Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni - Janne Salminen

Question 1

Miksi yleisesti ottaen EU:n jäsenyyden merkitys on huomattava unionijäsenvaltioiden valtiosääntöjen kannalta?

Answer 1

Jäsenyys EU:ssa on perustavanlaatuisella tavalla muovannut - ja jatkuessaan muovaa edelleen - monien Euroopan valtioiden valtiosääntöjä

Question 2

jäsenvaltiokohtainen valtiosääntö (EU)

Answer 2

kansallinen valtiosääntö

Question 3

Vaihteleeko jäsenyyden merkitys EU:n jäsenvaltioissa?

Answer 3

Kyllä

Question 4

Mikä kehitys ilmaisee erityisellä tavalla kansallisen valtiosäännön ja EU:n oikeuden välistä suhdetta?

Answer 4

Kansallisen valtiosäännön kehitys siltä osin kuin se liittyy EU jäsenyyteen

Question 5

Miten yhtenä strategiana jäsenvaltioiden oikeusjärjestykset pyrkivät suhtautumaan intensiivisiin, oikeudellisiin yhteisöihin, kuten Euroopan unioniin ja myös muihin?

Answer 5

Kansallisten valtiosääntöjen muovaantuminen ja aktiivinen muovaaminen

Question 6

perustuslaillinen hallitusjärjestelmä

Answer 6

konstitutionalismi

Question 7

Mitkä ulottuvuudet Salminen jättää tarkastelun ulkopuolelle liittyen kansallisen valtiosäännön yhteydestä Euroopan unionin oikeuteen?

Answer 7

• Kansalliset tuomioistuimet voivat joutua oman ratkaisutoimintansa yhteydessä muuttamaan
  myös kansallista valtiosääntöä koskevia tulkintoja perustavanlaatuisellakin
  tavalla Euroopan unionin oikeuden johdosta.
• Voidaan joutua lakeja säädettäessä tai Euroopan unionin toimielimissä tapahtuvaan lainsäätämiseen
  kansallisella tasolla valmistauduttaessa tulkitsemaan uudelleen myös kansallista valtiosääntöä nimenomaan Euroopan
  unionin oikeuden johdosta

Question 8

Mitä “valtiosäännöllä” tarkoitetaan ja mistä se koostuu? (neljä kohtaa, ei tarvitse muistaa sanatarkkaan

Answer 8

• Säädännäiseen oikeuteen perustuvia ja myös muulla tavalla syntyneitä oikeusnormeja, jotka sääntelevät yksilön ja julkisen vallan välisen oikeussuhteen perusteita ja toisaalta koskevat myös
  valtioelinten välisiä toimivaltasuhteita, valintaa ja päätöksentekoa.
• Sääntelykokonaisuus, joka ilmenee perustuslaista ja
  mahdollisesti myös sitä alemman asteisista valtiosäännön sääntelykohteeseen vaikuttavista säädöksistä.
• Erilaisten säädännäisten lähteiden ohella
  valtiosääntöön liittyy myös periaatetasoisia normeja, jotka ilmenevät erilaisista valtiosääntöisistä käytänteistä esim.
  valtiosääntöoikeustiede ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytäntö.
• Kun tarkastelu kohdistuu Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvään
  oikeuteen, on lisäksi huomattava, että valtiosääntöön kuuluu normeja, jotka
  eivät ole syntyneet yksinomaan kansallisten, kotimaisten valtioelinten toiminnassa.

Question 9

Mikä on yksi tekijä, joka muuttaa valtiosäännön kotimaisuusastetta ja mitä se tarkoittaa?

Answer 9

EU jäsenyys ja merkitystä ei avattu, mutta oletan, että kotimaisuusasteella tarkoitetaan, sitä että kuinka paljon kansallinen valtiosääntö perustuu kotimaiseen lainsäädäntöön

Question 10

EU:n jäsenyyden vaikutus valtiosääntöön kuuluviin normeihin (näiden kaksi päälohkoa)?

Answer 10

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio ja suomalaisista Euroopan unionin kansalaisia

Question 11

yksityinen

Answer 11

ks. vielä mutta autonominen henkilö

Question 12

Miten EU:n jäsenyydellä ja EU:n oikeudella on vaikutusta yksityisiin? (2 kohtaa)

Answer 12

• yksityisten asema suhteessa julkiseen valtaan
• yksityisten välillä olevat EU:n omat perustuslailliset normit

Question 13

Mistä johtuu EU:n jäsenyyden ja EU:n oikeuden vaikutus yksityisiin? (kaksi kohtaa)

Answer 13

• perusoikeuskirja; kuuluu EU:n perussopimustasoiseen sääntelyyn
• jäsenyyden merkitys valtioelinten välisissä suhteissa ja päätöksenteossa

Question 14

Valtioelimet Suomessa (neljä kohtaa)

Answer 14

• eduskunta
• hallitus
• tasavallan presidentti
• tuomioistuimet

Question 15

Valtiollinen täysivaltaisuus

Question 16

Mikä on heijastanut Suomen valtioelinten toimivaltaan?

Answer 16

unionijäsenyys

Question 17

Miten Suomen valtioelinten toimivalta on muuttunut Suomen valtiollisen unionijäsenyyden myötä?

Answer 17

• toimivaltaa on siirretty EU:hun, esim. lainsäädäntövaltaa on siirretty Euroopan unionin päätöksentekoelimissä käytettäväksi, ja Euroopan
  unionin tuomioistuimen tuomiovalta vaikuttaa kotimaisten tuomioistuinten toimintaan.

Question 18

Onko EU määritelmän mukaan valtio?

Answer 18

Ei

Question 19

Onko Euroopan unionin konstituutio periaatteessa sama asia ja samanlaista sääntelyä kuin valtiosääntö?

Answer 19

kyllä

Question 20

Mikä oli tuolloin EU jäsenyyden perustansa ratkaisuissa, jotka kuuluvat yhtäältä leimallisesti Euroopan unionin konstituutioon ja toisaalta
suomalaiseen valtiosääntöön?

Answer 20

• Perusta on yhtäältä vuonna 1994 solmitussa
  ja ratifioidussa Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa
• Toisaalta kotimaisena, valtiosääntöisenä perustana oli
  tuolloin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin säädetty laki (1540/1994).

Question 21

Mitä tapahtui, kun Suomi sopi ja ratifioi Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen

Answer 21

Suomesta tuli kaikkien unionin perustana olevien sopimusten
sopijapuoli ja näiden perussopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet
tulivat voimaan

Question 22

Mikä oli tuolloin kotimainen, valtiosääntöinen perusta EU jäsenyydelle?

Answer 22

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin säädetty laki (1540/1994)

Question 23

Miten nyttemmin unionijäsenyyden kotimainen valtiosääntöinen perusta on merkittävin osin muuttunut? (kolme kohtaa)

Answer 23

• Se on muuttunut ja vahvistunut.
• Muutoksen on mahdollistanut Suomen perustuslain säätäminen (731/1999)
• ja siihen pian tehdyt
  muutokset (erityisesti muutokset 1112/2011) - perustuslakia koskevan
  tulkintakäytännön kehitys.

Question 24

Miksi Euroopan unionin
konstitutionaalisessa hahmottamisessa on tapahtunut merkittävää muutosta Suomen jasenyyden aikana?

Answer 24

• Euroopan unionin perustana olevaa perussopimuskokonaisuutta on muutettu
• Tähän vaikuttaa etenkin
  
  • Amsterdamin sopimus,
  • Nizzan sopimus
  • ja Lissabonin sopimus
    (Euroopan perustuslakisopimus myös)

Question 25

Mitä tavallaan osoittaa unionijäsenvaltioiden valtiosääntöjen avautuminen oman valtiosääntöisen järjestelmän ulkopuoliselle taholle?

Answer 25

unionijäsenvaltioiden valtiosäännöt tunnustavat oman järjestelmänsä rajallisuuden

Question 26

Minkälaiset valtiosäännöt olivat ennen toista maailmansotaa läntisessä Euroopassa huolimatta valtiosääntöjen hankkeista, jotka olivat hyvinkin kansainväliseen vertailuun ja virtauksiin kytkeytyneitä? (kolme kohtaa)

Answer 26

- valtiosäännöissä näkyi muodolliselle täysivaltaisuudelle ja alueherruudelle perustuva näkemys kansallisvaltioista - Pääosin vasta toisen maailmansodan jälkeen valtiosäännöt alkoivat kehittyä niin, että ne eivät olleet itseriittoisen ja sulkeutuneen kansallisvaltion valtiosääntöjä. - . Ennen sitä perustuslaki ja laajempikin valtiosääntökäsitys huomattavassa osassa eurooppalaisia valtioita sulkivat valtiosäännön kansalliseksi.

Question 27

Mitkä käsitykset eurooppalainen integraatio on haastanut ensin? (kaksi kohtaa)

Answer 27

- valtion täysivaltaisuuden - yksityisten tuominen subjektikseen

Question 28

Mitä käsitystä eurooppalainen integraatio haastaa edelleen?

Answer 28

Kuinka unionikansalaisuus esitetään ja tuodaan osaksi valtiosääntöistä järjestelmää

Question 29

Mitä unionijäsenyys on aina edellyttänyt?

Answer 29

valtion täysivaltaisuutta

Question 30

Mitä täysivaltaisuuskäsityksen tarkistaminen on mahdollistanut?

Answer 30

siirtymisen kohti avoimempaa valtiollisuuskäsitystä siis EU

Question 31

Ylikansallinen järjestys

Answer 31

toiseen valtiosääntöiseen järjestykseen kuuluminen

Question 32

Miten oikeus ja valtiosääntöä koskevien käsitykset säilyttävät relevanssinsa?

Answer 32

kun sosiaalinen toellisuus muuttuu, muutos täytyy ottaa haltuun

Question 33

Miksi Suomessa käytettiin supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä EU liittymisen ja Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten yhteydessä?

Answer 33

- Littymissopimuksella ja edelleen myös Amsterdamin sopimuksella unionin toimielimille siirrettiin julkista valtaa niin lainsäädäntö-, toimeenpano kuin tuomiovallan alalla. Tällaisen siirron katsottiin rajoittavan vastaavasti Suomen valtioelinten toimivaltaa - Tällä tavalla vaikeutetun säätämisjärjestyksen käyttämisen keskeisin aihe oli se, että liittymissopimuksen määräykset rajoittivat Suomen täysivaltaisuutta.

Question 34

Poikkeuslaki

Answer 34

- suomalaisen valtiosäännön tuntema erityinen laki, joka on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja perustuslain kirjainta muuttamatta - on perustuslain kanssa ristiriidassa. - erityinen ja omintakeinen säädöstyyppi - suomalainen erikoisuus - ei ole perustuslain asemassa, vaan se on laintasoinen suomalaisessa säädöshierarkiassa, jonka huipulle perustuslaki perinteisesti on asetettu

Question 35

Perustuslainsäätämismenettelyt (kaksi tapaa)

Answer 35

Pääsääntöisesti laki hyväksytään lepäämään vaalien yli yksinkertaisella enemmistöllä ja hyväksytään vaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä. Poikkeuksellisesti se voidaan julistaa ensimmäisessä vaiheessa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä annetuista äänistä ja sen jälkeen hyväksytään lopullisesti 2/3 enemmistöllä samassa eduskunnassa ja siis siirtämättä lakia vaalien jälkeiseen käsittelyyn

Question 36

Mihin kategoriaan liittyy supistettu perustuslainsäätämisjärjestys?

Answer 36

poikkeuslaikeihin

Question 37

Poikkeuslain asema

Question 38

Onko poikkeuslakeja muualla?

Question 39

Nykyinen poikkeuslaki (aikaisemmin suppea perustuslainsäätämisjärjestys), jolla lähtökohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimus voimaansaatetaan lailla.

Answer 39

.Lähtökohtana on ollut, että perustuslain kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimus voimaansaatetaan lailla, joka hyväksytään eduskunnassa lainsäätämismenettelyssä kahden kolmasosan enemmistöllä julistamatta lakiehdotusta kiireelliseksi

Question 40

Valtiosäännön eurooppalaistuminen

Question 41

Mihin Suomen ensimmäiset perustuslain muutokset jo ennen EU jäsenyyttä liittyivät?

Question 42

Milloin uusi perustuslaki tuli voimaan?

Question 43

Milloin perustavanlaatuisimmat tarkistukset perustuslain tekstiin tehtiin?