Siviiliprosessin Perusteet

Question 1

prosessioikeus oikeudenalana

Answer 1

prosessioikeus oikeudenalana tarkoittaa oikeudenkäyntiä ja sitä vastaavia menettelyjä (esim. välimiesmenettely) sääntelevien oikeusnormien kokonaisuutta.

Question 2

perusprosessi

Answer 2

yleinen prosessi

Question 3

prosessin erityinen laji

Answer 3

prosessin erityisellä lajilla tarkoitetaan menettelyä, jika jollain tavalla poikkeaa säännönmukaisena pidettävästä menettelystä.

Question 4

summaarinen menettely

Answer 4

rutiiniluonteisille asioille on säädetty yksinkertaistettuja prosesseja.

Question 5

siviiliprosessi

Answer 5

oikeudenkäynti riita-asioissa

Question 6

kantaja

Answer 6

kantaja on oikeudenkäynnissä se osapuoli, asianosainen, joka on laittanut asian vireille tuomioistuimessa ja esittää kanteessaan yksiköidyt vaatimukset tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Question 7

vastaaja

Answer 7

vastaaja on riita-asiassa (siviiliprosessissa) oikeudenkäynnissä osallisena oleva henkilö (asianosainen), jota vastaan toinen osapuoli eli kantaja esittää kanteen.

Question 8

rikosprosessi

Answer 8

rikosorosessissa on kyse rikosasian käsittelemisestä.

Question 9

kirjallinen menettely

Answer 9

jutun ratkaiseminen käräjäoikeuden kansliassa ilman pääkäsittelyä

Question 10

hallintoprosessi

Answer 10

hallintoprosessi eli hallintolainkäyttö voidaan määritellä hallintoasiaa koskevaksi muutoksenhauksi, jossa hallintoasiaa koskeva erimielisyys ratkaistaan tuomioistuimessa.

Question 11

oikeussuojateoria

Answer 11

oikeussuojateorian mukaan siviiliprosessin tehtävänä on antaa oikeussuojaa yksityisoikeudellisille intresseille.

Question 12

ohjausfunktio-ajattelu

Answer 12

PER OLOF EKELÖF kehitti kritiikkinä opin lainkäytön käyttäytymistä ohjaavasta vaikutuksesta.

Question 13

prosessin ulkoinen näkökulma

Answer 13

laaja yhteiskunnallinen lainkäytön tavoittelu

Question 14

prospektiivinen ohjausvaikutus

Answer 14

tulevaisuuteen suuntautuva ohjausvaikutus

Question 15

retrospektiivinen

Answer 15

jo tapahtuneen oikeusloukkauksen johdosta oikeussuojan antaminen.

Question 16

sanktio

Answer 16

epämieluinen seuraus

Question 17

maksumoraali

Answer 17

ajan myötä sanktiouhkainen käyttäytymismalli sisäsistetään oikeaksi toimintatavaksi ja sitä noudatetaan jo yksin moraalisesta velvollisuudentunteesta.

Question 18

oikeuslähde

Answer 18

oikeuslähde voidaan metaforaa mukaillen määritellä lähteeksi, josta ammennettavan tiedon perusteella selvitetään vallitseva oikeustila.

Question 19

oikeusnormi

Answer 19

oikeusnormi on tulkinnan avulla selvitetty säännöksen merkityssisältö.

Question 20

faktapremissi

Answer 20

faktapremissi muodostetaan todistelua koskevien sääntöjen perusteella. faktapremissiin lukeutuvat esimerkiksi asianosaisten uskottavasti toteen näyttämät seikat, yleisesti tunnetut seikat (notoriset faktat) sekä dispositiivisessa riita-asiassa tunnustetut seikat ja seikat, joista asianosaiset ovat yksimielisiä.

Question 21

notoriset faktat

Answer 21

yleisesti tunnetut seikat.

Question 22

normipremissi

Answer 22

normipremissi muodostetaan tukeutumalla yhteen tai useampaan oikeuslähteeseen.

Question 23

perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta

Answer 23

perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkinta tarkoittaa, että eri tulkintavaihtoehdoista valitaan pathaiten perus- ja ihmisoikeuksia toteuttava vaihtoehto.

Question 24

prosessuaalinen totuus

Answer 24

prosessuaalisella totuudella tarkoitetaan sitä totuutta, jonka tuomioistuin vapaan todistusharkinnan perusteella muodostaa oikeudenkäynnissä.

Question 25

vaatimistaakka

Answer 25

kanteen sisältö määrittää tuomioistuimen tutkimusvallan rajat, joten tuomioistuin ei voi mennä ratkaisussaan asianosaisten vaatimusten ulkopuolelle.

Question 26

väittämis- eli vetoamistaakka

Answer 26

väittämis- eli vetoamistaakka tarkoittaa, että asianosaisten on vedottava oikeustosiseikkaan, jotta tuomioistuin voi käyttää oikeustosiseikkaa tuomionsa perusteena.

Question 27

subjektiivinen väittämistaakka

Answer 27

subjektiivisen väittämistaakan mukaan juuri vetoamisvelvollisen asianosaisen on vedottava seikkaan, jotta se huomioitaisiin oikeustosiseikkana.

Question 28

oikeustosiseikka

Answer 28

oikeustosiseikalla tarkoitetaan tosiseikkaa, joka on vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästä relevantti seikka.

Question 29

todistustosiseikka

Answer 29

todistustosiseikalla tarkoitetaan sellaista seikkaa, jolla on jutussa vain välillistä todisteellista merkitystä.

Question 30

suullinen käsittely

Answer 30

suullinen käsittely on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti. sen lisäksi suullisen oikeudenkäynnin katsotaan lisäävän oikeuskäynnin varmuutta ja nopeutta sekä myös edistävän julkisuuden toteutumista.

Question 31

kontradiktorinen periaate

Answer 31

kontradiktorinen periaate (audiatur et altera pars) tarkoittaa, että asiaa ei saa ratkaista ennen kuin asianosaisia on kuultu eli heille on varattu tilaisuus esittää omat vaatimuksensa ja todisteensa sekä lausua vastapuolen vaatimuksista ja todisteista.

Question 32

julkisuusperiaate

Answer 32

julkisuusperiaate tarkoittaa oikeutta saada tietoa tuomioistuimen käsittelemistö jutuista ja niitä koskevista ratkaisuista.

Question 33

asianosaiset

Answer 33

asianosaisia ovat ne, joiden nimissä oikeutta käydään.

Question 34

oikeudenkäyntikelpoisuus

Answer 34

oikeudenkäyntikelpoisuus tarkoittaa henkilön oikeutta käyttää oikeudenkäynnissä itsenäisesti puhevaltaa eli ryhtyä itse päteviin prosessitoimiin.

Question 35

asiavaltuus

Answer 35

asiavaltuus eli asialegitimaatio tarkoittaa asiaosaisen oikeutusta käydä riidan kohteesta oikeutta omissa nimissään.

Question 36

tuomioistuimen toimivalta

Answer 36

tuomioistuimen toimivalta koostuu kolmesta osatekijästö eli asiallisesta, alueellisesta ja asteellisesta toimivallasta.

Question 37

alueellinen toimivalta

Answer 37

alueellisessa toimivallassa on kyse siitä, minkä tuomioistuimen tuomipiiriin käsiteltävä asia kuuluu.

Question 38

tuomari

Answer 38

tuomari on tuomarin virassa oleva tuomioistuimen jäsen. tuomari voidaan määritellä myös tuomioistuimen kokolnpanoon kuuluvaksi henkilöksi, joka tuomioistuimen jäsenenä käsittelee ja ratkaisee tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettuja asioita.

Question 39

tuomarin kelpoisvaatimukset

Answer 39

tuomarin kelpoisuusvaatimukset jaetaan vakiintuneesti kahteen ryhmään: yleisiin kelpoisuusvaatimuksiin ja erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin.

Question 40

tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset

Answer 40

yleisillä kelpoisuusvastimuksilla tarkoitetaan niitä ominaisuuksia, jotka henkilöllä pitää olla, jotta hänet voidaan nimittää tuomarin virkaan.

Question 41

tuomarin erityiset kelpoisuusvastomukset

Answer 41

erityiset kelpoisuusvastimukset tarkoittavat tuomarin suhdetta yksittäiseen käsiteltävään juttuun. erityinen kelpoisuus tarkoittaa lähinnä, että tuomari ei saa olla jäävi suhteessa käsiteltävään juttuun tai jutun asianosaisiin.

Question 42

subjektiivinen puolueettomuus

Answer 42

subjektiivinen puolueettomuus tarkoittaa, että tuomari on tosiasiallisesti puolueeton

Question 43

objektiivinen puolueettomuus

Answer 43

objektiivista puolueettomuutta arvioitaessa tarkastelunäkökulma on ulkoinen. tällöin tuomarin toiminnan on myös näytettävä puolueettomalta eli tuomarin puolueettomuus pitää olla ulkopuolelta selvästi havaittavissa.

Question 44

intressijääviys

Answer 44

intressijääviydestä on kyse silloin, kun asian ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa tuomarille, hänen läheisilleen tai henkilölle, jonka lakimääräisenä edustajana tuomari tai tuomarin läheinen toimii. aiheuttaakseen esteellisyyden hyödyn tai vahingon pitää olla erityistä, joten vähäinen intressi ei aiheuta esteellisyyttä.

Question 45

yhteisöjäävi

Answer 45

tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa.

Question 46

vastapuolijääviys

Answer 46

tuomari on ensinnäkin esteellinen, jos käsiteltävänä olevan jutun asianosainen on tuomarin tai hänen läheisensä vastaouoli jossain toisessa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. tätä kutsutaan vastapuolijääviydeksi.

Question 47

oikeusaste-esteellisyys ja ennakkoasenne

Answer 47

tuomari on esteellinen jos hän tai hänen läheisensä on aikaisemmin käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä.

Question 48

yleislauseke tuomarin esteellisyydestä

Answer 48

koska kaikkia tuomarin puolueettomuuden vaarantavia tilanteita on mahdotonta ennakoida, esteellisyydestä on säädetty myös ns. yleislausekkeen avulla. lausekkeen mukaan tuomari on jäävi myös silloin, jos jokin muu mainittuun esteellisyysperusteeseen rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen rpäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Question 49

lakimääräinen edustaja

Answer 49

lakimääräinen edustaja toimii asianosaisen puolesta silloin, kun asianosainen itse ei ole oikeudenkäyntikelpoinen.

Question 50

oikeudenkäyntiasiamiehen ja oikeudenkäyntiavustajan välisen eron tiivistys

Answer 50

oikeudenkäyntiasiamiehen ja oikeudenkäyntiavustajan välisen eron voi tiivistää toteamalla, että oikeudenkäyntiasiamies toimii asianomaisen puolesta, kun okkeudenkäyntiavustaja toimii asianosaisen rinnalla.

Question 51

asianajaja lyhyesti määriteltynä

Answer 51

lyhyesti määroteltynä asianajaja on Suomen Asianajajaliittoon kuuluvs henkilö.

Question 52

luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Answer 52

luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on puolestaan henkilö, jolla on oikeudenkäyntiavustajalautakunnan myöntämä lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana.

Question 53

julkinen oikeusavustaja

Answer 53

julkinen oikeusavustaja on henkilö, joka on nimitetty julkisen oikeusavustajan virkaan.

Question 54

prosessinedellytys

Answer 54

prosessinedellytykset ovat sellaisia seikkoja, joiden tulee olla olemassa, jotta tuomioistuin voi ottaa - prosessinedellytysten tutkimisen jälkeen - itse pääasian tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. prosessin edellytyksissä on kyse siitä, täyttyvätkö lain vaatimukset tuomioistuimen, asianosaisten, jutun vireillepanon ja itse asian suhteen.

Question 55

doktriini

Answer 55

prosessinedellytyksiä käsittelevä doktriini on oikeustieteen kehittämä.

Question 56

Ehdoton prosessin edellytys

Answer 56

Ehdottomat prosessinedellytykset tarkoittavat, että tuomioistuin huomioi niiden puuttumisen viran puolesta. Toisin sanoen asianosaisen ei tarvitse tehdä väitettä edellytyksen puuttumisesta, eikä hänen myöskään voi hyväksynnällään mitätöidä esteen vaikutusta.