kertaus

Question 1

kun halutaan saadaa tietää taajuus kvanttimekaanikassa

Answer 1

kaava:
c=aallonpituus*f
f=c/aallonpituus

Question 2

alpha hajoaminen

Answer 2

Alpha-hajoaminen on radioaktiivisen hajoamisen muoto, jossa atomiydin lähettää alfahiukkasen. Alfa-hiukkanen koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista ja vastaa helium-ydintä ilman elektroneja. Tämä tapahtuu yleensä raskaiden alkuaineiden, kuten uraanin tai plutoniumin, hajoamisessa. Alfa-hajoaminen tapahtuu, kun ydin pyrkii vakautumaan ja vähentämään liiallista protonien ja neutronien määrää suhteessa toisiinsa.

Question 3

beetamiinushajoaminen

Answer 3

Beetamiinus-hajoaminen on radioaktiivisen hajoamisen tyyppi, jossa ydin lähettää beetahiukkasen, joka voi olla elektronin kaltainen hiukkanen. Ydin muuntaa neutronin protoniksi ja lähettää beetamiinus-hiukkasen, pyrkien saavuttamaan vakaimman tilan muuttamalla protonien ja neutronien lukumäärää suhteessa toisiinsa.

Question 4

beetapluhajoaminen

Answer 4

Beetaplus-hajoamisessa ydin muuntaa protonin neutroniksi ja lähettää positronin ja neutrinosäteilyn. Tämä tapahtuu, kun ytimessä on liikaa protoneja verrattuna neutronien määrään, ja se pyrkii saavuttamaan vakaimman tilan.

Question 5

gammahajoaminen

Answer 5

Gammahajoaminen tapahtuu, kun ydin pääsee eroon ylimääräisestä energiasta lähettämällä gammasäteilyä. Tämä auttaa ydintä siirtymään energiatasolta toiselle, usein korkeammalta matalammalle, vakauttaen sen.

Question 6

fissio

Answer 6

Fissio on ytimen jakautuminen kahteen pienempään ytimeen ja usein vapautuu energiaa sekä neutroneja tässä prosessissa.

Question 7

fuusio

Answer 7

Fuusio on ytimien yhdistyminen, jossa kaksi kevyempää ydintä yhdistyy ja muodostaa raskaamman ytimen, vapauttaen samalla suuren määrän energiaa.

Question 8

annihilaato

Answer 8

Annihilaatio on prosessi, jossa hiukkaset ja niiden vastahiukkaset kohtaavat, yhdistyvät ja muuttuvat energiaksi, yleensä gammasäteilyksi.

Question 9

parinmuodostus

Answer 9

Parimuodostus on ilmiö, jossa korkean energian alueella syntyy hiukkasia ja niiden vastahiukkasia tyhjästä, mutta nämä hiukkaset ja vastahiukkaset aneantuvat nopeasti, jättäen jäljelle vain niiden syntymiseen käytetyn energian jäljen.

Question 10

comtonin sironta

Answer 10

Comptonin sironta on ilmiö, jossa fotonin energia pienenee törmätessään elektroniin, mikäli se siroutuu siitä. Samalla elektroni saa energian ja liikkuu. Tämä ilmiö vahvistaa kvanttimekaanista aaltoaaltomallia, jossa hiukkaset käyttäytyvät myös aaltomaisesti, mikäli niiden energia on riittävän suuri.

Question 11

valosähköilmiö

Answer 11

Valosähköilmiö on ilmiö, jossa valoa osuessaan materiaaliin se saa aikaan elektronien irtoamisen tai liikkeellelähdön pinnasta. Tämä tapahtuu siten, että valonsäteiden energia siirtyy elektroneille, jotka saavat tarpeeksi energiaa irrotakseen materiaalin pinnasta.

Question 12

fissio kirjan mukaan selitettynä

Answer 12

Raskas ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi.

Vapautuvat neutronit aiheuttavat uusia fissioita, ja syntyy ketjureaktio.

Raskaan ytimen fissiossa vapautuu ytimen sidosenergiaa.

Reaktioenergia on massavajetta vastaava energia Q= mc^2.

Fissiota hyödynnetään energiantuotannossa ydinvoimaloissa.

Question 13

fuusio kirjan mukaan selitettynä

Answer 13

Raskas ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi.

Vapautuvat neutronit aiheuttavat uusia fissioita, ja syntyy ketjureaktio.

Raskaan ytimen fissiossa vapautuu ytimen sidosenergiaa.

Reaktioenergia on massavajetta vastaava energia Q= mc^2.

Fissiota hyödynnetään energiantuotannossa ydinvoimaloissa.

Question 14

Ionisoiva säteily

Answer 14

Ionisoiva säteily voi aineeseen osuessaan synnyttää ioneja.
Ionisoiva säteily voi aiheuttaa fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaikutuksia sekä terveys­vaikutuksia.
Merkittävin suomalaisia altistava ionisoivan säteilyn lähde on sisäilman radon.

Question 15

Ionisoivan säteilyn hyödyntäminen

Answer 15

Säteilyn mittaamisessa mitataan monia asioita ja käytetään monia suureita

Aktiivisuus A (yksikkö becquerel \text{Bq}) kuvaa kappaleen radio­aktiivisuuden voimakkuutta. Aktiivisuus ilmaisee radio­aktiivisen näytteen hajoamisten lukumäärän sekunnissa.

Absorboitunut annos (yksikkö gray \text{Gy}) ilmaisee säteilyn kohde­aineeseen luovuttaman energia­määrän massa­yksikköä kohden.

Radio­aktiivista jätettä on käsiteltävä ja varastoitava oikein. Jätteen käsittelyyn ja varastointiin vaikuttavat muun muassa jätteen aktiivisuus ja puoliintumis­aika.

Question 16

massavajen laskeminen

Answer 16

Zm_p+Nm_n-(m_x*Z-m_e)

Question 17

sidosenergian laskeminen

Answer 17

E_b=matomin massac^2

Question 18

sidosuus energian laskeminen

Answer 18

b=E_b/A

Question 19

Ydinreaktiot

Answer 19

Ydinreaktiossa voi syntyä uusia ytimiä.
Ydinreaktioissa säilyvät nukleonien lukumäärä, energia, varaus ja liikemäärä.

Ydinreaktio esitetään reaktioyhtälöllä{X + a -> Y + b}{,} jossa yhtälön vasemmalla puolella ovat lähtöytimet ja oikealla reaktiotuotteet.

Ydinreaktiossa voi vapautua tai sitoutua energiaa. Reaktioenergia on massan muutosta vastaava energia.

Q=(m_x+m_a-m_Y-m_b)*c^2

Question 20

Q

Answer 20

reaktioenergia