luku 2 : erilaisia aineita ja erotusmenetelmiä Flashcards
(24 cards)
Minkä mukaan aineen olomuodot tietyssä
lämpötilassa määräytyvät ?
Se, kuinka vahvat aineen kemialliset sidokset ovat eli kuinka vahvasti rakenneosat ovat kiinni toisissaan. Selittää tällöin myös kiehumis- ja sulamispisteet
Miksi olomuoto muuttuu ( atomitasolla ) ?
Kemialliset sidokset katkeavat tietyn lämmön vaikutuksesta, jolloin rakenneosat ( atomit, ionit, molekyylit ) pääsevät liikkumaan vapaammin ( sulaminen ja höyrystyminen )
Kuvaile rakenneosasia ja niiden liikettä kaasussa ( g )
Hiukkaset liikkuvat vapaasti joka suuntaan todella heikkojen kemiallisten sidosten takia ( kutsutaan dispersiovoimiksi )
Kuvaile rakenneosasia ja niiden liikettä kiinteässä ( s )
Hiukkaset värähtelevät paikoillaan ja ovat pakkautuneet tiiviisti toistensa lähettyville
Kuvaile rakenneosasia ja niiden liikettä nesteessä ( l )
Hiukkaset kykenevät liikkumaan toistensa ohi heikompien kemiallisten sidoksien takia
ionisidos
Kun aineessa positiivisten ionien ja negatiivisten
ionien välillä on vahva sähköinen vetovoima
diffuusio
Kun kaasut leviävät ympäristöön lämpöliikkeen johdosta, virtaavat ne siihen suuntaan, jossa kaasun pitoisuus on pienempi ( molekyylit siirtyvät väkevämmästä laimeampaan -> tasapaino )
endoterminen muutos
olomuodon muutos, jossa lämpöä sitoutuu
( sulaminen ja höyrystyminen ) kemialliset sidokset katkeavat = energian runsas kuluminen
eksoterminen muutos
olomuodon muutos, jossa lämpöä vapautuu
( jähmettyminen ja tiivistyminen ) kemialliset sidokset liittyvät yhteen = energiaa vapautuu
sublimoituminen
aine muuttuu suoraan kiinteästä kaasuksi
härmistyminen
aine muuttuu suoraan kaasusta kiinteäksi
alkuaine
koostuu atomeista, joiden ytimissä on sama määrä protoneja
ioni- ja molekyyliyhdiste
muodostuu kun eri alkuaineet reagoivat keskenään kemiallisissa reaktioissa
hila
aineen rakenneyksiköt ovat järjestäytyneet tiiviisti lähelle toisiaan
amorfinen muoto
aineella ei säännöllistä hilarakennetta eikä rakenneyksiköiden väliset kemialliset sidokset ole yhtä vahvoja keskenään - > ei tarkkaa sulamispistettä
allotropia
kun alkuaineella on samassa olomuodossa useita erilaisia rakenteita eli alkuaineen atomit ovat sitoutuneet toisiinsa eri tavoin. Esim. happi ilmassamme happena ja otsonina.
homogeeninen seos
aineet sekoittuneet tasaisesti -> ei voi erottaa paljaalla silmällä
heterogeeninen seos
sekakoosteinen seos, josta aineet voi erottaa paljaalla silmällä
liete
nesteen ja pienten kiinteiden hiukkasten muodostama seos
vaahto
seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisään on jäänyt ilmakuplia
emulsio
kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos
suodatus
liukenematon komponentti voidaan erottaa suodattamalla. Imusuodatus nopea ja kätevä etenkin jos erotettava aine on hienojakoista.
haihdutus
liuottimen poisto kuumentamalla seosta.
tislaus
kun seoksen liotin halutaan ottaa talteen.