psyka Flashcards
(170 cards)
1
Q
Mitä erilaisia psykologisia suuntauksia on?
A
Kehityspsykologia, kognitiivinen, biologinen, kliininen, emootio, persoonallisuus, sosiaalipsyka
2
Q
Mitä kehityspsykologia tutkii
A
kehitystä eri ikävaiheissa
elämänkaaren aikana tapahtuvia muutoksia
mikä vaikuttaa kehitykseen/ miten kehitystä voi tukea
3
Q
Mitä kognitiivinen psykologia tutkii
A
Tiedonkäsittelyä ja ajattelua, havaintoja
- ihminen aktiivisessa suhteessa ympäröivään todellisuuteen
- kritiikkiä: biologiset tekijät pitäis ottaa huomioon, temperamentti: tulkitaan asioita eri tavoin
4
Q
Mitä biologinen psykologia tutkii
A
kehon toimintojen yhteyksiä mieleen
5
Q
Mitä kliininen psykologia tutkii
A
psyykkistä hyvinvointia (mitkä asiat lisää onnellisuutta, stressin hyöty)
6
Q
Mitä emootiopsykologia tutkii
A
tunteita ja motivaatiota
7
Q
Mitä persoonallisuuspsykologia tutkii
A
persoonallisuutta ja yksilöllisiä eroja
- persoonallisuuden piirteinä
- kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys, jatkuvuus,
ennakoitavuus
8
Q
Mitä sosiaalipsykologia tutkii
A
vuorovaikutusta, ryhmiä, yhteisöä ja kulttuuria
- tutkii yksilön reaktioita, vastauksia, käytöstä yms. suhteessa muihin ihmisiin
9
Q
Arkiajattelu ja tieteellinen ajattelu
A
Arki: tiedon käsittelyyn, subjektiivista, monet tekijät vaikuttaa, monet harhat ja oletukset muuttavat käsitystä: esim. tarinat, vahvistus, selitysten etsiminen yms.
tieteellinen: objektiivista, luotettavuus, tutkimukset
10
Q
Tutkimuksen kulku
A
- Tutkimusongelma/hypoteesi/koeteltavuus
- Menetelmä, (otos, tiedonkeruu, tutkimusasetelma)
- Aineiston keräys+ analysointi
- analysointi ja raportti eettisyys
- julkaisu
11
Q
Korrelaatio
A
kuvataan yhteyttä kahden muuttujan välillä
12
Q
Kuvaileva ja tapaustutkimus
A
Kuvaileva: ominaisuuksien tarkkaan ja ymmärtävä kuvaileminen
Tapaustutkimus: monipuolinen, syvä tieto yksittäisestä ihmisestä, ryhmästä, tapahtumasta
13
Q
Millä eri tasoilla psykologiaa voi tarkastella
A
Biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen/kulttuurinen
14
Q
Biologinen taso
A
Ihmisen toimintaa säätelee hermostolliset tapahtumat ja muut kehoon liittyvät tekijät
15
Q
Sosiaalinen taso
A
Ihminen on riippuvainen yhteisöstään
16
Q
Psyykkinen taso
A
Ihminen on riippuvainen biologisesta ja sosiaalisesta perustasta. Jokaisella asialla jälki aivotoiminnassa-> liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen
17
Q
Psyykkinen toiminta/psyyke
A
Koostuu kognitiivisista toiminnoista, emootioista ja motivaatiosta
- tietoista ja tiedostamatonta
- ajatukset tunteet, halut
18
Q
Reflektiivisyys
A
kyky kohdistaa tarkkaavaisuus omaan tietoisuuteen ja kuvata sitä sanallisesti
19
Q
Tietoisuuden osat
A
- perustietoisuus
- reflektiivinen tietoisuus
- itsetajunta
20
Q
Kaksi eri tiedostamattomuutta
A
Dynaaminen tiedostamaton (Freud) ja tiedostamaton tiedonkäsittely
21
Q
Dynaaminen tiedostamaton:
A
Sigmund Freud
Ihmismielen rakenne ja toiminta
- Tietoinen, esitietoinen ja tiedostamaton
22
Q
Tiedostamaton tiedonkäsittely
A
kaikesta tiedosta ei tule tietoiseksi, sitä on niin paljon
- osa asioista automatisoitunut esim. lukeminen
23
Q
Kognitiivinen toiminta
A
Erilaiset tiedonkäsittelyn tapahtumat
- Tarkkaavaisuus, havainnot, muisti, ajattelu, oppiminen
24
Q
Skeemat
A
=sisäiset mallit
- kokemusten ja tulkintojen avulla oma kuva todellisuudesta
- jokainen havainnoi eri tavoin
25
havaintokehä
Ulrich Neisser:
kuvaa miten sisäiset mallit ohjaa muun tiedon muodostumista: skeemat->ympäristön havainnot->kokemus todellisuudesta ->skeemat
- esim havaitsee tiettyjä asioita kokoajan koska skeema on aktiivinen
26
Skeemojen hyöty
Osa tiedosta on turhaa
aivoille ei tule liikaa ärsykettä
helpottaa havaintoja
etsitään jatkuvuutta, tukea omaan ajatteluun
- todellisuus on sellainen mikä sopii minäkäsitykseen
27
Minäkäsitys ja sen muodostuminen
- Miten ajatellaan ja havainnoidaan itseä
| - muodostus koostuu kokemuksista ja muiden reaktioista meihin, roolit ja asemat vaikuttaa
28
Itseään toteuttava ennuste:
guidano ja liotti
- Uskomus alkaa muokata todellisuutta niin että se toteutuu
Nainen joka pilaa itse parisuhteensa
29
Motivaatio
motiiveista koostuva kokonaisuus
- flow
- ulkoinen motivaatio
- tavoitteena jokin asia toisessa onnistumisen seurauksena esim. hyväksyntä arvosanat ammatti
- Sisäinen motivaatio: tehdään siksi että tuntuu arvokkaalta (leikki)
- Ryanin ja Decin motivaation synty
30
Sisäisen motivaation syyt
Ryanin ja Deci
| kokemus autonomiasta, pätevyydestä ja yhteenkuuluvuudesta
31
Emootiot ja mieliala
E: lyhytaikaisia voimakkaita kokemuksia
M: pidempiaikainen, moni eri tapahtuma voi vaikuttaa
32
Tunteisiin vaikuttaminen
- Tilanteeseen hakeutuminen
- Vaikuttaminen
- Tarkkaavaisuuden kohdistus
- Tilanteen uudelleen arviointi
- Tunteen ilmaisu ja toiminta
33
Aivojen toiminta yksinkertainen Paul MacLean
- Matelijan aivot aivorungon rakenne
- Tahdosta riippumattomat toiminnot
- Limbinen järjestelmä esim. Mantelitumake ja hippokampus
- monipuoliset emootiot
- Isoaivojen rakenteet
- pätteöy, ongelmanratkaisu, suunnittelu
- Kaikki osallistuvat yhdessä vuorovaikutukseen
34
Neuronit
Eli hermosolut
- muodostavat yhteydeksien verkoston, viestit kulkee hermoimpulseilla
- tukisolut kuljettaa ravintoaineita, happea ja poistaa kuonan
+ piirrä kuva
35
Välittäjäaineet synapseissa
- Vievät viestejä
- Asetykoliini: muisti, vireystila, oppiminen
- Dopamiini: liikkeidenohjaus, palkkiojärjestelmä
- Serotuniini: mieliala, univaiheiden sääätely
- GABA: hillitsevä, rauhoittava
- glutamaatti: kiihdyttävä, vaikuttaa vireyteen, oppimiseen, muistiin
36
Aivojen yhteyksiin vaikuttaa
- Yhteyksien käyttäminen
| - Plastisiteetti
37
Koheesio
Ryhmän kiinteys ja kyky pysyä koossa
| - normit edesauttaa
38
Roolit ryhmissä
- Yhteiset tavoitteet
- rooliodostukset
- rooliristiriita
39
Sosiaalinen kognitio
=Tiedonkäsittely ihmisistä ja ympäristöstä
| - skriptit ja attribuutiot
40
Skriptit
toiminnan käsikirjoitukset, ihminen tietä miten tilainteissa toimitaan ja mitä odotetaan muilta
41
Attribuutio
Käyttäytymistä koskeva selitys
- Oman edun attribuutiovääristymä
- Attribuution peruserhe
42
Stanley Milgramin sähköshokkikoe
Ryhmän tottelevaisuus
| tulokset yms
43
Oppiminen
oppija jäsentää ja muokkaa aktiviisesti uutta tietoa
| - yksilö ja ympäristö vaikuttaa
44
Muisti
Kyky painaa asioita mieleen, pitää mielessä ja palauttaa mieleen
- sensorinen muisti: tiedon käsittely ja tulkinta
- Työmuisti: valikoi sensorisesta, käsittelee 2-5 asiaa kerralla
- Säilömuisti: tiedot taidot ja muistot jota ei juuri käytetä mutta tarvitaan nykyhetken ymmärrykseen
- rekonstruktiivisuus
45
Rekonstruktiivisuus
Tieto muokkautuu jatkuvasti ja vanhaan tietoon lisätään uutta
46
Motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät
- sisäinen ja ulkoinen
| - Pystyvyysuskomukset
47
Metakognitio
Tietoisuus omista ja muiden kognitiivisista toiminnoista
- aka ajattelun ajattelua esim. voi miettiä onko ymmärtänyt tehtävän (hidas ajattelu)
- tiedot (oma ajattelu,oppiminen, tehtävien piirteet, tekniikat) ja taidot (tavoitteet säätely onnistumsen arvio
48
Lähestymistavat opiskeluun
Pintasuuntautunut-> suoriutuminen
Syväsuuntautunut -> ymmärrys
Suunnitelmallinen -> johdonmukaisuus ja tavoitteellisuus
49
Oman kognitiivisen toiminnan tulkintatyylit
Optimistinen strategia=korkeat odotukset ja vahva usko suoriutumiseen, halu kehittyä
Defensiivis-pessimistinen strategia=Pyrkii hyvään suoritukseen, mutta tilanne koetaan stressaavammaksi -> odotetaan huonoa tulosta - ei pettymystä
Itseä vahingoittava strategia= Pelkää epäonnistumista, ahdistuneita. Ei keskitytä, keksitään selityksiä epäonnistumisille
50
Kehityksen osa-alueet
Fyysis-motorinen kehitys: kasvu, liikkeet, kehon toiminnan muutokset
Kognitiivinen: havainnot, muisti, ajattelu, kieli
Sosioemotionaalinen: tunne-elämä, sosiaaliset suhteet ja persoonallisus
* kaikki toimii yhdessä esim. minuus identiteetti ja minäkäsitys
*hermoston kehittyminen
*toiminnan ohjaus liittyy myös kaikkiin
51
Kehitykseen vaikuttavat tekijät
Perimä
Ympäristö (fyysinen, ihmiset, kulttuuri)
Omat valinnat
52
Psykososiaalinen kehitys
Erik H Erikson
Ihmisen psyykkiset ominaisuudet muodostuu vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa
Ihmissuhteet ja ympäristö laajenee
- eri ikävaiheissa eri kehitystehtävät
- lähiympäristö ja etäympäristö (bronfenbrenner)
53
Geenit+ympäristö ja niiden vaikutus
Eli perintötekijät ohjaavat kehitystä
- vaikuttavat yhdessä ympäristön kanssa
- ympäristö voi vaikuttaa ratkaisevasti geenin
toimintaan
- taipumukset vaikuttaa millaiseen ympäristöön
hakeutuu
- Ympäristö muokkaa perinnöllisten taipumusten
ilmenemistä
- Piirteet vaikuttaa millainen ympäristö on esim.
muiden reagointi
- oma reaktio ympäristötekijöihin (voikukka-orkidea-hypoteesi)
54
Aivojen plastisiteetti
Eli muotoutuvuus
- yhteydet joita käytetäään vahvistuvat ja päin vastoin
- ympäristöön sopeutuminen
55
Hermoston kehitys/kypsyminen
Geenit+ympäristö+kokemukset ohjaavat
- uusia taitoja voi oppia hermoston kypsymisen ansiosta
- herkkyyskausien aikana tietyn taidon oppimiseen erityisen hyvä valmius
- kun taitoa opitaan ärsykkeet ovat erittäin tärkeitä jotta taidon oppii oikeasti
56
Vauvaikäisen liikkeet ja taidot ja ajattelun taso
perusaistit kehittyneitä
motoriikka rajallista-> refleksejä
- kehittyy ensimmäisten vuosien aikana (taputus, pinsettiote)
- omat liikkeet tärkeitä -> tajuaa oman toimintansa
Ajattelu
- havainnot tarkentuu, keskittyminen/tarkkaavaisuus, kielellinen kehitys!!
- objektipysyvyys
57
Objektipysyvyys
Jean Piaget
- teoria lapsen ajattelun kehityksestä
- kuvaa sitä että tajuaako lapsi että asiat eivät katoa vaikka niitä ei näe
58
Temperamentti
Suhteellisin pysyviä piirteitä, perustuu biologisiin ominaisuuksiin
- reagointi yms. vuorovaikutus, vierastilannemenetelmä, kiintymyssuhde
- eri temperamentit sopii yhteen eri ympäristön kanssa -> ei siis ole hyvää/pahaa temperamenttiä (kiinavsUsa)
- eri ikäisenä erilainen ilmeneminen
+ ympäristö muokkaa ja vaikuttaa
- Thomas ja Chess vauvojen temperamentti koe
-
59
Kiintymyssuhde ja mallit
Bowlby (teoria) ja Ainsworth (kokeet)
=lapsen muodostama suhde hoitajiin
- testattu Ainsworthin vierastilannemenetelmällä
-krittiikkiä temperamentin vaikutuksesta
1. Turvallinen- läheisyys ja ymmärrys
2. Turvaton
2.1 välttelevä- ei reagoi erotilanteisiin, lasta ei
huomioitu
2.2 ristiriitainen- varovaisuus, passiivisuus, vihaisuus;
vahvempi on reagoinut epävarmasti tarpeisiin, eli
välillä kaikki hyvin välillä ei (lapsi ei tiedä miten
reagoi)
3. Hajanainen- vanhemman käytös ailahtelevaa; lapsi ei vastaa vanhemmalle, leiki yms.
Vaikutus
- suojaa kehitystä
- jos lapsi ei saa käsiteltyä tunteita saattaa jäädä yksin niiden kanssa, ei uskalla luottaa
60
Vauvan minuuden kehitys
Daniel Stern
- 0-2kk: ei juuri sisäisiä malleja, äryskkeet ei merkityksellisiä, aistit toimivat yhdessä
- 2.5-6kk: katsekontakti, sosiaalinen hymy, perustunteet, kokemus olemassaolosta, protokeskustelu
- 7-15kk: ilmaisu, eleet, ilmeet, tietoisuus itsestä, sosiaalinen mallinnus
- 1v: kokemukset kielen avulla, symbolit (ukki-laiva), siirtymäobjektit (nalle/turvapeitto)
- 2v: puhe, lauseet, muisti, uhmaikä
61
Sosiaalinen kognitio (lapsilla)
Kyky lukea sosiaalisia tilanteita: ymmärtää ja ennakoida muita
- opetellaan leikin avulla
- roolit, tapahtumat-> myöhemmin säännöt, ristiriita
jne. aggressio- ei osaa käsitellä
62
Mielen teoria
Kyky ymmätyää toisten mielten tapahtumia (2)
1. Helpompaa tunnistaa toisen haluja, tunteita, havaintoja kuin ymmärtää uskomuksia ja ajatuksia
2. Helpompaa ymmärtää mieltä kun omien ajatusten kanssa samanlaisia
- esim. keksi/parsakaali tutkijalle
- Salli/Anne koe
* vuorovaikutus kehittää erit. isosisarukset
63
Emotionaalinen kehitys
Tulkinta, tunnistus ja ilmaisu
- kehittyvät iän myötä
- lapsi oppii käsittelemään myös sanallisesti
64
Tunteiden säätely (lapset)
Lapset ottavat erityisesti mallia läheisistä suhteista
1. Mallintaminen: havainnoiti aikuisesta
2. Ohjaus: vanhemmat ohjaa ilmaisua
3. Tunteisiin vastaus: vanhempi reagoi lapsen tunteisiin
-
65
Emootioihin vaikuttavat tekijät (lapset)
```
Temperamentti
Hermoston kypsyminen
Säätelykeinot
Varhainen vuorovaikutus
Sosiaalinen ympäristö
```
66
Lapsen käsitys itsestään
Minäkäsitys
- sanallistetaan
- Peilisuhteet eli miten muut näkee vaikuttaa
- samaistuessa lapsi haluaa samanlaiseksi
- minän kuvailu yksinkertaista
Sukupuolikäsitys
- biologinen ja sosiaalinen sukupuoli
- tyttö/poikaryhmiin hakeutuminen -> vahvistaa yhteisiä piirteitä
67
Lapsen kielellinen kehitys
- Eri ikävaiheessa eri tapa (jokeltelu, nauru, puhe)
- Symbolifunktioden käyttö
- Kielioppi opitaan ilma opettelua
- hermostolliset yhteydet lisääntyy
- Tarinat egosentrisiä (Piaget)
68
Kognitiivinen kehitys
Jean Piaget
- tieto rakentuu toimintaan ja skeenoja pitää muuttaa jos ei sovi
1. Sensomotorinen vaihe: vauvaikä
- aistitieto, motorisen toiminnan yhteydet
2. Esioperationaalinen vaihe: Leikki-ikä
- Tekemimstä ohjaa suora havainto
- ei pysty miettiä määrän säilyvyyttä (veden kaato, laskeminen)
3. Konkreettisten operaatioiden vaihe: Kouluikä n. 7v-
- Looginen ajattelu, tukeudutaan havantoihin
- Skriptit vahvistuu ja toimitaan niiden mukaan
4. Formaalin ajattelun vaihe: Nuoruus
- Ymmärrys itselle tuntemattomista ajattelutavoista
- matikka - vertailu
-vaiheet ei etene nykykäsityksen mukaan hypäten vaan pikkuhiljaa
69
Lähikehityksen vyöhyke
Lev Vygotski
- Toiminta tasolla joka on haastavempaa mutta ei mahdotonta
- Ohjaus tärkeää ja vihjeet jotta onnistuu
70
Toiminnanohjaus
Kognitiiviset prosesit, mahdollistaaa toiminnan suunnitelun, kognitiivisen joustavuuden, itsesäätelyn ja toiminnan toteutuksen
- kehittyy hitaasta lapsuudessa+ nuoruudessa
- tehostaa metakognitiota
71
Puberteetti vs. murrosikä
Puberteetti=biologiset muutokset
| Murrosikä= Nuoren kokemat psykologiset ja sosiaaliset muutokset
72
Nuoruusiän kehityksen osa-alueet
fyysinen, kognitiivinen, minuuden ja identiteetin ja sosiaalinen kehitys
-perheestä irtaudutaan
73
Nuoruuden fyysinen kehitys (mitä, miksi, puuteet)
Hypotalamus kemialliset signaalit-> hormoonit
-> kudokset kasvaa-> kasvupyrähdys
-> sukupuolihormonien eritys kasvaa -> sukukypsyys
vaikuttaa myös lilmbiseen järjestelmään
-> tunteiden säätelyyn
74
Etuotsalohko (erit. nuoret)
Ihmisen toiminnanohjauksen keskus
- prospektiivinen muisti=tapahtumat, asiat
- keskittyminen
- > Nuorilla ei kehittynyt
- -> selittää riskienottoa, harkitsemattomuutta
- >dopamiinin eritys myös suurta
- >addiktio helposti, hermosolun yhteyksiä uusitaan kokoajan
75
Nuoruusiän kognitiivinen kehitys
- Tiedon käsittely nopeutuu
- formaali ajattelu (ei kaikilla)
- -> postformaali ajattelu
- metakognitio, kehittynyt ajattelu
76
Identiteetti
* Henkilökohtainen identiteetti rakentuu minäkäsityksestä ja itsetunnosta
* Sosiaalinen identiteetti: kaverit/muut ihmiset määrittää ->jokainen haluaa olla ainutlaatuinen mutta samalla haluaa kokea yhteenkuuluvuutta
77
Identiteetin muodostus
James Marcia
Kaksi limittäin etenevää prosessia
1. vanhojen arvojen ja valintojen muudelleen arvio ja uusien mietintä
2. sitoutuminen arvoihin ja ratkaisuihin
Identiteetin tilat
1. Selkiytymätön
2. Selvittelyvaiheessa
3. Valmiina omaksuttu
4. Saavutettu
78
Nuoren sosiaalisen elämän muutuminen
- Suhde perheeseen muuttuu
- -> systeeminen lähestymistapa
- ystävät ja vertaiset tärkeitä (identiteetin arvio ja asioiden kertominen)
- seksuaalisuus, rakkaus ja ihastuminen
79
Kehityksen muutos aikuisuudessa
- Elämässä paljon muutoksia
- Fyysiset muutokset itsestä kiinni
- ajattelu formaali&postformaali (kiteytynyttä ja joustavaa älykkyyttä)
80
Psykososiaalinen teoria kehityksen jatkuvuudesta
Erik H Erikson (Vaillant tarkensi)
- Näkemys kehityksen jatkuvuudesta
- Jokaisessa ikävaiheessa (8) kohdataan kehitystehtäviä
1. Vauva: luottamus/epäluottamus
2. Taapero: Autonomia/häpeä
3. Leikki-ikä: Aloitteellisuus/syyllisyys
4. Kouluikä: Uutteruus/alemmuus
5. Nuori: Identiteetti/roolihämmennys
6. Varhaisaikuisuus: Läheisyys/eristäytyneisyys
7. Aikuisuus: Tuotteliaisuus/pysähtyneisyys + keski-iän korjausliikkeet
8. Vanhuus: Eheytyminen/epätoivo
*kritisoitu yleistyksestä, vaiheet voi jatkua
81
Ammatillinen identiteetti
Kompetenssi, sitoutuminen, tyytyväisyys ja pätevyys
| Vaikuttavat työn kokemiseen mielekkääksi, tärkeäksi yms.
82
Kiintymystyylit
Pohjautuvat lapsuuden kiintymyssuhteista
1. Turvallinen kiintymystyyli: läheisyyden tarve tyydyttyy+ tasapaino tarvitsevuudessa ja itsenäisyydessä
2. Itseriittoinen: Ylikorostunut itsetunto, läheisyyden välttäminen-> ei kerro tunteista
3. Pelokas: heikko itsetunto, arka suhteissa
4. Takertuva: käsitys itsestä kielteinen (laiminlyönnit lapsena yms.)
* tyyli voi muuttua vaikka olisi lapsena turvaton
83
Muutokset vanhuudessa (f, p, s)
- Temperamentti suht. sama
- Aktiivisuus laskee
- biologiset muutokset kehossa
- muisti: uudet asiat hankalia, vanhat muistaa
- piirteet pysyvät vahvistuvat ja heikkenevät
+ tunnollisuus ja sovinnollisuus - neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus
- VOK malli auttaa selviytymään toimintakyvyn heikkenemisestä
1. Valikointi 2. Optimointi 3. Kompensaatio
84
Kognitio/kognitiivinen toiminta
Informaation prosessointi
- Tarkkaavaisuus, ajattelu, havainnot, kieli, muisti, ongelmanratkaisu yms.
- biologiset tekijät ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat
- esim. reppu ja mäen nousu
85
Representaatio
Uudelleen esittämistä
- jokin mielikuva jostain asiasta mm. mieleenpalautus
- representaatioden kautta muodostuu skeemat
- Eivät vastaa suoraan ärsykettä
- Representaatiot myös täydentyvät skeemojen avulla
- Asioita ymmärretään vähäisten havaintojen avulla-> skeemat
86
Ajattelun kaksoisprosessointiteoria
Osa ajattelusta hidasta ja osa nopeaa
1. Automaattinen, vaivaton, nopea
2. Hidas, kontrolloitu, ponnistelua vaativa
* osa taidoista kehittyy vähitellen esim. lukeminen
87
Mikä on hermosto ja mitä se tekee? + yksittäisen hermosolun rakenne
Hermoston avulla tapahtuu vuorovaikutus ympäristön kanssa. eli prosessoi tietoja ja muuttaa käyttäytymistä ja elimistön sisäisiä tiloja
Eli
- Hermosto vastaanottaa ärsykkeitä
- Siirtää, yhdistelee ja säilyttää tietoa hermostojen osien välillä
- Käyttäytymisen muutokset eli lihasliikkeet
Dendriitit eli tuojahaarakeet vastaanottaa tietoa ja aksonit eli viejähaarakkeet lähettää tietoa eteenpäin
88
Hermoston rakenne
Hermosto koostuu
1. Keskushermosto
- aivot:
1. Isoaivot (aivolohkot) 2. Väliaivot 3. Taka-aivot
ja selkäydin
2. Ääreishermosto
- Somaattinen: tahdonalaiset liikkeet
- autonominen: säätelee elimistön sisäistä tilaa
-- parasympaattinen:levossa
-- sympaattinen: kriisi, ponnistelu, fyysinen
89
Hermoston tutkimisen menetelmät
TT-kuvaus tietokoneresonanssi (röntgeniin perustuva)
MRI= magneetti resonanssi (tarkka rakenne, harmaa ja valkoinen aine)
EEG=elektroenkefalogrammi eli aivosähkökäyrä
MEG=magnetoenkefalografia =sähköisen toiminnan synnyttämät magneettikentät
PET= verenkiertoon radioaktiivista ainetta, voi seurata aivojen verenkiertoa
fMRI= veren happipitoisuuden muutoksia
90
Lateralisaatio
Kognitiivisten toimintojen painottuminen toiseen aivokuoreen
- Esim. vasen puoli säätelee oikeaa vs.
- eniten lateralisaatiota brocan ja wernicken alueella
91
Havainnon muodostuminen
Ärsykelähtöinen prosessointi: ympäristön ärsykkeet esim katsominen
Skeemalähtöinen prosessointi: Yksilön sisäiset mallit+odotukset vaikuttavat
*toimii vuorovaikutuksessa ja täydentää toisiaan
- Tietoa siirretään aivolta molempiin suuntiin: aistielimistä aivokuorille ja päinvastoin
pätee kaikkiin aisteihin (skeemat)
92
Näkeminen
Valo pupillin linssin läpi-> taittaa valon->verkkokalvolle
linssi auttaa että valoa mahd. paljon foveaan
- Verkkokalvolla on sauva ja tappisoluja
- näköhermo kulkee keskellä, sokea piste
- Ihminen liikuttaa katsetta jotta koko näkökenttä hahmottuu
93
Näkötiedon käsittely
Mikä- ja miten-reitti
- näköjärjestelmä jakautuu kahteen näköaivokuorelta
Mikä
- tunnistaa kohteita, jos ei toimi: visuaalinen agnosia
Miten
- avaruudellinen tieto, kohteiden ja oma sijainti
jos ei toimi: Ataksia
94
Konstanssi
Pyrkimys vakioisuuteen
| - esim. tuoli havaitaan tuolina vaikka näköhavainto muuttuu sitä kiertäessä
95
Tarkkaavaisuus+ tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat tekijät
Välttämätöntä, aivot ei pysty käsitellä kaikkea
- Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: ihminen ohjaa itse tarkkaavaisuuden, Päälakilohkon kautta
- Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: ulkoinen ärsyke esim. kova ääni Ohimolohko
* orientaatioreaktio ja habituaatio, muutossokeus ja tarkkaamattomuussokeus
96
Cocktail-party ilmiö + dikoottinen kuuntelu
Colin Cherry
Dikoottinen kuuntelu:
- kahta eri tarinaa, pitää yrittää keskittyä toiseen ja kertoa sitten siitä mihin ei keskittynyt
- jos kuule oman nimen toisessa tapahtuu cocktailparty-ilmiö ja huomio kiinnittyy siihen
97
Neglect
Oikean päälaenlohkon takaosien vaurio-> ei reagointia vasemmalta jos oikeallakin ärsykkeitä
-> johtuu siitä että tarkkaavaisuus on painottunut oikealle
98
Muistin osat ja toiminta
1. Sensorinen muisti
- vastaanottaa aistiärsykkeet
- kuvamuisti ja kaikumuisti (esim. häh)
-- pieni osa tiedosta eteenpäin
2. Työmuisti
- käytössä nyt, käsittely, ajattelu, päättely
- ainesta verrataan, muokataan, jäsennetää jo oleviin tietoihin
- kapasiteetti 2-5 asiaa, mieltämisyksiköillä enemmän
koostuu osatoiminnoista (4)
1. keskusyksikkö 2. fonologinen silmukka 3.
visuospaattinen lehtiö 4. episodinen puskuri
3. Säilömuisti
- Tiedot, taidot muistot jota ei juuri käytetä mutta tarvitaan
- sisältö&taitomuisti (s=tieto ja episodinen muisti)
99
Mieleenpalautus
| mikä vaikuttaa ja miten
=Tietojen hakeminen takaisin säilömuistista työmuistiin
- huom! mieleenpalauttaminen ja tunnistus erillisiä toimintoja
- Muistin rekonstruktiivisuus
- - mieleenpalauttaessa tiedot/muistot rakentuu uudelleen aka yhdistyy, täydentyy ja muuttuu
- tietoa muistivihjeiden ja sääntöjen avulla, konteksti
100
Muistijälki+ käsittely + mieleenpalautus
Hermosolujen pysyviä reittejä, muuttuu oppimisen/unohtamisen vuoksi
- Eri aivojen osat käsittelee eri informaatiota
- - esim. Brocan alue informaation ylläpito työmuistissa: mieleenpalautus
- Hippokampukset
- -sisältömuisti -> ensin hk sitten muualle
- etuotsalohkot koordinoi muihin osiin tallennettuja tietoja eli aktivoi, arvioi
101
Unohtaminen
- Käsittely ei riittävää, ei pysty palauttaa mieleen
- sisäiset mallit ohjaa huomiota, kaikkea ei huomaa
- SmKtMpMsMp + matkalla voi tapahtua jotain
102
Unohtamiseen liittyvät sairaudet ja vauriot
Anterogradinen amnesia
- ei pysty muistamaan uusia asioita, vanhat muistissa
Alzheimer
- uusien muistikuvien tallennuksen vaikeus, myöhemmin vanhatkin
Retrogradinen
- ei pysty muistamaan vanhoja mutta uudet muistaa
*kaikissa kohdistuu hippikampukseen jaohimolohkojen sisäosiin
103
Kielialueet aivoissa
- Brocan alue
- puheen tuotto, vasen otsalohko
- Brocan afaksia
- tuotto hidasta mutta puhetta ymmärretään
- Wernicken alue
- Puheen ymmärrys, ohimolohkon takaosa
- Wernicken afaksia
- lauseet sekavia, sanat epäsanoja
- vasemmalla puolessa enemmän kielellistä käsittelyä
* aivohalkio- aivokurkiaisen katkaisu
- oikea puolisko, eli kun katsoo vasemmalle ei pysty nimetä
104
Päätöksentekoon vaikuttavat tekijät
- Rationaalinen ajattelu
- Heuristiikat
- Vaihtoehtojen esitys
- Emootiot
*päätösväsymys
105
Heuristiikat
- Saavutettavuusheuristiikka
- Edustavuusheuristiikka
- Ankkurointi
- Vedonlyöjän harha
- Valitse parempi
- Kuuman käden harha
*Ohjaavat jättämään osan informaatiosta huomiotta ja keskittymään riittävän hyvän valinnan tekemiseen
106
Ongelma, ratkaisut
- Tavoite mutta ei ratkaisu
- hyvin määritelty ja avoin ongelma
- Ongelman representaatio
- ratkaisu
- yritys&erehdys, sisäisten mallien käyttö, strategia, resurssit
Ajattelun tyyli
- konvertti vai divergentti
107
Asiantuntijuus
- Tietopohja ja taidot +
- kognitiot
- Laajat mieltämisyksiköt, skeemat, automaatio, hiljainen tieto
- kehittyminen
- kulttuuriin osallistuminen, lähikehityksen vyöhyke, tavoitteellinen harjoittelu, haastetta
108
Emootioden moniuloitteisuus
1. Tunne-elämys
2. Kognitiivinen arviointi
3. Neurofysiologiset reaktiot
4. Tunneilmaisu
5. Toimintavalmius
* toimii yhdessä kaikki
109
Affekti
Tunteiden pohjalla olevia järjestelmiä
- biologinen perusta
- esim. uhkaaviin tilanteisiin reagoiminen
- Affektiivisia järjestelmiä monia -> edistävät lajin selviytymistä
110
Aivojen emootiojärjestelmän osat ja tehtävä
Aivorungon, limbisen järjestelmän ja etuotsalohkon osia
| *rekisteröi ulkoisia ärsykkeitä ja synnyttää kehon sisäisiä tuntemuksia ja kokemuksia
111
Interoseptio
Antonio Damasio
- kehollisten tuntemusten aistimista
- - Syntyy tod. näk. aivorungossa
112
Mantelitumake
Tunteita herättävien ärsykkeiden ja tilanteiden mieleenpainaminen
- esim. pelkoehdollistumisessa aktivoituu
- muiden havainnointi ja pelkoreaktio (taistele-pakene) yhteys hypotalamukseen
113
Tunteiden säätely
Tunteita säädellään etuotsalohkossa - orbitofrontaalisessa osassa
- tietoinen säätely, mitä on järkevä tehdä
esim. tavata ystävä vai lukea kokeeseen
114
Tunteen syntyminen ja tarkentuminen ja tehtävä
- lähtökohta emotionaalinen ärsyke
- Damasion mukaan tärkein tehtävä homeostaasin säilyminen
- Opitaan ehdollistumalla
- Sisäiset mallit ohjaa havaintoja
115
Mitä tarvitaan päätöksen teossa ja mikä siihen vaikuttaa
- emootio ja kognitio ovat tarpeellisia päätöksessä
- esim ihmisen tapaaminen
- onnellisuuskysely + sään vaikutus
- emootiot suuntaa kognitiivista toimintaa
- - e on ns. hälyytys että pitää miettiä
116
Tunteiden vaikutus toiseen ihmisen
- tunteet antaa tietoa toisen tekemisestä
- peilisolut -> empatia
- Duchennen hymy
- tunteet tarttuu ja vastatunteet
117
Greenberg: emootioiden kokeminen
- Ensisijaiset adaptiiviset tunteet
- herää heti, edistää selviytymistä
- Ensisijaiset epäadaptiiviset
- esim. pelko/ahdistus voi lamaannuttaa
- Toissijaiset tunteet
- reaktio muihin tunteisiin / ei tunnisteta ensisijaisia
- Välineelliset tunteet
- tapoja, sosiaaliset tilanteet edellyttää esim. anteeksi
118
Psyykkinen tasapaino ja sen ylläpito
Asioiden käsittely mielessä, tavoite eheä kokemus suhteessa muihin ihmisiin
119
Hallintakeinot
Ayalon
- erilaisia keinoja selvitä tilanteesta
- kognitiivinen, emotionaalinen, luovuus, sosiaalisuus, henkinen ja fyysinen
120
Defenssit
George Vaillant
- tietostamattomia
- Jaetaan adaptiivisuus perusteella
- Kypsät/adaptiiviset defenssit
- sublimaatio, altruismi, arvonkielto
- Neuroottiset
- reaktionmuodostus, älyllistäminen, torjunta
- Kehittymättömät/epäadaptiiviset
- projektio, fantasia, passiivinen aggressio, acting out
- Psykoottiset defenssit
- kieltäminen, vääristäminen, hallusinaatiot
121
Adaptiivinen
Sopeutumista edistävä
122
Mikä säätelee vireystilaa
ulkoiset ärsykkeet, sähkökemiallinen toiminta ja kehon biologiset toiminnot
123
Vireyden säätely ja uni-valverytmi
- Aivoverkosto eli retikulaarijärjestelmä säätelee
- Univaiheet
- kevyt ja syvä uni
- rem-uni
124
Nukkumisen merkitys
- Aivojen toimintojen korjaaja ja eheyttävä
- REM-uni edistää kehitystä
- oppiminen ja muistitoiminnot
- aivojen puhdistus ja aivojen terveyden ylläpito
125
Stressi
- haasteet ylittää voimavarat
- eustressi ja distressi
- Stressin kokemiseen vaikuttavat tekijät
- biologiset, psykologiset ja ympäristö
126
Richard Lazarus: kognitiivinen malli, ihmisen arvio kuormituksessa
1. primaariarvio: tilanteen merkitys, vaikutus
| 2. sekundaari: omat keinot ja voimavarat
127
Mitä tapahtuu stressireaktiossa
- Sympaattinen hermosto aktivoituu-> adrenaliini
| - pitkä ja lyhytkestoinen, eri vaikutuksia
128
Resilienssi
lannistamattomuus, sinnikkyys, joustavuus
129
Kriisit
Kehityskriisi: kehityskulkuun kuuluva, esim. itsenäistyminen, eläke
Elämänkriisi: kuormittava pitkäkestoinen tilanne: sairaus, ero
Äkillinen kriisi: yllättävä, esim onnettomuus
130
Mistä mielenterveys koostuu?
```
Hyvinvoinnin tila
Pystyy toteuttaa itseä
Hallita stressiä
Tuottava työ
Osallisuus
```
131
Mielenterveyden ulottuvuuksia
```
Tyytyväisyys
stressinhallinta
Toimintakyky
Vahvuudet
Myönteiset tunteet
Persoonallisuuden kypsyys/eheys
Sosioemotionaaliset taidot
```
132
Mielenterveyden häiriöt (pääluokat)
Kolme pääluokkaa
1. Mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt
2. Persoonallisuushäiriöt
3. Psykooottiset häiriöt ja skitsofrenia
133
Mielialahäiriöt
Masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
Masennus
- Pitkä alakuloinen mieliala, ei mielihyvää + uupumus
- vaikeus vaihtelee
- Freud: tärkeän ihmissuhteen/kuvitteellisen menetys
- Kohut: minäihanteen saavuttamattomuus
- Lapsuuden tapahtumat, turvaverkko
- hoito terapia ja lääkkeet
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Masennusjaksojen lisäksi maanisia jaksoja, itsetunto ja mieliala korkealla-> hullut päätökset
- Lääkkeet
134
Ahdistuneisuushäiriöt
- Ahdistuessa autonominen hermosto aktivoituu
Paniikkihäiriö
- Paniikki, ahdistuksen tunne, kontrollin menetyksen pelko
- kohtauksia, interoseptio = kehotietoisuuden herkkyys eli tulkitaan kehon reaktioita ja tulkitsee paniikkikohtaukseksi -> nostaa riskiä
- osittain periytyvää
Sosiaalisten tilanteiden pelko
- vuorovaikutus ahdistaa, rajoittaa elämää
- osittain perinnöllistä, opitaan myös ehdollistumalla
Fobia
- tiettyyn asiaan kohdistuva pelko
- voi olla realistinen tai ei, ehdollistuminen vaikuttaa
Pakko-oireinen häiriö
- pakkoajatukset/toiminnot
- itsellekkin epämiellyttävää
- usein toiminnaohjauksen häiriöitä
*kaikkiin saatavilla lääkehoitoa ja käyttäytymisterapioita
135
Persoonallisuushäiriöt
- Pitkäaikaisia, pysyviä, normeista poikkeavaa käytöstä, haittaa sopeutumista
- usein lapsuudesta -> hoiva+vuorovaikutus häiriintynyt
Jaetaan kolmeen ryhmään
1. Outous ja erikoisuus
2. tunne-elämä/ epävakaat piirteet
3. Pelot ja ahdistuneisuus
- Usein puolutstetaan kieltämällä ja projisoimalla, vääristely
136
Psykoottiset häiriöt & skitsofrenia
Psykoosi
- tietoisuuden tila muuttunut, ei tiedä mikä on totta
- hallusinaatiot, harhaluulot
Skitsofrenia
- Pitkäkestoinen ja vakva
- Aivojen säätelyhäiriö
- Geneettiset tekijät altistaa + tietyt tekijät voi laukaista
- Positiivisia oireita(hallusinaatiot, harhat, puheen sekavuus) ja negatiivisia (puutteet psyykkisissä toiminnoissa: puhe, tunne-elämä)
137
Mielenterveyden häiriöiden syyt
- Periytyvyys ja ympäristö
- y voi laukaista, kotona ei turvaa
- Keskushermoston toiminnan poikkeukset
- Mielensisäiset ristiriidat
- tiedostamattomat mielen ristiriidat, traumat
- Kulttuuri vaikuttaa
- esim. suomenruotsalaiset terveempiä
138
Psykoterapia
- Tavoitteena psyykkisten häiriöiden tai elämäntilanteen kärsimyksen lievitys
- sen avulla voi tukea psyykkistä kehitystä ja löytää voimavaroja
- integratiivista eli yhdistellään toimintatapoja
- vuorovaikutussuhde, lähikehityksen vyöhyke, empatia, yms.
- käytetään myös transferenssiä eli tunteen siirtoa
139
Psykodynaaminen teoria
Sigmund Freud
- Psykoanalyysi: psyykkisten häiriöiden pitkäkestoinen ja intensiivinen hoito
- yksilöterapia: tavoitteena selvittää syvälisesti
- Mielen tasot tietoinen, tiedostamaton ja esitietoinen
- terapiassa tutkitaan tiedostamatonta
- Transferenssi
- tunteensiirto eli kokee esim. terapeutin uhkaavana jos kokee muutkin
- vastatransferenssi eli terapeutti tarkkailee omaa toimintaa. Tuntee potilaan tunteita
- Objektisuhdeteoria
- heijastetaan muihin mielikuvia -> toistamispakko
- Persoonallisuuden rakenne eli (ID, ego, superego)
- voi olla ongelmaa tasapainossa
- Defenssit auttavat
140
Objektisuhdeteoria
Kuvaa varhaisia vuorovaikutussuhteita
1) vauva muodostaa kokemuksen objektista joka on erillinen itsestä
2) Oppii ylläpitämään mielikuvaa esim. erotilanteessa
3) nuoruusiän itsenäistyminen (toinen yksilöityminen)
141
Kognitiivinen psykoterapia
Painotus käyttäytyminen, ajattelumallien ja suuntautumistavat
Kehitys kolmessa aallossa
1) käyttäytymisen tutkiminen, behabiorismin pohjalta
- ehdollistuminen, väline-ehdollistuminen, (vahvistuminen/väheneminen) mallioppiminen
2) Automaattiset ajatukset, tunteet, reaktiot ja toiminta yhteydessä toisiinsa (esim. stressi ja varmistelu)
- perususkomukset vaikuttaa
3) Korostettiin terapeuttista työskentelyä, rauhallista havainnointia ja suhdetta mieleen
- hyväksyvä tietoinen läsnäolo esim. hengitys
- hankalien tunnetilojen hyväksyntä
* arvioita
- kohdistuu tiettyyn asiaan, joskus tarvii laajaa käsittelyä
- painotetaan järkeä, tietoisuutta ja hallintaa mutta ei tunteita
142
Persoonallisuuden kolme tasoa
Dan MacAdams
1. Tilanteisiin reagoiva ihminen
- ihminen suhteessa muihin, ärsykkeisiin reagointi
2. Suunitelmia toteuttava ihminen
- motiivit, arvot, suunnitelmat
3. Tarinaansa kertova ihminen
- identiteetti ja elämäntarina
143
MItä eri asioita liittyy siihen että tunnistaa itsensä erillisenä muista ja pystyy havainnoida omia ajatuksia ja kokemuksia?
Subjektiminä: aistii, tuntee, ajattelee, toimii
| Objektiminä: Minäkäsitys, itsetunto, identiteetti
144
Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus
1. Reaktiivinen: reagoi geneettisten taipumusten pohjalta
2. Evokatiivinen: piirteet herättää reaktion ympäristössä
3. Proaktiivinen: Yksilön päätökset missä elää
- Geenit ja ympäristö vaikuttaa toisiinsa, vanhemmat myös tukee
- > piirteet vahvistuu
145
Ihmisen tutkiminen
- Subjektiivista kokemusta ei voi tajuta objektiivisesti
- Kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tutkimus
- Voi tutkia: haastattelul, itsearvio,havainnot, testit, tieto
- reliabiliteetti, validiteetti, standardoitu
146
Buss&Plom kriteerit temperamenttipiirteille
1. Esiintyy myös eläimillä
2. Pysyvä, ei muutu
3. Perinnöllisyys
4. Varhain havaittavissa
5. Riippumattomia muista tekijöistä
- > emotionaalisuus, aktiivisuus, sosiaalisuus
147
Temperamentin pysyvyys
- Thomas ja Chess vauvojen temperamentti
- Kagan koe välittömistä ja estyneistä
- mantelitumakkeen aktivaaatio estyneillä
148
Piirre
Ihmisen suhteellisen pysyvä tapa ajatella, tuntea ja toimia
1. tapoja ajatella tuntea, toimia
2. yksilöt eroaa piirteiltä
3. piirrettä voi olla eri määrä
4. melko pysyviä
5. säännöllisyys, yleisyys ja johdonmukaisuus
149
Piirreteoriat
Cattelin 16 piirteen teoria
Eysenckin kolmen piirteen teoria
Grayn BAS/BIS teoria
Costa ja McCrae BIG FIVE: NESTA
150
Sosiokognitiivinen teoria
```
Albert Bandura
- Painottaa yksilön aktiivisuutta
- aikaisempien kokemusten merkitys
-Perustana vastavuoroisten vaikutusten malli
sisäiset tekijät käytös ympäristö
- Pystyvyysuskomukset vaikuttavat myöskin suuresti
- attribuutiot
neljä tekijää jotka vaikuttavat uskomuksiin
1. Pystyvyyden kokemukset
2. Mallioppiminen ja sijaiskokemukset
3.Palaute ja kannustus
4. Kehon tila ja affektit
```
151
Persoonalisuus sisäisten mallien valossa
Guidano ja Liotti
- persoonallisuutta kuvataan itseä ja todellisuutta koskevina skeemoina- yksilö jäsentää koekmuksia ja ohjaa toimintaa
Koostuu neljästä tasosta
1) Sanaton taso: toiminta asenteet, varhain, ennenkun alkaa puhua
2) Suojaava taso: minäkuvan ja identiteetin ylläpito, defenssit
3) Pintataso: sanallistettavat käsitykset itsestä, henk.koht. identiteetti
4) Maailmankuva ja realiteettimallit: säännöt jotka ohjaavat maailmankuvan muodostumista=realiteettimallit, rajaavat sitä mikä otetaan osaksi itseä
152
Psyykeen rakenne
ID, Ego ja SuperEgo
153
Ambivalenssi
Ristiriitaiset tunteet, toiveet ja ajatukset
- hankala käsitellä yhtäaikaa, usein käsitellään helppoa
- torjuttu puoli usein ilmenee käytöksessä esim. koulu ja kaverin auttaminen
154
Persoonallisuuden kypsyys
```
Itsetuntemus
Defenssit
Elämäntarinan hyväksyntä
Ristiriitojen sieto
kyky rakastaa, työskennellä ja nauttia
```
155
Tarvehierarkia
Maslow
| pyramidin muodossa, edellinen asia pitää olla saavutettuna ennenkun voi saada ylemmän
156
Postiivinen psykologia
Seligman ja Csikszentmihalyi (flow)
Perinteinen psyka ei tuota tarpeeksi tietoa siitä miksi elämä on elämisen arvoista
- seligman hyvet ja onnellisuuteen liittyvät asiat
157
Optimismi
- Suht pysyvä yleistynyt odotus hyvästä lopputuloksesta
- Strateginen optimismi: ei mietitä ennen suoritusta, myönteiset realistiset mielikuvat
- Epärealistinen optimismi: yliarviointi
- Defensiivinen pessimisti: odotukset matalalla, mietitään kielteisiä tuloksia, tulokset kuitenkin hyviä
158
Älykkyys
selittää yksilöiden välisiä eroja
| Ei pelkästään tiedon määrä vaan valmius ratkaista ongelmia
159
Älykkyystestejä
Binet-Simon: älykkyysosamäärä
| Wechsler: WAIS, standardoitu, normaalijakauma, gaussi
160
Älykkyyden eri muotoja ja teorioita siitä
Spearman: Yleinen(abstrakti päättelykyky), joustava (ongelma ja päättelykyky) ja kiteytynyt älykkyys (muistissa oleva tieto)
Teoriaa tuetaan mutta tutkimuksessa havaittiin kielillistä älykkyyttä, hahmotuskykyä ja mentaalista rotaatiota -> sopii käsitykseen lateralisaatiosta
Sternberg: Älykkyyden määrittely perustuu siihen mihin sitä tarvitaan
- älykkyyttä on: analyyttistä, käytännöllistä luovaa
Gardnerin moniälykkyysmalli:laajentaa älykkyyden käsitettä ja haastaa ajatuksen älykkyysosamäärästä ja yleisestä älykkyydestä
- kielellinen, loogis-matemaattinen, musikaalinen, kehollis-kinesteettinen, varuudellienn, interpersoonallinen, intrapersoonallinen
161
Älykkyyteen vaikuttavat tekijät
- Sosioekonominen asema
- työmuistin toiminta ja toiminnanohjaus (aktivaatio älykkäillä)
- Uskomukset ja sisäiset mallit vaikuttaa suoriutumiseen
162
Ryhmän toiminta
- Tärkeää yhteiset toimintatavat
- motivaatio ja koordinaatiohukka
- Normit
- koheesio
- Roolit ryhmässä
- Johtajat
- ryhmäpolarisaatio
163
Ryhmäpolarisaatio ja konformisuus
Vastausten keskiarvo siirtyy/polarisoituu siihen suuntaan missä enemmistön kanta oli jo
Konformisuus on enemmistöön näkemyksiin mukautumista
164
Ryhmien välinen toiminta ja stereotypiat
- Sosiaalinen identiteetti liittyy tiettyyn ryhmään
- sisäryhmä se mihin kokeee samaistuvansa
arvioita muista ohjaa stereotypiat
- helpottavat toimintaa, pystyy ennakoida muiden toimintaa
- itseään toteuttava ennuste
- stereotypiat ohjaa toimimaaan tietyllä tapaa
165
Miksi omaa ryhmää suositaan
- Realistisen konfliktin teoria ja samojen resurssien havittelu
- suhteellisen deprivaation teoria: jos ennen ollut enemmän jotain sitä pitäisi olla nytkin
- sosiaalisen identiteetin teoria
- uhkateoria
- Attribuutiot
166
Kulttuurien väliset erot ja ulottuvuudet
Hofstede
1.kulttuurin valtaetäisuus 2. individualismi ja kollektivismi 3. epävarmuuden välttäminen 4. maskuliinisuus-feminiinisyys
Schwartz
kulttuurin arvot
1. korostetaanko henk.koht vai yhteisön eroja
2. ollaanko avoimia muutokselle vai pysytäänkö vanhassa
*yksilö/yhteisöllisyys
167
Aggressiivisuus
Tahallinen, vahingoittava käyttäytyminen tai uhkaaminen
- väkivalta, emotionallinen, instrumentaalinen, frustraatio-aggressio
- Banduran sosiokognitiivinen teoria korostaa aikaisempia kokemuksia ja oppimista aggresiivisuuden kehityksessä
168
Altruismi
Toista hyödyttävä pyyteetön toiminta
- Vastavuoroinen altruismi: jos ei tarjoa apua ei saa itsekkään
- Yleistetty vaihto: vastavuoroisuutta edellyttävä auttaminen, koko yhteisön tasolla
- Prososiaalisuus: toista hyödyttävä, vapaehtoinen toiminta
169
Empatia
Tunnekokemus, että ymmärtää toisen tunteen
- Epämukavuuden helpottamismalli
-ihminen auttaa lieventääkseen omaa ahdistusta joka
tulee toisen kärsimyksestä
-Empatiateoria
- halutaan auttaa jotta toisen olo paranee
170
Tilanteen vaikututs auttamiseen
- Ohikulkija vaikutus: avun saannin todennäköisyys pienenee mitä enemmän ihmisiä paikalla
- Joukkoharha: yksilöt ei tuo näkemystä esille koska kuvittelee olevansa ainoita näkee asian niin
- Vastuunhajaantuminen: kaikki tulkitsee että omalla toiminnalla ei ole merkitystä
- Arviointiarkuus: yksilö pelkää että hän on arvioinut väärin ja muiden reaktiota
