Psykologia Yo Poimintoja Flashcards
Psykologian yokirjoituksiin (389 cards)
1
Q
Ainsworthin kiintymyssuhdeteoriassa kiintymysmallit
A
Turvallinen, välttelevät, ristiriitainen, jäsentymätön
2
Q
Tutki Suomessa aikuisten kiintymyssuhdemalleja
A
Männikkö
3
Q
Ikä jolle Ainsworthin vierastilannemenetelmä sopii
A
12-20kk
4
Q
Greenbergin kritiikki Ainsworthin vierastilannemenetelmälle
A
Olemassa vältteleviä ja ristiriitaisia jotka eivät turvattomia
5
Q
Liisa Keltikangas-Järvinen alle 4v tunnesäätelystä
A
Ei siedä turhautumista, vähitellen aikuisen kanssa emotionaalinen kontrolli paranee
6
Q
Vygotsky lapsen itsesäätelykyvyistä
A
Kehittyvät sosiokulttuurisen ympäristön avulla lähikehityksen vyöhykkeessä
7
Q
Temperamentin ja itsesäätelyn yhteys
A
Esim impulsiivinen joutuu kehittämään enemmän
8
Q
Milloin mentalisaatio
A
4-6v
9
Q
Mentalisaatio
A
Oman ja toisten käyttäytymisen taustalla olevien mielentilojen ymmärtäminen
10
Q
Mentalisaation kehitykseen vaikuttavat..
A
Varh vuorovaikutussuhde, leikki
11
Q
Identiteetin osatekijöitä
A
Sukupuoli, seksuaali, henkkoht, sos, kulttuuri
12
Q
Marcia identiteetin vaiheet
A
Epäselvä, lainanneeet, etsintävaihe, saavuttaneet
13
Q
Kyselykaudet
A
Mikä 2.ikävuoden lopulla, miksi 3-6v
14
Q
Jokeltelu alkaa
A
6kk
15
Q
Sanojen tunnistaminen alkaa
A
8-10kk
16
Q
Vygotsky puheen kehityksen vaiheet
A
- Sos. Eli ulkoinen puhe
- Egosentrinen puhe 3-6v
- Sisäinen puhe eli ajattelu
17
Q
Kogn kehityksen vaiheet piaget
A
- Sensomotorinen 0-2v
- Esioperationaalinen 2-6v
- Konkreettisten operaatioiden 6-12v
- Formaalisten operaatioiden 12-
- Lisäys: postformaali
18
Q
Operaatio Piagetilla
A
Mielensisäinen toiminto, jossa lapsi voi mielessään kelata tapahtumaa eestaas
19
Q
Piaget: leikin vaiheet
A
- Harjoitusleikki ja esineleikki
- Symbolifunktio
- Roolileikki
- Sääntöleikki eskari-
20
Q
Kontruktivistinen oppimiskäsitys
A
Ihminen yhdistää uusia tietoja uusiksi kokonaisuuksiksi, aktiivinen toiminta, tiedon rakentaminen ja luominen
21
Q
Kielen ja ajattelun kehityksen vaiheet Piaget
A
- Sanat
- Ajattelu
- Vuorovaikutus toisiin
22
Q
Lähikehityksen vyöhykkeen pedagoginen sovellus
A
Scaffolding
23
Q
Psykososiaalinen -käsitteen alkuperä
A
70-l psykoanalyyttisesti orientoitunut psykiatria
24
Q
Kohlbergin ja Piagetin teorioiden yhteys
A
- kohlbergin teoria jjjjatkep iagetin teorialle
- kognitiivinen viitekehys
- vaiheittaisuus
25
Moraalin kehityksen tasot Kohlbergilla
- esisovinnainen
- sovinnainen
- periaatteellinen
26
Kritiikki Kohlbergin moraaliteoriaa kohtaan
- ei huomioi kulttuurin arvoja
| - sukupuolisidonnainen
27
Daniel Sternin teorian kokevan minän vaihe
```
0-2kk
Perustarpeiden ilmaisu
Uudet elämykset
Valmiudet vuorovaikutukseen
Kiinnostus ihmiskasvoihin
Itku keskeinen, monia merkityksiä
Hoitajan kyky vastata itkuun
```
28
Daniel Sternin teoriassa 2-3kk vaihe
Ydinminä
- kokemus itsestä
- kokemus kehosta, kehonkaava, kosketus!
- kokemus tunteista
- kokemus toisesta ihmisestä
- kokemus omasta tavoitteellisesta toiminnasta (pään kääntäminen)
29
Vuorovaikutuksellisen minän vaihe sternillä
3-6kk
- tarkkaavaisuus ihmisiin
- vastavuoroisuuden periaate eli vanhempi ymmärtää mitä vauva viestii ja vauva kokee, että voi vaikuttaa
sosiaalinen mallintaminen:
vauva tarkkailee toisen ihmisen tunneraktioita ja päättelee niiden pohjalta, kuinka hänen tulisi suhtautua uuteen tilanteeseen
30
Sternin subjektiivisen minän vaihe
7-9kk
- oman ja esim äidin mielen erottaminen
- itsen erottaminen muista
- mielen teoria alkaa kehittyä
- toiminnan ja kokemusten subjekti
- jakaa huomion esim lelusta
- tärkeää tunteiden yhteensoinnutus eli vanhempi tulkitsee vauvan viestejä
- tuttujen erottaminen muista, vierastaminen
31
Sternin teorian viimeiset vaiheet
Kielellinen minä 15kk
- symbolifunktio
- siirtymäobjektit
Kertova minä 3v
- pukee elämän ja kokemukset sanoiksi
- alkaa usein uhmaiällä
32
Sternin koulukunta
Psykoanalyyttinen
33
Sternillä keskeistä
Lapsen kokemus, vuorovaikutus
34
Sternin teorian vaiheet
1. Kokeva minä 0-2kk
2. Ydinminä 2-3kk
3. Vuorovaikutuksellinen minä 3-6kk
4. Subjektiivinen minä 7-9kk
5. Kielellinen minä 15kk
6. Kertova minä 3v
35
Eriksonin mukaan ihmisen olemassaololle välttämättömät 3 osa-aluetta
- biologinen
- psyykkinen
- yhteisöllinen
36
Eriksonin psykososiaalisen kehityksen vaiheet
1. Vauvaikä 0-2v perusluottamus-epäluottamus
2. Varhaislapsuus 2-3v itsenäisyys-häpeä
3. Leikki-ikä 3-6v aloitteellisuus-syyllisyys
4. Kouluikä 7-12v ahkeruus-alemmuus
5. Nuoruus 12-20v identiteetti-roolien hajaannus
6. Varh aik 20-35v läheisyys-eristäytyminen
7. Keski-ikä 35-65v tuottavuus-lamaannus
8. Vanhuus 65- minän eheys -epätoivo
37
Baumrindin näkemys persoonallisuuden synnystä
Persoonallisuus muovautuu kasvatusmallin mukaan
38
Baumrind: kasvatusmallit
- määräävä
- salliva
- auktoriteettiin perustuva
39
Hermoston pääjako
Keskus ja ääreis
40
Keskushermoston jako
Aivot, selkäydin
41
Ääreishermoston jako
Somaattinen ja autonominen
42
Hermosolu eli
Neuroni
43
Tukisolu eli
Gliasolu
44
Välittäjäaine eli
Transmitteri
45
Solurako eli
Synapsi
46
Sentraalinen hermosto
Keskushermosto
47
Periferinen hermosto
Ääreishermosto
48
Selkäytimen tehtävä
Välittää viestejä aivojen ja ääreishermoston välillä
49
Miten neuronit erikoistuvat
Sen perusteella, miten geenit ohjaa niiden proteiininmuodostusta
50
Gliasolujen tehtävät
- solujen hajoamistuotteiden käsittely
- synapsien eristäminen toisistaan
- myeliinituppien muodostus
51
Huolehtivat myeliinituppien muodostumisesta keskushermostossa
Oligodendrosyytit
52
Neurotransmitterien tehtävä
Hermosolujen välinen kemiallinen tiedonsiirto
53
Neurotransmitterien perusjako
Ehkäisevät eli inhiboivat ja kiihdyttävät eli eksitoivat
54
Pienet kalvon muodostamat pussit, joihin välittäjäaine varastoidaan
Synaptiset rakkulat
55
Mihin välittäjäaine kulkeutuu synapsista?
Postsynaptisen hermosolun dendriitin reseptorimolekyyliin
56
Sentraalisen hermoston pääjako
Aivot ja selkäydin
57
Aivojen perusjako
Isot aivot, pikkuaivot, aivorunko
58
Aivokuori eli
Korteksi
59
Aivojen puoliskot eli
Hemisfäärit
60
Aivokurkiainen eli
Corpus callosum
61
Aivopuoliskojen ristiinkytkennän periaate
Oik aivopuolisko vastaanottaa aistitietoa vas puolelta kehoa ja hallitsee vas puolen lihaksia
62
Selkäytimen tehtävät
Refleksit, liike-ja tuntohermoradat eli tieto aivojen ja muun kehon välillä
63
Aivorungon tehtävät
Vireys ja peruselintoiminnot, väliasema aivojen ja muun hermoston välillä
64
Aivorungon osat
Väliaivot, keskiaivot, aivoverkosto, aivosilta, ydinjatkos
65
Väliaivojen osia
Hypotalamus, talamus
66
Lateralisaatio
Osa toiminnoista keskittynyt jompaankumpaan aivopuoliskoon
67
Afasiat eli
Kielellisen tiedon käsittelyn ja puheen tuottamisen vaikeudet
68
Puheen tuottamisen häiriö
Brocan afasia, vas otsalohko
69
Wernicken afasia
Vas ohimolohko
| Puhuminen onnistuu mutta merkityksetöntä
70
Brocan ja wernicken alueiden yhteysvaurio
Konduktioafasia
| Toistaminen vaikeaa, ajatusvirheet
71
Oik hemisfäärin tehtäviä
- avaruudellinen hahmotus
- etäisyydet ja suunnat
- silmän ja käden yhteistyö
- ilmeiden tunnistaminen
- puheen intonaatio
72
Alkoholin vaikutus aivoissa perustuu
Lisää estävien ja estää kiihottavien välittäjäaineiden toimintaa
73
Aivoalueet joiden toimintaan alkoholi erit vaikuttaa
Kuorikerros ja pikkuaivot
74
Humalatila hermostollisessa mielessä
Eksitoivien ja inhiboivien välittäjäaineiden epätasapainotila
75
Isojen aivojen lohkot
Frontaalilohko eli otsalohko
Parietaalilohko eli päälakilohko
Temporaali eli ohimolohko
Okkipitaali eli takaraivolohko
76
Ohimolohkon tehtäviä
Puhe, kuulo, tunteet, muisti, näkö
77
Päälakilohkon tehtäviä
Kehosta tulevan tiedon käsittely
78
Otsalohkon tehtäviä
Toiminnansuunnittelu
Tunteiden tulkinta
Liikkeiden säätely
Muisti
79
3 pääassosiaatioaluetta
- monimutkainen motoriikka prefrontaalisella
- ympäristön hahmottaminen ja puhe parietaalisella
- muisti, tunteet, motivaatio limbisellä
80
Somaattisen hermoston tehtävät
Viestit aistimista keskushermostoon ja sieltä lihaksiin ja elimistöön eli nousevat ja laskevat radat
81
Plastisiteetti eli
Aivojen muovautuvuus
82
Fysiologinen psykologia
Vaikutetaan suoraan aivoihin ja hermostoon ja tutkitaan mitä tutkittava kokee
83
Tekniikka jolla saadaan tietoa aivopuoliskojen lateralisaatiosta
WADA-tekniikka, toinen aivopuolisko hiljennetään
84
Rakenteellisia aivokuvantamismenetelmiä
- MRI (magneetti)
- CT (kerros, röngten)
- PET (radioaktiivinen merkkiaine)
85
Psykofysiologisia, toiminnallisia, aivokuvantamismenetelmiä
- MEG
- EEG
- FMRI (Magneetti, verenkierto)
86
Aistijärjestelmän pääjako
Kauko-ja lähiaistit
87
Aistitiedon kahdenlainen käsittely aivoissa
Hierarkinen ja rinnakkainen
88
Talamuksen merkitys aistitoiminnoissa
Välittää muut paitsi hajun aivokuorelle
89
Primaarit aistialueet ja sijoittuminen
Liike, otsalohko
Tunto, päälakilohko
Kuulo, ohimolohko
Näkö, takaraivolohko
90
Mihin lähiaistit reagoivat?
Kehon sis. tilaan, esim. liike-ja tasapainoaisti
91
Miten ääni syntyy
Kun ilman värähtely muuttuu korvassa hermosolujen sähköisiksi signaaleiksi ja kulkee aivojen kuuloalueelle ohimolohkoon
92
Miten hajuaistimus menee aivoissa
Suoraan limbiseen järjestelmäään
93
Kaksi visuaalista järjestelmää, joihin tieto kulkee primaarilta näköalueelta
Mikä (ventraalinen, ohimo)
| Missä (dorsaalinen, päälaen)
94
Tietoisuuden ja tajunnan ero
Tietoisuus on kullakin hetkellä koetut aistimukset, elämykset, ajatukset, tietoisuus itsestä ja ympäristöstä, liittyy valvetilaan, tarkkaavaisuus valikoi mitä tietoisuuteen tule
Tajunta on laajempi käsite sis tietoinen tila ja ajatukset ja tunteet, primaarinen (omakohtainen) ja reflektiivinen (tarkasteltu) tajunta
95
Tietoisuuteen vaikuttavia aivo-osia
Mm frontaali aivokuori, motorinen alue, näköaivokuori, talamus (tarkkaavaisuus, ärsykkeet), hippokampus (muistot)
96
Reflektiivinen tajunta eli kyky tarkastella itseä, tietoista ajattelua, kehittyy
1,5v
97
Edellytys että voimme kokea psykologisen todellisuuden
Tajunta
98
Tarkkaavaisuus =
Huomion kohdentuminen tiettyyn kohteeseen
99
Tarkkaavaisuuden kohdentumiseen vaikuttavia asioita
- vireystila
- mieliala
- tunteet
- tavoitteellinen toiminta
- ympäristön ärsykkeet
100
Malli joka kuvaa maailmankuvan vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja havaitsemiseen
Neisserin havaintokehä
101
Tarkkaavaisuuden kohdentumisen mekanismit
- suuntautumis-eli orientaatiorefleksi
- automatisoitunut tarkkaavaisuus
(Perustuu säilömuistiin, yliopittu, ei vaadi tarkkaavaisuutta)
- tarkkaavaisuuden tahdonalainen säätely
102
Tarkkaavaisuuden muodot
- kohdistettu
- pitkäkestoinen
- valikoiva
- vuorotteleva
- jaettu
103
Tarkkaavaisuuden osatekijät
- suuntaaminen eli keskittyminen
- jakamisen kyky
- valikointikyky
- ylläpitäminen eli jatkuvuus
- siirtäminen
104
Tarkkaavaisuuden suodatinteoria
Broadbent, suodatin päästää tietoiseen käsittelyyn vain yhden ärsykkeen kerrallaan
105
Treismanin koe
Kuulokkeista eri korviin eri sanoma, vaihtoivat kesken kokeen paikkaa mikä huomattiin eli suodatin ei täysin torju sivusanomaa, vain vaimentaa sen.
106
Mihin Treismanin tarkkaavaisuuden vaimennus perustuu?
Mentaalinen sanakirja, muistissa tunnistusjärjestelmä itselle merkityksellisille sanoille, kullakin oma merkityksellisten assosiaatioiden verkko
107
Deutch & Deutchin teoria
Myöhäisen valinnan teoria. tarkkaillut ja ei-tarkkaillut viestit täydellisesti käsittelyssämme, sen sisältöä että merkitystä myöten. Vasta viestin kuultuamme, me voisimme päättää siitä, kumman viesteistä valitsemme tietoisuuteemme. Tätä on kuitenkin sanottu hyvin epätarkoituksenmukaiseksi teoriaksi, koska se käsittelisi tarkasti myös ne tiedot jotka ovat meidän oman toimintamme kannalta tarpeettomia.
108
Jaetun tarkkaavaisuuden resurssiteoriat
Tehtävän vaativuus sitoo käytössä olevaa tarkkaavaisuutta. Jos tehtävä vaikea, resursseja ei jää muuhun. Tarkkaavaisuutta ei voi tehokkaasti jakaa kahden samantyyppisen tehtävän kesken vaikka yliopittuja, koska kuormittavat samaa prosessointijärjestelmää
109
Havaitseminen
Psyykkinen tapahtuma, jossa aistien välityksellä saadaan tietoa ympäristöstä ja oman elimistön tilasta
110
Havainto =
Aistien välittämän tiedon varassa syntyvä elämys havaitsemisen kohteesta
111
Havaintokynnys
Heikoin ärsyke, jonka aistit havaitsevat
112
Sensorinen adaptaatio
Sopeutuminen vallitsevaan ärsykeympäristöön
113
Aistimus vs havainto
Aistimus syntyy aistielimen vastaanottaessa aistiärsykkeen. Havainto syntyy kun aistimus tulkitaan ja jäsennetään keskushermostossa, eli tulkitaan muistitiedon ja oman tulkintatavan mukaisesti
114
Havaintoharhat
Ulkoisen ärsykkeen havaitseminen väärin, aivot pyrkivät autom jäsentämään havaintoa järkevästi(mielekkyysperiaate)
115
Havaintojen syntyä ohjaavat
- sisäiset mallit
- havaintokonstanssit
- hahmolait
- syvyysvihjeet
116
Syvyyshavainnon syntyyn vaikuttavat vihjeet
- monokulaariset
- binokulaariset
- okulomotoriset
117
Stereopsis
Kyky kolmiulotteiseen näkemiseen
118
Syvyyden havaitsemisen monokulaariset vihjeet
- suhteellinen koko
- lineaariperspektiivi
- tekstuurin tihentyminen
- ilman aiheuttama utuisuus
- lähempi peittää kauemman eli okkluusio
- suhteelliset liikenopeudet
119
Binokulaarinen dispariteetti
Eroavuus kahden silmän verkkokalvoille tulevissa kuvissa
120
3-vaiheinen tapahtuma, jossa ärsyke muuttuu havainnoksi
1. Vastaanotto (fyysinen energia saapuu reseptoreihin)
2. Muuntaminen (fyysinen energia sähkökemialliseksi neuroneissa)
3. Koodaus. Sähkökemiallinen viesti neuronaissa muuttuu viestiksi aivoissa
121
Verkkokalvo eli
Retina
122
Keskellä retinaa on
Tarkkaan näköön erikoistunut fovea
123
Sokea piste
Kohta verkkokalvossa jossa ei ole aistisoluja, näköhermo alkaa
124
Koe jolla tutkittiin syvyysnäköä
Gibson ja Walk: näköjyrkännekoe
125
Syvyysnäön kehittyminen
Synnynnäistä, mutta kehittyy kokemuksen myötä (konttaaminen..)
126
Reseptorisolujen sijoittuminen verkkokalvolla
Tapit (värit, tarkka) keskellä, sauvat laidoilla
127
Agnosia
Havaintotoiminnon häiriöt
128
Agnosiatyypit
Visuaalinen, auditiivinen, taktiilinen, yhdistelyagnosia, prosopagnosia, neglect
129
Välittää aistielimille saapuvan tiedon aivoille
Hermorata
130
Alue jolle aistitieto saapuu aivoissa
Talamuksen jälkeen primaari sensorinen alue
131
McGurk-efekti
Aistien integraation, esim kasvot ja ääni eri tavu
132
Mitä bartlettin pöllösarja havainnollisti
Muistin rekonstruktiivisuutta
133
Aistimuisti jaetaan
Ikoni, kaiku, kosketus
134
Millä perusteella aistimuistista siirtyy tieto työmuistiin
Tarkkavaisuuden kiinnittymisen kautta
135
Mitä työmuistissa käsitellään?
Säilömuistista haettua tai aisteilta saatua tietoa
136
Työmuistin osat
Keskusyksikkö, episodinen , fonologinen silmukka, visuaalisspatiaalinen lehtiö
137
Pitkäkestoisen muistin osat
Deklaratiivinen (semanttinen, episodinen)
| Proseduraalinen (taidot)
138
Mikä jakaa muistettavan sisällön oikeisiin paikkoihin?
Hippokampus
139
Missä työmuistin keskusyksikkö sijaitsee?
Otsalohkolla
140
Mikä varmistaa ettei episodista muistijälkeä luulla tämän hetken tapahtumaksi?
Otsalohko
141
Amnesia=
Muistin häiriöt
142
Muistihäiriötyypit
Retrogradinen amnesia
Anterogradinen
Posttraumaattinen
Dissosiatiivinen
143
Unohtaminen psykoanalyysissa
Repressio eli torjunta, defenssi
144
3 tapaa jolla synapsit muuttuvat oppimisessa
- pre-ja postsynaptisten solukalvojen pinta-ala kasvaa
- postsynaptisen potentiaalin kesto pitenee
- neuronien laukeamiskynnys alenee
145
Miksi hippokampus muistamisessa välttämätön?
- Kestokorostuminen siellä
| - siirtää tietoa aivokuorelle ylläpitämällä niitä jopa viikkoja
146
2 oppimisen tapaa neurotieteen näkökulmasta
Assosiatiivinen ja ei-assosiatiivinen
147
Ei-assosiatiivisen oppimisen muotoja
Sensitaatio (hermosolu herkistyy syötteelle ja vie sitä eteenpäin pienestäkin syötteestä) ja habituaatio (hermosolu tottuu saamaansa syötteeseen, ei vie eteenpäin)
148
Assosiatiivinen oppiminen
Hermosolu saa samanaikaisia syötteitä useammasta hermosolusta
149
Eksplisiittinen ja implisiittinen muisti
Eksplisiittinen: voidaan kertoa, nimetä..
Implisiittinen: ei voi sanoin kuvata
150
Symbolifunktio
Esittävien yleisten merkkien eli symbolien käyttö yksilöiden välisen kommunikoinnin välineenä. Tärkein ilmenemismuoto puhuttu/kirjoitettu kieli, sopimuksenvaraista,erottaa eläimistä
151
Chomskyn universaalin kieliopin teoria
Vastusti behavioristien näkemystä kielen oppimisesta. Olemassa joukko muuttumattomia biologisperäisiä kielellisiä kategorioita, jotka geneettisesti määräytyneitä
152
Kahnemanin päätöksentekomalli
1. Nopea systeemi
2. Hidas systeemi
Vuoropuhelussa keskenään
153
Kognitiivisten vinoumien synty Kahnemanin mukaan
Nopea ja intuitiivinen systeemi tuottaa automaattisia vastauksia silloin, kun looginen pohdinta olisi tarkoituksenmukaisempaa
154
Hahmopsykologinen koe ongelmaratkaisusta
Köhlerin apinakoe, oivallus perustuu ongelman uudelleen hahmottamiselle
155
Mitä yhteistä Liisa Keltikangas-järvisellä ja Vygotskylla?
Molempien mukaan lapsi tarvitsee tunnesäätelyyn muiden apua. Keltikangas-Järvisen mukaan alle 4v ei kestä turhautumista, tarvitsee aikuista sen oppimiseen. Vygotskyn mukaan lapsen itsesäätely kehittyy lähikehityksen vyöhykkeellä sosiokulttuurisessa kontekstissa.
156
Missä koulukunnassa on mentalisaation tausta
Psykoanalyyttinen
157
Mentalisaation ja empatian suhde
Mentalisaatio edellyttää empatiaa, on sitä laajempi, empatia mentalisaation osa
158
Mentalisaatio
Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta.
159
Mentalisaatiokyvyn hyödyt
Mentalisaatio suojelee ihmistä.Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää hyvää perheensisäistä kommunikaatiota. Se myös vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta. Mentalisaatiokyky on yhteydessä hyvään vuorovaikutukseen lapsen kanssa, turvalliseen kiintymykseen, suotuisaan kognitiiviseen ja tunne-elämän kehitykseen sekä lapsen omaan mentalisaatiokykyyn.
160
Miten mentalisaatiokyky kehittyy
Vaikka varhaisvaiheen vuorovaikutuskokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä mentalisaation kehittymisessä, kyky voi myös vahvistua myöhempien hyvien ihmissuhteiden ja tarkasti suunnatun hoidon avulla.
161
Mentalisaation sovelluskohteita
Mentalisaatiota vahvistavien ajattelu- ja työtapojen soveltaminen laajemmin myös kouluihin, johtajakoulutuksiin, työyhteisöihin ja kansainvälisten konfliktien ratkaisumalleihin olisi perusteltua.
162
Brittiläinen mentalisaatioteorian ja -työskentelyn kehittäjä ja vaikutteet
Brittiläiset psykoanalyytikot ovat Peter Fonagyn johdolla 1990-luvulta lähtien kehittäneet mentalisaatioteoriaa ja -työskentelyä yhdistämällä ideoita psykoanalyyttisestä teoriasta, kognitiivisesta psykologiasta ja kiintymyssuhdeteoriasta
163
Puutteellisen mentalisaatiokyvyn syitä
Puutteellinen mentalisaatiokyky on yhteydessä vakaviin varhaisiin traumakokemuksiin, elämänhallinnan ja ihmissuhteiden ongelmiin, psyykkisiin häiriöihin sekä päihdeongelmiin
164
Kaksi erilaista mentalisaation osa-aluetta
Mentalisaatio sisältää sekä tietoisen (eksplisiittisen) että automaattisen ja vähemmän tietoisen (implisiittisen) mielen tilojen pohdinnan.
165
Mentalisaatiota lähellä olevia käsitteitä
Käsitteenä mentalisaatio on lähellä useita muita psykologisia käsitteitä kuten metakognitiota, mielen teoriaa ja "mindfulnessia". Mentalisaatio koskee kuitenkin nimenomaisesti mielen tiloja ja kohdistuu sekä itseen että toisiin.
166
Mitä mentalisaatio edellyttää
Se edellyttää laajoja kognitiivisia kykyjä, kuten huomion keskittämistä, ja tunne-elämän kykyjä kuten kykyä empatiaan. Mentalisaation käsite on kuitenkin empatian käsitettä laajempi. Empatia sisältää kyvyn tunnistaa toisen ihmisen tunnetila, samaistua ja reagoida siihen. Mentalisaatio sisältää empatian toisia ja itseä kohtaan sekä kyvyn säädellä tunnetta. Mentalisaatio kohdistuu tunteiden lisäksi myös muihin mielen tiloihin kuten tarkoitusperään ja toiveisiin.
167
Miten mentalisaatio liittyy hyvään vanhemmuuteen
Mentalisaatio kuuluu myös hyvään vanhemmuuteen, ja sen myötä mahdollistuu moni muukin ominaisuus: herkkyys ja tarkkuus lapsen viesteille vuorovaikutustilanteissa, mahdollisuus ymmärtää ja tulkita lasta riittävän usein oikein sekä lapsen mahdollisuus kiintyä vanhempaansa turvallisesti
168
Mitä mentalisaatiota vahvistava työskentely edellyttää työntekijältä
Mentalisaatiota vahvistava työskentely edellyttää työntekijältä omaa mentalisaatiokykyä ja mentalisaatiota vahvistavaa asennetta: avoimuutta, kiinnostusta, leikillisyyttä, yhdessä ihmettelyä. Tietämisen ja asiantuntijuuden painottaminen ei ole keskeisellä sijalla.
169
Mihin kiintymyssuhdeteoria perustuu
Kiintymyssuhdeteoria perustuu brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon John Bowlbyn ajatteluun, jossa tietyt psykoanalyysin periaatteet yhdistyvät havaintoihin eläinten leimautumisesta.
170
Miten Bowlby määrittelee kiintymyssuhdeteorian?
Bowlbyn omin sanoin »kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä».
171
Affektien ja kognitioiden käyttö turvattomissa kiintymyssuhteissa
Turvattomissa kiintymyssuhteissa affektien ja kognition käyttö ei ole tasapainossa. Välttelevälle kiintymykselle (kirjainsymboli A) on ominaista loogisuuden ja järkiperäisyyden painottuminen. Tunteiden ilmaiseminen on vähäistä, koska lapsi on kokenut jääneensä selviämään niistä yksin. Hän oppii kylläkin hillitsemään itseään hyvin mutta voi ääritapauksessa menettää kokonaan yhteyden tunteisiinsa.
172
Turvallisesti kiintyneiden lasten affektien ja kognitoiden käyttö
Turvallisesti kiintyneet lapset osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta; he ovat empaattisia ja usein toveripiirissäkin suosittuja.
173
Varhaisia ongelmanratkaisun teorioita
- Behaviorismi: yritys-erehdys, esim kissa häkissä -kokeet
- Hahmopsykologia: keskiössä oivallus, joka perustuu ongelman uudelleenhahmottamiseen, Köhlerin apinat
- Kognitiivinen psykologia: ratkaisuun johtaneen ajatuksen kulku
174
Operaattorit ongelmanratkaisussa
Yksinkertaisia toimintoja, jotka muuntavat yhden ongelman tilan toisenlaiseksi eli välitilaksi
175
Ongelma-avaruusteorian osatekijöitä
Ongelma-avaruus,, tavoitetila, operaattorit
176
Ongelma-avaruus
Välitilojen sokkelu, jossa jokainen polku vastaa yhtä operaattoria
177
Newellin ja Simonin määritelmä ongelmanratkaisusta
Ongelma-avaruudessa kulkemista tavoitellen lähtötilan muuttamista asteittain tavoitetilaksi
178
Havaintosalpauma
Ongelmanratkaisuun vaikuttava, joskus aiemmasta kokemuksesta haittaa
179
Funktionaalinen takertuma
Vaikuttaa ongelmanratkaisuun, nasta-tulitikkurasia..
180
Heuristiikat
Ongelmanratkaisussa erilaisia tiedostettuja strategioita ja peukalosääntöjä, jotka ohjaavat ongelmanratkaisua, paljon erilaisia
181
Esim heuristiikoista
- edustavuuden heuristiikka, ihmisellä taipumus tehdä arvioita tapahtumien yleisyydestä sen perusteella, miten vaivaton on palauttaa mieleen esim tästä tapahtumasta
- ankkuroituminen: kiinnekohtaan takertuminen, esim oliko gandhi yli vai alle 120v
182
Kahleman: tappiokammo
- alkukantainen kognitiivinen vinouma
- ohjaa toimintavaihtoehtojen arviointia
- reagoimme tappioihin emotionaalisesti enemmän kuin voittoihin
- odotettavan tappion määrä ohjaa odotuksiamme enemmän kuin odotettava voitto
183
Aivot ja tappiokammo
Esim pelkokeskus amygdala
184
Älykkyystestien alku
Binetin tehtävissä
185
Tekoäly
Tietokoneiden ja muiden laitteiden toiminnot, jotka jäljittelevät ihmisen ajattelutoimintoja
186
Miksi asiantuntija voi kiertää tiedonkäsittelyn staattisia reunaehtoja?
Mieltämisyksikön koko laajempi
187
Freud luovuudesta
Luova fantasia on turvallinen ja hyväksyttävä tapa purkaa aggressiivisia ja seksuaalisia viettejä
188
Luovuuden mahdollistuminen ja aivot
Luovuus mahdollistuu, kun rentoutunut tila näkyy aivoissa alfa-aaltojen lisääntymisenä
189
Mitä greenberg tutki?
Emootioiden muuttumista terapiaprosessin aikana
190
Greenbergin tunnejako
```
Primaarit
- adatiiviset
- epäadaptiiviset
Sekundaariset
Välineelliset
```
191
Miten Greenbergin mukaan sekundaariset tunteet syntyvät?
Reaktioina primaaritunteisiin monimutkaisten prosessien kautta
192
Tunteiden merkityksiä
- antavat merkityksen koetuille asioille
- merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle
- vaikutus kogn toimintoihin ja motiiveihin
- vaikuttaa ympäristön kokemisen tapaan
- ohjaa tulkintoja itsestä, ympäristöstä, muita
- vaikuttavat koko olemiseen
193
Tunnekokemus
Prosessi, jossa yksilö tulee tietoiseksi tunnetilastaan ja sen aiheuttajista, yksilö havaitsee, nimeää ja arvioi tunteen
Vrt. Tunnereaktio, joka tapahtuu tiedostamattomalla tasolla (fyys muutokset, käyttäytyminen, tunneilmaisu)
194
Tunteita selittävien teorioiden jako
Biologispainotteiset, evoluutio
Oppimista korostavat
Kognitiiviset
Sosiaaliskonstruktiiviset
195
Millä perusteella Greenberg jaottelee tunteet
Miten hyvin tunne edistää ihmisen sopeutumista ympäristöön
196
Damasion tunneteoria
- emootioilla ja tunteilla biologinen perusta
| - tunteet kehon toimintojen representaatioita, aivot kehon palvelija
197
Miten damasio erotteli emootion ja tunteen?
Emootio on näkyvä aistittava reaktio, tunne mielen aistimus kehon tilasta
198
Miksi Damasion näkemys että emootioilla ja tunteilla on biologinen perusta ei johda mekanistiseen ihmiskäsitykseen?
Ihminen on laajentuneen tietoisuuden ansiosta jossain määrin vapaa, voi tietyissä rajoissa valita toiminnon, suhtautumisen, käyttäytymisen
199
Mihin tunteen ohjaamisen haasteellisuus luitty?
Keho reagoi tunteeseen aina jotenkin. Tämä tapa on henkkohtainen.
200
Mitkä asiat vaikuttavat yksilön henkkoht tapaan reagoida tunteeseen keholla?
Temperamentti, autonomisen hermoston toimintaherkkyys
201
Miksi tunteiden nimeämiben on haasteellista?
Aikuisen tunteet monikerroksisia ja sekoittuvat, useita tunteita yhtäaikaa
202
Seikkkoja joihin tunteidensäätely voi kohdistua?
- tunnekokemus
- tunteisiin liittyvä käyttäytyminen
- tunteita herättävä tilanne
203
Aikuisen ja lapsen defenssit
Lapsella puolustusmekanismit käytössä hyvin varhain, kun lapsi pyrkii pääsemään eroon tunteen aiheuttajasta
Aikuisen puolustuskeinot monivivahteisia, jonka vuoksi alkusyyn löytäminen voi olla vaikeaa
204
Emotionaalinen kyvykkyys
Kyky tunnistaa ja nimetä omia tunteita
205
Tunteiden operationalisoinnin haasteita
- tunteiden tarkkaa määrittely
- voimakkuuden arviointi
- käsitteiden yhtenevä ymmärtäminen
206
Limbisen järjestelmän tehtävät
- vaistomainen käyttäytyminen ja tunnekokemukset
| - isoaivokuoren ja aivorungon yhdistävä
207
Mihin hajuhermo päättyy
Limbiseen järjestelmään suoraan kytkeytyvään hajukäämiin
208
Missä limbisen järjestelmän välittämästä tiedosta tulee tietoisia tunteita?
Otsalohkossa
209
Talamuksen merkitys tunteissa?
Osallistuu informaation käsittelyyn ja siirtää tunneinfoa limbisen järjestelmän käsittelyä varten
210
Corpus callosumin merkitys tunteissa?
Siirtää tunteita aivopuoliskojen välillä
211
Pääterihman merkitys tunteille
Etenkin ahdistus ja stressi
212
Nucleus accumbens ja tunteet
Mielihyvän tunteet
213
Hippokampuksen merkitys tunteille
Muistot
214
Tunteisiin liittyviä aivojen osia
- aivokurkiainen siirtää tunteita puoliskosta toiseen
- otsalohko säätely, tietoinen tunnekokemus
- pihtiuurre
- hajukäämi (hajut)
- hippokampus (muistot)
- amygdala (uhat, pelko)
- pääterihma (ahdistus, stressi)
- talamus (tunneinfon siirto limbiseen)
- nucleus accumbens (mielihyvä)
215
Mitä Bowlbyn ja Ainsworthin mukaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen laatu ennustaa?
Myöhempien elämänvaiheiden turvallisuudentunnetta
216
Mayerin ja Saloveyn tunneälymalli
1. Tunteiden havaitseminen!!!
2. Tunteiden tunnistaminen!!!
3. Tunteiden hallitseminen ja hyödyntäminen(itselle)
4. Tunteiden hallitseminen muita hyödyntäen
217
Vireyden säätelyyn osallistuvat aivojen osat
hypotalamus liittyy keskeisesti vireyden säätelyyn uni-valverytmin säätelyn kautta
Aivoverkosto, eli retikulaarinen aktivaatiosäätöjärjestelmä RAS, vastaa vireyden hermostollisesta säätelystä. Se on aivorungossa sijaitseva verkkomainen rakenne, joka on yhteydessä esimerkiksi talamukseen ja isojen aivojen pohjaosiin
218
Häiriintyneen unen kehollisia seurauksia?
- stressijärjestelmä jatkuvasti aktiivinen
- sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy
- tulehdustekijöiden lisääntyminen
219
Miten näköaisti liittyy vireytilaan ja uneen?
Valon määrä -> hypotalamus -> käpyrauhanen -> melatoniini
220
Miten talamus liittyy vireyteen?
Sinne tulevat aistitiedot voivat räväyttää vireyden päälle
221
Unen yhteyden oppimiseen
Nykytieto:
Non-rem taidot
Rem muu oppiminen
222
Oppimiselle merkittäviä tapahtumia aivoissa unessa
Rem taidot
Non-rem muu oppiminen
Muistitiedon järjestely ja poistaminen
Lapsen aivojen kehitys
223
Uneen liittyvät aivojen aineet
Adenosiini, välittäjäaine, lisääntyy valvottaessa
| Melatoniini, hormoni, valon määrä - hypotalamus - käpyrauhanen - melatoniini
224
Nukkumisen ja unen merkityksiä
- keho lepää ja palautuu
- lapsen aivojen kehitys rem
- Muistijälkien vahvistuminen
- non rem muu , oppiminen rem taidot
- kogn: eril tapa käsitellä tietoa
- Freud: viettipaineen väheneminen
- turha tieto pois
225
Kehon nopeat ja hitaat stressireaktiojärjestelmät
Kehomme reagoi stressaavassa tilanteessa samalla tavalla kuin monta tuhatta vuotta sitten. Taistelu –pako-järjestelmän aktivoituminen ja siihen liittyvät voimakkaat keholliset muutokset
- nopea: autonominen hermosto, sympaattinen hermosto aktivoituu
- hidas: umpieritys, hypotalamus - lisämunuainen - kortisoli
- adrenaliini ja noradrenaliini on stressihormoneja,
226
Kriisien pääjako
Traumaattiset kriisit
| Kehitys-tai elämänkriisi
227
Trauma ja muisti
Traumaattiset tapahtuman tallentuvat muistin toisin kuin norm tapahtumat. Traumaattinen aines voi tallentua muistiin ainakin osittain ei-kielellisessä muodossa: visuaaliset kuvat, hajut, tunnetilat, äänet, keholliset tuntemukset
228
Traumaattisen kriisin vaiheet
1. Shokkivaihe (tietoisuuden muutos, tunteiden puute)
2. Reaktiovaihe (voimakkaat tunteet ja kehoreaktiot, tietoisuus mitä tapahtunut)
3. Työstämisvaihe (vetäytyminen, keskittymiskyvyttömyys)
4. Trauman käsittelyprosessin haluttu lopputulos
229
Ptsd
Posttraumaattinen stressireaktio
| Trauman jälkeinen reaktio, ero norm traumanjälk surureaktioon: tilanne tulee aina uudelleen mieleen
230
Psyykkisen itsesäätelyn taustalla oleva periaate
Mielekkyysperiaate
231
Mistä itsesäätelyn käsite lähtöisin
Psykoanalyysista
232
Miten Vaillant luokitteli defenssit?
Kypsyyden mukaan, miten ne vääristävät itsen, toisten ja tunteiden kokemista
233
Vaillantin defenssiluokittelu
1. Alkukantaiset
- tosiasioiden kieltäminen, splittaus
2. Kypsymättömät
- torjunta, kieltäminen, projektio, acting out..
3. Neuroottiset
- voimakas superego
- älyllistäminen..
4. Kehittyneet
- hallitaan uhkaan liittyviä tunteita
- sublimaatio, huumori
234
Resilientti ja aivot
Resilientin aivojen palkkiojärjestelmä herkistynyt reagoimaan myönteisiin ärsykkeisiin (vrt joillakin taas murehtiminen aktivoi mielihyväkeskusta
235
Hyvän mielenterveyden 3 ulottuvuutta
1. Sis eheyden kokeminen, hyvän ja pahan integroiminen itsessä ja muissa
2. Monipuoliset kypsät hallinta-ja puolustuskeinot
3. Todellisuuden tulkitseminen realistisella tavalla
236
Mielenterveyden 2-ulotteinen malli
Mielenterveys ja mielen sairaus nähdään eri janoilla sijaitsevina käsitteinä. Ihminen joka hetki jollain kohtaa molempia.
237
Tavat määritellä (mielenterveyden) normaalius
Yksilöllinen
Tilastollinen
Yhteisöllinen
238
Miten psykologiset testit määrittelevät normaaliuden?
Tilastollisesti
239
Mielenterveyden häiriöiden luokittelu
Mielialahäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt
Persoonallisuushäiriöt
Psykoottiset häiriöt
240
Ahdistuneisuushäiriöitä
Fobiat, paniikkihäiriö, pakko-oireiset häiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö
241
Psykoottisia häiriöitä
Kaksisuuntainen, paranoidinen skitsofrenia eli harhaluuloisuushäiriö, skitsofrenia
242
Skitsofrenian syitä
Dopamiinin liiallinen aktiivisuus
Prenataaliset ja perinataaliset häiriöt, virus
Lapsuus (freud..)
Kasvatus, työ-perheympäristö
243
Persoonallisuushäiriöille tyypillstä
Osa yksilön toiminnasta vinoutunutta, jäykkää, kaavamaista tai muista piittaamatonta, alk nuorella iällä, itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa
244
Psykoterapioiden työtapoja ja ilmiöitä
- Mentalisaatioon liittyvät
- Psykoedukatiiviset tavat
- Interventio
- Reflektiivinen keskustelu
- Identiteetin suojelutyö (esim neuvonannon arkaluonteisuus)
- Liittymisen tekniikat (joining) "i am like you"
- Voimavarakeskeisyys
- Terapeutin roolin aktiivisuus
- Transferenssi (tunteensiirto) ja vastatransferensdi
245
Freudin kolme mallia
```
Katarktinen malli
- hysteerinen neuroosi johtuu repressoituneista seks tunteista, joiden vapauttaminen hypnoosissa tai vapaassa assosiaatiossa ratkaisi ongelman
Typografinen malli
- tietoinen, tiedostamaton, esitietoinen
Strukturaalinen malli
- ego, superego, id
```
246
Psykodynaaminen näkemys defensseistä
Tiedostamaton prosessi, joka auttaa välttämään psyykkistä kipua, joka aiheutuu ei-hyväksyttävistä konflikteista tai impulsseista
- universaaleja, eivät aina patologisia
247
Tärkein defenssi freudin mukaan
Repressio eli torjunta, ei-hyväksytyt tunteet tai muistot
| Jos totaalinen, muuta ei tarvita
248
Jungin näkemys tiedostamattomasta
Jakoi tiedostamattoman henkilökohtaiseen (uniikki) ja kollektiiviseen (yhteinen; symbolit ja arkkityypit)
249
Persoonallisuuspsykologia eli
Differentiaalipsykologia
250
Persoonallisuus =
Sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten ominaisuuksien sekä tyypillisten kokemis-ja toimintatapojen yksilöllinen kokonaisuus
251
Persoonallisuuden pysyvyys
Persoonallisuus on osittain muuttuva, mutta ihmisellä useimmiten vahva pyrkimys pysyä itsenään. Osa pers osa-alueista kuten persoonallisuuden piirteet ja temperamentti melko pysyviä, osa voi vaihdella paljonkin kuten tilanteiden tulkintatavat ja itsesäätelykeinot
252
Nykykäsitys petsoonallisuudesta
Persoonallisuus ei passiivinen, vaikutuksia vastaanottava rakenne, vaan yksilö itse aktiivisella toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa ympäristöönsä ja rakentaa persoonallisuuttaan
253
McAdamsin persoonallisuusteorian osat
- taipumukselliset piirteet
- tyypilliset sopeutumistavat
- narratiivinen identiteetti eli tarinamuotoinen identiteetti
254
McAdamsin pers osien kehittyminen
- Jo pienellä lapsella on alin, peritty kerros eli taipumukselliset piirteet.
- 5-7v lapsesta tulee enemmän tavoitesuuntautunut, jolloin pers 2. Krs, tyypilliset sopeutumistavat, alkaa rakentua.
- nuoruusiästä eteenpäin narraation, tarinan kautta rakennetaan identiteetti eli 3. Krs
255
Persoonallisuuden tasojen lisäksi mcadamsin mallissa keskeistä
Ihmisen evoluution huomioiminen sekä kulttuurin vaikutus persoonallisuuden eri tasoihin
256
Persoonallisuuden The big five teoria
Psykologian tutkimuksen ehkä eniten tutkittu yhteenveto persoonallisuudenpiirteistä kulkee nimellä Big Five, joka on viiden faktorin malli kulttuuri- ja sukupuoliriippumattomista persoonallisuudenpiirteistä. Big Five ei ota kantaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, vaan kuvaa persoonallisuutta tosiasiallisen käyttäytymisen näkökulmasta. Big five -mallin viisi piirrettä ovat ekstroversio, neuroottisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus
257
Kritiikkiä persoonallisuuden piirreteorioita kohtaan
- peruspiirteiden lukumäärästä ei yksimielisyyttä
- yksilö voi olla joskus piirteen molemmissa ääripäissä
(- varautunut ja ujo tyyppi voi olla joskus railakas ja sosiaalinen)
- yksilön persoonallisuus voi muuttua elämänkaaren varrella
- tilannetekijät voivat vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen (esim. joukkoilmiöt)
- väite, että piirteet synnyttävät yksilön käyttäytymisen, on liian mekanistinen ja yksipuolinen
- yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat mm. hänen tavoitteensa ja motivaationsa
(- piirteet -> persoonallisuus/käyttäytyminen -> tavoitteet, pyrkimykset)
- itsearviointiin pohjautuvassa testissä henkilö voi huijata tai valita ihanneminänsä mukaisia kuvauksia itsestään
- esim. kuka haluaisi olla "suvaitsematon", "sovinnainen" tai "epäluova"
- liika usko piirteisiin voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi ja se voi johtaa ihmisiä sortavaan luokitteluun
- eri piirteiden arvottaminen voi olla pinnallista ja ennakkoluuloista (esim. ulospäinsuuntautuneisuutta saatetaan yliarvostaa, ujo ja varautunut voi olla arvokkaampi ystävä tai työntekijä)
258
Persoonallisuuden piirreteorioiden keskeiset piirteet
- piirre = ihmisen suhteellisen pysyvä ominaisuus tai toimintatapa
- saadaan selville
1. Ihmistä havainnoimalla
2. Kyselyillä,yleensä itsearvioinneilla → tilastollinen analyysi
259
Persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät
Perimä, geenit, genotyyppi
Ympäristö (mikro, makro)
Elämänkaari
260
Persoonallisuuden rakenne Freudin mukaan
Id, ego, superego
261
Freudilla persoonallisuuden osien noudattamat periaatteet
Ego todellisuusperiaate
Superego moraaliperiaate
Id mielihyväperiaate
262
Behaviorismin persoonallisuusteoria
persoonallisuus on opittua käyttäytymistä
263
George Kellyn persoonallisuusteoria
ihmisellä on persoonallisia konstruktioita (=rakennelmia) eli käsityksiä todellisuudesta
• todellisuus on se, millaiseksi kukin oman todellisuutensa rakentaa
psyykkiset häiriöt johtuvat vääristä ajattelumalle
264
Empatian kolme ilmenemisaluetta
Neurotiede jakaa empatian kolmeen eri muotoon. Ajatusten tasolla empatia on ymmärrystä siitä, mitä toinen ihminen ajattelee – itsensä laittamista toisen asemaan. Empatia tunteiden tasolla taas on taito, jossa voimme aistia, mitä toinen tuntee ja kokee. Empatia toiminnan tasolla tarkoittaa sitä, mitä teet sen perusteella, mitä huomaat, koet ja näet.
265
Persoonallisuus =
Psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien sekä tyypillisten kokemis- ja toimintatapojen yksilöllinen kokonaisuus
266
Miten persoonallisuus ilmenee?
- ulospäin näkyvänä käyttäytymisenä
| - sisäisenä kokemusmaailmana
267
Mitä persoonallisuus sateenvarjokäsitteen alla?
- coping-keinot
- motivaatio
- käsitys itsestä
- asema yhteisöissä
- elämänkaaren aikana tapahtuva kehitys
268
Gordon Allport, persoonallisuus =
Ihmisen sisäinen psykofyysisten rakenteiden kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen miten sopeudutaan ympäristöön. Se on dynaaminen, kehittyvä, ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa
269
Osa-alueita joista väh 2 persoonallisuushäiriö ilme
- kognitio, havainnointi-tai tulkintatavat
- tunnereaktio
- vuorovaikutuskyky
- impulssikontrolli
270
McAdamsin persoonallisuusteorian ensimmäinen taso
ajasta ja roolista riippumattomat yksilön perustavanlaatuiset, biologiseen perustaan pohjautuvat ominaisuudet kuten temperamentti ja persoonallisuuden piirteet jotka on määritelty esim. Big Five-piirreteoriassa:
- neuroottisuus
- ekstraversio
- avoimuus uusille kokemuksille
- sovinnollisuus
- tunnollisuus
271
Ryan&Deci itseohjautuvuusteoria
Pyrkimys autonomiaan, pystyvyyteen ja yhteisöllisyyteen
272
Miksi temperamentilla kuvataan erit lasten persoonallisuutta?
Aivojen ja kogn ominaisuuksien kehittyessä temperamenttipiirteet peittyvät niiden päälle rakentuvien tavoitteellisen toiminnan ja sopeutumistapojen alle
273
Temperamenttipiirteiden homo-ja heterotyyppin en pysyvyys
Homotyyppinen = jotkin temperamenttipiirteet ilmenevät iästä riippumatta samanlaisina
Heterotyyppinen= temppiirteen ilmenemismuoto muuttuu iän mukana
274
Persoonallisuuden pysyvyys ja muutokset
- jonkin verran pysyvyyttä
- pers muuttuu sitä vakaammaksi mitä vanhemmaksi tulee
- pers rakenne pysyy samanlaisena ja ominaisuuksien väliset suhteet samansuuntaisina
- pers kehittyy kohti parempaa sopeutumista
- lapsesta aikuiseksi: emotionaalinen epävakaus väheni etenkin varh.aikuisuudessa
- ekstraversio ja avoimuus uusille kokemuksille lisääntyvät varh.aikuisuuteen asti, sitten vähenee
- kaikkein muuttuvin mcadamsin mallin tyypilliset sopeutumistavat
275
Persoonallisuuserot aivoissa
- ekstravertit reagoivat voimakkaasti pos ärsykkeisiin
- neuroottiset reagoivat voimakkaasti neg ärsykkeisiin
- erot välittäjäainetasapainossa
- korkea dopamiinipitoisuus: pos tunteet, ekstraversio
- serotoniini matalina pitoisuuksina: impulsiivisuu, ärsyyntyvyys
- vas puoli dominoiva: pos tunteet, lähestyminen
- oik puoli dominoiva: neg tunteet, välttäminen
- ekstroverttien aivot tarvitsevat enemmän ulk ärsykkeitä
276
Miten Steven Reissin motivaatioteoria erosi aiemmista?
Korosti enemmän yksilöllisyyttä
| Ensimmäinen empiirisesti kehitetty, koko ihmispersoonallisuuden kattava motivaatioteoria
277
Sisäisen motivaation 2 oninaisuutta Steven Reissin mukaan
- mitä halutaan (universaali)
| - miten paljon halutaan (yksilöllinen)
278
Steven Reissin motiiviteorian persoonallisuus
- perustarpeet persoonallisuuden syvintä ja vaikuttavinta aineista, liittyy arvoihin
- perustarpeet ohjaavat persoonallisuuden ulompia rakenteita, asenteita, tietoja, taitoja, käyttäytymistä
- elämän perustarpeet liittyvät vahvasti temperamenttiin
- arvopohjainen onnellisuus (onnellisuus kun perustarpeet tyydytetty)
279
Miten banduran minäpystyvyysuskomukset liittyvät persoonallisuuteen?
Ne ovat persoonallisuuden tyypillisiin sopeutumistapoihin kuuluva ilmiö
280
Syypäätelmät eli
Kausaaliattribuutiot
281
Kausaaliattribuutioiden oninaisuuksia
- ulkoinen/sisäinen
- pysyvä/tilapäinen
- kontrolloitava/ei-kontrolloitava
282
Motiivikonfliktityypit
Lähestymis-lähestymis
Lähestymis-välttämis
Välttämis-välttämis
283
Teemat persoonallisuuden tarinamuotoisessa identiteetissä
- joillain erotettavissa
- ympäröivä kulttuuri antaa aineksia
- kulttuuri määrittelee sopivat teemat
- pers piirteillä yhteys teemoihin
- omaksutuilla teemoilla yhteys mielenterveyteen ja motivaatioon
284
Narratiivinen psykoterapia
Tukee yksilön mielenterveyttä nostamalla elämäntarinassa esille vahvuuksia ja voimavaroja ongelmien sijaan.tarina paljastuu keskustelun lomassa, on usein alussa ongelmiin keskittyvä, yhdessä rakennetaan tarinaa uudelleen (muistin rekonstruktiivisuus hyöty)
285
Mitä joharin ikkuna kuvaa?
Persoonallisuuden ja minuuden suhdetta
Ihminen itselleen minä, muille persoona
Tunnettu, sokea, yksityinen ja salattu alue
286
Egopsykologian tunnetuin edustaja
Erik H Erikson
287
Egopsykologian perusero Freudiin
Idin merkitys vähäisempi, ego itsenäisempi suhteessa idiin ja kehittyy koko elämän ajan
288
Margaret Mahlerin lapsen minuuden syntyteorian vaiheet
```
Autismi
Symbioosi
Eriytyminen
Harjoittelu
Uudelleenlähestyminen
Itsenäinen minä
```
289
Alfred Adlerin individuaalipsykologian perusajatus
Keskeistä pätemisen tarve
Yksilö pyrkii kompensoimaan huonouden kokemuksen jollain alueella paremmalla suorituksella toisella alueella. Jos kompensaatio ei onnistu, itsetunto vaurioituu, vaarana alemmuuskompleksi
290
Aikuis-ja vanhuusikää tutkinut psykodynaamikko
C.G.Jung
291
Paul MacLeanin aivomalli
Paul MacLean esitti 1940-luvulla, että ihmisen aivot ovat kehittyneet kuin sipuli eri kerroksista. Alkukantaisin osa aivoistamme eli aivorunko on yhteinen matelijoiden kanssa. Seuraavan kerroksen tunneaivot jaamme nisäkkäiden kanssa. Aivokuoren avulla järkeilemme. (matelija, nisäkäs, järki)
292
Kohlbergin kognitiivis-strukturalistisen moraaliteorian hyöty
Koska Kohlberg loi tutkijatovereineen selkeän ohjeiston ja pisteytysjärjestelmän, jonka mukaan moraalin kehitysvaiheita voisi mitata, on tällaisia tutkimuksia tehty myöhemmin runsaasti.
293
Kohlbergin edustama suuntaus
kognitiivis-strukturalistinen (sama kuin Piaget)
294
Kaksi kognitiivis-strukturalistisen suunnan edustajaa
Kohlberg (moraalin kehitys), Piaget (kognitiivinen kehitys)
295
Kognitiivis-strukturalistisen käsityksen perusajatus (Kohlberg, Piaget)
lapsen kognitiivinen kehitys etenee laadullisesti toisistaan poikkeavissa vaiheissa. Nämä vaiheet edellyttävät tiettyä psykologista kypsyystasoa, niinpä niiden järjestystä ei voi muuttaa eikä niitä voi ohittaa. Jokaisella uudella tasolla lapsen ajattelu tekee laadullisen hyppäyksen. Kognitiivisen kehityksen tasoa ilmentävä ajattelun rakenne, struktuuri, esiintyy kaikessa yhteyksissä
296
Miten Kohlberg teki moraalin kognitiivis-strukturalistisen kehitysteoriansa?
Haastattelemalla poikia moraalisista dilemmoista. Vastauksista eroteltiin eri moraalikehityksen vaiheita ilmaisevat lausumat ja ne pisteytettiin.
297
Kohlbergin käytännön sovellus teorialleen
perusti ja johti myös kokeilukouluhankkeita, joissa moraalikehitystä haluttiin edistää suotuisalla sosiaalisella ilmapiirillä
298
Asioiden ja tapahtumien tietoisen tallennuksen ja muistamisen keskeiset aivoalueet
sisemmän ohimolohkon rakenteet ovat keskeisessä asemassa, ja häiriöt näissä rakenteissa voivat johtaa amnesiaan.
299
Erot erilaisen muistiaineksen unohtamisessa
Taidot ja tavat eivät juuri unohdu, mutta asioiden ja tapahtumien pitkäaikaismuistiin liittyy selkeämmin myös unohtamista
300
Erot tietoisuudessa eri muistisisällöissä
asioiden ja tapahtumien osalta muistiprosessi on selvemmin tietoista, kun taas taitojen ja tapojen osalta suuri osa oppimista ja muistamista tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella
301
Tietoisuuden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista
Taidot ja tavat, klassinen ehdollistuminen, tuoreiden aistihavaintojen aiheuttamat viritysvaikutukset sekä opitut refleksit
302
Muistin alueita aivoissa
- Lyhytkestoisen työmuistin osalta otsalohkolla on keskeinen merkitys.
- Lyhytkestoinen sensorinen muisti, esimerkiksi ikoni- ja kaikumuisti, tallentuvat eri aisteihin liittyville aivokuoren alueille.
- Pitkäkestoisessa käsitteellisessä muistissa, asioiden ja tapahtumien muistiin sitomisessa, sisempi ohimolohko ja talamus ovat keskeisessä asemassa; muistiaines kuitenkin tallentuu aivokuoren assosiatiivisille alueille. --Amygdala on keskeinen tumake tunteiden prosessoinnissa, ja ilmeisesti se välittää tunnekomponentin osuutta muistijälkeen myös muualla. Niin ikään klassisessa ehdollistamisessa amygdala on pikkuaivojen ohella keskeisessa asemassa.
- Taitojen oppimisessa tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen osuus on todettu merkittäväksi muistiaineksen tallentuessa motorisille aivoalueille ja pikkuaivoihin.
- Tottuminen ja herkistyminen (esim. äänille) tapahtuu aisteihin liittyvissä refleksiradoissa
303
Klassinen ehdollistuminen ja aivoalueet
Amygdala, pikkuaivot
304
Tottumisen ja herkistymisen aivoalueet
aisteihin liittyvät refleksiradat
305
Taitojen oppiminen ja aivot
tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen osuus on todettu merkittäväksi muistiaineksen tallentuessa motorisille aivoalueille ja pikkuaivoihin.
306
Asioiden ja tapahtumien tietoinen tallennus ja muistaminen aivoissa
ohimolohkon rakenteet ovat keskeisessä asemassa
307
Sensorinen muisti aivoissa
esimerkiksi ikoni- ja kaikumuisti, tallentuvat eri aisteihin liittyville aivokuoren alueille..
308
Hippokampuksen ja aivokuoren työnjako muistissa
Hippokampus huolehtii muistiinpainamisesta.Hippokampus ei ole käsitteellisen muistin lopullinen varastointipaikka, vaan muistiaineksen säilytyspaikka on mitä ilmeisimmin aivokuoressa, todennäköisesti niillä alueilla, joilla kyseisen tietoaineksen käsittely tapahtuu. Täten muisti on hajallaan aivokuorella
309
Muistijärjen syntymekanismi
Muistijäljen synnyssä keskeinen ilmiö on mitä ilmeisimmin kahden hermosolun välisen yhteyden eli synapsin toiminnan pitkäaikainen tehostuminen (long-term potentiation, LTP)
310
Konnektomi
Konnektomi aivojen neuronien muodostamasta kokonaisuudesta, kartta siitä kuinka keskushermoston solut liittyvät toisiinsa
311
Aivojen 2 stressirektiotapaa
Aluksi aivojen havaitessa vaaran keho tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotta olisimme kaikissa voimissamme vastaamaan haasteeseen. Tämä on ns. nopea stressivaste, joka aktivoi sympaattisen hermoston.
Kehossa aktivoituu myös hidas stressivaste eli HPA-akseli. Tällöin kehoon erittyy muun muassa kortisolia.
312
Bowlby: lapsen työskentelymallit
lapsen käsitykset siitä, miten aikuinen reagoi hänen aloitteisiinsa ja miten hyväksyttävä hän on aikuisen silmissä
Saamiensa kokemusten perusteella lapsi suosii käytöstä, joka tuo hoivaajan luotettavimmin hänen lähelleen, ja vastaavasti estää käytöstä, joka vie hoivaajan hänen luotaan. Tältä pohjalta syntyy ns. työskentelymalleja, tiedostamattomia psyykkisiä rakenteita, joilla on taipumus ohjata tulevaakin käyttäytymistä ja toimintaa
313
Mihin kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu
Kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu Mary Ainsworthin havaintoihin ja niiden pohjalta kehitettyyn vieras tilanne -menetelmään
314
Bowlbyn teorian biologinen perusta
Kiintymyssuhdeteorian lähtökohta on evoluution tuloksena ihmisessä kehittynyt kiintymyssysteemi, jonka tarkoitus on tarjota avuttomalle jälkeläiselle turvaa ympäristön vaaroilta.
315
Bowlby: kiintymysjärjestelmä
Kiintymysjärjestelmä (Attachment Behavioral System) organisoi käyttäytymistä, joka edistää hengissä säilymistä. Se perustuu biologiseen, neuraaliseen ja evolutiiviseen pohjaan, ja on luonteeltaan kyberneettinen: kiintymysjärjestelmä aktivoituu ja deaktivoituu riippuen tilanteesta ja hoivan tarpeesta.
316
Bowly: kiintymyksen kehityksen vaiheet
1. Esikiintymyksen vaiheessa (0-6vk) lapsi tuottaa synnynnäisiä signaaleja, jotka kutsuvat huoltajaa ja saavat huoltajan vuorovaikuttamaan lapsen kanssa yhä enemmän.
2. Tekeytyvän kiintymyksen vaiheessa (6vk-7kk) lapsi vastaa ensisijaisesti vain tutuille ihmisille (hymyllä), joka lisää vuorovaikutusta lapsen ja tämän huoltajan välillä. Lapsi luo odotuksia, miten huoltaja vastaa lapsen tarpeisiin, ja sen pohjalta joko luo tai ei luo luottamusta huoltajaa kohtaan.
3. Selväpiirteisen kiintymyksen vaiheessa(7kk-1,5v) lapsi hakee aktiivista kontaktia huoltajaan ja ilmentää eroahdistusta. Lapsen huoltaja (äiti) toimii safe basena mahdollistaen eksploraation.
4. Vastavuoroisen suhteen vaiheessa (1,5v -) lapsen ymmärrys vanhempien tunteista ja motiiveista kehittyy kognitiivisten ja kielellisten kykyjen kehittymisen myötä. Lapsi hyödyntää tätä tietoa pysytelläkseen vanhemman lähellä ja ottaakseen aktiivisemman roolin kumppanuuden luomisessa. Tässä vaiheessa myös lapsen ilmentämä eroahdistus vähenee.
317
Männikön teoria
Suomalaistutkija Kaisa Männikkö on tutkinut aikuisten kiintymyssuhteita ja päätynyt neljään tyyliin: turvalliseen, itseriittoiseen, pelokkaaseen ja takertuvaan tyyliin. Usein lapsuudessaan turvallisesti kiintyneillä on myös aikuisuudessa turvallinen kiintymystyyli. Aikuisuuden kiintymystyylit muodostuvat omien kiintymyssuhteiden ja nuoruudessa rakennetun identiteetin perusteella: yksilö pyrkii tyydyttämään läheisyydentarvettaan ja muodostamaan ihmissuhteita itselleen ominaisella tavalla.
318
Esinepysyvyys Piagetin teoriassa
Ilmaantuu lapselle ensimmäisen, sensomotorisen 0-2v vaiheen alavaiheen aikana 8-12kk
319
Itsemääräämisteoria: Deci & Ryan
Itsemääräämisteoria on teoria ihmisen psykologisista perustarpeista, joiden pohjalle osallistuminen ja oppiminen rakentuvat. Nämä perustarpeet ovat:
1. Vaikutusmahdollisuus itseä koskeviin päätöksiin.
2. Kyky selvitä haasteista ja kokea onnistumisen elämyksiä.
3. Ryhmään kuuluminen.
Itsemääräämisen toteutuminen tukee sisäistä motivaatiota, lisää sitoutumista tavoiteisiin ja kasvattaa tahtoa onnistua
320
Ulkoinen ja sisäinen motivaatio decin ja ryanin teoriass
Jatkumo, sis motivaatio lisää hyvinvointia
321
Motivaatioteorioita
Deci&Ryan
Steven Reiss
Ford
322
Sternin vuorovaikutusteoriassa tärkeää
Yhteensoinnutus
sosiaalinen mallintaminen
Vastavuoroisuus
323
Cannon-Bardin tunneteoria
Teorian mukaan tunnekokemus ja autonomisen hermoston reaktiot syntyvät samanaikaisesti, kun jokin ärsyke aktivoi ensin tunteita sääteleviä aivoalueita: "Käärmeen näkeminen saa sekä sydämeni jyskyttämään että minut pelkäämään."
324
Schachterin ja Singerin tunneteoria eli
Kahden komponentin tunneteoria
| Levyautomaattiteoria
325
Lazaruksen tunneteoria
Primaari- ja sekundaariarvio
326
Tunteiden hidas ja nopea reitti aivoissa
Nopea: talamus-amygdala-reaktio
Hidas: talamus-aivokuori-amygdala
Primaari ja sekundaari
327
Lazaruksen teoria alunperin
Stressiteoria
328
Lazarus ja tunneilmaisu
Tunneilmaisu voi poiketa tunteesta
329
Säätelee lämpötilaa, ruokahalua, janoa..
Hypotalamus
330
Banduran mallioppimisen vaiheet
Huomio
Muistaminen
Jäljentäminen
331
Sijaisvahvistaminen
Mallioppimisessa mallin saama palkkio
332
Banduran suuntaus
Sosiokognitiivinen
333
Mallioppimisen sovelluksia
Fobioiden hoito
334
Bandura sai vaikutteita
Behaviorismi
335
Hyvä malli, bandura
Palkittu, samankaltainen kuin itse
336
Kenen teoriaa Bandura käytti sosiokognitiivisen teorian pohjana
Rotterin sosiaalisen oppimisen teoriaa
337
2 oppimistapaa, bandura
1. Oman toiminnan seuraukset
| 2. Sijaisoppimalla
338
Minäpystyvyysuskomukset
Self efficacy, bandura
339
Miten bandura. Mukaan minäpystyvyysuskomukset muodostuvat
Oppimisprosessissa
340
Sosiaalinen vertailu
Bandura
341
Sosiaalisen vertailun työkaluja, bandura
Mielikuvat, kieli, muisti, havainnointi
342
Bandura, minäpystyvyysuskomuksiin vaikuttavat
1. Omat tod suoriutumiskokemukset
2. Toisten suoritusten havainnointi
3. Verbaalinen uskottelu
4. Emotionaalinen vaste
343
Banduran koe
Bobo doll
344
Banduran soskogn teoriaa pidetty siirtymänä
Behavioristisesta oppimisteoriasta kognitiiviseen
345
Banduran kritiikki
- liiallinen sis ja pers kehityksen yksinkertaistaminen
| - painottaa liikaa ympäristöä
346
Sosiokulttuurisen/sosiokonstruktiivisen suuntauksen edustajia
Vygotsky, Lurija
347
Sosiokulttuurisen/konstruktiivisen suunnan taustat
Nl, marx, lenin, yhtkunnan korostus
348
Neurotieteilijä Suzuki: liikunnan vaikutuksia
- dopamiini, serotoniini, noradrenaliini
- keskittymiskyky, reaktionopeus
- hippokampus
349
Maslowin motiivijako
Puute, kasvu
350
Psyykkisen toiminnan oeriaatteita
- mielekkyysperiaate
- sisäiset mallit eli skeemat
- tietoinen ja tiedostamaton
351
Skeemoja käsitellyt filosofi
Kant: skeemat on välittäviä representaatioita, jotka kytkevät konkreettiset aistihavainnot ja mentaaliset kategoriat.
352
Havaintokonstanssit
Ympäristön kohteiden uskotaan säilyvän ominaisuuksien suhteen vakioina
353
Syvyyshavaintovihjeet
Monokulaariset
Binokulaariset
Okulomotoriset
354
Vauvan näkö
Ei näe kaus
| Katsoo enemmän kasvoja, yksityiskohtia
355
Missä vas ja oik silmän näköhermot kohtaavat?
Optisessa kiasmassa
356
Näköaistin reitti
```
Verkkokalvo
Näköhermo
Optinen kiasma
Talamus
Takaraivolohkon primääri näköaivokuori v1
Sekundaarinen alueet v2-v5
```
357
Primaarien ja sedundäärien näköalueiden lisäksi käytettävät radat
Monimutkaisempi tieto: ventraaliset ja dorsaaliset
358
Muistitutkimuksen uranuurtaja
Ebbinghaus
359
Miten ebbinghaus tutki muistia
ITsellään merkityksettömillä tavuilla
360
Atkinson-shiffrin
Muistin monisäilömalli 60-l
361
Hippokampus, urheilu
Tutkimuksissa on havaittu liikunnan lisäävän aivosolujen määrää ja erityisesti hippokampuksessa, tärkeä muistin kannalta.
362
Baddeleyn mallin osien sijainti
Keskusyksikkö (tarkkaavaisuus, sensorisesta,jako yksikköihin)
Visuospatiaalinen lehtiö päälakilohkolla
Fonologinen silmukka (kieli)vas aivopuolisko
Episodinen puskuri
363
Muistijäljen synty aivoissa
Muistijäljen synnyssä keskeinen ilmiö on mitä ilmeisimmin kahden hermosolun välisen yhteyden eli synapsin toiminnan pitkäaikainen tehostuminen (long-term potentiation, LTP)
364
Muistin kulumisteoria
Muistijälki haalenee, tarpeeton
365
Unohtamisen fysiologisia syitä
Aivotärähdys, infarkti, , onnettomuus, päihteet
366
Neurologi Antonio Damasio piti tärkeänä emootioiden ja tunteiden erottelua. Miten hän ne erotteli?
Emootiot kuuluvat Damasion mukaan kehoon laukaisten joukon erityisiä kemiallisia ja orgaanisia muutoksia. Emootioiden jälkeen tulevat tunteet, joilla on paljon syvempi suhde ajatustemme kanssa.
367
Miten damasio selittää vaaraan reagoimisen?
Antonio Damasio on tutkinut emootioita neurobiologian avulla ja hänen teoriansa mukaan aivoissa on synnynnäisiä hermoverkkoja, jotka tunnistavat vaaran tai uhkaavan tilanteen ja synnyttävät fysiologisen autonomisen reaktion
368
Montako älykkyyttä Gardner löysi?
Alunperin 7, sittemmin pari lisää ja uskoo niitä olevan enemmäm
369
Gardner älykkyyden syntymisestä
Peritty ja harjoitettu
370
Primaarit perustunteet
```
Pelko
Ilo
Viha
Inho
Hämmästys
Suru
```
371
Mustasukkaisuus
Sekundääritunne: pelko plus viha
372
Miten Greenberg tutki tunteita?
Terapiaprosessissa tunteiden muuttumista
373
Miten greenberg jakaa tunteet
Primaarit adaptiiviset ja epäadaptiiviset, sekundäärit ja välineelliset
374
Eri tunnetyyppien synty Greenbergin teoriassa
Adaptiiviset primaarit autoja, tilanteesta syntyviä esim suru
Epäadaptiiviset primaarit muuttuneet adaptiivista oppimisen kautta esim fobia
Sekundäärit reaktioita primaareihin jos ei tunnisteta tai haluta näyttää
Välineelliset: opittuja, vaikutetaan muihi
375
Greenberg ja kogn terapian tunnetyöskentely
Tavoite löytää perustuneet jotta päästään adaptiivisempaan kokemiseen
376
Tutkineet ilmeiden yleismaailmallisuutta
Paul ekman
| Darwin
377
Minkä tunneteorian jatke laajennus damasion on?
James-langen
378
Goleman ja lapsuudessa kehittyvät suojakeinot
Opittava jo lapsuudessa suhtautumaan elämän ennalta arvaamattomiin ja kaoottisiin puoliin, muuten ei kehitys emotionaalisia suojakeinoja, pettymykset!
379
Pospsy Vaillantis defensseistä
Kypsät defenssit edistää hyvin
380
Unihäiriöiden jaottelu
Dyssomniat
Parasomniat
Sekundaariset unihäiriöt
381
Uni ja vireys aivoissa
Hypotalamus siirtyminen unitilaan
Ras aivorunko vireys
```
Talamus estää unessa signaalit
Aivokuori hiljentynyt
Mantelitumake unen tunteet
Näköaivokuori vis elementit
Hippokampus uudet muistot
Päälakilohko liikeakt estyy
```
382
Uni ja vrkrytmi
Ihmisen luontaista uni-valverytmiä säätelevät hermoston sisäsyntyinen sirkadiaaninen vuorokausirytmi sekä valveillaoloajan pituus eli homeostaattinen unentarve. Väsymme iltaisin, kun aivojen ”keskuskellon” vaikutuksesta käpylisäke alkaa tuottaa uneliaisuutta aikaansaavaa melatoniinia ja kun unipaine eli kehon sisäinen (homeostaattinen) vaatimus levosta kasvaa.
383
Unisyklin pituus ja kesto
Kukin vaihe toistuu 3-5 kertaan yhden yön aikana ja yksi unisyklikestää aikuisella noin 90-100 minuuttia
384
Univaiheiden vaihteluita säätelevät aivoalueet
Aivorungon ja väliaivojen tumakkeet
385
Vaillantin suuntaus ja luokittelu
```
Positiivinen psykologia
Defenssit:
Alkukantaiset
Kypsymättömät
Neuroottiset
Kehittyneet
```
386
Alkukantaisia defenssejä
Tosiasioiden kieltäminen, splittaus
387
Kypsymättömiä defenssejä
Torjunta, kieltäminen, projektio
388
Neuroottiset defenssit
Kaikilla
Ihmiseen itseen
Superego
Älyllistäminen
389
Kehittyneet defenssit
Tunteita hallitaan
| Sublimaatio, huumori
