Sampo Mielityinen (toim.): Oikeus ja julkisuus Flashcards

(304 cards)

1
Q

Mitä on Legitimiteetti?

A

Kansalaisten demokraattista järjestelmää kohtaan

tuntema luottamus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitkä ovat Journalistin ohjeet?

A

Keskeinen julkista keskustelua koskeva,
tärkeimpien media-alan toimijoiden hyväksymä
säännöstö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Minkä kannalta Poliittinen julkisuus on tärkeää?

A

Demokraattisen oikeusvaltion toiminnan kannalta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä on Toimittajien lähdesuoja?

A

Mahdollistaa toimittajien oikeuden olla
paljastamatta tietojensa lähdettä, ellei kyse ole
poikkeuksellisen vakavasta rikoksesta kuten
henkirikoksesta tai maanpetoksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mikä on Julkisuuden periaate?

A

Jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua yhteisiä
asioita koskevaan keskusteluun, jonka
lopputuloksena vahvistuu yhteisesti jaettu käsitys
asiantiloista ja tosiasioista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Ovatko Viestinnälliset oikeudet oma oikeuslaji?

A

Viestinnällisiä oikeuksia ei ole sellaisinaan
määritelty virallisemmin omaksi oikeuslajikseen,
mutta niiden elementit löytyvät sekä kansallisesta
lainsäädännöstä, että EU:n sopimuksista ja muista
kansainvälisistä sopimuksista ja julistuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mikä on Yhteisymmärryksen edellytys?

A

Ideaalin mukaan vapaan julkisen keskustelun
päämääränä on yhteisymmärryksen
saavuttaminen, johon kaikki keskustelun
osanottajat vapaaehtoisesti sitoutuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä on Informoitu kansalaisuus?

A

Jotta demokratia voi aidosti toteutua, on
kansalaisilla oltava käytössään yhtäläinen
informaatio ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua
julkiseen keskusteluun ja julkisen mielipiteen
muodostukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mikä on Kunnianloukkaus yleisesti?

A

1) Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen.
Kysymys on tosiasiaväitteestä. 2) Muunlainen
halventaminen. 3) Valheellisen tiedon tai
vihjauksen esittäminen vainajasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mihin on Sanan- ja ilmaisunvapaus kirjattu ja mitä se takaa?

A

Kirjattu Suomen perustuslakiin ja turvaa
kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet
julkisuudessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä on Syyttömyysolettama?

A

Jokaista on pidettävä syyttömänä, kunnes
tuomioistuin on todennut hänen syyllisyytensä.
Rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä,
kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty
toteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mikä on Asianomistaja?

A

Asianosaisena voi olla rikoksen uhri, josta
käytetään termiä asianomistaja, tai muu henkilö,
jolla on rikoksen johdosta vaatimuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitä on Yleisöjulkisuus?

A

Yleisöjulkisuudella tarkoitetaan yleensä julkista
käsittelyä eli sitä, miten asiaan nähden
ulkopuolinen voi saada tietoja asian käsittelystä tai
tulla seuraamaan istuntokäsittelyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mikä on Kontradiktorinen periaate (Asianosaisen kuulemisperiaate)?

A

Asianosaisella on oikeus saada tieto kaikesta
oikeudenkäynnissä esitetystä, vaatimuksista,
perusteluista ja todistelusta.
Periaate vastapuolen kuulemisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mikä on Asianosaisjulkisuus?

A

Miten oikeudenkäynnin asianosaiset saavat tietoa

ja voivat osallistua oikeudenkäyntiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mikä on Asiakirja?

A

Asiakirja viittaa viranomaisen tai tuomioistuimen
asiakirjaan, joka määritellään julkisuuslaissa.
Kysymys on viranomaisen laatimasta tai
viranomaisen hallussa olevasta jonkun muun
laatimasta asiakirjasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mikä on Asianosainen?

A

Oikeudenkäynnin osapuoli. Riita-asiassa käräjäoikeudessa
asianosaisia ovat oikeudenkäynnin vireille laittanut
kantaja ja se, johon vaatimukset kohdistuvat, eli
vastaaja. Rikosasiassa asianosaisia ovat rikoksesta
syytetty eli vastaaja sekä syyttäjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikä on Diaarijulkisuus?

A

Oikeudenkäyntiä koskevat yksilöintitiedot, kuten
käsittelevä tuomio- istuin, asian tai päätöksen
yksilöintinumero, asianosaisten nimet, asian laatu,
kuten rikosnimike, sekä hallintoprosessissa
valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt
viranomainen ovat julkisia tietoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mikä on Epäilty?

A

Ennen syytteen nostamista rikosasian vastaajasta

käytetään termiä epäilty

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mikä on esimerkki Itsesääntelyjärjestelmästä ja minkälaiset vaatimukset nämä asettaa?

A

Esimerkiksi Journalistin ohjeet, jotka ovat
tiedotusvälineiden luoma itsesääntelyjärjestelmä,
joka asettaa toiminnalle tiukemmat vaatimukset
kuin laki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mikä on Kaavoitus?

A

Yhdyskuntasuunnitteluun kuuluvaa toimintaa,
jossa erityisesti maankäyttöä ja rakentamista
varten luodaan oikeusvaikutuksia sisältäviä
suunnitelmia maa-alueiden käytöstä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mikä on Maakuntakaava?

A

Yksilöidään ja konkretisoidaan valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisiksi
periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Maakuntakaava
sovittaa yleispiirteisesti yhteen paikallisia,
maakunnallisia ja valtakunnallisia tavoitteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mikä on Kaavahierarkia?

A

Maankäytön suunnittelujärjestelmä koostuu
kaavahierarkiasta. Yleispiirteisempi suunnitelma
ohjaa yksityiskohtaisemman suunnitelman
laatimista ja sisältöä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mitkä voi aiheuttaa Rakentamisrajoituksia?

A

Maakunnan aluevaraukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Mikä on Syrjäyttämisvaikutus? (Kaavoitus)
Yksityiskohtaisempi kaava syrjäyttää voimaan | tullessaan yleispiirteisemmän kaavan
26
Mikä on Yleiskaavan tehtävä?
Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden, sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista
27
Mitä Kaavan sisältövaatimukset määrittävät oikeudellisesti sitovalla tavalla?
Kaavan reunaehtoja ja sisältöä
28
Mikä on Osayleiskaava?
Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä | osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi
29
Mitkä ovat Kaavan oikeusvaikutukset?
Määrittävät sitä, millainen on kaavan oikeudellisesti sitova ohjausvaikutus tarkemmille kaavatasoille ja viime kädessä kaavan kohteena olevan ympäristön maankäyttöön, rakentamiseen tai suojeluun
30
Mikä on Ehdollinen rakentamisrajoitus?
Lupa rakentamiseen on myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa, eikä kunta lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta
31
Mikä on (kaavaluonnoksen) Valmisteluvaihe?
- Kaavaluonnoksen valmistelu, - Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto nähtäville, - Ehdotusvaihe. OSALLISTUMINEN: Yleisötilaisuudet /julkiset työpajat, viranomaisneuvottelut, mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta
32
Mikä on Ehdoton rakentamisrajoitus?
Yleiskaavassa määrätään, ettei yleiskaava- alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista
33
Mikä on Asemakaava?
Kaavahierarkian yksityiskohtaisin osa ja yhdyskuntasuunnittelun keskeinen väline. Sillä osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista suhteellisen yksityiskohtaisesti ja paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla
34
Mikä on Ehdotusvaihe?
- Kaavaehdotuksen valmistelu ja - kaavaehdotus nähtäville. OSALLISTUMINEN: Muistutuksen jättäminen kaavaehdotukseen, viranomaisneuvottelut ja lausunnot
35
Mikä on Kaavamonopoli?
Kunnan oikeus päättää alueensa suunnittelusta | yleiskaavaa ja asemakaavaa käyttäen
36
Mitä tarkoittaa (kaavaehdotus) Julkisesti nähtäville?
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtävillä pidon määräaika on yleensä vähintään 30 päivää. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla, jotta osallisilla ja kunnan jäsenillä on myös tässä vaiheessa tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa
37
Mikä on Kaavaselostus?
Kaavaan sisältyvä sanallinen selostus, jossa esitetään muun muassa kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot
38
Mikä on Muistutus?
Ehdotusvaiheessa, kun kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä, osallisten ja kunnan jäsenten kaavasta annettua mielipidettä kutsutaan muistutukseksi
39
Mikä on Aloitusvaihe?
Tavoitteiden määrittely, Vireilletulosta ilmoittaminen, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta, OAS nähtäville. OSALLISTUMINEN: Palautteen anto OAS:sta
40
Mikä on Hyväksymisvaihe?
- Kunta/maakunta hyväksy kaavan, - Tiedottaminen. OSALLISTUMINEN: Mahdollinen muutoksenhaku
41
Mikä on Lainvoima?
Milloin päätöksestä ei ole haettu muutosta tai kun asia on muutoksenhaun jälkeen lopullisesti ratkaistu
42
Mikä on Rekisterinpitäjä?
Rekisterinpitäjäksi kutsutaan sitä tahoa, joka päättää henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta ja keinoista, joskin näistä voi olla myös lainsäädäntöä
43
Mikä on Hakutulosten poistamista koskeva | oikeus?
Hakukoneen ylläpitäjän vastuu sen suorittamasta henkilötietojen käsittelystä sekä sitä, että yksittäisen henkilön vaatimuksesta henkilön nimellä muodostuvista hakutuloksista voidaan joutua poistamaan linkki kolmannen tahon julkaisemaan sisältöön, kuten verkossa saatavilla olevaan lehtiartikkeliin
44
Mikä on Peruste henkilötietojen käsittelylle?
``` Peruste voi olla esimerkiksi a) lakisääteinen velvollisuus, b) oikeutettu etu tai c) sen henkilön suostumus, jonka tietoja käsitellään ```
45
Mikä on Rekisteröity?
Yksilö tietosuojatermein, jolle sääntely takaa | erilaisia oikeuksia henkilötietojen käsittelyssä
46
Mitä Henkilötietojen suoja on osa?
Elimellinen osa yksityisyyden suojaa ja turvattu | osana sitä
47
Mitä ovat Arkaluonteiset henkilötiedot ja miten niitä saa käsitellä?
Kuten etnistä alkuperää, vakaumusta, terveyttä tai seksuaalista suuntautumista koskevia tietoja. Tällaisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, ja niiden käsittelylle on tavallista tiukempia ehtoja
48
Mitä tarkoittaa Tietoyhteiskunnan palvelut?
Oikeudellinen nimitys internetin uusille toimijoille. Käsite on Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeistuksen mukaan laaja ja soveltuu myös hakukoneisiin
49
Mikä on Tietosuojavaltuutettu?
Suomessa toimiva kansallinen valvontaviranomainen tietosuojaa koskevissa asioissa
50
Mikä on Julkinen rooli?
Julkisena roolina pidetään esimerkiksi poliitikon, ylemmän virkamiehen tai talouselämän toimijan roolia. Julkiseen ja ammatilliseen toimintaan liittyy usein kontrollin tarvetta, joka toteutuu julkisuuden kautta
51
Mikä on Liikesalaisuus?
Yritystoimintaan liittyvä tietämys, jonka elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään muilta salassa. Tällaisen tietämyksen haltijalla on kilpailuetu verrattuna muihin yrityksiin, joilta tämä tietämys puuttuu
52
Mikä on Liikesalaisuuden haltija?
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on | laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen
53
Mitä ovat Teollisoikeudet?
Kuten patentit ja tavaramerkit, joiden tarjoama suoja perustuu innovaation julkaisemiseen julkisessa rekisterissä
54
Mitä tarkoittaa Liikesalaisuutta loukkaava tuote?
Liikesalaisuutta loukkaavalla tuotteella tarkoitetaan tavaraa tai palvelua, jonka suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta
55
Mitä on Yritystoiminta?
Tarkoittaa elinkeinotoimintaa laajasti. Ihminen voi harjoittaa yritystoimintaa omissa nimissään tai perustaa oikeushenkilön yritystoiminnan harjoittamista varten. Keskeiset yritystoimintaa harjoittavat oikeushenkilöt ovat osakeyhtiö ja osuuskunta
56
Mikä on Salassapitotahto?
Jotta tietoa voi pitää liikesalaisuutena vaaditaan, että yritys pyrkii pitämään elinkeinotoimintaa koskevan tiedon salassa. Tiedon on oltava myös tosiasiallisesti vain rajoitetun henkilöpiirin tiedossa, jotta tieto on myös tosiasiallisesti salaisuus
57
Mikä on Yritys?
Yritystoimintaa harjoittava henkilö, henkilöiden | yhteenliittymä ja oikeushenkilö
58
Mikä on Patentti- ja rekisterihallitus?
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Patentti- ja rekisterihallitus pitää yllä valtakunnallista kaupparekisteriä
59
Mikä on Liputusvelvollisuus?
Avoimuusdirektiivissä säännelty huomattavien | ääniosuuksien ilmoittamisvelvollisuus
60
Mitä Jäsen- ja omistajaluetteloista ilmenevät?
Osuuskunnan jäsenet sekä osuuskunnan osuuksien | ja osakkeiden omistajat
61
Mitä on Reverse engineering?
Tieto esimerkiksi laitteen toimintaperiaatteista saadaan selville purkamalla ja analysoimalla itse laite – edellyttäen, että se on vapaasti saatavilla
62
Mitä Osakasluetteloista ilmenevät?
Osakeyhtiön osakkeenomistajat
63
Mitä on Whistleblowing?
Oikeus paljastaa yritystoiminnan väärinkäytöksiä | ilman yrityksen rangaistustoimenpiteiden uhkaa
64
Mikä on Yleisöjulkisuus? (Osakeyhtiöt)
Jokaisella on oikeus korvattuaan yhtiön kulut saada jäljennös osakasluettelosta tai niiden osasta
65
Mikä on Kaupparekisteri?
Yrityksiä koskevien tietojen perusrekisteri, josta jokaisella on oikeus saada tietoja. Valtakunnallista kaupparekisteriä pitää työ- ja elinkeinoministeriön alainen Patentti- ja rekisterihallitus. Palvellee yritysten ja niiden sidosryhmien tarvetta saada tietoja yrityksistä sekä niiden toiminnasta ja edustajista
66
Mikä on Julkisuus pääsääntönä?
Pääsääntö on sekä oikeudenkäynnin että | oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus
67
Mikä on Diaarijulkisuus?
Oikeudenkäyntiä koskevat yksilöintitiedot, kuten käsittelevä tuomioistuin, asian tai päätöksen yksilöintinumero, asianosaisten nimet, asian laatu, kuten rikosnimike, sekä hallintoprosessissa valituksen kohteena olevan päätöksen tehnyt viranomainen ovat julkisia tietoja
68
Mikä on Poikkeus: | Yksityiselämä rikosasioissa?
Yleisissä tuomioistuimissa asianomistajan eli rikoksen uhrin henkilöllisyys voidaan määrätä salassa pidettäväksi, jos rikos koskee hänen yksityiselämänsä arkaluonteista seikkaa
69
Milloin ja miten Arvopaperin liikkeellelaskijan | tiedonantovelvollisuus muodustuu?
Listautumisvaiheessa esitteestä, ja tämän jälkeen toisiaan tukevista säännöllisestä ja jatkuvasta tiedonantovelvollisuudesta
70
Mikä on Tulosvaroitus?
Kuuluu jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tarkoitetaan vakiintuneesti sisäpiiritietoa siitä, että liikkeeseenlaskijan tulos tai taloudellinen asema poikkeaa olennaisesti odotetusta. Julkaistava mahdollisimman pian eikä väliä sillä, minkä suuntainen poikkeama on
71
Mitä on Tiedon julkistaminen? (Liikkeellelaskijan velvollisuus)
Tiedon toimittamista keskeisille tiedotusvälineille sekä asettamista saataville liikkeeseenlaskijan internetsivuille. Liikkeeseenlaskijan on lisäksi toimitettava pörssitiedotteena julkistettavat tiedot valtiovarainministeriön nimeämään tiedotevarastoon, jonka kautta tiedon katsotaan tulleen myös Finanssivalvonnalle sekä Helsingin pörssille
72
Mitä ovat Immateriaalioikeudet?
Oikeuksia, jotka antavat haltijalleen yksinoikeuden hyödyntää oikeuden suojaamaa kohdetta. Immateriaalioikeudet voivat suojata keksintöä (patentti ja hyödyllisyysmalli), luovan ilmaisun muotoa (tekijänoikeus ja sen lähioikeudet), tuotteen muotoilua (mallioikeus), tavaran alkuperää (tavaramerkkioikeus) tai yritystä itseään (toiminimioikeus)
73
Mikä on Säännöllinen | tiedonantovelvollisuus?
Säännöllisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan arvopaperin liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta säännöllisesti julkistettavia tietoja
74
Mikä on Patentti?
Viranomaisen antama määräaikainen yksinoikeus | keksinnöstä hyötymiseen
75
Mikä on Jatkuva tiedonantovelvollisuus?
Jatkuvalla tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan jatkuvaa, tarpeen mukaista julkista tiedottamista asioista, jotka liikkeeseenlaskijan oman arvion mukaan ovat olennaisia yhtiön arvopaperin arvonmuodostuksen kannalta
76
Mikä on Tavaramerkki?
Tunnusmerkki, joka erottaa tietyn yrityksen | tavarat ja palvelut muiden vastaavista
77
Mitä on Sisäpiiritieto?
Täsmällinen ja julkistamaton tieto, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden hintoihin tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan
78
Mitä on tavaramerkin Rekisteröinti tai vakiinnuttaminen?
Tavat saada yksinoikeus tavaramerkkiin. Rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Tavaramerkki rekisteröidään, jos merkin rekisteröinnille ei löydy esteitä. Tavaramerkki vakiinnutetaan käyttämällä merkkiä elinkeinotoiminnassa, kunnes merkki on yleisesti tunnettu tiettyjen tavaroiden tai palveluiden yhteydessä
79
Mitä EIS 6. artikla 1/2 sanoo?
Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen 1/2
80
Mikä on Poik. KO:n asiakirjajulkisuuteen: | Lain määräys?
Tuomioistuin voi määrätä muunkin asiakirjan salassa pidettäväksi, kuitenkin sillä edellytyksellä, että lainsäädännössä on määrätty asian salassapidosta
81
Mitä EIS 6. artikla 2/2 sanoo?
tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta. 2/2
82
Mikä on Salassapitoaika?
Salaisiksi määrättyjen oikeudenkäyntiasiakirjojen ja tuomion salaisten osien salassapitoajat vaihtelevat 25 vuodesta 80 vuoteen. Salassapitoajalle voidaan pyytää pidennystä
83
Salataanko Turvapaikanhakijan henkilöllisyys?
Myös turvapaikanhakijan nimi voidaan pitää salassa, jos tieto siitä voisi vaarantaa hänen tai hänen läheisensä turvallisuuden
84
Mikä on Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin (rajoittaminen)?
Asianosaisen oikeutta saada tieto oikeudenkäyntiaineistoon sisältyvästä seikasta voidaan rajoittaa vain aivan erityisin perustein, jotka liittyvät valtion turvallisuuteen tai henkilön turvallisuuteen
85
Mikä on käräjäoikeuksien (KO:n) asiakirjajulkisuus?
Pääsääntöisesti käräjäoikeuden asiakirjat ovat | julkisia.
86
Mikä on Suullisen käsittelyn julkisuus?
Istuntoja voi tulla seuraamaan kuka tahansa
87
Mikä on Poik. KO:n as. kirj. julkisuuteen: | Yks. elämä ja valt. turv.?
Poikkeuksia käräjäoikeuden asiakirjojen julkisuudesta ovat muun muassa arkaluontoista yksityiselämää koskevat asiakirjat ja valtion turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, joita koskeva käsittelykin pidetään suljettuna
88
Mitä ovat Juttulistat?
Istunnoista ilmoitetaan oikeustalon aulassa niin sanotuilla juttulistoilla, joista selviävät asianosaiset ja asian laatu, esimerkiksi rikos, jota syyte koskee
89
Mitkä ovat Poik. oik. käynnin julkisuuteen: | KV suhteet?
Käsittely voidaan pitää suljettuna myös asioissa, joissa on kysymys valtion turvallisuudesta tai josta voisi aiheutua haittaa Suomen kansainvälisille suhteille
90
Mikä on Poikkeus: | Pakkokeinoasiat?
Pakkokeinoja, kuten vangitsemista koskevan asian käsittely voidaan pitää suljetuin ovin eli ilman yleisöä, jos julkinen käsittely voisi vaarantaa asian käsittelyn tai epäilty pyytää käsittelyä suljetuin ovin
91
Mikä on Poik. oik. käynnin julkisuuteen: | Yksityiselämä?
Kokonaan suljettuja käsittelyjä käytetään arkaluontoisen yksityiselämää koskevan asian käsittelyssä
92
Mikä on Poikkeus: | Tungos?
Laajaa julkisuutta saaneissa rikosasioissa yleisöä voi tulla paikalle runsaasti. Tällöin tuomioistuimen puheenjohtaja voi rajoittaa yleisön läsnäoloa
93
Mikä on Poikkeus oik. käynnin julkisuuteen: | Turvapaikanhakija?
Suljettu käsittely on myös mahdollinen, jos julkinen käsittely voisi vaarantaa turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuuden
94
Mikä on Poikkeus: | Henkilön suoja?
Yleisön läsnäoloa voidaan rajoittaa, jos se on tarpeen oikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön tai hänen läheisensä suojaamiseksi
95
Mikä on Poikkeus oik. käynnin julkisuuteen: | Alaikäinen?
Myös alle 18-vuotiasta rikosasian vastaajaa | koskeva käsittely pidetään yleensä suljettuna
96
Mitä ovat Tallenteet?
Oikeudenkäyntien tallentaminen on lain mukaan lähtökohtaisesti puheenjohtajan harkinnassa. Lupa kuvaamiseen voidaan antaa esimerkiksi ennen käsittelyn alkua. Päätöksen julistamisen ajaksi voidaan myös antaa lupa tallentamiseen
97
Mikä on Poikkeus oik. käynnin julkisuuteen: | Erityinen todistaja?
Osittain suljettu käsittely voidaan pitää myös silloin, kun istunnossa kuullaan todistajana henkilöä, jolla on oikeudenkäynnissä salassapitovelvollisuus tai vaitiolo-oikeus
98
Mikä on Poikkeus tallentamiseen?
Varsinaisen käsittelyn aikana tallentamista rajoittavat kuultavien henkilöiden yksityisyyden suoja ja turvallisuus sekä asian käsittelyyn liittyvät seikat ja periaatteet
99
Mitä on Tuomioistuimen ratkaisun julkisuus?
Tuomioistuimen ratkaisu on lähtökohtaisesti aina | julkinen
100
Mitä on Julkisuus HO:ssa?
Hallintotuomioistuimissa pääsääntönä on | oikeudenkäynnin julkisuus
101
Mikä on Neuvottelusalaisuus?
Tuomioistuimen sisäiset keskustelut asian ratkaisemisesta kuuluvat niin kutsutun neuvottelusalaisuuden piiriin
102
Mikä on Viittaus muihin TI?
Säännökset koskevat myös vakuutusoikeutta, markkinaoikeutta sen käsitellessä hallintoasiaa sekä hallintoasioita käsitteleviä muutoksenhakulautakuntia
103
Mikä on Poikkeus: Käsitelty salassa, | salassapitoperuste?
Silloinkin, kun ratkaisun julkisuutta osittain rajoitetaan, sovelletut lainkohdat ja ratkaisun lopputulos ovat julkisia. Käräjäoikeuden ratkaisusta voidaan pitää salassa sellaisia osia, joissa käsitellään tietoja, joita on käsitelty salaisina tai joita koskee salassapitoperuste
104
Mikä HO lain suhde muihin säädöksiin?
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa viittaa suoraan julkisuuslakiin sen suhteen, millaiset tiedot kuuluvat hallintoprosessissa salassa pidettäviin
105
Mikä on Julkinen seloste?
Jos tuomio on huomattavalta osaltaan tai lähes kokonaan salainen asiassa, joka on herättänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa, tuomioistuimen on laadittava siitä julkinen seloste
106
Mikä on Julkisuuden suoja | hallintotuomioistuimissa?
Hallintotuomioistuimissa yksilöintitietojen salassa pitäminen on mahdollista jossain määrin laajemmin julkisuuslaissa salassa pidettäväksi määrättyjen seikkojen suojaamiseksi
107
Milloin Ratkaisu salassapidosta voidaan tehdä?
Ratkaisu salassapidosta voidaan tehdä myöhemminkin, kun tuomioistuimelta pyydetään kyseistä asiakirjaa
108
Mitä on Todistaminen?
Todistaminen on kansalaisvelvollisuus, josta ei voi | kieltäytyä.
109
Miten istuntokäsittelyn julkisuutta on rajoitettu todistajien kohdalla?
Istuntokäsittelyn julkisuutta on rajoitettu todistajien kohdalla siten, että he eivät saa olla läsnä ennen oman lausuntonsa antamista, jotta asiassa muutoin esiin tulevat seikat eivät vaikuttaisi heidän lausuntoihinsa
110
Mikä on Vahva salassapito | JulkL 1/2?
Vahvan salassapidon piiriin kuuluvat tiedot henkilön terveydestä, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta, sosiaalituista, kuntoutuksesta sekä seksuaalisesta suuntautumisesta ja käyttäytymisestä
111
Mikä on Lähtökohta (asiakirjat) | JulkL?
Julkisuuslain lähtökohta on asiakirjojen julkisuus
112
Mikä on Vahva salassapito | JulkL 2/2?
Näihin salassapitoperusteisiin ei liity harkintaa tiedon antamisen vahingollisuudesta, vaan ne ovat aina salassa pidettäviä. Niitä koskevat tiedot on käsiteltävä suljetuin ovin ja niitä koskevat asiakirjat pidettävä salassa
113
Mitkä ovat Tavoitteet | JulkL?
Julkisuuslain tavoitteena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa; edistää ihmisten vapaata mielipiteen muodostamista ja mahdollisuutta valvoa viranomaisten toimintaa sekä turvata heidän oikeuksiaan
114
Mikä on Vahingollisuus | JulkL 1/2? (Esitutkinta-asiakirjojen salassapito)
Esitutkinta-asiakirjat ja asiat ovat salassa pidettäviä. Tietoja voidaan kuitenkin antaa, jos se ei vaaranna tutkintaa eikä aiheuta asianosaisille vahinkoa eikä kärsimystä. Salassapito jatkuu, kunnes asia on ollut tuomioistuimessa esillä
115
Mikä on Lähtökohta: | Poikkeukset 1/2? (Asiakirjojen salassapito)
Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat muun muassa asiakirjat, jotka koskevat ulkopolitiikkaa, suhteita ulkovaltoihin ja kansainvälisiin järjestöihin, valtion turvallisuutta ja maanpuolustusta, turvallisuutta, vaaratilanteisiin varautumista ja onnettomuustutkintaa 1/2
116
Mikä on Vahingollisuus | JulkL 2/2?
Salassapito esitutkinnan suojaamiseksi päättyy myös, kun syyttäjä on päättänyt, ettei hän nosta syytettä, tai asian käsittely muutoin päättyy esimerkiksi poliisin ratkaisuun, jonka mukaan asiassa ei ole ilmennyt rikosta
117
Mikä on Lähtökohta: | Poikkeukset 2/2? (Asiakirjojen salassapito)
Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka koskevat talouspoliittisen päätösten valmistelua, rahoitusmarkkinoiden ja vakuutustoiminnan valvontaa, julkisyhteisöjen toimintaa markkinoilla palvelujen tarjoajina tai tilaajina, liikesalaisuuksia, erilaisia tutkimusta, opinnäytteitä, oppilaan työn arviointia ja niin edelleen. 2/2
118
Mikä on Poikkeus julkisuuteen | JulkL 1/2?
Julkisuuslaissa on useita rikosasiaan liittyviä salassapitoperusteita, jotka liittyvät esimerkiksi rangaistuksen määräämistä varten tehtäviin erilaisiin henkilöä koskeviin selvityksiin ja rangaistuksen täytäntöönpanoon.
119
Mikä on Poikkeus julkisuuteen | JulkL 2/2?
Myös henkilöiden yksityiselämään liittyvät arkaluontoiset seikat sekä rikoksen uhria, hänen läheisiään tai muistoaan loukkaavat tiedot on pidettävä salassa käsittelyn päättymisen jälkeenkin
120
Mikä on Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24:8 2 mom. poikkeus?
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi
121
Mikä on Turvallisuussalaisuuden | paljastaminen?
Valtion turvallisuutta vakavasti vaarantavan salassa pidettävän seikan julkistaminen on säädetty rikokseksi
122
Mikä on Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen RL 24:8 3 mom. poikkeus?
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
123
Mikä on Salassapitorikos?
Salassapitorikokseen voi syyllistyä vain se, joka | rikkoo vastoin häntä sitovaa salassapitomääräystä
124
Mitä ovat Yksityiselämää loukkaava tiedon | levittäminen yleisiä huomioita?
- Myös törkeä tekomuoto - Yleensä todenmukainen tieto - Edellyttää tiedon levittämistä lukuisten ihmisten saataville / laajalle joukolle
125
Mikä on Yllyttäjä? (Journalistit)
Journalisti voi joutua yllyttäjänä vastuuseen, jos hän tahallaan taivuttaa (houkuttelee, suostuttelee) toisen paljastamaan salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja
126
Mikä on Kunnianloukkaus RL 24:9 1 mom.
Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon
127
Mikä on Yksityiselämää loukkaava tiedon | levittäminen RL 24:8 1 mom.?
Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville, esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon
128
Mikä on Kunnianloukkaus RL 24:9 2 mom?
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen
129
Mikä on Kunnianloukkaus RL 24:9 3 mom. | poikkeus?
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
130
Mikä on Esitutkinnan rajoittaminen?
Poliisi ei välttämättä jatka esitutkintaa, jos rikosta pidetään vähäisenä tai jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen
131
Mikä on Kunnianloukkaus RL 24:9 4 mom. | poikkeus?
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
132
Mikä on Syyttömyysolettama EsitutL?
Rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytettynä toteen
133
Mikä on Kunnianloukkaus yleistä?
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
134
Mikä on Yksityiselämän suoja?
Oikeus yksityis- ja perhe-elämään on turvattu | ihmis- ja perusoikeutena
135
Mikä on Ilmoittaminen | EsitutL?
Kuulustelujen, vangitsemisen tai kotietsinnän yhteydessä epäillylle on myös ilmoitettava tutkinnasta
136
Mikä on Sananvapaus?
Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus, joka käsittää oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä
137
Mikä on Tiedottaminen? (Esitutkintalaki)
Esitutkintalain mukaan tiedottamisessa on varottava leimaamasta ketään epäilyksenalaiseksi. Nimi ja kuva voidaan antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä epäillyn tavoittamiseksi tai uusien rikosten ehkäisemiseksi. Tällöinkin on otettava huomioon suhteellisuusperiaate
138
Mikä on Julkisuusperiaate?
Perustuslaissa turvattuun sananvapauteen kuuluu olennaisena osana myös viranomaisten toiminnan julkisuus
139
Mikä on Vastuu ympäristöstä?
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon
140
Mikä on Suullinen käsittely?
Tavallisimmin suullinen käsittely pidetään asioissa, joissa asianosaisten henkilökohtainen kuuleminen on tärkeää asian selvittämistä varten
141
Mikä on Oikeusturva?
Oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa ja riippumattomassa tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä. Oikeudenkäynninjulkisuudesta säädetään siten, että siitä, kuten muistakin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista, säädetään lailla
142
Mikä on Vastaava toimittaja?
Ammattimaisesti journalismia tuottavilla aikakautisilla julkaisuilla, verkkojulkaisuilla ja ohjelmilla tulee olla vastaava päätoimittaja, jonka tulee johtaa ja valvoa toimitustyötä ja määrätä julkaisun sisällöstä
143
Miten tehdään Valitus päätöksestä?
Hallintoviranomaisen kirjallisesta päätöksestä | valitetaan hallinto-oikeuteen
144
Mikä on Päätoimittajarikkomus?
Velvollisuutensa laiminlyönyt päätoimittaja voidaan tuomita päätoimittajarikkomuksesta sakkoon
145
Mikä on Kirjallinen menettely (hallinto-oikeus)?
Kuuleminen hallinto-oikeuksissa toteutetaan | pääsääntöisesti kirjallisesti
146
Mikä on Isännänvastuu?
Työntekijän vastuuta koskeva isännänvastuu soveltuu myös muihin kuin tiedotusvälineen työntekijöihin
147
Mikä on Kontradiktorinen periaate (asianomaisen kuulemisperiaate)?
Kuuleminen hallinto-oikeuksissa toteutetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, lähettämällä asiakirjoja tiedoksi asianosaisille. Hallinto-oikeudet voivat myös hankkia selvitystä muilta tahoilta, erityisesti viranomaisilta, mikä myös tapahtuu kirjallisesti
148
Mikä on Sitovuus?
Journalistin ohjeet sitovat ja Julkisen sanan neuvoston toimivalta ulottuu vain niihin tiedotusvälineisiin, jotka ovat sitoutuneet itsesääntelyjärjestelmään
149
Mikä on Kanteluoikeus?
Julkisen sanan neuvostoon voi kannella jokainen, jonka mielestä järjestelmään sitoutuneessa tiedotusvälineessä on loukattu hyvää journalistista tapaa. Neuvosto voi käsitellä myös internetissä julkaistua aineistoa, jos se katsotaan julkaistuksi tiedotusvälineessä
150
Mikä on Totuus ja tarkastusvelvollisuus?
Journalistin ohjeiden mukaan journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja tarkistettava julkaistava tiedot mahdollisimman hyvin
151
Mikä on Asianomistaja?
Kantelun kohteena olevan asian ei tarvitse koskea kantelijaa itseään, mutta jos kantelu koskee yksityiselämän suojaa, asianomistajan on annettava suostumus kantelun käsittelylle
152
Mitä on Ammatin ilmoittaminen?
Haastatteluja tehdessään journalistin on | suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa
153
Mitä tarkoittaa Seuraukset JSN? (Julkisen sanan neuvosto)
Julkisen sanan neuvosto ei voi kuulla todistajia tai tuomita korvauksia tai sakkoja. Seurauksena hyvän journalistisen tavan rikkomisesta on huomautus, joka hyvää journalistista tapaa rikkoneen tiedotusvälineen on julkaistava lyhyen määräajan kuluessa ilman välittömiä kommentteja
154
Mitä on Haastattelusta kieltäytyminen?
Haastateltavalla on aina mahdollisuus kieltäytyä haastattelusta ja hänelle on kerrottava, aiotaanko tiedot julkaista haastatteluna vai hyödyntää taustatietona
155
Mitä tarkoittaa Seuraukset JSN 2?
Jos rikkomus on törkeä tai joukkoviestimen toiminta muutoin osoittaa piittaamattomuutta, neuvosto voi antaa vakavan huomautuksen
156
Mitä tarkoittaa Käytön laajuus?
Haastateltavalle on kerrottava, jos haastattelua | voidaan käyttää useissa eri tiedotusvälineissä
157
Mitä tarkoittaa Seuraukset JSN 3?
Jos huomautuksen saanut tiedotusväline ei julkaise huomautuksen sisältävää päätöstä, annetaan se muutoin julkisuuteen
158
Mikä on Tarkistusoikeus?
Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat lausumansa ennen niiden julkaisemista. Haastateltavalle ei tarvitse näyttää muiden haastateltavien lausumia tai koko juttua
159
Mikä on Poikkeus tiedon hankintaan?
Silloin kun yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavalla tavalla
160
Mitä ovat Rikoksentekijän kuva ja | tunnistetiedot?
Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen
161
Mikä on Tietolähteen tarkistus?
Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti ja otettava huomioon, että tietolähteellä voi olla myös hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kriittisyys tarkoittaa asian selvittämistä useammasta toisistaan riippumattomasta tietolähteestä mahdollisuuksien mukaan
162
Miten teon laatu vaikuttaa nimen julkaisemiseen?
Teon laadun osalta nimen julkaisemiseen vaikuttavat teon vakavuus ja törkeys, teon vakavat seuraukset esimerkiksi yhteiskunnalle tai ympäristölle, teon kohdistuminen erityisen heikossa asemassa olleeseen uhriin, rikoksen suunnitelmallisuus ja pitkäkestoisuus ja mahdollinen liityntä poliittiseen tai taloudelliseen vallankäyttöön
163
Mikä on Epävarmuus tietolähteestä?
Jos asia on uutisarvoinen, mutta täyttä varmuutta sen todenperäisyydestä ei saada, se voidaan uutisoida kertoen lukijoille, minkälaisiin tietoihin väite pohjautuu
164
Mikä on Asianomistajan suoja?
Rikoksentekijän nimeä ei tule julkaista silloin, jos se paljastaisi erityisen arkaluonteisen rikoksen asianomistajan henkilöllisyyden
165
Mitä on Uutisoinnin täydentäminen?
Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella, mutta uutisointia on syytä jatkaa ja täydentää sitten, kun uutta tietoa on saatavissa. Jos on uutisoitu tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta, asiaa on seurattava ja tapahtumien kulusta on mahdollisuuksien mukaan uutisoitava loppuun saakka
166
Mikä on Kuntalaki?
Kaavan hyväksymispäätöksen pöytäkirja on pidettävä tarkastamisen jälkeen nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kaavan hyväksymistä koskevan pöytäkirjan katsotaan tulleen kuntalaisten tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätöspöytäkirja on asetettu tietoverkkoon yleisesti nähtäville
167
Mitä on Vaikuttaminen (uutisointi+tuomioistuimet)?
Uutisoinnissa ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen
168
Mitä KKO 2005:136 sanoo Rikoksen tekijän | nimen julkaisemisesta?
Korkein oikeus piti hyväksyttävänä nimen julkaisua. Sallittavuus riippuu mm. rikoksen laadusta ja vakavuusasteesta, asian saamasta muusta julkisuudesta, rikoksentekijän henkilöstä ja yhteiskunnallisesta asemasta, rikoksen tekemisestä julkisessa tai yhteiskunnallisesti tärkeässä yhteydessä sekä siitä, onko uutinen julkaistu näyttävästi ja paisuttelevasti vai neutraalisti
169
Mitä GDPR 1/10 sanoo?
1.Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, ja rekisterinpitäjällä on velvollisuus poistaa henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä, edellyttäen että jokin seuraavista perusteista täyttyy: 1/10
170
Mitä GDPR 2/10 sanoo?
a) henkilötietoja ei enää tarvita niihin tarkoituksiin, joita varten ne kerättiin tai joita varten niitä muutoin käsiteltiin; b) rekisteröity peruuttaa suostumuksen, johon käsittely on perustunut 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, eikä käsittelyyn ole muuta laillista perustetta 2/10
171
Mitä GDPR 3/10 sanoo?
c) rekisteröity vastustaa käsittelyä 21 artiklan 1 kohdan nojalla eikä käsittelyyn ole olemassa perusteltua syytä tai rekisteröity vastustaa käsittelyä 21 artiklan 2 kohdan nojalla; d) henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti; 3/10
172
Mitä GDPR 4/10 sanoo?
e) henkilötiedot on poistettava unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan rekisterinpitäjään sovellettavan lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi; f) tiedot on kerätty 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen kartoittamiseksi 4/10
173
Mitä GDPR 5/10 sanoo?
2. Jos rekisterinpitäjä on julkistanut henkilötiedot ja sillä on 1 kohdan mukaisesti velvollisuus poistaa tiedot, sen on käytettävissä oleva teknologia ja toteuttamiskustannukset huomioon ottaen toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, 5/10
174
Mitä GDPR 6/10 sanoo?
muun muassa tekniset toimet, ilmoittaakseen henkilötietoja käsitteleville rekisterinpitäjille, että rekisteröity on pyytänyt kyseisiä rekisterinpitäjiä poistamaan näihin henkilötietoihin liittyvät linkit tai näiden henkilötietojen jäljennökset tai kopiot. 6/10
175
Mitä GDPR 7/10 sanoo?
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos käsittely on tarpeen a) sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden käyttämiseksi; 7/10
176
Mitä GDPR 8/10 sanoo?
b) Rekisterinpitäjään sovellettavaan unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan, käsittelyä edellyttävän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai jos käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän suorittamista tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten; 8/10
177
Mitä GDPR 9/10 sanoo?
c) kansanterveyteen liittyvää yleistä etua koskevista syistä 9 artiklan 2 kohdan h ja i alakohdan sekä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti; 9/10
178
Mitä GDPR 10/10 sanoo?
d) yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos 1 kohdassa tarkoitettu oikeus todennäköisesti estää kyseisen käsittelyn tai vaikeuttaa sitä suuresti; tai e) oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi 10/10
179
Mitä Liikesalaisuuslaki 1 § sanoo?
Liikesalaisuuslain soveltamisala kattaa vain elinkeinoelämän liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden suojan
180
Mitä tarkoittaa (Liikesalaisuuslaki) Oikeudeton | hankkiminen?
Liikesalaisuuslaissa kielletään liikesalaisuuden | oikeudeton hankkiminen ja sen yritys
181
Mikä on Liikesalaisuuslaki Määritelmä 1/2?
Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa; 1/2
182
Mitkä ovat Liikesalaisuuslaki Oikeudeton | hankkiminen, tavat 1?
Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta, jos se tapahtuu esimerkiksi anastamalla, luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä, havainnoimalla tai muutoin käsittelemällä sellaisia liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja, jotka sisältävät liikesalaisuuden tai joista liikesalaisuus voidaan johtaa
183
Mikä on Liikesalaisuuslaki Määritelmä 2/2?
b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi. 2/2
184
Mitkä ovat Liikesalaisuuslaki Oikeudeton | hankkiminen, tavat 2?
Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta. myös, jos henkilö on liikesalaisuuden hankkiessaan tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen edellä mainitulla tavalla
185
Mitä on Liikesalaisuuslaki Oikeutettu | hankkiminen 1/2?
Sallittua on liikesalaisuuden hankkiminen | itsenäisesti keksimällä tai luomalla. 1/2
186
Mitä onLiikesalaisuuslaki Oikeutettu | hankkiminen 2/2?
Samoin liikesalaisuuden hankkiminen on sallittua, jos hankinta on tapahtunut havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla sellaista tuotetta tai esinettä, joka on asetettu yleisön saataville tai joka on laillisesti sellaisen tahon hallussa, jolla ei ole velvollisuutta rajoittaa liikesalaisuuden hankkimista. 2/2
187
Mikä on Liikesalaisuuslaki Haltija ja | loukkaava tuote 1/2?
Liikesalaisuuden haltijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on laillinen määräysvalta liikesalaisuuteen. 1/2
188
Mikä on Liikesalaisuuslaki Haltija ja | loukkaava tuote 2/2?
Liikesalaisuutta loukkaavalla tuotteella tarkoitetaan tavaraa tai palvelua, liikesalaisuutta loukkaavalla tuotteella tavaraa tai palvelua, jonka suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta. 2/2
189
Mikä on Liikesalaisuuslaki Ilmaisukielto?
Oikeudettomasti hankittua tietoa ei saa käyttää | eikä ilmaista
190
Mikä on Liikesalaisuuslaki Suoja 1/4?
Liikesalaisuuslain antama suoja koskee liikesalaisuuksia, jotka on saatettu toisen henkilön tietoon tietyissä tilanteissa. 1/4
191
Mikä on Liikesalaisuuslaki Suoja 2/4?
Henkilö, joka toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä on saanut tietoonsa liikesalaisuuden, ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista sitä. 2/4
192
Mikä on Liikesalaisuuslaki Suoja 3/4?
Sama koskee liikesalaisuutta joka on tullut toisen tietoon yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä. Myöskään ne henkilöt, jotka ovat saaneet tiedon liikesalaisuudesta suorittaessaan tehtävää toisen puolesta taikka muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa eivät saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista liikesalaisuutta. 3/4
193
Mikä on Liikesalaisuuslaki Suoja 4/4?
Myös, jos henkilöä sitoo sopimus tai velvoite, joka rajoittaa liikesalaisuuden käyttöä tai ilmaisemista, hän ei saa toimia sopimuksen tai velvoitteen vastasesti. 4/4
194
Mikä on Liikesalaisuuslaki Suoja 2?
Myöskään henkilö, joka palvelussuhteen aikana on saanut liikesalaisuuden tietoonsa, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista
195
Mitä ovat Liikesalaisuuslaki Loukkaavat | tuotteet 1/2?
Liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, | tarjoaminen ja saattaminen markkinoille, 1/2
196
Mitä ovat Liikesalaisuuslaki Loukkaavat | tuotteet 2/2?
sekä liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tarkoituksia varten katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käyttämiseksi jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta. 2/2
197
Mikä on Liikesalaisuuslaki Poikkeus, | Oikeutus 1/2?
Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole kuitenkaan oikeudetonta, jos liikesalaisuus on hankittu, sitä on käytetty tai se on ilmaistu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytösten tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. 1/2
198
Mikä on Liikesalaisuuslaki Poikkeus, | Oikeutus 2/2?
Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei myöskään ole oikeudetonta, jos se ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttämisenä. 2/2
199
Mikä on Liikesalaisuuslaki Kielto?
Tuomioistuin voi sitä, joka vastoin liikesalaisuuslain säännöksiä on hankkinut tai ilmaissut liikesalaisuuden tai käyttänyt sitä, kieltää ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai jatkamasta tai toistamasta liikesalaisuutta loukkaavaa tekoa
200
Mitä ovat Liikesalaisuuslaki Korjaavat | toimenpiteet 1/2?
Kieltoseuraamuksen lisäksi tuomioistuin voi myös määrätä, että liikesalaisuutta loukkaava tuote vedetään pois markkinoilta tai että se muutetaan tai hävitetään. 1/2
201
Mitä ovat Liikesalaisuuslaki Korjaavat | toimenpiteet 2/2?
Tuomioistuin voi myös määrätä oikeudenloukkaajaa kokonaan tai osittain tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät tai sen käsittävät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot taikka luovuttamaan ne kokonaan tai osittain liikesalaisuuden haltijalle.2/2
202
Mikä on Liikesalaisuuslaki Ennaltaehkäisevä | kielto?
Tuomioistuin voi kieltää henkilöä myös ryhtymästä sellaiseen loukkaavaan tekoon, johon hän ei ole vielä ryhtynyt. Oikeudenloukkaaja, joka on hankkinut liikesalaisuuden oikeudettomasti, voidaan myös kieltää ilmaisemasta tai käyttämästä liikesalaisuutta
203
Mikä on Liikesalaisuuslaki Käyttökorvaus | 1/2?
Tuomioistuin voi määrätä kiellon tai korjaavien toimenpiteiden määräämisen sijaan käyttökorvauksen. Käyttökorvaus voidaan määrätä seuraavien edellytysten täyttyessä:
204
Mikä onLiikesalaisuuslaki Käyttökorvaus | 2/2?
1) Vastaaja ei alkaessaan käyttää liikesalaisuutta tiennyt eikä tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus oli saatu taholta, joka oli oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen, 2) kiellon tai korjaavan toimenpiteen toteuttaminen aiheuttaisi vastaajalle kohtuutonta haittaa ja 3) käyttökorvaus liikesalaisuuden haltijalle arvioidaan kohtuulliseksi. 2/2
205
Mikä on Liikesalaisuuslaki Hyvitys ja | vahingonkorvaus 1/2?
Oikeudenloukkaaja joutuu suorittamaan liikesalaisuuden haltijalle ainakin kohtuullisen hyvityksen liikesalaisuuden käyttämisestä – myös silloin, kun liikesalaisuuden haltija ei ole kärsinyt tappiota oikeudenloukkaajan toiminnasta. 1/2
206
Mikä on Liikesalaisuuslaki Hyvitys ja | vahingonkorvaus 2/2?
Tämän lisäksi liikesalaisuuden haltijalla on oikeus korvaukseen kärsimästään todellisesta vahingosta täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. 2/2
207
Mitä Kaupparekisterilaki 1 § sanoo?
Jokaisella on oikeus saada tietoja kaupparekisteriin tehdyistä merkinnöistä ja siihen liittyvistä asiakirjoista
208
Mitä Kaupparekisterilaki 3.1 § 1/2 sanoo?
Kaupparekisteriin merkitään esimerkiksi kaikki osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä tietyin edellytyksin myös ’’yksityiset elinkeinoharjoittajat’’ ja elinkeinotoimintaa harjoittavat rekisteröidyt säätiöt ja yhdistykset. 1/2
209
Mitä Kaupparekisterilaki 3.1 § 2/2 sanoo?
Kaupparekisteriin merkitään lisäksi muun muassa valtion liikelaitoksen ja ulkomaisen elinkeinoharjoittajan suomalaisen sivuliikkeen tiedot. 2/2
210
Mitä tarkoittaa Kaupparekisterilaki Kaikkien | ilmoitettava?
Kaikkien elinkeinoharjoittajien on aina ilmoitettava - toiminimi - toimiala - kunta, josta toimintaa johdetaan (yks. elinkeinoharj., henkilöyhtiö ja liikelaitos) tai yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikkana oleva Suomen kunta (esim. OY tai osuuskunta) - Osoit
211
Mikä on Kaupparekisterilaki | Oikeushenkilöiden ilm. velv. 1/3?
Oikeushenkilömuotoisen yrityksen (lukuun ottamatta säätiötä ja yhdistystä) perusilmoituksessa on lisäksi aina oltava: - yhtiösopimuksen, perustamissopimuksen tai vastaavan allekirjoituspäivä ja mahdollisen perustamiskokouksen päivämäärä 1/3
212
Mikä on Kaupparekisterilaki | Oikeushenkilöiden ilm. velv. 2/3?
- Yhtiömiesten (avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä) ja johtoon kuuluvien henkilötiedot. - toiminimenkirjoitusoikeus tai edustamisoikeus - äänettömän yhtiömiehen omaisuuspanoksen arvo (kommandiittiyhtiössä) 2/3
213
Mikä on Kaupparekisterilaki | Oikeushenkilöiden ilm. velv. 3/3?
- osakepääoma, osakkeiden lukumäärä ja erilajiset osakkeet (osakeyhtiössä), jäsenten lisämaksuvelvollisuus, sijoitusosuuspääoma ja sijoitusosuuksien lukumäärä (osuuskunnassa). 3/3
214
Mikä on Kaupparekisterilaki OY ja | Os.kunnan ilm. velv.?
Osakeyhtiön ja osuuskunnan perusilmoituksessa on vielä mainittava - tilintarkastajien henkilötiedot - tilikausi
215
Mitä Kaupparekisterilaki 14.1.2 § sanoo?
Myös perustietojen muutokset on ilmoitettava | rekisteröitäväksi
216
Mikä on Kaupparekisteriasetus?
Kaupparekisteriasetuksen mukaan osakeyhtiötä koskevista asiakirjoista, kuten tilinpäätöksestä, tulee pyydettäessä antaa jäljennös sähköisessä muodossa
217
Mitä OYL 3:17 ja Os.KuntL 4:16 1/2 sanoo?
Osakeyhtiölain ja osuuskuntalain mukaan osakeyhtiön osakasluettelon ja osuuskunnan jäsen – ja omistajaluettelon ja entisten jäsenten luettelon tiedot osakkeenomistajien sekä jäsenten ja muiden osuuden ja osakkeen omistajien nimistä ja jäsenyyden alkamisesta ja päättymisestä on pidettävä jokaisen nähtävänä osakeyhtiön tai osuuskunnan pääkonttorissa. 1/2
218
Mitä OYL 3:17 ja Os.KuntL 4:16 2/2 sanoo?
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvassa osuuskunnassa ja osakeyhtiössä edellä mainitut jäsen- ja omistajaluettelon ja osakasluettelon tiedot voidaan kuitenkin pitää jokaisen nähtävänä arvopaperikeskuksen toimipaikassa Suomessa. 2/2
219
Mitä OYL 8:10 ja Os.kuntL 8:10 §§ 1 sanoo?
Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat liiketoimintansa laajuudesta riippumatta velvollisia toimittamaan tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa patentti- ja rekisterihallitukselle
220
Mitä OYL 8:10 ja Os.kuntL 8:10 §§ 2 sanoo?
Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa erityinen määräaika on kaksi kuukautta tilinpäätöksen vahvistamisesta
221
Mikä on Markkinoiden väärinkäyttöasetus 7 | art. 1/2?
Sisäpiiritietoa on täsmällinen ja julkistamaton tieto, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan 1/2
222
Mikä on Markkinoiden väärinkäyttöasetus 7 | art. 2/2?
taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden hintoihin tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan. 2/2
223
Mikä on Markkinoiden väärinkäyttöasetus | 12 art.?
Markkinoiden väärinkäyttöasetus asettaa arvopapereiden liikkeeseenlaskijalle jatkuvan velvollisuuden julkistaa mahdollisimman pian sisäpiiritieto, joka koskee suoraan kyseistä liikkeeseenlaskijaa
224
Mikä on Tilinpäätösdirektiivi 30 artikla?
Tilinpäätösdirektiivi velvoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamiseen. Tilinpäätösdirektiivi koskee kuitenkin vain osakeyhtiöitä sekä sellaisia henkilöyhtiöitä, joiden kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat osakeyhtiöitä
225
Mikä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen rek.?
Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat liiketoimintansa laajuudesta riippumatta velvollisia toimittamaan tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa patentti- ja rekisterihallitukselle
226
Mikä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen rek. 2?
Ehdoton rekisteröimisvelvollisuus ulottuu lisäksi direktiivin mukaisesti sellaiseen henkilöyhtiöön (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö), jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö tai mainitunlainen henkilöyhtiö.
227
Mitä Kirjanpitolaki 3:9 ja 1:4 a §§ 1/2 sanoo?
Rekisteröintivelvollisuus on kirjanpitolaissa asetettu kaikille pienyritystä suuremmille kirjanpitovelvollisille eli niille, joissa on sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: 1/2
228
Mitä Kirjanpitolaki 3:9 ja 1:4 a §§ 2/2 sanoo?
- liikevaihto 12 miljoonaa euroa - tase 6 miljoonaa euroa - palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. 2/2
229
Mikä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen rek. 3 1/2?
Pääsääntönä on, että tilinpäätös ja toimintakertomus ilmoitetaan rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 1/2
230
Mikä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen rek. 3 2/2?
Nämä asiakirjat laaditaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Aikaa rekisteröinti-ilmoituksen tekemiselle jää vähintään kaksi kuukautta. 2/2
231
Mikä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen rek. 4?
Rekisteröitävä tilinpäätös toimitetaan Patentti- ja | rekisterihallitukselle ’’jäljennöksenä’’.
232
Mitä ovat Kirjanpitolaki Tilintarkastusta | koskevat tiedot?
Patentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin rekisteröitäväksi ilmoitettavaan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen liitetään jäljennös tilintarkastuskertomuksesta
233
Mikä on Kirjanpitolaki Jäljennöksen | antamisvelvollisuus?
Ne, jotka kuuluvat 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettuihin rekisteröintivelvollisiin, ovat velvoitettuja antamaan pyynnöstä jäljennöksen tilinpäätöksestään ja toimintakertomuksestaan kunnes tilinpäätös on saatavissa rekisteristä
234
Mitä on Kirjanpitolaki Tilinpäätöksen ja | toimintakertomuksen julk.?
Kirjanpitovelvollinen voi itse julkistaa tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa sen lisäksi, että ilmoittaa sen kirjanpitolain mukaisesti rekisteröitäväksi ja siten virallisesti julkistettavaksi
235
Mitä tarkoittaa (Patenttilaki) Myöntäminen
Suomessa keksintöön voidaan myöntää patentti, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen
236
Mitä on Patenttilaki Kielto-oikeus ja | hyväksikäyttö 1/2?
Patenttilain mukaan patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella patentinhaltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. 1/2
237
Mitä on Patenttilaki Kielto-oikeus ja | hyväksikäyttö 2/2?
Ammattimaista hyväksikäyttöä ovat muiden muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö. 2/2
238
Mikä on Patenttilaki Voimassaolo?
Patentin määräaikainen yksinoikeus eli patenttiaika jatkuu 20 vuotta, jos patentinhaltija suorittaa vuosittaiset patenttimaksut
239
Mikä on Tavaramerkkilaki Määritelmä 1/2?
Tavaramerkillä tarkoitetaan elinkeinotoiminnassa tavaroiden ja palvelujen tunnuksena käytettävää merkkiä, johon on saatu yksinoikeus tämän lain säännösten mukaisesti. 1/2
240
Mikä on Tavaramerkkilaki Määritelmä 2/2?
``` EU-tavaramerkillä tarkoitetaan Euroopan unionin tavaramerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 1 artiklassa tarkoitettua tavaramerkkiä. 2/2 ```
241
Mitä on Tavaramerkkilaki Rekisteröiminen?
Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada rekisteröimällä. Rekisteröintiä haetaan patentti- ja rekisterihallituksesta. Tavaramerkki rekisteröidään, jos merkin rekisteröinnille ei löydy esteitä
242
Mitä on Tavaramerkkilaki Vakiinnuttaminen?
Tavaramerkki vakiinnutetaan käyttämällä merkkiä elinkeinotoiminnassa kunnes merkki on yleisesti tunnettu tiettyjen tavaroiden tai palveluiden yhteydessä
243
Mitkä ovat MRL Yleiset tavoitteet 1/2?
Alueiden käyttö ja rakentaminen on järjestettävä niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. 1/2
244
Mitkä ovat MRL Yleiset tavoitteet 2/2?
Lain yleisenä tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 2/2
245
Mikä on MRL Kaavajärjestelmä 1/2?
Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 1/2
246
Mikä on MRL Kaavajärjestelmä 2/2?
Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. 2/2
247
Mikä on MRL Vuorovaikutus- ja | tiedottamisvelvollisuus?
Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
248
Mikä on MRL Kaavoituskatsaus 1/2?
Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. 1/2
249
Mikä on MRL Kaavoituskatsaus 2/2?
Kaavoituskatsauksessa on selostettava lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen
250
Mikä on MRL Valtakunnalliset | alueidenkäyttötavoitteet päätöksentekijä?
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista | päättää valtioneuvosto
251
MRL Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asioita?
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1) aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; 2) merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuritai luonnonperintöön; tai 3) valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen
252
Mitä on MRL Tavoitteiden määrittely?
Alueidenkäyttötavoitteita annettaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet ja säädetyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
253
Mikä on MRL Valmistelu?
Tavoitteiden valmistelusta huolehtii ympäristöministeriö yhteistyössä niiden muiden ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden viranomaisten ja tahojen kanssa, joita asia koskee. Tavoitteiden valmistelun on perustuttava eri tahojen vuorovaikutukseen
254
Mikä on MRL Tavoitteiden toteuttaminen?
Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta
255
Mikä on MRL Tavoitteiden huomioon | ottaminen?
Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista
256
Mikä on MRL Maakuntakaavan laatiminen?
Maakuntakaava on mahdollista laatia myös osaalueittain
257
Mitä KHO 2018:112 Arkaluonteiset | tiedot sanoo?
Yleisön intressi saada hakijan terveyden- ja mielentilaa koskevat arkaluonteiset tiedot ei syrjäyttänyt alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta yli 10 v. vankeusrangaistukseen tuomitun hakijan oikeutta yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Hakutulokset määrättiin poistettavaksi
258
Mitkä ovat MRL Maakuntakaava | sisältövaatimukset?
Maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteenteknisen huollon järjestelyihin; vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen
259
Mikä on MRL Maakuntakaavan | hyväksyminen?
Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin | päättävä toimielin
260
Mitkä ovat MRL Maakuntakaavan | oikeusvaikutukset?
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi
261
Mitä tarkoittaa MRL Maakuntakaavan | oikeusvaikutukset Viranomaiset?
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista
262
Mitkä ovat MRL Maakuntakaavan | rakentamisrajoitukset?
Virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus
263
Mikä on MRL Yleiskaavan tehtävä?
Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden, sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen
264
Mikä on MRL Yleiskaavan tehtävä 2?
Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista
265
Mikä on MRL Yleiskaavan toimialue?
Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä | osa-aluetta
266
Mitkä ovat MRL Yleiskaavan sisältövaatimukset?
Yleiskaavaa laadittaessa on kaavahierarkia eli maakuntakaavan määräykset ja ohjausvaikutus otettava huomioon
267
Mitkä ovat MRL Yleiskaavan rajoitukset?
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai | muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa
268
Mitkä ovat MRL Yleiskaavan | sisältövaatimukset 2, hierarkisuus?
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi
269
Mitkä ovat MRL Yleiskaavan sisältövaatimukset 2, muut kuin hierarkisuus?
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, liikenteen ja muun infrastruktuurin järjestäminen kestävällä tavalla, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, ympäristö- ja luontoarvojen vaaliminen sekä virkistysalueiden riittävyys
270
Mitkä ovat MRL Yleiskaava oikeusvaikutukset?
Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi
271
Mitkä ovat MRL Yleiskaava viranomaiset?
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista
272
Mitkä ovat MRL Yleiskaava Rakentamisrajoitukset?
Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta
273
Mikä on MRL Yleiskaava Ehdoton rakentamisrajoitus?
Yleiskaavaan voidaan ottaa ehdoton rakentamisrajoitus, jolloin yleiskaavassa määrätään, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista
274
Mitä tarkoittaa MRL Yleiskaava rakennusluvan perusteena?
Yleiskaavoja voidaan normaalista kaavahierarkiasta poiketen käyttää rakennusluvan perusteena niin erikseen päätettäessä muun muassa ranta-alueilla sekä tuulivoimarakentamisessa
275
Mikä on MRL Asemakaavan tarkoitus?
Asemakaavalla osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista suhteellisen yksityiskohtaisesti ja paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla
276
Mikä on MRL Asemakaavan laatimistarve?
Kunnan on laadittava ja pidettävä asemakaava ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys ja maankäytön ohjaustarve tätä edellyttävät
277
Mikä on MRL Kaavamonopoli?
Kaavamonopoliksi kutsutaan kunnan oikeutta päättää alueensa suunnittelusta yleiskaavaa ja asemakaavaa käyttäen
278
Mikä on MRL Asemakaava Kaavahierarkia?
Asemakaavaa laadittaessa on kaavahierarkia eli maakuntakaavan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräykset otettava huomioon
279
Mitkä ovat MRL Asemakaava Sisältövaatimukset?
Asemakaavan sisältövaatimuksia ovat esimerkiksi rakennetun ja luontoympäristön vaaliminen, riittävien virkistysalueiden saatavuus sekä kielto asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää
280
Mikä on MRL Asemakaava rakentamisrajoitus?
Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa, ja muidenkin ympäristöä muuttavien toimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon
281
Mitä sanoo: KKO 2009:3 Yllyttäjä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen?
Toimittaja tuomittiin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, kun seksuaalirikoksesta tuomitun henkilön haastatteleminen televisioohjelmassa toteutettiin niin, että rikoksen alaikäisten uhrien henkilöllisyys paljastui
282
Mitkä ovat MRL Asemakaava Oikeusvaikutukset 2/2?
Asemakaavassa voidaan myös kieltää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan uuden rakennuksen rakentaminen alueelle, mikäli se on kaavan toteuttamisen ajoittamiseksi tarpeen
283
Mitkä ovat MRL Asemakaava oikeusvaikutukset 1/2?
Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muulle alueiden maankäytölle tai ovat haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista varten annettujen asemakaavamääräysten vastaisia
284
Mikä on MRL OAS?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan laatimisen osallistumis- ja vuorovaikutusprosessi. Suunnitelma on laadittava riittävän aikaisessa vaiheessa kaavoitusta sekä sovitettava se sisällöltään ja laajuudeltaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen
285
Mikä on MRL Kaavoitusmenettely?
Kaavoitusmenettely on järjestettävä kaavahankkeen merkitys huomioon ottaen kunnan ja maakunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista on tiedotettava kaavaa valmisteltaessa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta
286
Mikä on MRL Osallinen?
Osallisilla tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
287
Mikä on MRL Osallisten tiedonsaanti?
Olennaista on, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta ja kaavoituksen osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla
288
Mikä on MRL Vireilletulo 1/2?
Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtävillä pidon määräaika on yleensä vähintään 30 päivää. 1/2
289
Mikä on MRL Vireilletulo 2/2?
Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla, jotta osallisilla ja kunnan jäsenillä on myös tässä vaiheessa tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa
290
Mitä tarkoittaa MRL Nähtävillä pitäminen?
Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava myös kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen
291
Mikä on MRL Muistutus?
Maakuntakaavaa valmisteltaessa on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja niihin ministeriöihin, joiden toimialaan kuuluvia valtakunnallisesti merkittäviä asioita kaavassa käsitellään
292
Mikä on MRL Viranomaisneuvottelut Maakuntakaava?
Myös valmisteltaessa muita kaavoja on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, kun kaava koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä
293
Mitkä ovat MRL Viranomaisneuvottelut Toimialat?
Maakunta- ja kuntakaavoja koskevaan viranomaisneuvotteluun on myös kutsuttava muut viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea
294
Mikä on MRL Ilmoitus kaavan hyväksymisestä?
Päätös kaavan hyväksymisestä annetaan viipymättä tiedoksi niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa
295
Mikä on MRL Asemakaava Maanomistajan hyöty?
Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalta, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin
296
Mikä on MRL Asemakaava Kustannusjako?
Maankäyttösopimuksella sovitaan näistä kustannuksista ja se on samalla tahdonilmaisu alueen kaavoitusprosessin käynnistämisestä
297
Mitä tarkoittaa MRL Maankäyttösopimus Sitomattomuus?
Maankäyttösopimuksessa ei voida sitovasti sopia | kaavojen sisällöstä
298
Mitä tarkoittaa MRL Maankäyttösopimus Sitovuus?
Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa
299
Mikä on MRL Maankäyttösopimus Tarkoitus?
Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla
300
Mikä on MRL Maakuntakaava?
Maakuntakaavassa yksilöidään ja konkretisoidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi
301
Mitä sanoo KKO 2000:54 Syylliseksi | leimaaminen?
Suomen Tietotoimiston toimittaja syyllistyi kunnianloukkaukseen, kun nimeltä mainitun oppilaitoksen kehitysvammaohjaaja oli oikeudenkäyntiuutisessa leimattu syylliseksi kavalluksiin, vaikka asian oikeuskäsittely oli ollut kesken ja kiistetyt syytteet oli sittemmin hylätty. Tapauksessa toimittaja oli laatinut uutisen otsikolla ”Kehitysvammaohjaaja kavalsi oppilaiden varoja Hämeenlinnassa”.
302
Mitä sanoo KKO 2010:88 Kunnianloukkauksen tahallisuus?
Kunnianloukkaus on tahallinen, jos viestin esittäjän on täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että 1) viestin julkitulo on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asianomistajalle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa ja 2) väitteen tueksi ei ole ollut esitettävissä riittävästi perusteita
303
Mitä sanoo KKO 2013:100 Vaikutelma | syyllisyydestä?
YLE:n toimittajien syyllistyneen törkeään kunnianloukkaukseen, kun valtakunnallisessa uutislähetyksessä oli annettu vaikutelma kahden henkilön syyllistymisestä vakavaan talousrikokseen, vaikka juttu oli vasta syyteharkinnassa ja toisen rikosepäilyn osalta syyttäjä oli sittemmin tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen ja toinen syyte oli myöhemmin hylätty
304
Mitä sanoo KKO 2006:44 Sarjatasoisen seuran | törkeä veropetos?
Korkeimmalla sarjatasolla pelaavan jalkapalloseuran toimintaan liittyi säännönmukaisesti julkisuutta ja toimintaan osallistuvien oli otettava huomioon, että toiminnan myönteisiä ja kielteisiä puolia käsitellään julkisuudessa myös valtakunnallisella tasolla. Toiminnassa tapahtuneen talousrikoksen käsittely julkisuudessa ei siten ollut poikkeuksellista eikä ennakoimatonta. Vastaajat toimivat pai- kallisesti näkyvissä ja vastuullisissa työtehtävissä, joten heidän rikostensa käsittely julkisuudessa ei ollut tästäkään syystä odottamatonta. Asiaa ei ollut käsitelty julkisuudessa epäasiallisesti eikä rikosten laatuun nähden poikkeuksellisella tai kohtuuttomia mittasuhteita saaneella tavalla eikä julkisuutta voitu ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä