koe

Question 1

proteiinisynteesi

Answer 1

solu valmistaa proteiineja geenin ohjeen mukaisesti

Question 2

geenimutaatio

Answer 2

DNA:n jokin emäs (adeliini, tymiini, guaniini, sytosiini /a,t,g,c) vaihtuu toiseksi, häviää, tai tulee lisää emäksiä -> emäsjärjestys muuttuu

• mutageenejä - ionisoiva säteily, myrkyt

Question 3

alleeli

Answer 3

mutaation synnyttämä uusi versio geenistä

Question 4

geeni

Answer 4

tietynmittainen pätkä DNA:ta

Question 5

genotyyppi

fenotyyppi

Answer 5

• jälkeläisten vanhemmilta saatu alleeliyhdistelmä

- se, miten alleelit ilmenevät yksilössä on fenotyyppi, eli ilmiasu

Question 6

miten solu jakautuu?

Answer 6

Solut jakautuvat olemassa olevista soluista

1) ennen jakautumita kromosomit/DNA-molekyylit kahdentuvat
2) kahdentuneen kromosomin puoliskot irtoavat toisistaan ja siirtyy tytärkromosomeina uusiin soluihin
3) uudet solut on perimältään emosolun kaltaisia ja niissä on sama kromosomiluku kuin alkuperäisessä solussa (mitoosi)

Question 7

partenogeneesi

Answer 7

“neitseellinen lisääntyminen”, suvullista lisääntymistä, jossa munasolu kehittyy uudeksi yksilöksi ilman siittiötä ja hedelmöitystä – esim. vesikirput ja mehiläiskoiraat, yleistä kasveilla

Question 8

suvullisen lisääntymisen tapoja

Answer 8

partenogeneesi, hedelmöitys

Question 9

suvuttoman lisääntymisen tapoja

Answer 9

jakautumalla, itiöillä, kasvullisesti (versot, rönsyt, mukulat, sipuli, maavarsi, juurivesa, pistokkailla, taivukkailla)

Question 10

sukupuolen vuorottelu

Answer 10

eliön lisääntymiskierrossa eri sukupolvissa suvullinen ja suvuton lisääntyminen vuorottelevat – esim. meduusat, saniaiset ja sammalet

Question 11

lisääntymisstrategiat

Answer 11

K-strategia; valintatyyppi, joka vaikuttaa erityisesti vakaissa ja ennustettavissa olosuhteissa. Näille tyypillistä mm. hidas lisääntyminen ja suuri koko, esim. kuusi ja karhu

R-strategia; valinta, joka vaikuttaa erityisesti nopeissa ja ennustamattomissa olosuhteista. Tyypillistä nopea ja runsas lisääntyminen ja pieni koko. esim. rikkakasvit ja rotta

Question 12

fitness

Answer 12

eli kelpoisuus, luonnonvalinnassa ne joilla on paras fitness selviytyvät parhaiten ja tuottaa eniten hyviä jälkeläisiä, ja näiden alleelit yleistyy populaatiossa

Question 13

koevoluutio

Answer 13

rinnakkaisevoluutio; kahden tai useamman lajin toisiinsa vaikuttava rinnakkaisevoluutio

Question 14

eri luonnonvalinnat

Answer 14

tasapainottava valinta (suosii fenotyypiltään keskivertotyyppejä, olosuhteet pysyneet muuttumattomina)
suuntaava valinta ( ympäristön muutoksen seurauksena, fenotyypiltään toinen ääripää lisääntyy tehokkaammin)
hajottava valinta (suosii suuren populaation ääripäiden yksilöitä, olosuhteet populaation elinalueella muuttuu kahteen eri suuntaan, -> erityityy kahdeksi populaatioksi -> lajiutuminen

Question 15

mikroevoluutio

Answer 15

populaation sisäinen evoluutio ->
populaation allleelikoostumus muuttuu
sopeutuminen uusiin olosuhteisiin
lajinkehitys

Question 16

makroevoluutio

Answer 16

uusien lajien syntyminen/lajiutuminen, vaikuttavia tekijöitä maantieteellinen isolaatio (-> endeemisten lajien synty), lisääntymisesteet (estää lajeja risteytymästä, vaikka maantieteellinen este olisi poistunut), sopeutumislevittäytyminen, mutaatio, muuttuminen vähitellen uudeksi lajiksi evoluution myötä (ks. vihko kpl 5)

Question 17

käyminen

Answer 17

energian vapauttaminen ilman happea

Question 18

soluhengitys

Answer 18

energian tehokas vapauttaminen solun käyttöön

Question 19

fotosynteesi

Answer 19

valoenergia sitoutuu orgaanistein yhdisteiden sidosenergiaksi. lähtöaineena hiilidioksidi ja vesi, auringon valoenergian avulla tuloksena glukoosi ja happi

Question 20

kosminen evoluutio

Answer 20

evoluutio, joka kuvaa tähtien, atomien, hiukkasten ja galaksien syntyä

Question 21

sekovartisuus

Answer 21

ei erillisiä rakenteita, kuten lehtiä ja juuria, esim. sammalet

Question 22

endosymbioositeoria

Answer 22

tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset on alkuperin varhaisten solujen sisään joutuneita bakteereita

Question 23

mitokondrio

Answer 23

täällä tapahtuu soluhengitys, tumallisten solujen soluelin, polttaa ravintoa energiaksi ja solujen rakennusaineiksi

Question 24

viherhiukkanen

Answer 24

soluelin, jossa tapahtuu fotosynteesireaktiot. viherhiukkasia on kasvi ja leväsoluissa.

Question 25

polttiaiseläimet

Answer 25

eläinten pääjakso, tyypillistä sätettäissymmetrisyys ja polttiaissolut, joilla ne saalistaa, suvutn ja suvullinen lisääntyminen - esim. meduusa

Question 26

nivelmadot

Answer 26

eläinten pääjakso, tyypillistä ruumiin jaokkeellisuus ja kaksikylkisyys - kastemato?

Question 27

nilviäiset

Answer 27

eläinten pääjakso, tyypillistä kaksikylkisyys, useilla ulkoinen lakkikuori ja suvullinen lisääntyminen - esim. etana

Question 28

piikkinahkaiset

Answer 28

eläinten pääjakso, tyypillistä kalkkilevyistä koostuva ulkoinen tukiranka, liikkumisessa imujalat - elää merissä yleensä pohjaeläiminä

Question 29

selkäjänteiset eläimet

Answer 29

eläinten pääjakso, tyypillistä rustoa tai luuta oleva sisäinen tukiranka sekä hyvin kehittyneet hermostot ja aistit

Question 30

sienieläimet

Answer 30

eläinten pääjakso, elää merissä ym. vesistöissä, yksinkertaisia (2 solukerrosta) suvullinen ja suvuton lisääntyminen, plankton ravintona

Question 31

laakamadot

Answer 31

eläinten pääjakso, jaokkeettomia, alkeellinen hermosto, monet loisia

Question 32

niveljalkaiset

Answer 32

suurin eläinten pääjakso, hyönteisillä muodonvaihdos, kehittyneet aistit, ulkoinen tai sisäinen hedelmöitys

Question 33

selkäjänteiset

Answer 33

kalat (rusto, luu, ympyräsuiset), sammakkoeläimet, matelijat, linnut, nisäkkäät