
80
Kiehumispiste
Lämpötila, jossa aine muuttuu nesteestä kaasuksi. Silloin kaikki sidokset katkeaa (ei kaikki kaikkia, mutta useimmiten ainakin heikot sidokset)
81
endotermiset muutokset
Energiaa sitova muutos, kuten sulaminen
82
eksotermiset muutokset
Energiaa vapauttavat muutokset, kuten tiivistyminen
83
Atomin koko
Määräytyy elektronien etäisyydestä ytimeen sekä protonien määrästä. Isoimmat atomit ovat aivan jaksollisen järjestelmän vasemmassa alalaidassa.
84
oktetti
Rakenne, jossa ulkoelektronikuorella on 8 elektronia.
85
Metallisidos
Metallien keskenään muodostama sidos perustuu siihe, että kaikki atomit luovuttavat ulkoelektroninsa yhteiskäyttöön luoden elektronimeren.
86
Ionisidos
ionisidos koko ioniyhdisteen laajuinen sidos. Se perustuu niiden erilaiseen sähkövaraukseen ja vetovoimaan.
87
Kovalenttinen sidos
kahden lähekkäin olevan atomin välinen sidos, jossa yhteinen elektronipari vetää kummankin atomin ydintä puoleensa.
88
Molekyyli
kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneiden atomien muodostama kokonaisuus
89
Metallihila
kiinteän metallin säännöllinen rakenne
90
Metallisidosten ominaisuuksia
Hyvä sähkönjohtavuus, lämmönjohtavuus, muokattavuus
91
Lejeerinki
Kahden tai useamman metallin homogeeninen seos
92
Katioini
Positiivinen ioni, usein metalli
93
Anioni
Negatiivinen ioni, usein epämetalli
94
Hapettuminen
Elektronien luovuttaminen
95
Pelkistyminen
elektronien vastaanottaminen
96
Päättele, ottaako atomi elektroneja vastaan vai luovuttaako se niitä. Päättele myös syntyvän ionin varaus.
a) jodiatomi (ryhmä 17 eli 7 ulkoelektronia)
b) kalsiumatomi (ryhmä 2 eli 2 ulkoelektronia)
a) ottaa vastaan yhden elektronin eli pelkistyy jodidi-ioniksi I−
b) luovuttaa 2 elektronia eli hapettuu kalsiumioniksi Ca2+
97
Ioniyhdiste
Anionin ja kationin muodostama yhditse eli suola. Perustuu eri merkkien vetovoimaan
98
Alumiini sijaitsee jaksollisen järjestelmän pääryhmässä 13.
Millaisena ionina alumiini esiintyy ioniyhdisteissä?
Mikä on alumiini-ionien ja fluoridi-ionien F− muodostaman yhdisteen kemiallinen kaava?
a) Al3+
b) AlF3 (3alaindeksissä)
99
ionihila
Kiinteän ioniyhdisteen säännöllinen rakenne
100
Poolisuus
Kun atomien elektroninegatiivisuusero on 0,4-1,7; on kyseessä poolinen sidos. Silloin isomman elektroninegatiivisuuden omaava aine vetää sidoselektroneja enemmän puoleensa.
101
Elektroninegatiivisuus
Kuvaa atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja (maol)
102
Pooliton sidos
Kovalenttinen sidos, jossa elektroninegatiivisuusero on 0- 0,4 (0,4 voidaan luokitella myös heikosti pooliseksi)
103
Osittaisvaraus
Pieni varaus, joka on alkeisvarausta pienempi. Se on poolisissa sidoksissa aineella, jonka elektroninegattiivisuus on isompi. Merkitään δ-. Sen vastakohta on toisella aineella ja sen varaus on δ+
104
Lewis rakenne
Sidoselektroneja kuvataan pisteinä aineiden ympärillä ja vapaita ulkoelektronipareja myös.
105
Rakennekaava
Sidoksia merkataan viivalla. Kaksoisidosta kahdella ja kolmois kolmella. Vapaita ulkoelektronipareja ei merkata
106
Kovalenttinen hila
säännöllinen rakenne, jossa jokainen atomi on kiinnittynyt kaikkiin naapureihinsa kovalenttisin sidoksin. Se ei ole yleinen rakenne
107
Dipoli
Poolinen molekyyli, jonka jossakin kohdassa on positiivinen osittaisvaraus ja vastakkaisella puolella negatiivinen osittaisvaraus
108
Poolisuuden kumoavie tekijöitä
Symmetrisyys (maol) ja se, jos aineessa on suhteessa todella paljon isompi pooliton osa
109
Luokittele seuraavat molekyylit poolisiin ja poolittomiin:
a) lineaarinen molekyyli HF
b) lineaarinen molekyyli O2
c) V:n muotoinen molekyyli Cl2O.
a) poolinen
b) pooliton
c) poolinen
110
Dispersiovoimat
atomien tai molekyylien hetkellisestä dipoliluonteesta johtuva rakenneosien välinen vuorovaikutus. heikko sidos
111
Hetkellinen dipoli
molekyyli, jonka elektronipilvi on hetkellisesti vääristynyt
112
Dipoli-dipoli-sidos
Poolisten molekyylien välinen vuorovaikutus, jokaperustuu eri varauksiin
113
Vetysidos
Vahva dipoli-dipolisidos. Se muodostuu jos vedyllä on kovalenttinen sidos happen, flouriin tai typpeen (N,O, F) ja sillä on dipoli-dipolisidos myös toiseen N, O tai F.
114
Kidehila
Säännöllinen kolmiulotteinen rakenne
115
Millainen on jään hilarakenne
Jokainen vesimolekyyli muodostaa 4 vetysidosta muihin vesimolekyyleihin. Vetysidoksen takia ne ovat melko kaukana toisistaan.
116
Miksi vesi on tiheintä neljässä asteessa
Jään hilarakenne on väljä vetysidosten takia. Kun jään sulaessa niitä katkeaa, pääsevät vesimolekyylit hiukan lähemmäs toisiaan. 4 asteen jälkeen vetysidoksia alkaa kuitenkin katkeamaan enemmän, jolloin molekyylit lähtevät taas kauemmaksi.
117
Mistä veden pintajännitys johtuu?
Pinnalla olevat vesimolekyylit saavat kovemman vetovoiman vedestä kuin ilmasta. Tämä muodostaa kalvomaisen pinnan
118
Mitä liukenee veteen parhaiten
Pooliset sidokset ja ionisidokset
119
Ioni-dipolisidos
Ionin ja poolisen molekyylin sidos. Poolisen molekyylin negatiivisempi osa vetää puoleensa kationeja ja positiivisempi anioineja
120
Hydratoituminen
vesimolekyylien sitoutuminen ionien ympärille ioni-dipolisidoksilla
121
akvaioini
Vesimolekyylin ympäröimä ioini liuoksissa
