Sidokset Flashcards
(26 cards)
Mitkä ovat kolme eri tyyppistä vahvaa sidosta?
Ionisidos, metallisidos ja kovalenttinen sidos.
Mikä on kationin varaus ja mistä sen varaus johtuu?
Positiivisen ionin eli kationin varaus johtuu siitä, että sillä on enemmän protoneja atomiytimessä kuin elektronikuorilla elektroneja.
Mikä on anionin varaus ja mistä sen varaus johtuu?
Negatiivisella ionilla eli anionilla on enemmän elektroneja elektronikuorilla kuin protoneja atomiytimessä.
Mikä on ioni?
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai atomiryhmä. Se syntyy, kun atomi joko luovuttaa tai vastaanottaa elektroneja.
Mikä on ioniyhdiste?
Ioneista muodostuva yhdiste on ioniyhdiste. Ioniyhdistettä kutsutaan yleisesti nimellä suola. Suolat ovat yleensä metallien ja epämetallien muodostamia yhdisteitä.
Mikä on ionisidos?
Suolojen rakenneosia ovat positiiviset ja negatiiviset ionit. Näiden erimerkkisten ionien välillä on sähköinen vetovoima, jota kutsutaan ionisidokseksi.
Mikä on ioniyhdisteen kiderakenne?
Ionihila, jossa positiiviset ja negattiviset ionit vuorottelevat.
Mitä on kidevesi?
Kun suola kiteytyy, sen ionihilaan voi jäädä vesimolekyylejä. Tällaista vettä sanotaan kidevedeksi. Kidevesi on tyypillinen vain tietyille suoloille. Se merkitään ioniyhdisteen kaavaan pisteen avulla. Esimerkiksi kuparisulfaatin kidevedellinen muoto on CuSO4 ∙ 5 H2O.
Mitä ominausuuksia ioniyhdisteillä on?
Useimmilla metalleilla on korkeat sulamispisteet ja suuri tiheys.
Metallit johtavat sähköä ja lämpöä kiinteinä ja sulatteina.
Metallit ovat kiiltäviä, läpinäkymättömiä ja muokattavia.
Mitkä ovat säännöt ioniyhdisteen kaavan kirjoittamiseen?
- Ionien varauksien summan tulee olla nolla.
- Ioniyhdisteen kaavaan merkitään ensin positiivinen ja sen jälkeen negatiivinen ioni.
- Ionivarauksia ei jätetä näkyviin.
- Ionien suhteellinen lukumäärä ilmoitetaan alaindeksillä.
Miten ioniyhdisteet nimetään?
Ioniyhdisteen nimessä kerrotaan ensin positiivisen ionin, sitten negatiivisen ionin nimi. Negatiivisten yksiatomisten ionien nimissä on -idi-pääte. Esimerkiksi kaliumkloridi koostuu kaliumionista K+ ja kloridi-ionista Cl–.
Anioni ja kationi, kumpi luovuttaa ja kumpi vastaanottaa elektroneja?
Kationi on positiivisesti varautunut ja luovuttaa elektroneja. Anioni vastaanottaa.
Mikä on metallisidosten kolmiulotteisen rakenteen nimi?
Metallihila.
Miten metallisidos syntyy?
Metallisidos syntyy delokalisoituneiden elektronien ja metallikationien välisestä vuorovaikutuksesta.
Mitä ovat metallisidosten ominaisuuksia?
🔹 1. Hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky
Vapaasti liikkuvat elektronit siirtävät sähköä ja lämpöä tehokkaasti.
Siksi metallit ovat johtimia.
🔹 2. Taottavuus ja venyvyys
Metalliatomeja voi siirtää toistensa ohi ilman, että rakenne hajoaa.
Siksi metallit ovat taottavia ja venyviä (plastisia).
🔹 3. Kiilto
Metallien vapaat elektronit heijastavat valoa.
Tästä syystä metalleilla on metallinen kiilto.
🔹 4. Korkeat sulamis- ja kiehumispisteet
Metalliatomien välillä on vahva vetovoima.
Siksi metallit usein vaativat paljon energiaa sulaakseen.
🔹 5. Tiheys ja kovuus
Monet metallit ovat tiheitä ja kovia, koska atomit ovat tiiviisti pakkautuneet.
Mitä tarkoittaa elektronin delokalisoituminen?
Niitä ei voi sijoittaa tiettyjen metalliytimien kohdalle. Ne muodostavat ikään kuin jatkuvan varauksen ytimien ympärille. Delokalisoituneista elektroneista voidaan käyttää nimitystä elektronimeri, elektronipilvi tai elektronikaasu.
Miten metalli-ionin koko ja ulkoelektronien lukumäärä vaikuttavat sulamispisteeseen?
Mitä pienempi kationin ionisäde on, sitä korkeampi sulamispiste metallilla on. Tämä johtuu siitä, että ytimessä olevien protonien ja vapaasti liikkuvien ulkoelektronien välinen sähköinen vetovoima on suurempi silloin, kun elektronit liikkuvat lähellä atomiydintä.
Myös ulkoelektronien lukumäärä vaikuttaa metallin sulamispisteeseen. Mitä enemmän ulkoelektroneja metallilla on, sitä enemmän elektroneja on metallihilassa yhteisessä käytössä. Metallien sulamispisteet kasvavat siis ulkoelektronien lukumäärän kasvaessa.
Mikä on kovalenttinen sidos?
Kovalenttinen sidos on kemiallinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa elektroniparin tai useampia elektroneja keskenään. Näin syntyy molekyyli.
Millaisten atomien välillä kovalenttisia sidoksia esiintyy ja miksi?
Tätä sidostyyppiä esiintyy epämetalliatomien välillä, ja se mahdollistaa sen, että atomit saavuttavat oktettisäännön eli täydet uloimmat elektronikuoret.
Mikä on kovalenttinen kaksoissidos?
Kovalenttinen kaksoissidos on kahden atomin välinen sidos, jossa atomit jakavat kaksi elektroniparia eli yhteensä neljä elektronia keskenään.
Mikä vaikuttaa atomin kykyyn vetää sidoselektroneja puoleensa?
Atomin koko ja sen ydinvaraus.
Mitä elektronegatiivisuusarvo kuvaa?
Atomin kykyä vetää sidoselektroneja puoleensa.
Mikä on pooliton sidos?
Pooliton kovalenttinen sidos muodostuu kahden elektronegatiivisuudeltaan samanlaisen atomin välille.
Poolittomassa kovalenttisessa sidoksessa atomit vetävät sidoselektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa.
Mikä on poolinen sidos?
Pooliton kovalenttinen sidos muodostuu kahden elektronegatiivisuudeltaan samanlaisen atomin välille.
Poolittomassa kovalenttisessa sidoksessa atomit vetävät sidoselektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa.
