Tentei

Question 1

1. Mikä seuraavista ei ole vaskuliitti?
   a. Bürgerin tauti
   b. Churg-Straussin syndrooma
   c. Wegenerin granulomatoosi
   d. Kawasakin tauti
   e. Pagetin tauti

Answer 1

e. Pagetin tauti. 
Pagetin tautia (ihottuma juttu)esiintyy yli 40-vuotiailla naisilla, Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään. Noin 1–4 prosentissa rintasyöpätapauksista Pagetin tauti on syövän ensi oire. Pagetin tautia voi joskus esiintyä myös muualla, useimmin nivusseudussa. Sitä sanotaan ekstramammaariseksi Pagetin taudiksi. Sellaiseen ei liity muuta syöpää.

Question 2

2. Mikä on pyogeeninen granulooma?
   a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain
   b. granulomatoottinen tulehdus
   c. märkäinen bakteeritulehdus
   d. mykobakteeri-infektio
   e. ihottuma

Answer 2

a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain Paikallisen bakteeri-infektion aiheuttama ihokasvain, joka koostuu verisuonista ja löysästä sidekudoksesta, erityisesti raskaana olevilla suun ja nenän limakalvoilla. Sen synnyssä ei kuitenkaan aina tarvita ihotulehdusta, vaan sellainen voi kasvaa ilman ulkoista syytä.

Question 3

3. Mihin seuraavista nefriittinen syndrooma todennäköisimmin liittyy?
   a. membranoosi glomerulonefriitti
   b. amyloidoosi
   c. IgA-nefropatia
   d. minimal change-disease
   e. FSGS

Answer 3

c. IgA-nefropatia
Nefriittisen syndrooman oireita hematuria, atsotemia, proteinuria < 3,5 g/vrk, oliguria, hypertensio.
IgA-nefropatia yleisin glomerulonefriittityyppi
- perinnöllinen tai hankittu IgA-synteesihäiriö; väärin glykosyloitunut IgA sakkautuu polymeereinä
glomeruluksiin ja aiheuttaa immunologisen vaurion
-mahdollinen perinnöllinen poikkeavuus IgA-molekyylissä aiheuttaa sen sakkautumisen glomeruluksiin
erityisesti IgA-synteesiä kiihdyttävien infektioiden jälkeen (respiratoriset tai GI-kanavan infektiot)
- voi esiintyä useana kliinisenä muotona, morfologia myös monimuotoinen (IF-profiili kuitenkin aina sama)

Question 4

4. Mikä seuraavista ei ole benigni munuaiskasvain?
   a. kortikaalinen adenooma
   b. onkosytooma
   c. medullaarinen fibrooma
   d. Willsin tuumori

Answer 4

d. Wilmsin tuumori
Nefroblastooma, embryonaalinen kasvain, lasten 1-5 v pahanlaatuinen kasvain. Tauti kehittyy hyvin nopeasti ja leviää paikallisesti retroperitoneaalitilaan, imusolmukkeisiin, verisuoniin (munuaisvaltimo ja vena cava inferior) ja vatsaonteloon. Lisäksi sillä on suuri taipumus metastasoitua keuhkoihin ja maksaan.

Question 5

5. Paragangliooma on
   a. perifeerisen hermoston kasvain
   b. ekstra-adrenaliininen feokromostytooma
   c. verisuonikasvain
   d. sarkooma
   e. keskushermostokasvain

Answer 5

b. ekstra-adrenaliininen feokromostyooma
on sympaattisen hermoston kasvain, joka on lähtösin lisämunuaisen ulkopuolelta. Kutsutaan myös nimellä lisämunuaisen ulkopuolinen feokromosytooma. Se erittää monesti noradrenaliiniä, joka nostaa hyvin voimakkaasti verenpainetta.

Question 6

6. Mikä seuraavista rintarauhasen kasvaimista voi olla benigni, semimaligni ja maligni
   a. fylloidituumori
   b. fibroadenooma
   c. lobulaarinen karsinooma
   d. sklerosoiva adenoosi
   e. radial scar

Answer 6

a. fylloidituumori
- yleisimmin 50-60 –vuotiailla, 0,3 - 1 % kaikista rintatuumoreista
- tuumorin läpimitta keskimäärin 4 cm, joskus huomattavan kookkaita
- pyöreähkö, tarkkaan rajautuva (benignit), leikkauspinta kiinteä ja lehdykkämäinen
- histologisesti strooma hypersellulaarinen ja epiteliaaliset tiehytperäiset rakenteet proliferoituneet ja
dilatoituneet, tiehyeisiin pullistuu polyyppimaisia ulokkeita
- histologiset parametrit huomioitava: tuumorin reuna, strooman solukkuus, strooman atypia, mitoottinen
aktiivisuus, strooman ylikasvu
- benigni/borderline/maligni
(60-75% / 15-20% / 10-20%)
- huomioitava solukkuus, atypia ja mitoosit
- paikallinen uusiutumistaipumus ja maligneissa muodoissa metastasointimahdollisuus
- metastasointi 3-12%:ssa
- kirurginen poisto laajoilla tervekudosmarginaaleilla

Question 7

7. Mikä seuraavista on tavallinen keuhkosairaus tupakoitsijalle?
   a. idiopaattinen keuhkofibroosi
   b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia
   c. akuutti interstitiaalinen pneumonia
   d. kryptogeeninen organisoituva pneumonia
   e. eosinofiilinen pneumonia

Answer 7

b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia
Histologia
-
runsaasti pigmentoituneita 
makrofageja alveoleissa
-
taustalla kudoksessa usein 
emfyseema (keuhkorakkuloiden seinämiä tuhoutuu)
-
alveoliseinämät
paksuuntuneet, eri 
tulehdussolutyyppejä 

Ennuste hyvä: tupakoinnin 
lopetus ja steroidihoito

Question 8

8. Mikä seuraavista ei liity asbestoosiin?
   a. keuhkofibroosi
   b. maligni mesoteliooma
   c. keuhkoemfyseema
   d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma
   e. keuhkokarsinoomat

Answer 8

c. keuhkoemfyseema
Pitkäaikainen ahtauttava tila, ominaista mm. keuhkorakkuloiden väliseinien tuhoutuminen ja keuhkojen ilmapitoisuuden kasvaminen.

Question 9

9. Krukenbergin tuumori on
   a. umpilisäkkeen adenokarsinooma
   b. munasarjoihin metastosoitunut sinettisormuskarsinooma
   c. benigni munasarjan teratooma
   d. munanjohtimen karsinooma
   e. JOKU PUUTTUU TÄSTÄ?

Answer 9

ööm no Krukenbergin tuumori on yleensä mahasyövän lähettämä etäpesäke munasarjoissa. Krukenbergin tuumori voi aiheuttaa oireita ennen mahassa olevaa primääriä kasvainta.[1] Krukenbergin tuumori voi myös olla esimerkiksi rinta- tai suolisyövän etäpesäke.

Question 10

10. Välitön endometriumin adenokarsinooman esiaste on
    a. simplex hyperplasia
    b. kompleksi hyperplasia
    c. atyyppinen adenomatoottinen hyperplasia
    d. CIN3
    e. atyyppinen kompleksi hyperplasia

Answer 10

e. atyyppinen (kompleksi) hyperplasia

Endometriuminadenokarsinoomanesiaste: atyyppinenhyperplasia

Question 11

11. Mikä seuraavista on Bethesda-luokka, jossa ei ole atyyppisia solulöydöksiä
    a. HSIL
    b. LSIL
    c. ASC-US
    d. NILM
    e. ASC-H

Answer 11

d. NILM
Sytologia on normaali:
Ilmoitetaan diagnoosilla “Ei epiteelisoluatypiaa” tai NILM (negative for intraepithelial lesion or malignancy).

Question 12

12. Mikä seuraavista ei liity Crohnin tautiin
    a. limakalvofissuurat
    b. transmuraalinen tulehdus
    c. granulomatoottinen tulehdus
    d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
    e. segmentaalinen tulehdusprosessi suolen seinämässä

Answer 12

d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
Taudissa todetaan tulehdusreaktio tietyissä suolen osissa: ohutsuolen loppupäässä (30 %) tai paksusuolessa (25–30 %) tai molemmissa (40 %).
Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Taudin taustalla arvellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin immuunivasteeseen suolen bakteereja vastaan. Taudin tarkempaa mekanismia ei tunneta, mutta tupakoinnin tiedetään lisäävän sairauden vaaraa.
Taudin yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Ulostustarve on tihentynyt. Usein siihen liittyy erilaisia peräaukon seudun vaivoja. Taudissa voi joskus kehittyä suolitukos, tulehduspesäkkeitä (sisäisiä “paiseita”) tai fistuloita eli epänormaaleja kulkuyhteyksiä peräsuolen ja ihon välillä tai suolen ja muiden elinten välillä.

Question 13

13. Mihin seuraavista taudeista liittyy suuri kolangiokarsinooman riski?
    a. autoimmuunihepatiitti
    b. maksakirroosi
    c. primaarinen biliaarinen kirroosi
    d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti
    e. virushepatiitti

Answer 13

d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti

Primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC on krooninen, tulehduksellinen sappitiesairaus. Se johtaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumiin ja pitkälle edetessään estää sappinesteen virtauksen ja johtaa maksakirroosiin. Krooninen tulehdus sappiteissä lisää sappitiehytkasvaimien riskiä.

Question 14

14. Yleisin sylkirauhaskasvain on
    a. mukoepidermoidikarsinooma
    b. Warthinin tuumori
    c. pleomorfinen adenooma
    d. basaalisoluadenooma
    e. adenokystinen karsinooma

Answer 14

c. pleomorfinen adenooma 50%
Duktaalisia(epiteliaalisia) ja myoepiteliaalisia soluja. Epiteliaalista ja mesenkymaalista erilaistumista. Sekatuumori. Hidas kasvu, kivuton massa, epätäydellinen poisto johtaa uusimiseen.

Question 15

15. Mikä seuraavista ihotuumoreista on maligni, mutta ei metastaasikykyinen
    a. basaliooma
    b. Seborroinen keratoosi
    c. levyepiteelikarsinooma
    d. yhdistelmätyyppinen nevus
    e. maligni melanooma

Answer 15

a. basaliooma
Lähettää etäpesäkkeitä vain poikkeustapauksissa

b. Seborroinen keratoosi - rasvaluomi benigni
c. levyepiteelikarsinooma - metastasoi
d. yhdistelmätyyppinen nevus - benigni
e. maligni melanooma - metastasoi

Question 16

16. Mikä on solaarikeratoosi?
    a. melanooman esiaste
    b. krooninen dermatiitti
    c. ihon ahavoituminen
    d. ihon punoitus aurinkoaltistumisen jälkeen
    e. levyepiteelikarsinooman esiaste

Answer 16

e. levyepiteelikarsinooman esiaste
Se on orvaskeden okasolujen kypsymishäiriö. Aktiinisia keratooseja. Arviolta noin joka neljäs aurinkokeratoosi paranee itsestään. Aurinkokeratoosi voi vuosien kuluessa edetä ihon pintasyöväksi (Morbus Bowen in situ) ja edelleen ihon levyepiteelikarsinoomaksi

Question 17

17. Mitä tarkoittaa PAPA luokka 3?
    a. epäedustava näyte
    b. maligni solulöydös
    c. reaktiivinen hyvälaatuinen solumuutos
    d. lievästi malignisuspekti solumuutos
    e. vahvasti malignisuspekti solumuutos

Answer 17

d. lievästi malignisuspekti solumuutos on papa 3

epäedustava näyte (papa 0)
maligni solulöydös (papa luokka 5)
vahvasti malignisuspekti solumuutos (papa luokka 4)

Question 18

18. Eräs lymfoomatyyppi voidaan gradeerata ennusteelisesti luokkiin 1-3 siinä esiintyvien sentroblastisten solujen määrän perusteella. Mikä näistä se on?
    a. Manttelisoluinen lymfooma
    b. follikulaarinen lymfooma
    c. MALT-lymfooma
    d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma
    e. pienisoluinen lymfooma

Answer 18

c. MALT-lymfooma (B-solulymfooma, extranodaalinen=imusolun ulkopuolinen, naisilla) MALT-lymfooma on harvinainen syöpätyyppi, lymfooma. Non-Hodgkinin lymfoomista niitä on vain kahdeksan prosenttia[1]. Usein tauti esiintyy mahalaukussa, jolloin sen syntyyn vaikuttaa tavallisesti helikobakteeri.[2] MALT-lymfooma voidaan parantaa tuhoamalla bakteeri antibiootein. Kyseessä onkin ensimmäinen syöpä, jonka hoidossa turvaudutaan antibiootteihin.

a. Manttelisoluinen lymfooma (B-solu, yleisempi miehillä,
b. follikulaarinen lymfooma (naisilla enemmän, nodulaarisesti järjestäytynyt lymfaattinen solukko, hidaskasvuinen mutta ei parannettavissa, sentroblastisolut
d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (yläryhmä, follikulaarinen ja mediastinaalinen, 30-40% non hodgkin, 40-60% extranodaalisia, nopeakasvuisia mutta parannettavissa)

Question 19

19. Mikä seuraavista ei ole verisuoniperäinen pehmytkudoskasvain?
    a. Angiosarkooma
    b. Hemangiooma
    c. Kaposin sarkooma
    d. Hemangioendoteliooma
    e. Ewingin sarkooma

Answer 19

e. Ewingin sarkooma (luusyöpä)

a. Angiosarkooma (veri-tai imusuonien endoteelisoluista lähtöinen agressiivinen syöpä)
b. Hemangiooma (mansikkaluomi, hyvänlaatuinen verisuoniluomi ja yleisin lapsilla)
c. Kaposin sarkooma (herpesviruksen aiheuttama, tekee rumia rakkuloita)
d. Hemangioendoteliooma (hiussuonista peräisin missä endoteelisolut lisääntyneet huomattavasti)

Question 20

20. Mikä seuraavista osteoidia osteooma –väitteistä ei ole totta?
    a. Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula
    b. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori
    c. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi)
    d. Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta
    e. Tuumori on maligni

Answer 20

e. Tuumori on maligni (eipäs ookkaa, benigni)

Question 21

Maksakirroosiin ei liity:

a. lisääntynyt kuolleisuus
b. ruokatorven variks muodostus (esofageal varices)
c. maksan sidekudos septojen muodostuminen
d. maksasoluadenoomien kehittyminen
e. askitesnesteen kertyminen

Answer 21

d. maksasoluadenoomien kehittyminen

Question 22

Primaariin biliaariseen kirroosiin voi liittyä:

a. kirroosin kehittyminen
b. sappitieobstruktio
c. histologisesti granuloomien muodostuminen
d. AFOS-arvojen nousu labrakokeissa
e. kaikki edellä mainitut kohdat

Answer 22

e. kaikki

Question 23

Atypia

Answer 23

Soluatypialla tarkoitetaan lähtösolukolle tyypillisten erilaistumista osoittavien piirteiden puuttumista kasvainsolukossa. Tätä voidaan arvioida esimerkiksi solujen ja tumien koon ja muodon vaihtelulla (pleomorfia kr pleiōn “lisää” + morphē “muoto”), mitoosien määrällä, häiriintyneellä järjestäytymisellä ja kudosarkkitehtuurilla ja etäpesäkkeiden esiintymisellä.

Question 24

Mitoosikuviot

Answer 24

mitä enemmän näitä on sitä kiivaampi on jakautumistahti ja sitä pahanlaatuisempi kasvain on

Question 25

Erilaistumis- eli differentaatioaste

Answer 25

Erilaistumisaste voi vaihdella hyvin erilaistuneesta, jolloin tuumorikudos muistuttaa normaalia kudoksta, lähes erilaistumattomaan, missä tapauksessa patologin voi olla mahdotonta kertoa, mistä solukosta syöpä on alun perin lähtöisin. Täysin erilaistumatonta kasvainkudosta kutsutaan anaplastiseksi. Nyrkkisääntönä pahanlaatuiset kasvaimet ovat huonosti erilaistuneita ja hyvänlaatuiset hyvin erilaistuneita. Tämä on hyvin pääteltävissä siitä, että mitä pidemmälle solu erikoistuu, sitä pienempi on sen jakautumiskyky ja sitä vähemmän sillä on ns. ”liikkumavaraa”. Mitä huonompi erilaistumisaste kasvaimella on, sitä nopeammin se kasvaa. Anaplastisilla soluille on tyypillistä myös polariteetin häiriö, jossa solut menettävät normaalin orientaationsa ja kasvavat ”sikin sokin” anarkistisella ja disorganisoidulla tavalla.

Question 26

Epänormaali tumamorfologia

Answer 26

Hyperkromaattisissa soluissa tumat sisältävät runsaasti kromatiinia ja värjäytyvät tämän vuoksi tummiksi. Lisäksi tuma/sytoplasma-suhde kasvaa jopa 1:1:een normaalin 1:4 tai 1:6 sijaan. Kromatiini voi olla lisäksi karkeaa ja pakkautunutta ja jakautunut epätasaisesti pitkin tumakalvoa. Suurentuneet nukleolit eli tumajyväset voivat näkyvät tumissa tummina pikkupisteinä ja esiintyvät usein maligneissa soluissa

Question 27

Dysplasia

Answer 27

Epiteelistä alkunsa saavia syöpiä eli karsinoomia tyypillisesti edeltävä prekanseröösi eli esisyöpä muutos on dysplasia. Sillä tarkoitetaan sellaista muutosta, jossa on selvästi todettavissa soluatypiaa (eli noita edellä kuvattuja ominaisuuksia) ja histologisen arkkitehtuurin häiriöitä ja mitoosien lisääntymistä MUTTA EI KUITENKAAN VIELÄ INVAASIOTA.Yleisesti ottaen dysplasiaa on pidettävä syövän esiasteena. Dysplasia kehittyy yleensä epiteeliin metaplasiavälivaiheen (metaplasiassa epiteeli muuttuu toiseksi sijaintipaikalleen epätyypilliseksi epiteeliksi) kautta.

Question 28

Karsinooma in situ

Answer 28

Karsinooma in situ (CIS) on koko epiteelin paksuudelta esiintyvä dysplastinen muutos, joka on syövän invasiivista vaihetta välittömästi edeltävä vaihe. CIS muuttuu invasiiviseksi syöväksi kun malignit solut tunkeutuvat epiteelikerrosta rajoittavan tyvikalvon läpi

Question 29

Suomessa yleisimmät syövät naisilla ja miehillä?

Answer 29

Miehillä yleisimmät syövät ovat prostata-, keuhko- ja kolorektaalisyövät. Naisilla puolestaan uusi suomalainen patologian kirja sanoo yleisimpiä olevan rintasyövän, suolistosyöpien ja kohdun runko-osion syövät.

Question 30

Gradeeraus

Answer 30

Gradeerauksella tarkoitetaan kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioiden kasvunopeuden perusteella. Luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimia ovat sellaiset kasvaimet, jotka ovat huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Erilaistumisluokittelut (gradus) ovat yleensä 2-4-portaisia. Eri gradusten kriteerit vaihtelevat eri elinten kasvaimissa ja erityyppisissä kasvaimissa (esim Gleason eturauhasessa). Tarvitaan usein kaksoisluenta.

Question 31

Kliininen luokittelu

Answer 31

TNM-luokitus tai cTNM. Kasvaimet luokitellaan niiden koon, paikallisen kasvun laajuuden, paikallisten imusolmukkeiden metastaasien esiintymisen ja etäisten etäpesäkkeiden esiintymisen suhteen. Nämä kriteerit muodostavat levinneisyydelle TNM-luokituksen, jossa T (tumor) viittaan tuumorin kokoon, N (node) paikallisten imusolmukemetastaasien esiintymiseen ja M kaukaisten metastaasien esiintymiseen. Numeeriset arvot ovat T1-4, N0-3, M0-1. Tis käytetään tarkoittamaan in situ karsinoomaa (CIS). T1-tasoinen kasvu ulottuu limakalvon alaiseen kudokseen, mutta ei muscularis propriaan. T4-tasoinen kasvu läpäisee koko seinämän. N-luokitus riippuu siitä, monestako tutkitusta imusolmukkeesta löydetään metastaaseja. NX on silloin kun imusolmukkeiden tilaa ei voida arvioida.

Question 32

Patologinen luokittelu

Answer 32

Patologinen luokittelu (pTNM) tehdään leikkauksen jälkeen ja siinä on kliinisen luokittelutiedon lisäksi käytettävissä leikkauksesta saatu tieto ja leikkauksessa otettujen näytteiden mikroskopiatutkimuksesta saatu tieto.

Question 33

Yleisin syy maailmanlaajuisesti

Answer 33

Kardiovaskulaarisairauden ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti ja ne muodostavat n. 40% kaikista postnataalikuolemista Yhdysvalloissa. Niihin kuolee 1.5 kertaisesti ihmisiä suhteessa kaikkiin syöpäkuolemiin.

Question 34

Vaskuliittien patogeneesi, histopatologia ja oireet

Answer 34

1. Suora suonenseinämien infektio 2. Immuunivälitteinen inflammaatio a. Immunokompleksin muodostuminen b. Antineutrofiilisten sytoplasmisten vasta-aineiden (ANCA) välittämä c. Suora vasta-ainereaktio endoteelisoluja kohtaan d. Soluvälitteinen Histopatologia  Tulehdussolukkoa suonen seinämässä  Voi olla nekroosia, tromboosia ja aneurysmamuodostusta  Granulomatoottinen tulehdus Jättisoluarteriitissa ja Takayasun arteriitissa  Paranemisvaiheessa fibroosi Kliiniset vaikutukset  Yleisoireet  Suonen tukkeutumiset aiheuttamat oieet  Suonen läpäisevyys kasvaa tulehduksen seurauksena, verenvuotoa, purpuraa ja petekkioita.

Question 35

Erottele benigni ja maligni suonituumori?

Answer 35

Benignien ja malignien suonituumorien erottelussa on kaksi pääsääntöä: benignit tuumorit tuottavat useimmiten selviä suonirakenteita, jotka ovat täynnä punasoluja tai lymfaa ja niitä reunustaa normaalinnäköiset endoteelisolut. Malignit tuumorit puolestaan ovat solukkaampia, niissä on atypiaa, proliferaatioaktiivisuus on kasvanut ja ne eivät muodosta selviä suonirakenteita.

Question 36

Beningnit, semimalignit ja malignit suonituumorit: Hemangiooma, Hemangioendoteliooma, Angiosarkooma, Pyogeeninen granulooma, Kaposin sarkooma, Glomustuumori, Hemangioperisytooma

Answer 36

Beningnit: Hemangiooma, Pyogeeninen granulooma ja Glomustuumori Semimaligni: Hemangioendoteliooma Maligni: Angiosarkooma, Kaposin sarkooma ja Hemangioperisytooma

Question 37

Hemangiooma

Answer 37

 Yksi yleisimpiä pehmyskudoskasvaimia (7% kaikista pehmytkudoskasvaimista).  Useita eri alatyyppejä, kuten kapillaarinen (histologisesti kapillaareja) ja kavernoottinen (suuria, laajentuneita verisuonikanavia) hemangiooma ja pyogeeninen granulooma (herkästi verta vuotava uloke).  Ei malignisoitumistaipumusta.  Erotusdiagnostisena ongelmana verisuonimalformaatiot.  Yleensä pinnallisia päässä tai kaulassa, mutta voivat olla myös sisäisiä.

Question 38

Angiosarkooma

Answer 38

 Harvinainen, vain 1% sarkoomista  Maligni endoteliaalisten solujen neoplasia.  Histologisesti vaihtelee hyvinerikoistuneista hemangioomaa muistuttavista tuumoreista anaplastisiin leesioihin joita on vaikea erottaa karsinoomista tai melanoomasta.  Kliininen löydös voi olla vähäinen, epämuotoinen, usein laaja, ympäristöön EPÄTARKASTI rajoittuva värimuutos, turvotus ja vähäinen infiltaario.  Muodostaa deformoituneita verisuonionkaloita.  Voi syntyä sädehoidettuun ihoon tai imusolmukkeiden poistoon liittyvään lymfastaasiin.  Diagnoosissa immunohistokemia (von Willebrand, CD 31)

Question 39

Kaposin sarkooma

Answer 39

 Endoteelin pahanlaatuinen kasvain, etiologinen tekijä ihmisen herpesvirus 8. Malignius on kuitenkin vähäinen.  Harvinainen, mutta yleinen AIDS-potilailla (muodostaakin yhden AIDSin diagnostisen kriteerin).  Neljä kliinistä tyyppiä o Klassinen, o Lymfadenopaattinen, o Transplantaatioon assosioituva muoto ja o AIDS:iin assosioituva muoto  Multifokaalinen, muodostaa aluksi pieniä plakkeja ja papuloita, lopulta nodulaarisia suuria tuumoreita.  Histologisesti verisuonirakenteita, joiden ympärillä sukkulamaisesti proliferoivaa solukkoa, verenvuoroa ja tulehdussolukkoa

Question 40

Mikä seuraavista ei ole maligni pehmytkudoskasvain? a. synoviaalisarkooma b. rabdomyosarkooma c. Dermatofibrosarcoma protuberans d. Leiomyosarkooma e. angiosarkooma

Answer 40

d. dermatofibrosarcoma protuberans | semimaligni

Question 41

Mikä seuraavista pehmytkudoskasvaimista käyttäytyy lokaalisti agressiivisesti eli kuuluu maligniteettiasteeltaan intermediate-ryhmään (borderline tuumori)? a. Hemangioendoteliooma b. schwannooma c. lymfangiooma d. hemangiooma e. fibrooma

Answer 41

a. hemangioendoteliooma Semimaligni/alhaisen maligniteetin kasvain lähtöisin hiussuonista. Harvinaisia, iholla yleensä ok syvissä kudoksissa malignimpi b. schwannooma (beningni schwanninsolusta lähtöinen) c. lymfangiooma (laajentuneista lymfaattisista suonista muodostuva beningni kasvain lapsilla) d. hemangiooma mansikkaluomi e. fibrooma Kollageenisia ja jännetupen kasvaimia, fibroblasteista lähtöisin ja beningni

Question 42

Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefroottinen syndrooma? a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti b. igA-nefropatia c. minimal change disease d. akuutti pyelonefriitti e. akuutti tubulusnekroosi

Answer 42

c. minimal change disease Minimal Change Disease (MCD for short) is a kidney disease in which large amounts of protein is lost in the urine. It is one of the most common causes of the Nephrotic Syndrome Nefroottinen syndrooma (munuaiskeräsen tulehdus) on kliininen taudinkuva (yli 3,5g/vrk prot virstassa, vaikeat turvotukset, hyperlipidemia)

Question 43

Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefriittinen syndrooma? a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti b. igA-nefropatia c. minimal change disease d. akuutti pyelonefriitti e. akuutti tubulusnekroosi

Answer 43

b. igA-nefropatia IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden yhteydessä, makroskooppista hematuriaa, a. akuutti tubulointerstitiaalinefriitti on munuaisvälikudoksen (interstitiumin) ja munuaistubulusten tulehdus. c. minimal change disease eli MCD:ssä paljon proteiineja virtsassa,nefroottisen syndrooman yleisin syy d. akuutti pyelonefriitti unuaistason eli virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektiota. e. akuutti tubulusnekroosi akuutti munuaistiehytkuolio voi aiheutua allergisista syistä

Question 44

Idiopaattisen keuhkofibroosin (UIP) histopatologisiin löydöksiin ei kuulu: a. eri asteiset ja -ikäiset fibroosiprosessiin kuuluvat muutokset b. fibroblastifokukset c. hunajakennokeuhko d. granulomatoottinen tulehdus e. metaplastinen epiteeli muuntuneissa alveoleissa

Answer 44

d. granulomatoottinen tulehdus | jos näitä löytyy, voi olla allerginen alveoliitti

Question 45

Kryptogeeninen organisoituva pneumonia (COP): a. on akuutti hengitystieinfektio b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa c. johtaa lähes aina hunajakennotasoiseen keuhkofibroosiin d. on pääosin tupakoitsijoiden sairaus e. esiintyy yleensä lapsilla

Answer 45

b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa Fibroosisairaus joka ilmenee hengitystieinfektiona. Fibroosia bronkioleissa ja niitä ympäröivissä alveoleissa. Kortisoni auttaa jos auttaa

Question 46

Keuhkon adenokarsinooma a. on yleisempi tupakoivilla miehillä b. sijaitsee usein sentraalisesti c. sisältää useita eri alatyyppejä d. koostuu neuroendokriinisistä soluista e. muodostaa keratiinihelmiä

Answer 46

c. sisältää useita eri alatyyppejä Papillaarinen, mikropapillaarinen, lepidinen (jäykän verkkomainen), asinaarinen(rauhasrakenteita), solidinen (nekroosipesäkkeitä usein agressiivinen). Pinta-tai rauhasepiteelin limaa erittävät solut alkulähde. a. on yleisempi tupakoivilla miehillä -> naiset ja tupakoimattomat b. sijaitsee usein sentraalisesti -> sijaitsee perifeerisesti d. koostuu neuroendokriinisistä soluista-> pienisoluinen karsinooma e. muodostaa keratiinihelmiä-> levyepiteelikarsinooma

Question 47

Keuhkon pahanlaatuisiin kasvaimiin ei kuulu: a. pienisoluinen karsinooma b. levyepiteelikarsinooma c. karsinoidituumori d. suurisoluinen karsinooma e. hamartooma

Answer 47

e. hamartooma kasvainmainen muodostuma, normaaleja soluja epäjärjestyksessä, benigni kuitenkin: c. karsinoidituumori alhainen pahanlaatuisuusluokittelu, usein sentraalisissa keuhkoputkissa

Question 48

Mikä seuraavista väittämistä on oikein: a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä b. HPV tyypit 6 ja 11 ovat korkean syöpäriskin HPV-tyyppejä c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20 e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5

Answer 48

a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä - aiheuttaa kondyloomaa c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä- kohdunkaulan syöpä d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20 - 180 e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5- E2, 6 ja 7

Question 49

Mikä seuraavista väittämistä on oikein: a. CIN jaetaan 5 luokkaan b. CIN jaetaan 3 luokkaan c. CIN1 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa HSIL d. CIN2 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa LSIL e. CIN1 tasoinen dysplasia ei parane itsestään ja vaatii aina kirurgisen loop-konisaatiohoidon

Answer 49

b. CIN jaetaan 3 luokkaan eli cervical intraepiteliaalinen neoplasia, HSIL on CIN2-3 LSIL on CIN3

Question 50

Mikä seuraavista väittämistä on oikein: a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa

Answer 50

d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista (itseasiassa 85%) a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista - muodostuu munanjohtimen epiteelistä b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan - jos invasoi on maligni c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle -rajoittuu musinoosiin e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa - ei ole atypiaa

Question 51

Mikä seuraavista voi aiheuttaa restriktiivistä kardiomyopatiaa? a. echovirus b. uremia c. sarkomeeriproteiinien mutaatiot d. reumakuume e. amyloidoosi

Answer 51

e. amyloidoosi | aiheuttaa myös hemokromatoosi, sarkoidoosi, fibroosi

Question 52

Diabetekseen liitty kiihtynyt valtimoiden ateroskleroosi sekä endoteelin dysfunktion myötä lisääntynyt tromboosialttius. Mikä seuraavista näihin prosesseihin liittyvistä väittämistä on väärin? a. solunsisäinen hyperglykemia aktivoi profibrinogeenisten tekijöiden (kuten TGF-beta) tuotannon endoteelisolussa b. hyperglykemia lisää proteiinikertymiä aiheuttavaa kudosproteiinien välistä glykosylaatiota, mikä lisää proteiinien välisiä ristisidoksia. c. plasmaproteiinien glykosylaation määrää kuvastaa HbA1C d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää e. plasmaproteiinien glykosylaatio aktivoi endoteeliä tuottamaan sidekudoskasvutekijöitä, jotka lisäävät suonen seinämän sidekudossolujen määrää

Answer 52

d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää

Question 53

Mikä seuraavista on Suomessa yleisin aortan dissekaation etiologinen tekijä? a. hypertensio b. marfanin syndrooma c. ehlers-danlos-syndrooma d. keripukki e. diabetes mellitus

Answer 53

a. hypertensio | Muut on myös riskitekijöitä, mutta hypertensio on suomessa yleisin

Question 54

Mikä seuraavista on oikein; Morbus Bowen on? a. epidermiksen lieväasteinen dysplasia b. rintarauhasen alueen epidermikseen levinnyt adenokarsinooma c. in-situ tasoinen ihon melanooma d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma e. iholymfooma

Answer 54

d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma

Question 55

Mikä seuraavista on ihon "rasvaluomen" latinankielinen nimi a. lentigo simplex b. naevus compositus c. keratosis seborrhoica d. lentigo solaris e. naevus intradermalis

Answer 55

c. keratosis seborrhoica Rasvaluomi (rasvasyylä, vanhuuden syylä, keratosis seborrhoica, seborrooinen keratoosi, verruca seborrhoica, verruca senilis) on hyvin yleinen ihon pintaosien kasvain.

Question 56

Kilpirauhaskyhmystä ohutneulanäyte: sytologinen diagnoosi "papa luokka 3; neoplasia folliculare" tämä voi tarkoittaa että potilaalla on: a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma b. follikulaarinen adenooma tai kyhmystruuma c. follikulaarinen karsinooma tai papillaarinen karsinooma d. medullaarinen karsinooma

Answer 56

a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma | näitä erottaa ainoastaan invaasio

Question 57

Libman-sacks-endokardiitin eli verrukoottisen endokardiitin aiheuttaa: a. bakteremia b. hyperkoagulaatiotila c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus) d. subendokardiaalinen sydänlihasinfarkti e. ateroskleroosi

Answer 57

c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus) Siitä käytetään myös suomenkielistä termiä punahukka. Se on yksi yleistyneistä sidekudossairauksista, jotka johtuvat autoimmuunireaktioista solujen rakenteita vastaan.

Question 58

Mikä seuraavista restriktiivistä kardiomyopatiaa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? a. taudissa sydän jäykistyy mistä aiheutuu diastolinen täyttödefekti b. sekundaarinen tautimuoto voi aiheutua esim amyloidoosista c. primaarisen tautimuodon syy on tuntematon eli idiopaattinen d. taudin oireina esiintyy sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio

Answer 58

e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio eipäs oo tottaaa

Question 59

Mikä seuraavista mikro-organismeista voi aiheuttaa aortan aneurysman? a. treponema pallidum b. chlamydia trachomatis c. HI-virus d. hepatiitti B-virus e. neisseria gonorrhoae

Answer 59

a. treponema pallidum | syfilinen aneyrusma

Question 60

Mikä seuraavista Kawasakin tautia koskevista väitteistä on väärä? a. kliinisesti merkittävintä taudissa on sepelvaltimoiden aneurysmaattinen tulehdus, joka voi altistaa sydäninfarktille. b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä c. taudissa muodostuu autovasta-aineita endoteeliä ja sileää lihasta vastaan d. tautiin liittyy sidekalvon, suun limakalvon sekä käsien ja jalkaterien punoitus e. taudin yhteydessä esiintyy kaulan alueen imusolmukesuurentumia

Answer 60

b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä väärin! Esiintyy yleensä pienillä lapsilla

Question 61

Gynekomastia: a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa b. on benigni rintarauhasen kasvain c. on maligni rintarauhasen kasvain d. on rintarauhasen tulehduksellinen tila e. on raskaudenaikainen rintarauhasen reaktiivinen leesio

Answer 61

a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa manboobieees

Question 62

Mikä seuraavista maligneista rintarauhasen kasvaimista on yleisin? a. lobulaarinen karsinooma b. musinoottinen karsinooma c. medullaarinen karsinooma d. duktaalinen karsinooma e. papillaarinen karsinooma

Answer 62

d. duktaalinen karsinooma | invasiivinen duktaalinen karsinooma on 75-80% invasiivisista rintasyövistä

Question 63

Mikä seuraavista pehmytkudostuumoreista on käyttäytymiseltään ns. semimaligni eli ei yleensä metastasoi mutta on paikallisesti agressiivinen? a. myksooma b. dermatofibrosarcoma protuberans c. angiosarkooma d. tenosynoviaalinen jättisolutuumori e. synoviaalisarkooma.

Answer 63

b. dermatofibrosarcoma protuberans on semimaligni semimaligneja pehmytkudostuumoreita ovat myös fibromatoosit ja hemangioendoteliooma. Ne siis invasoivat agressiivisesti, mutta harvemmin metastasoivat. Epätäydellinen poisto johtaa residiiviin.

Question 64

Mikä seuraavista on nuorilla esiintyvä usein kivulias luutuumori, jolla on keskiosassa ns. nidusrakenne; niduksen termoablaatio yleensä hävittää tuumorin. a. kordooma b. osteoblastooma c. osteoidi osteooma d. osteokondrooma e. enkondrooma

Answer 64

c. osteoidi osteooma Yleinen nuorilla pojilla. Pieni hyvänlaatuinen kasvain, niduksen ympärillä skleroosi. Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi). Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta

Question 65

Mikä seuraavista liittyy läheisesti alzheimerin tautiin? a. alfa-synukleiiini b. hyperfosforyloitunut tau c. FUS d. prioniproteiini e. TDP43

Answer 65

b. hyperfosforyloitunut tau | Rappeuttaa aivokudosta. Taut solun sisällä.

Question 66

Mikä seuraavista on biologiselta käyttäytymiseltään hyvänlaatuisin kasvain? a. atyyppinen meningeooma b. pilosyyttinen atrosytooma c. medulloblastooma d. germinooma e. oligodendrogliooma

Answer 66

b. pilosyyttinen atrosytooma on suhteellisen hyvänlaatuinen. a. atyyppinen meningeooma c. medulloblastooma lasten yleisin huonolaatuinen d. germinooma huono. aivolisäkkeen varren sellan kasvain e. oligodendrogliooma se erittäin huono videoluennoista, missä ei rajoja näy ollenkaan.

Question 67

Mihin ihotaudeista ei liity rakkulamuodostusta? a. epidemolysis bullosa b. pemfigus c. pemfigoidi d. dermatitis herpetiformis e. ihopsoriaasi

Answer 67

e. ihopsoriaasi b. pemfigus autoimmuunitauti c. pemfigoidi syntyy tyvikalvon vaurioituessa, iäkkäillä ihmisillä, viruksen aiheuttama

Question 68

Mikä seuraavista on ihon levyepiteelikarsinooman esiaste? a. morbus paget b. morbus crohn c. morbus hirchsprung d. morbus bowen e. morbus hodgkin

Answer 68

d. morbus bowen a. morbus paget - maitorauhastauti, pahanlaatuinen in citu kasvain (epiteeli) b. morbus crohn - crohnin tauti eli tulehduksellinen suolistosairaus c. morbus hirchsprung - Megacolon congenitum, synnynnäinen jättisuoli (synnynnäinen suoliston kehityshäiriö). e. morbus hodgkin - Hodginin tauti (morbus Hodgkin; lymphogranulomatosis maligna) on pääasiallisesti imusolmukkeissa ja pernassa esiintyvä pahanlaatuinen lymfooma, jolle ovat ominaisia imusolujen, monosyyttien, plasmasolujen, eosinofiilien ja fibroblastien sekä Reed-Sternbergin (pöllönsilmä) solujen esiintyminen kasvainkudoksessa.

Question 69

Mikä seuraavista on ihon hyvänlaatuinen verisuonikasvain? a. granuloma pyogenicum b. mycosis fungoides c. lentigo simplex d. morbus paget e. schwannooma

Answer 69

a. granuloma pyogenicum yleensä bakteerin aiheuttama kasvain, koostuu verisuonista ja sidekudoksesta b. mycosis fungoides-iholymfooma, pahanlaatuinen, yleisin sellainen c. lentigo simplex - pigmenttiläiskä, hyvänlaatuinen, kesakko d. morbus paget - ihottumajuttu rinnassa. Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään. e. schwannooma - beningni schwanninsolusta lähtöinen

Question 70

Mikä seuraavista on primaarinen lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta? a. cushingin oireyhtymä b. connin oireyhtymä c. addisonin tauti d. feokromosyndrooma e. cushingin tauti

Answer 70

c. addisonin tauti sekä aldosteronia että kortisolia liian vähän a. cushingin oireyhtymä - Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisonihormonia, jota kutsutaan kortisoliksi. Taudin oireet johtuvat tämän hormonin liikavaikutuksista. b. connin oireyhtymä - kuorikerroksesta liikaa aldosteronia d. feokromosyndrooma - isämunuaisen ydinosan kasvain, tuottaa suuria määriä adrenaliinia ja noradrenaliinia e. cushingin tauti - hyvänlaatuinen kasvain aivolisäkkeessä tuottaa liikaa ACTH:ta -> liikaa kortisolia, harvinaisempi syy on kasvain lisämunuaisessa, voi olla myös lääkkeellinen

Question 71

Mikä seuraavista on autoimmuunipohjainen kilpirauhasen hyperplastinen tila? a. riedelin tyreoidiitti b. basedowin tauti c. kyhmystruuma d. hashimoton tyreoidiitti e. de quervainin tyreoidiitti

Answer 71

d. hashimoton tyreoidiitti autoimmuunitauti, imusoluja kertyy kilpirauhaseen, joka täten suurentuu ja tuhoutuu hitaasti a. riedelin tyreoidiitti - invasiivinen fibroottinen kilpirauhastulehdus b. basedowin tauti - autovasta-aineet aktivoivat rauhasen toimimaan liian vilkkaasti (hypertyreoosi?) c. kyhmystruuma - syynä tulehdus tai jodin puutos. Paikoin todetaan pieniä follikkeleita, niiden epiteelitumat ovat säännöllisiä. Epiteelisolukon yläpuolella kolloidisssa nähdään resorptiovakuoleja aiheutuu hyperplasiasta. e. de quervainin tyreoidiitti - Subakuutti granulomatoottinen kilpirauhastulehdus tunnetaan myös nimillä subakuutti kivulias kilpirauhastulehdus, De Quervainin kilpirauhastulehdus ja jättisolutyreoidiitti ja subakuutti ei-märkivä (ei-bakteeriperäinen) kilpirauhastulehdus. On tyypillisesti kolme vaihetta: hypertyreoosivaihe, hypotyreoosivaihe ja toipuminen.

Question 72

Mihin seuraavista kilpirauhasen kasvaimista liittyy kohonnut seerumin kalsitoniinitaso? a. papillaarinen karsinooma b. medullaarinen karsinooma c. follikulaarinen karsinooma d. anaplastinen karsinooma e. follikulaarinen adenooma

Answer 72

b. medullaarinen karsinooma lähtöisin kalsitoniinia tuottavista soluista a. papillaarinen karsinooma - tavallisin kilpirauhassyöpä, leviää imuteitse c. follikulaarinen karsinooma - voi kasvaa verisuoniin ja täten metastasoidat esim luustoon ja keuhkoihin d. anaplastinen karsinooma - solut ovat erilaistumattomia e. follikulaarinen adenooma - vähän sama kun toi follikulaarinen karsinooma, mutta tää ei invasoi

Question 73

Mihin seuraavista glomerulonefriiteistä liittyy tyypillisesti sekä mikroskooppinen hematuria että subnefroottinen (alle 3,5g/vrk) proteinuria? a. IgA-nefropatia b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti c. membranoosi glomerulonefriitti d. minimal change-nefropatia e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi

Answer 73

a. IgA-nefropatia - voi aiheuttaa oireetonta hematuriaa /proteinuriia ja vaan harvoin nefroottista syndroomaa missä yli 3,5g/vrk b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti - voi olla alle 3,5g/vrk mutta aiheuttaa nefriittistä ja nefroottista syndroomaa missä molemmissa hematuriaa. c. membranoosi glomerulonefriitti - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa d. minimal change-nefropatia - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa

Question 74

Mikä seuraavista ei ole tubulointerstitiaalisen nefriitin aiheuttaja? a. tulehduskipulääke esim. ibuprofeiini b. antibiootti esim. penisilliini c. puumala-virus d. sytomegalovirus e. rabdomyolyysi

Answer 74

e. rabdomyolyysi | aiheuttaa munuaisvaurioita mutta ei juuri tätä

Question 75

Nk. malignin nefroskleroosin aiheuttaja? a. munuaiskarsinooma b. diabetes c. erittäin korkea verenpaine d. krooninen tubulointerstitiaalinen nefriitti e. sienimyrkytys

Answer 75

c. erittäin korkea verenpaine

Question 76

Mikä seuraavista munuaiskasvaimista esiintyy tyypillisesti varhaislapsuudessa? a. kirkassoluinen munuaiskarsinooma b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori c. onkosytooma d. angiomyolipooma e. kortikaalinen adenooma

Answer 76

b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori lasten munuaistuumori: yleisin 3-4 vuotiailla • ennuste hyvä ( n. 90 % paranee) • perinnöllinen ja sporadinen muoto • WT-1-tuumorisuppressorigeenin deleetio / mutaatio • oireina kipu ja suolen toimintavaikeudet •löydöksinä hematuria ja hypertensio •keuhkometastaasit yleisiä diagnoosivaiheessa ``` • tuumorikudos vaaleaa / harmaata, usein selkeästi rajautunut • joskus kystinen, hemorraginen ja nekroottinen • histologisesti trifaasinen: A. Epiteliaalinen komponentti (primitiiviset glomerulukset ja tubulukset) B. Stromaalinen komponentti (sidekudosmainen osa) C. Blastemaattinen komponentti (kehittymätön solukko, tiiviisti pakkautunut) ```

Question 77

Virtsarakon välimuotoisen epiteelin syöpä? essee.

Answer 77

-oireet: hematuria, dysuria, pollakisuria, kipu, virtsatietulehdus -syitä: 4-aminobifenyyli, jota on esimerkiksi tupakassa. Todennäköisiä syitä on bentsiini, virtsakivet - 90% virtsarakon syövistä on välimuotoisen epiteelin syöpiä. Normaalissa välimuotoisessa epiteelissä on 6-8 solukerrosta. -Syöpä kehittyy hyperplasiasta dysplasiaan, ja edelleen karsinooma in situun (CIS). -80% papillaarisia, 20% nodulaarisia (litteät) -Kasvutapa usein papillaarinen, mutta voi olla myös tasainen ja kasvaa infiltratiivisesti subepiteeliseen sidekudokseen. -Epiteeli usein paksuuntunut ja yli 6 solukerrosta. -Primaarisessa cissä ei ole rakon muita kasvaimia. -Sekundaarissessa cis todetaan primaarituumorin jälkeen. -CISissä tuma-atypiaa, mitooseja, polarisaatio, heikentynyt koheesio, pintasoluja puuttuu osittain. -Cis voi levityä tyvikalvon läpi juosteina, yksittäisinä soluina tai yksittäisinä soluina ja soluryppäinä. -Suuren pahanlaatuisuusasteen invasiivisessa karsinoomassa voi esiintyä sukkulasoluja -valtaosalta järjestynyt -> gradus 1, paikallisesti järjestynyt -> gradus 2 ja järjestymätön -> gradus 3 -Väri vaihtelee punoittavasta harmahtavaan. -Ennustekijään vaikuttaa gradus, TNM luokitus (imusolmukkeet, metastaasit, huom tnm ei koske CIS, pelkkä karsinooma), muoto ja kasvutapa, lukumäärä, koko ja sijainti (kaula/fundus), ympäröivät epiteelimuutokset (CIS)

Question 78

Maksakirroosin etiologia ja kirroosin aiheuttamat maksan rakennemuutokset? essee

Answer 78

Etiologia: alkoholi, hepatiitti, sappitukos, raudankertymä (hemokromatoosi), kryptogeeninen. Maksakirroosi voi aiheuttaa portaalisen hypertension,maksan vajaatoiminnan, hepatosellullaarisen karsinooman, enkefalopatian, hämähäkkiarven, ruokatorven varikoseelen,pernan laajentumisen, peräpukamia, askiteksen, kivesatrofian... Kirroosi on lopputilanne erilaisille kroonisille maksasairauksille. Maksan perusrakenne on tällöin häiriintynyt. Nodulaarinen kasvutapa. Keskuslaskimot ja porta-alueet voivat puuttua. Fibroosia ja tulehdussoluja aiheuttajasta riippumatta, sidekudosseptoja, steatoosia, malloryn kappaleita, mikäli hepatiittia, on lähinnä tulehdussoluja. Pienentynyt, kyhmyinen ja kova. Riskitekijänä: kohonneelle maksalaskimopaineelle, maksan vajaatoiminnalle ja maksasyövälle

Question 79

Miten eroavat basofiiliset ja easinofiiliset sävyt?

Answer 79

Värjätyissä kudoksissa nähdään basofiilisia (sinertävän-violetin) sävyjä sekä eosinofiilisiä (punertavia-vaaleanpunertavia) sävyjä. Esimerkiksi tumat ja lymfaattinen solukko värjäytyvät pääosin basofiilisesti ja keratiini sekä eosinofiiliset granulosyytit vahvan eosinofiilisesti. Värjäytymättömyys sytoplasman alueella viittaa formaliinifiksaation jälkeisissä käsittelyissä kudoksesta poistuneeseen materiaaliin, joka usein on lipidimateriaalia (esim. rasvasolut) tai solunsisäistä glykogeeniä (esim. munuaiskarsinoomasolut).

Question 80

Mitä asioita pohdittava ja etsittävä näytteestä, että selviää millainen prosessi kyseessä?

Answer 80

Sopiiko kokonaisuus tuumoriin (benigni vs. maligni), haavaumaan, degeneraatioon, infarktiin, inflammaatioon, infektioon jne. Atyyppisen solukon läsnäolo viittaa maligniteettiin, mutta tämän lisäksi on aina löydettävä invaasio. Premaligneissa muutoksissa (in situ-karsinoomat ja dysplasiat) atyyppinen solukko sijoittuu aina tyvikalvon rajaamalle epiteelille, eikä invaasiota voida osoittaa. Huomaa, että usein varsinkin maligneissa tuumoreissa esiintyy atyyppisen solukon ohella elimistön tulehduksellinen puolustusreaktio sekä nopean tuumorikasvunaiheuttamaa nekroosia.

Question 81

mikä on krypta abskessi

Answer 81

rauhasen sisällä oleva tulehdussolukko

Question 82

transmuraalinen

Answer 82

seinämän läpäisevä esim. crohnin tauti

Question 83

Sarkoidoosi

Answer 83

22 Sarkoidoosi on sairaus, jossa tulehdussolukertymiä eli granuloomia voi muodostua eri elimiin. Yleisimmin tulehdussolukertymiä esiintyy keuhkoissa ja ihossa, mutta voi esiintyä myös silmissä, sydämessä, keskushermostossa ja munuaisissa. Se on siis krooninen granulomatoottinen infektio/tulehdus. Hoitona yleensä kortikosteroidit tai TNF Histologia: mikroskopiassa todetaan kudoksen eri osissa granuloomia. Näissä esiintyy epiteloidisoluja ja jättisoluja sekä lymfosyyttejä laitaosissa. Nekroosia ei esiinny. Granuloomien välissä kudos on normaalirakenteista. Atyyppisiä piirteitä ei ole. Ziehl-Nielsenin happovärjäyksessä ei todeta mykobakteereja. krooninen granulomatoottinen infektio keuhkoissa interstitielli

Question 84

Invasiivinen duktaalinen karsinooma

Answer 84

27 Rinta näytteessä todetaan ympäristöönsä infiltratiivisesti kasvava tuumori, jossa esiintyy duktaalisia ja juostemaisia rakenteita muodostavaa tuumorisolukkoa. Tuma-atypia on kohtalaista, mitooseja esiintyy myös melko runsaasti. Tuumorissa on runsas sidekudoksinen strooma. Myoepiteelisolukkoa duktaalisten rakenteiden ympärillä ei ole. Maligni neoplasia

Question 85

Asbestoosi

Answer 85

23 -Pneumokonioosi •Asbestoosi •keuhkoihin kertyneiden asbestikuitujen aiheuttama molemminpuolinen keuhkoparenkyymin fibrotisoiva sairaus •Suomessa 80-90 uutta tapausta/v -Asbestoosiin liittyy: a. keuhkofibroosi b. maligni mesoteliooma d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma e. keuhkokarsinoomat Histologia: mikroskopiassa todetaan paikoin kasaan painuneita alveoleja ja sidekudosmuodostusta. Fokaalisesti esiintyy hiilipigmenttiä sekä asbestikappaleita. Näiden yhteydessä esiintyy vierasesinetyyppisiä jättisoluja, osin asbestikappaleet ovat näiden sisällä. Atypiaa tai aktiivia tulehdusta ei ole. Kertymä sairaus

Question 86

Duktaalinen in situ-karsinooma

Answer 86

26 - invasiivisen duktaalisen karsinooman esiaste (myoepiteelisolukko ja siten tyvikalvo ovat säilyneet) - saa alkunsa terminaalisesta tiehyt-lobulus yksiköstä - löytyy seulonnoissa yleensä mikrokalkkilöydösten perusteella (jopa puolet positiivisista seulontalöydöksistä) - harvoin kliinisesti palpoituva tuumori - jaotellaan tuma-atypian asteen perusteella low / intermediate / high grade-asteisiin (korkeampiasteisissa riski invasiivisen karsinooman kehittymiselle suurenee) - DCIS-alueen koko vaihtelee, millimetreistä jopa Ø> 5 cm - invasiivisen duktaalisen karsinooman riski samassa lokalisaatiossa on lisääntynyt -ei lähetä etäpesäkkeitä, hyvä ennuste kirurgisen poiston jälkeen Histologia: Rinta näytteessä todetaan duktaalisia rakenteita, jotka ovat laajentuneita ja niitä täyttää atyyppinen solukko. Solukko kasvaa monotonisesti ja paikoin muodostaa tiehytmäisiä rakenteita, todetaan keskiosissa nekrooseja ja kalsifikaatioita. Solukko rajautuu tarkkaan ympäröivään kudokseen, todetaan myoepiteelisolukko atyyppisen epiteelin ulkolaidoilla. Premaligni neoplasia

Question 87

Fibroadenooma

Answer 87

28 - yleisin benigni rintarauhasen kasvain ! - yleisimmin alle 30-vuotiailla - usein multippeli ja/tai bilateraalinen - tarkkarajainen ja yleensä Ø < 3 cm - palpoituva tuumori, vanhemmiten kalsifikaatioita - konsistenssi kiinteä - histologisesti hieman muistuttaa rinnan lobulusta, mutta muodostaa tuumorin; sidekudoksisessa stroomassa sukkulamaisia fibroblastityyppisiä soluja. Epiteelissä säännöllistä lieriösolukkoa, epiteeliä suhteessa vähemmän kuin tubulaarisessa adenoomassa. Epiteeli muodostaa kasaanpainuneita tiehytmäisiä rakenteita. - myoepiteelisolukko todettavissa lieriösolukon alla - kirurginen poisto pienillä marginaaleilla Histologia: näytteessä todetaan pääosin ympäröivään kudokseen tarkasti rajautuva tuumori, joka koostuu rakomaisista ja duktaalisista rakenteita. Näiden sisäpintaa verhoaa lieriömäinen tai kuutiomainen epiteeli. Näiden tumissa esiintyvät pienikokoiset nukleolit, selkeää atypiaa tai mitoosiaktiviteettia ei ole. Epiteelin ulkoreunoilla todetaan myoepiteelisolukko. Epiteelirakenteiden välissä esiintyy tiivis sidekudoksinen strooma, jossa on säännöllisiä fibroblasteja. Benigni neoplasia

Question 88

Helikobakteeri gastriitti

Answer 88

5 Krooninen gastriitti, aiheuttajana helicobacter pylori tai heilmannii-> lisää hapon tuotantoa ja heikentää limakalvon puolustusmekanismeja altistaen mahahaavalle. Histologia: Näytteessä esiintyy säännöllisiä duodenumin limakalvokappaleita. Mahalaukun antrumia ja corpusta edustavissa biopsioissa todetaan lamina proprialla runsaasti lymfosytääristä tulehdussolukkoa, mukana on joitakin neutrofiilejä. Myös epiteelin sisällä esiintyy paikoin tulehdussolukkoa. Limakalvon pinnalla esiintyy kierteisen rakenteen omaavia bakteereja. Atypiaa ei ole. Krooninen tulehdus

Question 89

Duodenumin villusatrofia

Answer 89

6 Aiheuttajana Keliakia: • Epiteelin permeabiliteettihäiriö – Transglutaminaasi muuttaa gluteiinin sisältämän glutamiinin (peptidi) glutamaatiksi, joka käynnistää immunovasteen ->Matrixtuho, epiteelisolujen apoptoosi, _villusatrofia_ • Oireet: ripuli, ilmavaivat, painonlasku, väsymys, kasvuhäiriöt – Anemia, osteoporoosi, iho (dermatitis herpetiformis) Histologia: Duodenum eli alku ohutsuoli Näytteessä todetaan madaltuneita villusrakenteita, krypta-villussuhde on pienentynyt. Intraepiteliaalisesti esiintyy selkeästi tavanomaista enemmän lymfosyyttejä, samoin lamina proprialla.

Question 90

Intestinaalinen adenokarsinooma

Answer 90

7a esiintyy vanhemmissa ikäryhmissä. Intestinaalinen tyyppi on suhteellisesti tavallisempi antrumissa ja kardiassa kuin korpuksessa. Se on tyypiltään eksofyyttinen (epiteelin pinnasta ulospäin kasvava) ja sen yhteydessä voi esiintyä vaikeaa atrofista gastriittia ja intestinaalista metaplasiaa. Histologia: Mahalaukussa Näytteessä esiintyy kaikkiin seinämäkerroksiin invasoivaa atyyppistä, rauhasmaisia rakenteita muodostavaa tuumorisolukkoa. Kasvain on haavauttanut limakalvon. Rauhasmaiset rakenteet esiintyvät tiiviin verkkomaisesti ja muodostavat saarekemaisia rakenteita. Tumissa esiintyy koon ja muodon vaihtelua, hyperkromasiaa ja tumasytoplasmasuhteen suureneminen. Todetaan mitooseja ja sidekudoksinen tuumoristrooma. Tuumori on kohtalaisesti erilaistunut. Maligni neoplasia

Question 91

Diffuusi Adenokarsinooma

Answer 91

7 b-c Diffuusi mahasyöpä esiintyy linitis plastica (mahan seinämän tasainen paksuuntuminen) -tyyppisesti kasvavana, erilaistuminen rauhasmaisten rakenteiden suuntaan on huono. Kasvain esiintyy yksittäisinä soluina tai solujonoina. Kasvainsolut ovat limaa erittäviä ja esiintyvät usein sinettisormusmaisina soluina. Diffuusi-tyyppi on suhteellisesti yleisempi nuorilla kuin vanhoilla. Se on tavallisempi ventrikkelin korpus-osassa ja on yleensä ulseratiivinen. Histologia: Mahalaukussa Näytteessä esiintyy seinämän kaikkiin kerroksiin invasoivia yksittäisiä limatäyteisiä soluja, jotka eivät muodosta rakenteita. Näissä sinettisormusmaisissa soluissa atyyppinen tuma sijaitsee solun laidalla. Solujen ympäristössä on paikoin sidekudosstroomaa. Limakalvopinta on paikallisesti haavautunut. Tuumori on huonosti erilaistunut. Maligni neoplasia

Question 92

Kollageeni Koliitti

Answer 92

``` 8 Mikroskooppinen koliitti = ei voida todeta endoskopiassa. • Paksunsuolen tulehdus, joissa oireena vesiripuli ilman endoskooppista löydöstä – 1. Lymfosyyttikoliitti • Intraepiteliaalinen lymfosytoosi – 2. Kollageenikoliitti • Paksuuntunut kollageenikerros pintaepiteelin alla ``` Histologia: Kolonoskopiabiopisoista Näytteenä on useita limakalvobiopsioita, joissa rauhasrakenne on säännöllinen. Lamina proprialla on kuitenkin tavanomaista runsaammin lymfosyyttejä, samoin intraepiteliaalisesti. Epiteelin alla on paksu kollageeninen sidekudosvyöhyke, jossa on vähän soluja. Atypiaa tai haavaumia ei esiinny. Krooninen idiopaattinen tulehdus

Question 93

Neuroendokriininen tuumori

Answer 93

9 Paksusuolessa Näytteessä esiintyy saarekemaisesti kasvavaa solukkoa. Saarekkeiden välissä on sidekudosta. Osa soluista muodostaa rauhasmaisia rakenteita. Tumat ovat kooltaan ja muodoltaan melko säännöllisiä, kromatiini on hienojakoisesti rakeista. Mitooseja esiintyy 3 %. Tuumori invasoi lihaskerroksen läpi seroosan rasvaan. Tuumorin suurin läpimitta on 2,2 cm. Maligni neoplasia

Question 94

Kirroottinen maksa histologia

Answer 94

näytteenä on maksakudosta 12, jossa todetaan silloittavaa fibroosia. Hepatosyyteissä esiintyy vahva-asteista steatoosia eli rasvaa, todetaan yksittäisiä nekroottisia hepatosyyttejä sekä Malloryn kappaleita. Portaalialueilla esiintyy sappitieproliferaatiota ja runsaasti lymfosyyttejä. Atyyppisiä piirteitä ei ole.

Question 95

Duktaalinen adenokarsinooma

Answer 95

maksa 15 näytteessä todetaan invasiivinen tuumori, joka muodostuu tiehytmäisistä rakenteista. Näiden sisäpintaa verhoaa atyyppinen lieriöepiteeli, monin paikoin tiehytmäiset rakenteet järjestyvät tiiviisti toisiaan vasten. Kasvutapa on saarekemainen ja niiden välissä esiintyy sidekudosstrooma. Solukossa esiintyy runsaasti mitooseja sekä nekroosifokuksia maligni neoplasia

Question 96

Akuutti pankreatiitti

Answer 96

16 Mikroskopiassa todetaan haimakudoksessa16 laajaalaisesti nekroosia, jonka reunaosissa esiintyy hemorragiaa ja neutrofiilisiä granulosyyttejä. Haimaa ympäröivässä rasvakudoksessa on myös liponekroosia. Atypiaa ei esiinny. Akuutti tulehdus

Question 97

Ateroskleroosi

Answer 97

Valomikroskopiassa pienen valtimon 17 poikkileikkeessä esiintyy paikallisesti seinämässä intimassa ja osin median lihaskerroksessa vaahtosytoplasmaisia makrofageja, kalsifikaatioita sekä kolesterolikiteitä. Todetaan myös sidekudossolujen määrän lisääntyminen. Endoteelikerros on ehjä. Metabolinen häiriötila

Question 98

Temporaaliarteriitti

Answer 98

18 Valomikroskopianäytteenä on temporaalivaltimon poikkileikkeitä. Niissä esiintyy kaikissa seinämäkerroksissa pyörötumaista tulehdussolukkoa (lymfosyyttejä, plasmasoluja ja makrofageja). Lisäksi todetaan granuloomia jättisoluineen. Suonen lumenissa on organisoitunut trombi. Akuutti tulehdus

Question 99

Papillaarinen non-invasiivinen uroteelikarsinooma

Answer 99

31 a tutkittavana on höyläyslastuja virtsarakon seinämästä. Näissä esiintyy uroteliaalista tuumorisolukkoa papillaaristen rakenteiden pinnoilla. Solukko muodostaa yli 10 solukerrosta epiteeliin, todetaan lievä tuma-atypia, nukleolit ovat pienet. Mitooseja esiintyy epiteelin eri kerroksissa. Invaasiota ei ole. Subepiteliaalinen sidekudos ja lihaskerros ovat normaalirakenteiset Premaligni neoplasia

Question 100

Invasiivinen uroteelikarsinooma

Answer 100

31b Mikroskopiassa todetaan virtsarakon sisäpinnalta lihaskerrokseen ulottuen atyyppistä pyöreähkön tuman omaavaa invasiivista tuumorisolukkoa. Mitooseja esiintyy runsaasti, todetaan pienet mutta selkeästi erottuvat nukleolit. Kasvutapa on saarekemainen ja osin juosteinen. Tuumorissa on pieniä nekroosifokuksia ja sidekudosstrooma, jossa on myös lymfosyyttivaltaista tulehdussolukkoa. Invaasiota rasvakudokseen tai kappaleessa näkyviin pieniin imusolmukkeisiin ei ole. maligni neoplasia

Question 101

Akuutti pyelonefriitti

Answer 101

32 Mikroskopiassa todetaan munuaisparenkyymissä abskessimaisia neutrofiilikertymiä ja pintaosissa verenpurkaumia. Neutrofiilivaltaista tuledussolukkoa esiintyy myös tubulusten sisällä ja tubulusepiteelissä. Mukana on myös vähemmässä määrin lymfosyyttejä sekä eosinofiilisiä granulosyyttejä. Atypiaa ei esiinny. Akuutti tulehdus

Question 102

Munuaiskarsinooma

Answer 102

33 mikroskopiassa todetaan ympäristöönsä melko tarkkarajaisesti rajautuva tuumori, joka muodostuu kirkassytoplasmaisesta solukosta. Solukko muodostaa keräsmäisiä ja tiehytmäisiä rakenteita, joiden väliin jää hieman sidekudosstroomaa. Tumat ovat hyperkromaattiset, niiden koko ja muoto vaihtelee vähän. Mitooseja on vähän. Todetaan kystisiä ja hemorragisisia alueita. Maligni neoplasia

Question 103

Diabeettinen nefropatia

Answer 103

34 näytteenä esiintyy vaihtelevanasteisesti sklerosoituneita glomeruluksia; osa on kokonaa arpeutuneita ja osassa esiintyy keräsmäisiä eosinofiilisiä rakenteettomia alueita. Arteriolien seinämissä on myös hyaliinista materiaalia. Tubulukset ovat atrofisia ja interstitiumissa esiintyy fibroosia ja paikoitellen lymfosyyttikertymiä Metabolinen häiriötila

Question 104

Eturauhasen hyperplasia

Answer 104

35 valomikroskopiassa todetaan nodulaarinen eturauhaskudos. Epiteeli on hyperplastista; siinä esiintyy papillaarista poimuilua ja rauhaset ovat vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Atypiaa ei ole, rauhasissa todetaan säännöllinen myoepiteelisolukko. Fibromuskulaarisen strooman määrä on myös lisääntynyt. Ei-neoplastinen kasvuhäiriö

Question 105

Eturauhasen adenokarsinooma

Answer 105

36 näytteessä todetaan pääosin hyperplastisia rauhasia sekä hyperplastisesti korostunutta fibromuskulaarista stroomaa. Tämän lisäksi yhden kappaleen reunassa esiintyy tiiviin verkkomaisesti sijoittuvia rauhasmaisia rakenteita, joiden välissä on paikoin hyvin vähän stroomaa. Tuma-atypia on vähäistä, mutta todetaan tumahyperkromasia ja nukleolit. Mitooseja on vähän. Myoepiteelisolukko puuttuu näiltä alueilta. Maligni neoplasia

Question 106

Akuutti myeloidinen leukemia

Answer 106

39 luuytimessä todetaan monotonisia blastityyppisiä soluja, jotka ovat syrjäyttäneet normaalin hematopoieettisen solukon, infiltraatioaste on lähes 100 %. Näissä nähdään vahvasti suurentunut tuma-sytoplasmasuhde ja pieniä nukleoleja. Basofiilistä sytoplasmaa on vähän. Hohkaluupalkisto on normaalirakenteista. Maligni neoplasia

Question 107

Lymfosyyttinen lymfooma

Answer 107

40 näytteenä on imusolmukkeita, joissa kaikissa todetaan häiriintynyt perusrakenne. Itukeskuksia ei ole, imusolmukkeet ovat täynnä monotonista pienikokoista lymfaattista solukkoa. Tumat ovat tasaisen pyöreät, todetaan nukleolit. Sytoplasmaa on vähän. Nekroosia ei esiinny, mitooseja on vähän. Maligni neoplasia

Question 108

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma

Answer 108

``` 41 37% B-soluperäisistä lymfoomista. -Heterogeeninen ryhmä, kasvainsolut voivat olla sentroblastityyppisiä, immunoblastityyppisiä tai anaplastisia, diffuusi järjestäytyminen imusolmukkeessa -Geneettisesti jaetaan GCB (germinal center cell like) ja ABC (activated peripehral B-cell like) tyyppeihin -40-60 % ekstranodaalisia - Nopeakasvuisia, mutta usein nykyhoidoilla parannettavissa (50-60 %) Histologia: tutkittavana on imusolmuke, jossa mikroskopiassa todetaan häiriintynyt perusrakenne. Solmukkeen täyttää monotoninen tuumorisolukko, jossa esiintyy vahva tuma-atypia. Tumien koko ja muoto vaihtelee, nukleolit ovat kookkaat ja mitooseja on runsaasti. Sytoplasma on basofiilisesti värjäytyvää. Maligni neoplasia ```

Question 109

Hodginin Lymfooma /Morbus Hodgkin

Answer 109

``` 10-20% Nodulaarinen lymfosyyttivaltainen -Tunnusomaista diagnostiset Reed-Sternberg solut(pöllönsilmä) sekä runsas reaktiivisen solukomponentin esiintyminen -Esiintyy usein imusolmukkeissa ja erityisesti kervikaalialueella 42 -Insidenssi 3/100000, insidenssissä ei muutoksia -Kaksihuippuinen ikäjakautuma; 1. huippu 20-30 vuotiailla ja toinen yli 50-vuotiailla -Saa alkunsa B-soluperäisestä itukeskusperäisestä sentroblastityyppisestä lymfosyytistä -Levinneisyyden kuvaamiseen Ann Arbor -Leviää viereisiin imusolmukkeisiin Histologia: näytteessä todetaan häiriintynyt imusolmukkeen perusrakenne; pääosin siinä esiintyy säännöllistä pienitumaista lymfosyyttistä solukkoa ja sen seassa hajasirotteisesti mononukleaarisia lakunaarisia soluja. Lisäksi todetaan yksittäisiä binukleaarisia Reed-Sternbergin soluja, joissa tumat sijaitsevat peilikuvamaisesti toisiaan vasten ja niissä on kookas nukleoli. Solmukkeessa esiintyy myös sidekudosmuodostusta. Maligni neoplasia ```

Question 110

Kyhmystruuma

Answer 110

43 yksinkertainen eli non-toksinen struuma = kilpirauhasen suurentuminen (hyperplasia) ilman toimintahäiriötä, tulehdusta, tuumoria tai kertymäsairautta (suurimmillaan 100-150 g) -diffuusin muodon syy usein tuntematon, kyseessä ilmeisesti mukautumisilmiö hormonituotannon vähenemiseen: - alkuvaiheen diffuusi muoto kehittyy ajan mittaan multinodulaariseksi follikkelien heterogeenisen kasvupotentiaalin myötä - yleensä hormonaalisesti eivät aktiivisia, pienellä osalla voivat muuttua TSH:sta riippumattomiksi (toksinen kyhmystruuma eli Plummerin syndrooma) - solut ovat polyklonaalisia toisin kuin adenoomassa (eli eivät neoplastisia) - vuosien mittaan kyhmyt degeneroituvat kystiksi tai kalkkeutuvat ja fibrotisoituva -diagnosoidaan ohutneulabiopsialla Histologia: näytteessä todetaan kilpirauhaskudosta, jossa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia follikkeliryhmiä, näiden väleissä on sidekudosmuodostusta. Follikkeliepiteeli on säännöllistä, follikkeleissa esiintyy paikoin hemorragiaa ja hemosiderofageja. Tulehdusta tai atyyppisiäpiirteitäeiole. Nodulaarinen hyperplasia

Question 111

Follikulaarinen adenooma

Answer 111

44 -yksittäinen kapselin ympäröimä kyhmy, jolla on yhdenmukainen follikulaarinen rakenne, mitooseja vähän -eroaa selvästi ympäröivästä kudoksesta -hyvin solupitoinen (struumakyhmyssä on paljon kolloidia), verenvuotoa, kystisiä muutoksia ja fibroosia voi esiintyä -useimmat ovat non-funktionaalisia (toiminnalliset = ”toksiset adenoomat” → hypertyreoosi) -eivät johda karsinooman muodostumiseen (vrt.paksusuolen adenooma-karsinoomasekvenssi) -taustalla TSH-reseptorimutaatio tai Gs-proteiinin mutaatio (cAMP-ylituotanto) - Eroaa Follikulaarisesta Karsinoomasta vain invaasiolla - Ei voi todeta ohutneulanäytteellä Histologia: todetaan ympäröivään kilpirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva tuumori, joka koostuu follikulaarisista rakenteista ja sitä ympäröi ohut sidekudoskapseli. Osassa follikulaarisia rakenteita esiintyy kolloidia. Lisäksi solukko järjestyy myös diffuusisti. Tumissa esiintyy vähäistä koon ja muodonvaihteluasekäpieniänukleoleja.Mitooseja tai nekrooseja ei ole. Kapseli- tai verisuoniinvaasiotaeiole. Beningni Neoplasia

Question 112

Follikulaarinen karsinooma

Answer 112

45 Follikulaarinen karsinooma (5-15 %) -40-60-vuotiaat -RAS-mutaatiot yleisiä -muistuttaa osin normaalia kilpirauhaskudosta, mutta epäjärjestyneempi ja tuma-atypiaa ja mitooseja, ei hypokromaattisia tumia -kasvaa usein verisuoniin, metastaasit keuhkoihin, maksaan ja luustoon, lymfaattinen leviäminen harvinaista -fibroosia ja kalkkeutumista saattaa esiintyä -koostuu pienistä follikulaarisista rakenteista, myös solujuosteita ilman follikkeleita esiintyy -10-vuotisennuste n. 50 -90 % -Eroaa Follikulaarisesta adenoomasta vain invasoimalla Histologia: näytteessä todetaan pääosin ympäröivään kilpirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva tuumori, joka koostuu pienikokoisista follikkelimaisista rakenteista.Tuumorisolujentumissaesiintyykoonja muodon variaatiota sekä hyperkromasiaa. Nukleolit ovat pienikokoiset. Mitooseja on vähän, nekroosia ei esiinny. Yhdessä fokuksessa tuumorin laidassa esiintyytuumorinsidekudoskapselissainvaasio Maligni neoplasia

Question 113

Papillaarinen karsinooma

Answer 113

apillaarinen karsinooma (85 % kilpirauhassyövistä) -mutaatiot tunnetaan RET-proto-onkogeenissä (tyrosiinikinaasireseptori) ja BRAF- (MAP-kinaasireitin välittäjäproteiini) ja RAS-onkogeeneissä -yleisin 20-40-vuotiailla -papillaarinen kasvutapa, kuutiotyyppinen epiteeli -kromatiini hienojakoista ja marginalisoitunut tuman laidoille → ”tyhjät” = hypokromaattiset tumat -tumien uurteisuus ja ns. pseudoinkluusiot (=tumakelmun poimuilu) -psammoomakappaleet -metastaasit kaulan alueen imusolmukkeisiin ja keuhkoihin -oireina käheys, nielemisvaikeudet, yskä, hengenahdistus -10-vuotisennuste 95 % Histologia: Sellasta mutkittelevaa aukkosta

Question 114

Akuutti myeloidinen leukemia

Answer 114

39 Hoitamattomana voi johtaa jo viikossa kuolemaan Pitää tyypittää tarkemmin virtaus sytometrialla: millaisia pinta-antigeenejä yleensä 50v aikuisilla (mutta voi olla myös lapsilla) Histologia: luuytimessä todetaan monotonisia blastityyppisiä soluja, jotka ovat syrjäyttäneet normaalin hematopoieettisen solukon, infiltraatioaste on lähes 100 %. Näissä nähdään vahvasti suurentunut tuma-sytoplasmasuhde ja pieniä nukleoleja. Basofiilistä sytoplasmaa on vähän.Hohkaluupalkistoonnormaalirakenteista. Teräviä tumia ja myös nekroottisia alueita. Maligni neoplasia

Question 115

Lymfosyyttinen Lymfooma

Answer 115

40 B-solulymfooma eli CD20+. Hitaasti etenevä. Histologia: näytteenä on imusolmukkeita, joissa kaikissa todetaan häiriintynyt perusrakenne. Itukeskuksia ei ole, imusolmukkeet ovat täynnä monotonista pienikokoista lymfaattista solukkoa. Tumat ovat tasaisen pyöreät, todetaan nukleolit. Sytoplasmaa onvähän.Nekroosiaeiesiinny,mitoosejaonvähän. Muuten sama kuin Krooninen lymfaattinen leukemia, mutta se käyttäytyy leukeemisesti (on luuytimessä ja lähettää soluja vereen) Richterin syndroomassa tämä muuttuu nopeasti eteneväksi lymfoomaksi, esim. suurisoluiseksi diffuusiksi B-lymfoomaksi. Maligni neoplasia

Question 116

Malloryn kappaleita

Answer 116

löytyy alkoholi maksasairauksista

Question 117

Seroosi kystadenooma

Answer 117

47 mikroskopiassa todetaan ovariossa kystinen monilokeroinen tuumori, jonka sisäpintoja verhoaa säännöllinen seroosi värekarvallinen epiteeli. Atypiaa tai mitooseja siinä ei ole. Epiteelinallaonsidekudoksinentuumoristrooma. Benigni neoplasia

Question 118

Seroosi rajalaatuinen (borderline) tuumori

Answer 118

48 Diagnoosiin tarvitaan iso pala, että voi olla varma ettei invaasiota. Voi lähettää implantteja vatsakalvolle. Histologia: Näytteessä esiintyy kystisen tuumorin reunaa ja todetaan kystaontelon sisään kasvavia papillaarisia rakenteita. Näiden sidekudosydintä verhoaa monikerroksinen seroosi epiteeli, jossa esiintyy kohtalaista tuma-atypiaa sekä mitooseja paikoitellen. Invaasiota allaolevaan tuumorin sidekudokseen ei ole todettavissa.Voi löytyä psammooman kappaleita. Borderline neoplasia

Question 119

Seroosi Karsinooma

Answer 119

49 Huono ennuste. Vanhojen ihmisten. Usein bilateraalisia = molemmissa munasarjoissa. Histologia: mikroskopiassa todetaan ovariossa kystinen tuumori, jossa esiintyy invasiivista seroosia epiteliaalista tuumorisolukkoa. Se muodostaa saarekemaisia rakenteita, joiden ympärillä esiintyy sidekudoksinen strooma. Saarekkeissa solukko kasvaa pääosin diffuusisti ilman rakenteita, paikoin kuitenkin esiintyy rauhasmaisia rakenteita. Tumaatypiaonvahvaa,mitoosejarunsaastijatodetaannekroosialueita. Maligni neoplasia.

Question 120

Brennerin tuumori

Answer 120

välimuotoisen epiteelin munasarjakasvain. Muodostuu metaplastisesti uroteeliä muistuttavaksi solukoksi

Question 121

Endometrioosi

Answer 121

50 Histologia: mikroskopiassa todetaan ovariossa kookas kystinen rakenne sekä pienempiä rauhasmaisia rakenteita strooman alueella. Näitä verhoaa säännöllinen endometriaalistyyppinen lieriöepiteeli, atypiaa ei ole. Todetaan hemorragiaan kystien seinämissä sekä hemosiderofageja ja alkavaa fibroosia munasarjan strooman alueella. Ektopia eli normaali kudos anatomisesti väärässä paikassa

Question 122

Pahanlaatuisten kasvainten käyttäytyminen ja vaste erilaisille hoidoille riippuvat:

Answer 122

1 kasvaimen histologisesta tyypistä, 2 sijainnista, 3 erilaistumisasteesta, 4 koosta sekä 5 levinneisyydestä.

Question 123

Gradeerauksella tarkoitetaan

Answer 123

kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioiden kasvunopeuden perusteella. Luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimia ovat sellaiset kasvaimet, jotka ovat huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Erilaistumisluokittelut (gradus) ovat yleensä 2-4-portaisia. Eri gradusten kriteerit vaihtelevat eri elinten kasvaimissa ja erityyppisissä kasvaimissa (esim Gleason eturauhasessa, Hodgkin Ann Arbor)

Question 124

Glomustuumori

Answer 124

Saa alkunsa glomus-laitteesta, joka on dermiksessä arteriovenoosi anastomoosirakenne, joka osallistuu lämmönsäätelyyn.  Hyvänlaatuisia, ekskisio on kuratiivinen.  1.6% pehmytkudostuumoreista, yleensä 20-40 vuotiailla.  Multippeli 10%.  Makroskooppisesti yleensä iholla, käsien tai jalkojen alueella (kynnenaluset!) olevia alle 1 cm sinertävänpunertavia tuumoreita, jotka ovat kivuliaita ja painoarkoja.  Mikroskooppisesti verisuonirakenteita, joiden ympärillä pyöreitä, tasakokoisia glomussoluja.  Jos verisoluja on paljon, puhutaan glomangiomasta Histologia: Tuumori koostuu suuresta määrästä kuutiomaisia soluja. Atypiaa tai pleomorfiaa ei esiinny

Question 125

Lymphangitis acuta

Answer 125

Bakteerin aiheuttama lymfasuonten tulehdus, ontelossa neutrofiilejä ja histiosyyttejä (kudosmakrofagi), voi levitä ympäröiviin kudoksiin, tulehdus voi myös levitä imusolmukkeiden kautta vereen.

Question 126

Refluksiesofagiitti eli GERD

Answer 126

 Esofagiitin yleisin syy, joka aiheutuu mahan tai pohjukaissuolen sisällön takaisinvirtauksesta (reflux) ruokatorven puolelle, mikä johtaa ruokatorven limakalvovaurioon.  Yleisimmät syyt hiatushernia ja alasulkijan heikentynyt toiminta  Yleisin oire närästys ja rintalastan takainen kipu joka saattaa muistuttaa sydänperäistä kipua.  Ruokatorven levyepiteeli on resistentti ruoan aiheuttamalle abraasiolle, mutta sensitiivinen hapolle.  Makroskooppisesti ainoa muutos voi olla hyperemia, punoitus, ja hyvin lievässä taudssa histologinen löydös voi olla hyvin niukka. Lievässä taudissa ilmaantuu intraepiteliaalisia tulehdussoluja ja tapahtuu basaalisolukon hyperplasiaa (> 15% epiteelin paksuudesta). Lisäksi stromaaliset lamina proprian papillat voivat pidentyä käsittäen > 2/3 koko epiteelin paksuudesta.

Question 127

Barretin esofagiitti

Answer 127

 Barretin esofagiitti on lähes aina pitkään kestäneestä refluksitaudista. Siinä ruokatorven levyepiteeli korvautuu happoa paremmin kestävällä lieriöepiteelillä, kyseessä siis metaplasiaa. Suolityyppisen metaplasia toteaminen on edellytys Barretin diagnoosille.  Parempi haponsieto limantuoton vuoksi  Haavaumat/striktuurat *!!Premaligni tila! Tärkein adenokarsinooman riskitekijä! !!!* Dysplasia on Barretin metaplastisen limakalvo epiteliin rajoittunut neoplastinen muutos. Huom! Tätä ei aina ole!  Dysplasia luokitellaan atypian voimakkuuden mukaan 1) Lievään (low-grade) 2) Vaikeaan (hihg-grade) ja 3) Epävarmaan dysplasiaan (indefinite)

Question 128

Hyvänlaatuiset muutokset ruokatorvessa ovat harvinaisia ja muodostavat noin 5% kaikista ruokatorven tuumoreista

Answer 128

Leiomyooma, levyepiteelimyooma Maligneja todetaan Suomessa yli 200 vuosittain. Näistä yleisempi on levyepiteelikarsinooma, jota seuraa adenokarsinooma. Ennuste on surkea ja 5-vuotiselossaolo-osuudet ovat 10/20%

Question 129

Adenokarsinooma (ruokatorvessa)

Answer 129

 Etiologia Barretin esophagus (95% adenoca:sta kehittyy Barretista), muita tupakointi, obesiteetti ja sädehoito  Esiintyvyys nousussa suuresti ja nykyään käsittää lähes puolet kaikista ruokatorven maligneista kasvaimista.  Distaalisessa ruokatorvessa  Laakeita, ulseroituneita, polypoottisia (lonkeromaisia)  Limaa tuottavia invasiivisia rauhasrakenteita, joissa intestinaalisia piirteitä.  Kehittyy metaplasia-dysplasia-karsinooma-sekvenssin kautta  Suurin osa jo toteamishetkellä paikallisesti levinneitä, yleisimmin mahaan ja mediastinumiin. Histologia: Kasvainkudos pyrkii muodostamaan jonkinlaisia rauhasrakenteita, jotka invasoivat lihaskerrokseen ja ovat ”selkä-selkää vasten” Rauhasrakenteita on runsaasti ja soluissa on havaittavissa atypiaa ja pleomorfiaa.

Question 130

Levyepiteelikarsinooma (esofaguksessa)

Answer 130

1 Riskitekijät tupakointi, alkoholi (asetaldehydi), ravinto ja karsinogeenit  Miehillä on 4x todennäköisyys sairastua naisiin nähden  Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) on epäilty olevan yhteydessä insidenssiin, tuumori supressorigeenin p53 menetys edesauttaa.  Kehittyy samanlaisten dysplastisten muutosten kautta kuin muutkin levyepiteelikarsinoomat  Ruokatorven keski- ja alakolmannekset, eksofyyttinen (ulkoneva), ulseroiva kasvutapa.  Ennuste huono, median survival 1 vuosi Histologia: Levyepiteelisolut kasvavat saarekemaisesti ja invasoivat syvemmälle lihaskudokseen. Solujen koossa on runsasta vaihtelua ja soluissa voidaan isolla suurennoksilla nähdä soluvälisiltoja. Keratiinin muodostus on tyypillistä levyepiteelikarsinoomille.

Question 131

Gastriitit

Answer 131

Tulehdusreaktio mahalaukun limakalvolla. Endoskooppinen löydös ei ole luotettava, vaan diagnoosi tarvitsee koepaloja. Histologinen luokittelu pohjautuu Sydneyn luokitukseen, jossa gastriitit jaetaan akuutteihin, kroonisiin ja erityistyyppeihin. Akuutti gastriitti on melko harvinainen tauti, kun taas helicobacter pylorista johtuva krooninen gastriitti on yleinen ja vanhemmiten yleistyvä. Esiintyvyys on kuitenkin pienentynyt helikobakteeriinfektioiden harvinaistumisen myötä.

Question 132

Akuutti gastriitti

Answer 132

 Ohimenevä limakalvon tulehdus o oireeton vs. verenvuoto, pahoinvointi, oksentelu  Sokkitilan tai mekaanisen tai kemiallisen vaurion aiheuttama  Alkuvaiheen histologinen löydös niukka o Pintaepiteeli normaali o Lamina propriassa ödeemaa ja kongestiota  Intraepiteliaalisia neutrofiilejä  Eroosio, hemorrhaguia

Question 133

Krooninen gastriitti

Answer 133

```  Krooninen tulehdus, johon ei liity erosiota ja joka kohtaa atrofiaan ja metaplasiaan  Tärkeimpinä o Helicobacter pylori gastriitti o Autoimmuunigastriitti o (Eosinofiilinen gastriitti) o (Lymfosyyttigastriitti) o (Granulomatoottinen gastriitti) ```

Question 134

Helicobacter pylori gastriitti

Answer 134

5  Kroonisen gastriitin tärkein aiheuttaja (antrumissa)  Suomessa esiintyvyys lapsilla 10%, keski-ikäisillä 25% ja iäkkäillä 50%  Etenee yleensä toteamattoman akuutin gastriitin kautta krooniseksi ja hoitamattomana pysyväksi.  Infektio heikentää puolustusmekanismeja ja lisää hapontuotantoa  duodenaali- ja ventrikkeliulkus  Histologisesti pintaepiteeli on usein degeneroitunut ja limassa voidaan nähdä kierteisen sauvamaisia helikobakteereja. Lamina propriassa on lymfosyyttejä ja plasmasoluja ja pinta- sekä foveolaepiteelissä neutrofiilejä. Myös itukeskuksia on havaittavissa.  HE-värjäyksellä bakteerien näkyminen on yleensä epävarmaa, siksi Giemsa- tai Warthin-Starry-värjäykset.  Helikobakteerigastriitissa MALT-lymfooman ja mahasyövän riski on lisääntynyt, mahasyövässä 2-6 kertainen.  Pidä mielessä myös helicobacter Heilmannii Histologia: Näytteessä esiintyy säännöllisiä duodenumin limakalvokappaleita. Mahalaukun antrumia ja corpusta edustavissa biopsioissa todetaan lamina proprialla runsaasti lymfosytääristä tulehdussolukkoa, mukana on joitakin neutrofiilejä. Myös epiteelin sisällä esiintyy paikoin tulehdussolukkoa. Limakalvon pinnalla esiintyy kierteisen rakenteen omaavia bakteereja.Atypiaaeiole.

Question 135

Autoimmuunigastriitti

Answer 135

 5-10% kroonisista gastriiteista  Korpuksessa  Potilailla on happoa erittävien parietaalisolujen vasta-aineita, jotka tuhoavat parietaalisoluja ja ne korvautuvat intestinaalisella metaplasialla.  Sisäisen tekijän puutos, joka johtaa B12-vitamiinin puutokseen ja megaloblastiseen anemiaan (pernisiöösianemia).  Diffuusi atrofia  Haponerityksen vähetessä antrumin gastriinin eritys lisääntyy ja Gsoluissa on hyperplasiaa. Korpusalueelle kehittyy vähitellen endokriinisolujen hyperplasiaa ja osalle neuroendokriinikasvaimia. Myös karsinoomariski kasvanut.  Lymfosyyttejä, plasmasoluja Histologia: Inflammatorisia infiltraatteja, jotka koostuvat lymfosyyteistä, ja rauhasatrofiaa. Epiteelissä intestinaalista metaplasiaa, jonka voi tunnistaa goblet-solujen ilmestymisestä (suolen limakalvon soluja)

Question 136

Ulkus

Answer 136

 Ulkus (haavauma) on vähintään submukoosaan ulottuva vaurio  Eroosio on epiteelin (lamina proprian) vaurio  Ärsyttävien tekijöiden vaikutuksen ylittäessä limakalvon puolustusmekanismien kyvyn.  Eroosiot ovat usein poreettomia, haavoissa ylävatsakipua, jota syöminen helpottaa

Question 137

Krooninen peptinen haava

Answer 137

 Duodenaaliulkus 2-3 kertaa yleisempi kuin vatsahaava  Riskitekijöitä ovat helicobacter pylori-infektio, tupakointi ja kortikosteroidit.  Mahahaava curvatura minorissa, duodenaaliulkus pyloruksessa  Pyöreitä < 3 cm  Histologisesti haavan pinnalla on fibriinieksudaattia, jonka alapuolella on nekroottinen kudoskerros. Syvemmällä on granulaatiokudosvyöhyke, joka vähitellen muuttuu arpikudokseksi.  Arvet voivat muodostaa obstruktioita, lisäksi mahahaavoista n. 4% liittyy syöpiin.

Question 138

Mahan kasvaimet

Answer 138

Krooniset gastriitit altistavat epiteelin inflammatioon liittyvien vapaiden radikaalien aiheuttamalle vauriolle ja proliferatiiviselle stimulukselle. Ajan myötä nämä stressitekijät voivat johtaa geneettisten muutosten kehittymiseen ja karsinoomaan. Dysplasian ja epiteelin parantumiseen liittyvien muutosten erottaminen toisistaan voi olla haastavaa patologille, sillä epiteelin proliferaatio ja mitoottiset kuvia voivat olla prominentteja molemmissa tapauksissa. Reaktiiviset epiteelisolut kuitenkin kypsyvät vaeltaessaan kohti mukoosapintaa, kun taas dysplastiset leesiot pysyvät sytologisesti epäkypsinä.  Hyvänlaatuiset kasvaimet o Polyypit /hyperplastiset) 30-80% o Corpuksen kystapolyypit o Adenoomat  Pahanlaatuiset kasvaimet o Intestinaaliset ja diffuusit karsinoomat (adenokarsinoomia) (>90%) o Lymfoomat, mesenkymaaliset (esim. GIST) o Neuroendokriiniset kasvaimet (pahanlaatuisuusaste vaihtelee)

Question 139

Mahalaukun karsinoomat

Answer 139

``` Laurenin luokitus: Intestinaalinen  (45-60%)  Vanhoilla (>50v)  Miehillä (2:1)  Kehittyy metaplastisen epiteelin ja dysplasian kautta ``` ``` Diffuusi=sinettisolukarsinooma -30-45%  Perinnöllistä taustaa enemmän?  Syntyy suoraan limaa tuottavista soluista  Ei yhteyttä sukupuoleen ```

Question 140

Teratooma

Answer 140

51 Yleisin itusolukasvain Kypsä (benigni) teratooma ektodermaalinen differentaatio (totipotentit solut) bilateraalisia 10-15% tapauksista makroskooppisesti voivat sisältää hiuksia ja talia Histologisesti voi olla komponentteja kerrostuneesta levyepiteelistä, karvatuppirakenteista, ihon apuelimistä, kilpirauhaskudos, rusto, luu ja hermokudos 1 % eri kudoskomponenteista voi malignisoitua epäkypsä (maligni) teratooma, epäkypsiä, fetaalisia kudoksia muistuttavaa rakennetta Histologia: mikroskopiassa todetaan kystinen tuumori, jossa kystan sisäpintaa verhoaa paikoin säännöllinen kerrostuva leyepiteeli ja paikoin paksusuolityyppinen limakalvo. Myös respiratorista värekarvallista epiteeliä esiintyy. Onteloissa on paikoin lamellaarista keratiinia. Seinämissä esiintyy myös talirauhasrakenteita sekä paikoin rustokudosta. Todetaan myös lymfosyyttikertymiä. Epäkypsiäelementtejä tai atypiaa ei ole. Benigni neoplasia

Question 141

Hyperplasia ei-atyyppinen

Answer 141

52 mikroskopiassa todetaan endometriumkappaleita, joissa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia rauhasrakenteita; osin ne ovat kystisesti dilatoituneita. Rauhaset sijoittuvat kuitenkin melko säännöllisin välein toisiinsa nähden. Epiteelissä ja stroomasolukossa esiintyy mitooseja, tuma-atypiaa eiole. Eli sellasta kystistä rakennetta ei neoplastinen kasvuhäiriö

Question 142

Atyyppinen hyperplasia

Answer 142

53 Endometriuminhyperplasioihinliittyy karsinoomariski, erityisesti atyyppiseenhyperplasiaan. Atyyppisenhyperplasiandiagnoosi johtaa yleensä kohdun poistoon. Histologia: mikroskopiassa todetaan endometriumia, joissa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia rauhasrakenteita. Rauhaset sijoittuvat tiiviisti toisiaan vasten, väliin jää vain vähän stroomaa. Epiteelissä ja stroomasolukossa esiintyy mitooseja, todetaan tuma-atypia. Myometriuminvaasiota ei oletodettavissa. Benigni neoplasia

Question 143

Endometriumin malignit kasvaimet

Answer 143

•Endometriumin adenokarsinooma -yleisin invasiivisista gynekologisista maligniteeteista -insidenssi korkein 55-65-vuotiailla -altistaa obesiteetti, diabetes, hypertensio, infertiliteetti, ovarion estrogeeniä erittävät tuumorit, estrogeeniterapia ilman progesteronia, HNPCC •Endometriuminadenokarsinoomanesiaste: atyyppinenhyperplasia •yleensä endometriuminadenokarsinoomat, jotka assosioituvat hyperplasiaanovat tyypiltään endometrioidejahyvin erilaistuneita ja niillä on parempi ennuste •Adenokarsinoomilla, jotka omaavat erilaisen histologisen alatyypin eli muistuttavat vähemmän normaalia endometriumia, on huonompi ennuste esim. seroosiadenokarsinoomaja kirkassoluinen karsinooma •Endometrioidillaja ei-endometrioidillaadenokarsinoomallaerilainen molekyylipatologia •Endometrioidi: microsatelliteinstability(MI), PTEN, beta-kateniini geenin mutaatio •Ei endometrioidi: p53 mutaatio •Histologia: kasvutavaltaan polypoottinen/diffuusi, 3 histologista gradusta rauhasmuodostuksen perusteella -G1: 95% muodostaa rauhasia, korkeintaan 5% solidia (ei rauhasputkia muodostavaa) -G2: 6-50% kasvaimesta solidia -G3: >50% kasvaimesta solidia

Question 144

Endometroidi adenokarsinooma

Answer 144

54-yleensä endometriuminadenokarsinoomat, jotka assosioituvat hyperplasiaan ovat tyypiltään endometrioideja, hyvin erilaistuneita ja niillä on parempi ennuste -Endometrioidillaja ei-endometrioidillaadenokarsinoomallaerilainen molekyylipatologia -Endometrioidi: microsatelliteinstability(MI), PTEN, beta-kateniini geenin mutaatio Histologia: mikroskopiassa todetaan myometriumiin invasoivatuumori, joka koostuu rauhasmaisia rakenteita muodostavasta atyyppisestä lieriösolukosta. Rauhasmaiset rakenteet sijoittuvat tiiviisti toisiaan vasten ilman stroomaa. Tuma-atypia onkohtalaista. Maligni neoplasia

Question 145

Meningeooma

Answer 145

60•Meningeoomaon yleinen ja useimmiten hyvänlaatuinen aikuisilla esiintyvä kasvain •Esiintymishuippu 65-75 vuotiaillaN > M 2:1 •Saa alkunsa araknoideanmeningoteliaalisistasoluista •Aiempi sädehoito riskitekijä •aiheuttaa painetta aivokudokseen •Yleensä sporadisia •Lukuisia erilaisia tyyppejä, meningoteliaalinenon yleisin •Neurofibromatoosi2:ssa myös nuorilla •WHO GradusI hyvänlaatuinen, II atyyppinen, III anaplastinen Histologia: näytteessä esiintyy sukkulamaista tuumorisolukkoa, joka kasvaa kimppumaisia rakenteita muodostaen. Tumissa ei ole merkittävää atypiaa, mitooseja on vähän. Tuumorissa esiintyy runsaasti psammooma-tyyppisiä kalsifikaatioita ja paksuja kollageenijuosteita tuumorisolukonlomassa. Benigni neoplasia

Question 146

Oligodenrdogliooma (glioomista myös yleisesti)

Answer 146

61•Saavat alkunsa aivokudoksen tukisoluista (= glia: astrosyytit, oligodendrosyytit, ependyymisolut) •Aikuisten tavallisimpia CNS kasvaimia •Vuodessa uusia tapauksia noin 6/100 000 •Feno-ja ja genotyyppinen heterogeenisuus vaikeuttaa hoitoa •Diffuusi infiltraatiotekee poiston vaikeaksi !! •Muuntuminen progressiivisesti pahanlaatuisemmaksi sisäsyntyisten genomissa tapahtuvien muutosten vuoksi •A(typia) M(mitoosit) E(endoteeliproliferaatio) N(nekroosit) Histologia: näytteessä esiintyy solukasta monotonista invasiivista tuumorisolukkoa, jossa tumat ovat pyöreät ja niiden ympärillä halo. Se työntyy epätarkkarajaisesti ympäröivään aivokudokseen. Kromatiini on hienojakoisesti granulaarista ja tumien ympärillä on kirkas halo. Mitoosejaonvähän,nekroosiaeituleesille. Maligni neoplasia

Question 147

Glioblastooma

Answer 147

``` 62•Glioblastomamultiforme •Korkea-asteinen glioomaWHO IV/IV •Pääosin astrosytäärinenerilaistuminen •Primääri vs. Sekundäärinen glioblastooma •Yleensä > 40 vuotiailla •Yleensä kohtausoire, päänsärkyä •Leikkaus, sädehoito, kemoterapia •Ennuste huono < 3v. Histologia: mikroskopiassa todetaan nekroottis-hemorraginentuumori.Siinä esiintyy runsaasti tumilltaan vahvasti atyyppisiä tuumorisoluja. Tumat ovat hyperkromaattiset, kooltaan ja muodotaan vaihtelevat. Nukleolitovatkookkaatjamitoosejaesiintyyrunsaasti. Maligni neoplasia ```

Question 148

Aivokasvaimet

Answer 148

•Uusi aivokasvainten WHO luokitus ilmestyi 2016 •Lapsilla toiseksi yleisin kasvaintyyppi • Oireet ovat hyvin vaihtelevia riippuen kasvaimen sijainnista ja kasvunopeudesta •Epileptinenkohtaus on usein ensioire •Muista aina epäillä aivokasvaimen mahdollisuutta •Metastasoivat hyvin harvoin, mutta hyvänlaatuinenkin kasvain voi olla fataali WHO: Morfologia = genetiikka

Question 149

Schwannooma

Answer 149

63•Hermojuurista sekä aivo-ja ääreishermojen •Schwanninsoluista alkunsa saava hyvänlaatuinen kasvain •NF2 mutaatiot yleisiä •Oireet kompressiosta •Tarkkarajainen, kiinni hermossa. •Malignisoituvat harvoin Histologia: mikroskopiassa todetaan reunoiltaan tarkkarajainen, sukkulamaisesta solukosta muodostuvat kasvain. Solut järjestyvät paikoin palisadimaisesti, atypiaa tai mainittavaa mitoosiaktiivisuutta ei ole, ei myöskään nekrooseja. Paikoin solukko on tiivistä ja paikoin esiintyy löyhiä vähäsoluisiaalueita. Omaan silmään solut menee jokimaisina virtauksina ja välillä enemmän pyörteillen. Ero MPNST:hen on varsinkin ettei nekroosia, hemorragiaa tai mitooseja. Benigni neoplasia

Question 150

Maligni perifeerinen hermotuppituumori (MPNST)

Answer 150

``` 64•Ionisoiva säteily riskitekijä •2-3%:lla NF1 (neurofibromatoosi1) potilaista •50% tapauksista NF1 potilailla •Yleensä nuoria aikuisia •Infiltratiivinen, yleensä > 5 cm •Pakarat, reidet, paraspinaalinen, •plexusbrachialis, yläraaja •Mitooseja, atypiaa, nekrooseja Histologia: mikroskopiassa todetaan atyyppisestä sukkulamaisesta solukosta koostuva tuumori, jossa esiintyy tiivissoluisia ja löyhempiä alueita. Solukko muodostaa juostemaisia rakenteita, todetaan nekrooseja ja hemorragiaa. Mitooseja on runsaasti. Omaan silmään havupuumaista juosteilua. Maligni neoplasia ```

Question 151

NF1

Answer 151

Neurofibromatoosi on harvinainen, perinnöllinen sairaus, joka altistaa aivo- ja selkäydinkasvaimille. Siihen voi liittyä myös oppimisvaikeuksia ja kömpelyyttä. Neurofibromatooseja on kaksi muotoa, neurofibromatoosi 1 ja neurofibromatoosi 2. Neurofibromatoosi 1 tunnetaan myös von Recklinghausenin tautina.

Question 152

Hyvälaatuiset luukasvaimet

Answer 152

- Osteokondrooma - endokondrooma/kondrooma - kondroblastooma - osteoidi osteooma - solitaari luukysta - aneurysmaalinen luukysta (ABC)

Question 153

Osteokondrooma

Answer 153

65-Yleisin benigni luukasvain -alle 20vuotiailla, 1-20cm -usein oireeton, paineoireet, havaittava massa -metafyysialueen kasvain (eli luun kasvualueen) -luun pintakerroksesta ulospäin työntyvää normaalin luun muodostamaa uloketta peittää jakautuvien rustosolujen muodostama kerros -reisiluun alaosa, tibian yläosa, humeruksen yläosa -sellanen luusta ulos tuleva tattimainen muutos Histologia: mikroskopiassa todetaan varrellinen tuumori, jonka kärjessä on säännöllisestä hyaliinirustosta muodostuva reunus ja varsiosa koostuu säännöllisestä hohkaluurakennetta muistuttavasta osasta. Hohkaluupalkiston väleissä on rasvakudosta. Atypiaaeiole. Benigni neoplasia

Question 154

Osteosarkooma

Answer 154

66 -Tavallisin primaarinen pahanlaatuinen luukasvain (20% primaareista luukasvaimista) - nuorten aikuisten tauti, esiintymishuiput 10-25v ja yli 40v - riskitekijöitä mm. pagetin tauti, sädehoito ja luuinfarktit - polvien läheisyydessä ja pitkien luiden päissä (metafyseaalinen sijainti, eli varmaan siellä' missä ollu niitä kasvulevyjä) - oireina kipu tai patologinen murtuma - leviäminen paikallisesti ja veriteitse (20%:lla diagnoosihetkellä keuhkometastaaseja) - verekäs luuta tuhoava kasvain, tunkeutuu korteksiin ja medullaan, voi kohottaa periostia - 5-vuotisennuste 60-70% (metastasoituneilla huonompi) - histologisesti pleomorfinen, useita variannteja ->mitoottisesti aktiivisia atyyppisiä osteoblasteja, pitsimäinen osteoidi-eli uudisluumuodostus Histologia: mikroskopiassa todetaan pitsimäistä luupalkistoa muodostava tuumori. Tässä osassa esiintyy sekä osteoidiaettämineralisoitunuttaväliainetta.Paikoin esiintyy luuta tuottamatonta, vahvasti atyyppistä tuumorisolukkoa, joka ei muodosta rakenteita. Mitoosejaonrunsaasti. Maligni neoplasia

Question 155

Semimalignit luukasvaimet

Answer 155

- jättisolukasvain - kordooma - adamantinooma - osteoblastooma

Question 156

Pleomorfinen adenooma

Answer 156

69 -yleisin sylkirauhasen kasvain 60% parotiksen kasvaimista -Hyvänlaatuinen kasvain, jossa esiintyy duktaalisia (epiteliaalisia) ja myoepiteliaalisia soluja. Epiteliaalista ja mesenkymaalista erilaistumista. -Histologia vaihtelee - sekatuumori - hidas kasvu, kivuto, liikkuva massa -epätäydellinen poisto johtaa uusimiseen -"carcinoma ex adenoma pleomorphicum", malignant mixed tumor Histologia: mikroskopiassa todetaan ympäröivään sylkirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva, sidekudoskapselin ympäröimä tuumori. Siinä esiintyy pääosin tiehytmäisiä duktaalisia rakenteita, joissa on kaksi kuutiomaista solukerrosta. Näistä ulompi on myoepiteelisolukerros. Näitä esiintyy myös myksoidissa stroomassa yksittäisinä sukkulamaisina soluina. Tuumorissa esiintyy runsaasti myös rustokudosaarekkeita sekä paikoin luumuodostusta vaihtelevan muotoisina luutuvina saarekkeina. Tuma-atypiaa tai tuumorinekroosia ei ole,mitooseja on vähän. Benigni neoplasia

Question 157

Malignit luukasvaimet

Answer 157

- osteosarkooma - kondrosarkooma - Ewingin sarkooma - Fibrosarkooma (mainittu vaan jossain taulukossa)

Question 158

Punajäkälä

Answer 158

``` 71 • Interface-tyyppinen dermatiitti • Lichen planus • Iholla ja limakalvoilla, krooninen • Etiologia tuntematon, autoimmuunisairaus • Laukaisevat tekijät • Punoittavat, sinipunervat papulat tai makulopapulat, päällä vaaleat juosteet ``` Histologia: mikroskopiassa todetaan hyperkeratoottinen epidermis, tyvikalvoalue on epätarkkarajainen ja sahanterämäinen. Basaalisesti esiintyy yksittäisiä apoptoottisia keratinosyyttejä, joissa on vahvan eosinofiilinen sytoplasma. Dermiksen yläosassa epidermiksen alla on vyömäinen lymfosyyttikertymä. Syvempi dermis jasubkutis ovatnormaalirakenteiset. Atypiaaeiesiinny. Autoimmuunisairaus

Question 159

Seborrooinen keratoosi

Answer 159

``` 72/2• Yleisin ihotuumori • Keratosis seborroica (verruca seborroica) • Ikääntyneillä • Helposti mureneva, väritys vaihtelee • Hyvänlaatuinen, kosmeettinen haitta • Eri kasvutapoja: klassinen, hyperkeratoottinen, irritoitunut ``` Histologia: Ihonäytteessä on hyperkeratoottinen epidermaalinen tuumori,jossanähdääntumiltaansäännöllisiäbasaloideja keratinosyyttisiä soluja. Tuumori sijoittuu kokonaisuudessaan epidermiksen alueelle. Atypiaa tai mitoosiaktiivisuutta ei ole. Tuumorissa on keratiinia sisältäviä kystia ja tuumorisolukossa melaniinipigmentaatiota.

Question 160

Levyepiteelikarsinooma

Answer 160

74/6 Eli Okasolusyöpä • Carcinoma squamocellulare, SCC • UV-valo tärkein etiologia • Kliiniset oireet – Voi muistuttaa paksua karstaista aurinkokeratoosia – Haavautuminen, rupeutuminen, nodulaarinen, kasvu nopeampaa • Huuli, krooniset haavaumat • Voi metastasoida • SCC in situ – solujen dysplasia koko epidermiksessä (vs. aktiininen keratoosi) • Invasiivinen SCC – dysplastiset solut leviävät basaalikerroksen läpi dermikseen – Epidermiksen hyperkeratoosi, mahd. parakeratoosi – Keratinisaatio – Dyskeratoosi – Nekroosit – Solujen atypia-aste – vaihtelee, soluvälisillat – Atyyppiset mitoosit, mitooseja enemmän kuin BCC Histologia: Ihonäytteessä nähdään 0,6 cm:n läpimittaisella alueella atyyppistä parakeratoottista levyepiteelisolukkoa, joka invasoi 0,3 cm:n syvyydelle muodostaen saarekemaisia pesäkkeitä dermikseen. Todetaan tuma-atypia, keratiinihelmimuodostus ja soluvälisillat.Mitooseja on runsaasti. Maligni neoplasia

Question 161

Maligni Melanooma

Answer 161

74/5 • Aina maligni • Ihon lisäksi limakalvoilla ja silmässä • UV-valo ↑ (palaminen), vaalea ihotyyppi riskitekijöitä • Kliinisesti tärkeä: pigmenttileesion muutos värissä (mm. kirjavuus, tummuus), koossa, muodossa (ABCDE/VARO), punainen halo, kutina, kipu, haava, uusi pigmenttimuutos keski- ikäisellä tai vanhemmalla Histologia: Ihonäytteessä esiintyy epidermiksen alaosassa sekä dermiksen yläosassa atyyppistä osin sukkulamaista, osin pyöreähköätuumorisolukkoa.Kasvutapaonpesäkemäinen. Todetaan tuma-atypia, kookkaat nukleolit ja runsaasti mitooseja. Solukossa on vähäistä melaniinipigmentaatiota. Haavaumaa ei ole. invaasiosyvyys eli Breslow-mitta on 0.6 mm ja Clark-luokka III. • Lähettää nopeasti (nodulaarinen) etäpesäkkeitä → varhainen kirurginen poisto tärkeää • Suuri matkija - histologia voi vaihdella • Ennuste - histologia: – Clark-luokka (ihokerros, johon kasvanut) – Breslow-mitta (syvyys mm): 0,8 mm tai alle (pT1a) tai 0,8 mm + ulseroitunut/ 1mm tai alle (pT1b) – hyvä ennuste - tärkein – Onko haavautumista, tärkeä – Mitoosit dermiksessä, lasketaan edelleen mutta ei vaikuta TNM-luokkaan (2018) Maligni neoplasia

Question 162

Basaliooma

Answer 162

``` 72/1 Carcinoma basosellulare • Basaliooma eli tyvisolusyöpä (BCC) • Alkaa epiteelin tyvi- eli basaalisoluista • Yleisin ihosyöpälaji • UV-säteily (kumulatiivinen annos) • Hidas kasvu • Metastasoi harvoin • Invasiivinen → maligni Kliinisiä piirteitä: • Kyhmy, joka kiinteä, kiiltävä, laajentuneet kapillarit, vallimainen reuna, mahd. helminauhamainen reuna • Karstottuminen, haavautuminen • Punoittava, hilseilevä läiskä • Kystiset rakenteet, pigmentti myös mahdolline Eri kasvutavat (histologinen luokitus): • Pinnallisesti leviävä • Nodulaarinen/Noduloulseratiivinen (yleisin) • Mikronodulaarinen • Infiltratiivinen • Morfeatyppinen • Vaikuttaa hoitotapaan Histologia: Ihonäytteessä nähdään dermiksessä atyyppisten basaloidisten solujen saarekkeita, joissa reunasolukko järjestäytyy palisadimaisesti eli aitamaisesti. Mitooseja on melko runsaasti ja solukko on keskeltä nekroosissa. Haavaumaa ei ole.invaasiosyvyys on 0,2cm. Maligni neoplasia ```

Question 163

Morbus Bowen

Answer 163

73/3 Ihonäytteessä nähdään parakeratoottinen epidermis, jossa esiintyy koko epidermiksen paksuudelta atyyppisiä keratinosyyttejä. Tumasytoplasmasuhde on suurentunut, nukleolit kookkaat ja mitooseja esiintyy kaikissa epidermiksen kerroksissa. Invaasiota ei ole. Dermiksessä esiintyyreaktiivisialymfosyyttejä. Levyepiteelikarsinooman esiaste in-situ muoto Premaligni neoplasia

Question 164

Yhdistelmätyyppinen pigmenttineevus

Answer 164

73/4 Histologia: Ihonäytteessä nähdään n. 0,3 cm:n läpimittaisella alueella epidermiksen junktiossa sekä dermiksen yläosassa tyypillisiä pyöreähköjä neevussoluja, joissa atypiaa tai mitooseja ei ole. Solukko on pinnallisemmassa osassa pesäkemäistä ja muuttuu juostemaisemmaksi syvemmällä dermiksessä. Solukossaonmelaniinipigmentaatiota. Benigni neoplasia

Question 165

Melanosyyttiluomet

Answer 165

Histologinen jaottelu (hankittu) – Rajaluomi l. nevus junctionalis • Neevussolut epidermiksen ja dermiksen rajalla muodostaen keräsiä tai melanosyyttien proliferaatiota, yleensä ihon tasassa – Intradermaalinen luomi • Pigmenttisolut/neevussolut muodostavat saarekkeita dermiksen yläosiin, usein koholla – Yhdistelmäluomi l. nevus compositus • Junktionaaliset ja intradermaaliset pigmentti/neevussolukertymät, usein koholla

Question 166

Mikä seuraavista on tyypillinen löydös substantia nigrassa Parkinsonin tautia sairastavalla potilaalla? a. hyperfosforyloitunut tau-proteiini b. alfa-synukleiini c. beta-amyloidi d. CD20 e. TDP43

Answer 166

b. alfa-synukleiini

Question 167

Mikä seuraavista ei ole levyepiteelikarsinooman esiaste? a. CIN3 b. morbus bowen c. morbus paget d. carcinoma squamocellulare in situ e. VIN3

Answer 167

c. morbus paget: adenokarsinooman in situ-muutos epidermiksessä, nänni ja anogenitaal, solut peräisin hikirauhasesta a. CIN3: cervical intraepithelial neoplasia (koilosyyttien, kananmunasolujen muutos) b. morbus bowen: epidermiksen carcinoma in situ, atyyppiset keratinosyytit, dermiksessä lymfosyytit e. VIN3: vulval intraepithelial neoplasia, vulvan epidermiksen neoplasia

Question 168

Mikä seuraavista on väärin? a. brennerin tuumori voi maligniteettiasteeltaan olla beingni, semimaligni(borderline) tai maligni b. brennerin tuumorissa on tyypillisesti epiteliaalista transitionaalista eli välimuotoista solukkoa c. brennerin tuumori kuuluu epiteliaalisiin munasarjakasvaimiin d. brennerin tuumorisolukon tumissa esiintyy uurteita (kahvinpaputumat) e. brennerin tuumori on tyypillinen virtsarakkotuumori

Answer 168

e. brennerin tuumori on tyypillinen virtsarakkotuumori: | Munasarjakasvain jossa on sidekudoksen ympäröimiä välimuotoisen epiteelin saarekkeita.

Question 169

Mikä seuraavista vaskuliiteistä esiintyy tyypillisesti serologisesti tunnistettavia ANCA-vasta-aineita (antineutrofiilivasta-aineita)? a. churg-straussin oireyhtymä b. henoch-schönleinin purppura c. leukosytoklastinen vaskuliitti d. temporaaliarteriitti (jättisolu) e. kawasakin tauti

Answer 169

a. churg-straussin oireyhtymä: eosinofilia, granulomatoottinen tulehdus, astma ANCA-positiiviset: mikroskooppinen polyangiitti, Wegenerin granulomatoosi, churg-strauss ANCA-negatiiviset: SLE, Henoch-Schönleinin purppura, Goodpasture, kryoglobulinemia

Question 170

Mikä seuraavista ei ole kilpirauhasen primaari maligniteetti? a. papillaarinen karsinooma b. follikulaarinen karsinooma c. duktaalinen karsinooma d. anaplastinen karsinooma e. medullaarinen karsinooma

Answer 170

c. duktaalinen karsinooma a. papillaarinen karsinooma: 85% b. follikulaarinen karsinooma: 5-15% d. anaplastinen karsinooma: alle 5%, kuolleisuus lähes 100%, histologiassa vahva atypia: juostemainen solukko e. medullaarinen karsinooma: neuroendokriininen tuumori: lähtöisin kilpirauhasen parafollikulaarisista soluista->tuottaa kalsitoniinia

Question 171

Gynekologisen irtosolunäytteen Bethesda-luokituksessa sytologinen diagnoosi NILM tarkoittaa: a. kohdunkaulan matala-asteista levyepiteeliatypiaa b. kohdunkaulan korkea-asteista atypiaa c. dysplasiaan tai maligniteettiin viittaavan epiteelisoluatypian puuttumista d. kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa e. vaginan lieriösoluatypiaa

Answer 171

c. dysplasiaan tai maligniteettiin viittaavan epiteelisoluatypian puuttumista a. kohdunkaulan matala-asteista levyepiteeliatypiaa: LSIL d. kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa: HSIL

Question 172

Mikä seuraavista on väärin? Cushingin syndrooma a. voi olla iatrogeeninen b. voi olla paraneoplastisen ACTH-erityksen aiheuttama c. voi olla adrenokortikaalisen adenooman aiheuttama d. voi olla adrenokortikaalisen karsinooman aiheuttama e. on autoimmuunisairaus

Answer 172

e. on autoimmuunisairaus iatrogeeninen= hoidosta johtuva cushingin syndrooma: hyperkortisolismi -pituitaarinen adenooma (cushingin tauti) -lisämunuaisen neoplasia tai kortikaalinen hyperplasia -ektooppinen ACTH-eritys -steroidilääkitys->kuorikerroksen atropia

Question 173

Ohutneulabiopsiavastauksessasi esiintyvä sytologinen diagnoosi "papa luokka 4" tarkoittaa: a. vahvasti malignisuspekti irtosolulöydös b. lievästi malignisuspekti -"- c. atyyppisiä, ei malignisuspekteja soluja (esim. reaktiivisia soluje tulehduksen yhteydessä) d. benigni solulöydös e. maligni solulöydös

Answer 173

a. vahvasti malignisuspekti irtosolulöydös

Question 174

Mikä seuraavista ei ole vaskuliitti? a. polymyagia b. churg-strauss-syndrooma c. mikroskooppinen polyangiitti d. takayasu-arteriitti e. kawasakin tauti

Answer 174

a. polymyalgia: lihasreuma b. churg-strauss-syndrooma: Churg-Straussin oireyhtymän nimi on muuttunut ja on nykyisin eosinofiilinen granulomatoottinen polyangiitti, EGPA. c. mikroskooppinen polyangiitti: Mikroskooppinen polyangiitti on Wegenerin granulomatoosia muistuttava pieniin verisuoniin kohdistuva vaskuliitti, mutta siihen ei liity ylähengitysteiden oireita. d. takayasu-arteriitti: Takyasun arteriitti on vaskuliitteihin eli verisuonitulehduksiin kuuluva sairaus, joka pääasiassa vioittaa aorttaa ja siitä lähtevien suonten tyvialueita. Suonten seinämät tulehtuvat, mikä voi johtaa suonten ahtaumiin tai tukkeutumisiin. e. kawasakin tauti: Kawasakin tauti on akuutti systeeminen vaskuliitti, mikä tarkoittaa, että verisuonten seinämissä on tulehdus (vaskuliitti), joka voi aiheuttaa pullistuman (aneurysma) kehon keskisuurissa valtimoissa (lähinnä sepelvaltimoissa).

Question 175

Mikä väittämä on oikein?ns. tyypin I endometriaaliset karsinoomat a. ovat aina huonosti erilaistuneita ja siten huonoennusteisia b. ovat histologisesti levyepiteelikarsinoomia c. eivät muistuta histologisesti normaalia endometriumia d. ovat yleisimpiä endometriaalisia karsinoomia e. ovat lähtöisin endometriaalisesta stroomasolukosta

Answer 175

d. ovat yleisimpiä endometriaalisia karsinoomia - estrogeenialtistus - 80% endometroidisia eli tyypin I - endometriaalisia - hyvä ennuste - huono invaasiokyky, huono metastaattinen kyky - hyperplasia simplex-> ei atyyppinen hyperplasia->atyyppinen hyperlpasia->karsinooma

Question 176

Mikä seuraavista ei ole primaari aivotuumori? a. astrosytooma b. oligodendrogliooma c. maligni fibroottinen histiosytooma d. ependymooma e. medulloblastooma

Answer 176

c. maligni fibroottinen hstiosytooma: erilaistumaton pleomorfinen sarkooma, histiosyytit infiltroiva komponentti a. astrosytooma: pilosyyttinen gradus I, diffuusi infiltroiva gradus II-IV b. oligodendrogliooma: oligodendrosyytistä lähtöisin oleva tuumori, etenkin frontaalilohkossa d. ependymooma: aivokammioita verhoavista ependyymisoluista peräisin oleva aivojen/selkäytimen kasvain e. medulloblastooma: pikkuaivojen maligni tuumori, embryonaalinen kasvain, joka voi differentoitua gliaaliseen, neuraaliseen ja mesenkymaaliseen suuntaan, lasten ja nuorten kasvain.

Question 177

Mikä seuraavista ei ole munasarjatuumori? a. musinoottinen kystadenokarsinooma b. teratooma c. seminooma d. seröösi kystadenokarsinooma e. tekooma

Answer 177

c. seminooma: kivessyöpä

Question 178

Aktiininen keratoosi eli solaarikeratoosi tarkoittaa? a. epidermiksen kroonista tulehdusta b. epidermiksen levyepiteelidysplasiaa c. dermiksen kroonista tulehdusta d. dermiksen fibroblastien dysplasiaa e. epidermiksen in situ-levyepiteelikarsinooma

Answer 178

b. epidermiksen levyepiteelidysplasiaa

Question 179

Mikä seuraavista ei voi olla hypertyreoidismin taustalla? a. jodin puutos b. tsh:ta tuottava pituitaarinen adenooma c. toiminnallinen kilpirauhasen adenooma d. toiminnallinen kilpirauhasen karsinooma e. struma ovarii

Answer 179

a. jodin puutos | e. struma ovarii on monodermaalinen teratooma, joka koostuu pääasiassa kilpirauhaskudoksesta

Question 180

Histopatologinen diagnoosi CIN1 tarkoittaa a. vaginan lievää dysplasiaa b. kohdunkaulan vahvaa levyepiteelidysplasiaa (CIS) c. kohdunkaulan lievää levyepiteelidysplasiaa d. kohdunkaulan vahvaa lieriöepiteelidysplasiaa (cis) e. kohdunkaulan levyepiteelikarsinoomaa

Answer 180

c. kohdunkaulan lievää levyepiteelidysplasiaa

Question 181

Mikä seuraavista on väärin: Primaariin biliaariseen kirroosiin liittyy a. hepatomegalia b. usein myös inflammatorinen suolistosairaus, erityisesti ulseratiivinen koliitti c. seerumin kohonneet antimitokondiovasta-ainepitoisuudet d. krooninen taudinkuva e. histopatologisesti lymfosyyttinen ja plasmasoluja sisältävä tulehdusreaktio intrahepaattisissa sappiteissä

Answer 181

b. usein myös inflammatorinen suolistosairaus, erityisesti ulseratiivinen koliitti - ulseratiivinen koliitti liittyy usein primaariseen sklerosoivaan kolangiittiin(=on krooninen tulehduksellinen sappitiesairaus. Se aiheuttaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumia. Pitkälle edenneessä sairaudessa sappinesteen virtaus estyy ja maksaan kehittyy kirroosi.)

Question 182

Pneumokonioosi tarkoittaa a. alveolaarista emfyseemaa b. keuhkon levyepiteelimetaplasiaa c. epäorgaanisten tai orgaanisten partikkeleiden inhaloimisen aiheuttamaa keuhkosairautta d. adenokarsinooman esiastetta e. asbestoosiin liittyvää fibroosia

Answer 182

c. epäorgaanisten tai orgaanisten partikkeleiden inhaloimisen aiheuttamaa keuhkosairautta "pölykeuhko" keuhkoihin kulkeutuneet partikkelit aiheuttavat keuhkokudoksen rakenteen ja toiminnan häiriötä - asbestoosi, silikoosi, hiilipartikkelit, orgaaniset pölyt, työperäiset kemikaalit

Question 183

Mikä seuraavista eturauhasta koskevista väittämistä on väärin? a. gleason pisteytyksen 3+2 omaava eturauhastuumori on ennusteeltaan parempi kuin 3+4-tasoinen tuumori b. gleason summapisteillä 8-10 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80% c. gleason-pisteytys kuvaa eturauhasen adenokarsinooman erilaistumisastetta d. gleason-summapisteillä 2-4 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80% e. PIN tarkoittaa eturauhasen rauhasepiteelin dysplasiaa

Answer 183

d. gleason-summapisteillä 2-4 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80%- vööriin

Question 184

Mikä seuraavista keliakiaa koskevista väitteistä on väärin? a. kyseessä on t-soluvälitteinen immuunireaktio viljan gluteiiniproteiinia vastaan b. keliakiaan liittyy osittainen tai täydellinen ohutsuolen villusatrofia c. hoitamaton keliakia aiheuttaa pitkällä aikavälillä GI-kanavan lymfoomariskin lisääntymisen d. keliakiaan voi liittyä malabsorptio e. keliakia voidaan aina varmuudella diagnosoida duodenumin limakalvobiopsioista

Answer 184

e. keliakia voidaan aina varmuudella diagnosoida duodenumin limakalvobiopsioista malabsorptio=imeytymishäiriö; ravinnon puutteellinen imeytyminen suolesta

Question 185

Mikä seuraavista edustaa nk. mikroskooppista koliittia? a. crohnin tauti b. colitis ulcerosa c. kollageeninen koliitti d. pseudomembranoottinen koliitti e. iskeeminen koliitti

Answer 185

c. kollageeninen koliitti mikroskooppinen koliitti on nimitys sellaiselle kolittille, jossa endoskopialöydös on normaali: kollageeni-ja lymfosyyttikoliitti -näissä kahdessa koliitissa on histologista päällekkäisyyttä

Question 186

Pehmytkudoskasvaimet

Answer 186

ELPA 2013 PEHMYTKUDOSKASVAIMET Pehmytkudoksiin kuuluvat lihakset, sidekudos, hermot, rasva ja verisuonet. Pehmytkudoskasvaimet ovat näistä kudoksista peräisin olevia tuumoreita. Histologisesti kasvaimet luokitellaan niiden lähtökudoksen perusteella. Karkea histologinen jako pehmytkudostuumoreille on sidekudosperäiset (fibrooma) , rasvasoluperäiset (lipooma) , sileälihasperäiset (leiomyooma) , poikkijuovaisesta lihaksesta peräiset (rabdomyooma) , verisuoniperäiset (hemangiooma) , hermotuppiperä iset (neuroo ma ) ja kasvaimet (synoviaalisarkooma, myksooma) , joiden erilaistumislinja on epäselvä. Pehmytkudoskasvaimia voidaan luokitella myös niiden hoitoperiaatteiden mukaan luokkiin I - IV. Pehmytkudoskasvainten patogeneesi on suurilta osin tuntematon . T ärkeimpiä ulkoisia tekijöitä on lyhytaaltoinen säteily, esim. UV ja röntgen. Epstein - Barrin virus kytkeytyy leiomyosarkoomaan ja HHV8 Kaposin sarkooman. Tämän tiedon valossa pehmytkudoskasvaimien alkuperäksi ajatellaan ennemminkin jakautumiskykyiset kantas olut kuin kypsät erilaistuneet solut. Pehmytkudoskasvaimet jaotellaan 1. maligneihin, 2. semimaligneihin, 3a. matala - asteisiin maligneihin ja 3b. korkea - asteisiin maligneihin. Maligenja pehmytkudoskasvaimia kutsutaan sarkoomiksi. Malignit kasvaimet ovat u sein pinnallisia ja pieniä, eivät metastasoi tai infiltroi, muistuttavat alkuperäistä kudosta. Semimalignit ovat paikallisesti aggressiivisia, eivät metastasoi mutta kasvavat infiltratiivisesti. Luokittelu semimaligniksi tapahtuu kliinisen kokemuksen perus teella. Joskus semimalignilla kasvaimella voi olla potentiaalia kehittyä metastasoivaksi. Matala - asteiset malignit 3a ovat paikallisesti maligneja ja metastasoi harvoin, korkea - asteiset malignit ovat kooltaan suurempia ja syvemmällä, kasvavat infiltratiivi sesti ja metastasoivat. Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet ovat 100 kertaa yleisempiä kuin pahanlaatuiset. Malignit pehmytkudostuumorit harvoin kehittyvät benigneistä tuumoreista, poikkeuksena neurofibrooma. Sarkoomat ovat melko harvinaisia. Sarkoomat esi intyvät usein syvällä pehmytkudoksessa lihaksensisäisesti. Sarkooman pahanlaatuisuus arvioidaan erilaistumisasteen, mitoosifrekvenssin ja kasvainnekroosin perusteella. Ennusteen ja hoidon kannalta merkittävää on gradus, koko, syvyys, levinneisyys ja poisto n täydellisyys. Sarkoomalle tyypillistä on metastasoida keuhkohin. Yleisimpiä benignejä pehmytkudoskasvaimia ovat rasvakudoksesta peräisin oleva lipooma ja verisuoniperäinen hemangiooma. Semimaligneja pehmytkudostuumoreita ovat hemangioendoteliooma ja derm atofibrosarcoma protuberans. Yleisimpiä maligneja tuumoreita ovat liposarkoomat ja synoviaalisarkoomat

Question 187

Kiveskasvainten luokittelun periaatteet

Answer 187

Luokittelu ensimmäinen porras on jako itusoluperäisiin ja ei-itusoluoperäisiin. Ei-itusoluperäisiet kasvaimet ovat lähtöisin kiveksen tukikudoksen soluista; Sertolin ja Leydigin soluista. Vain 3 % kiveksen kasvaimista on näitä. Yleensä tukikudoksen kasvaimet ovat hyvänlaatuisia. Itusoluperäisistä yleisimpiä kasvaimia ovat seminoomat. Seminoomat muodostuvat itusoluista spermatosyyttisen differentaation kautta. Seminoomat on maligneja kasvaimia, jotka muodostuvat kirkassoluisista runsassytoplasmaisista sukusoluja muistuttavista soluista. Seminoomat ovat herkkiä sädehoidolle ja sytostaateille, paranevat hyvin. Seminooman etiologia on tuntematon, piilokiveksen tiedetään altistavan seminoomalle. Tyypillisessä seminoomassa on myös sidekudosseptoja, joissa on pienistä lymfosyyteistä muodostuva infiltraatio. Voi esiintyä yksittäisiä monitumaisia synsytiotrofoblasteja. Seminooman lisäksi esiintyy ei-seminoomia, jotka ovat niin ikään itusoluperäisiä. Huonoimmin on erilaistunut embryonaalinen karsinooma, joka muodostuu atyyppisista erilaistumattomista soluista. Korionkarsinoomassa (korion=suonikalvo) on erilaistumattomien solujen lisäksi runsaasti synsytiotrofoblasteja. Endodermal sinus-tuumorissa /yolk sac tumor (vauvojen ja lasten kasvain) on lisäksi ruskuaispussia muistuttavia rakenteita. Pidemmälle erilaistuneita kasvaimia ovat kypsät teratoomat. Korionkarsinooma ja endodermal sinus- tuumori muodostuvat itusoluista extraembryonaalisen differentaation kautta. Toisin kuin naisilla, miesten teratoomat ovat usein epäkypsiä (niin kuin miehetkin lål :D:D). Teratoomat kiveksessä koostuvat usein embryonaalisista kudoksista. Teratoomat kehittyvät itusoluista intraembryonaalisen differentaation kautta. Näiden yhdistelmä on mixed germ cell tumor. NSGCT- non-seminoma germ cell tumor

Question 188

65-vuotias mies hakeutuu lääkäriin ylämahakipujen ja laihtumisen vuoksi. Hänet ohjataan gastroskopiaan ja siinä otetuissa koepaloissa nähdään diffuusiin mahalaukun karsinoomaan sopivaa solukkoa. Mikä alla olevista tautiin liittyvistä väittämistä on väärin? Valitse yksi: a. Tauti voi aiheuttaa paksu- ja jäykkäseinäisen mahalaukun (ns. linitis plastica) b. Siihen liittyy E-kadheriini-proteiinin toimintahäiriö c. Se saa alkunsa metaplasia-dysplasia sekvenssin kautta d. Sille on tyypillistä sinettisormussolujen esiintyminen e. Ilmaantuvuudella ei ole eroa sukupuolien välillä

Answer 188

c. Se saa alkunsa metaplasia-dysplasia sekvenssin kautta

Question 189

Gastrointestinaalinen stromaalinen kasvain (GIST) on ruoansulatuskanavan yleisin mesenkymaalinen kasvain. Mikä alla olevista kasvainta koskevista väittämistä on väärin? Valitse yksi: a. Tuumori saa alkunsa suolen seinämän Cajalin soluista b. Tuumorit jaotellaan läpimittansa ja mitoosiaktiviteettinsa perusteella benigneihin ja maligneihin c. GIST on pääasiassa iäkkäämpien ihmisten kasvain d. Valtaosassa tuumoreista on aktivoivia mutaatioita KIT-tyrosiinikinaasia koodaavassa geenissä e. Tuumorin yleisin esiintymispaikka ruoansulatuskanavassa on mahalaukun seinämä

Answer 189

b. Tuumorit jaotellaan läpimittansa ja mitoosiaktiviteettinsa perusteella benigneihin ja maligneihin

Question 190

``` Millä seuraavista termeistä tarkoitetaan umpilisäkkeestä tai munasarjoista lähtöisin olevaa kasvainta, jossa vatsakalvolle implantoitunut kasvainkudos erittää runsaasti limaa? Valitse yksi: a. Pseudomyxoma peritonei b. Karsinoidisyndrooma c. HNPCC-syndrooma d. Ascites e. Divertikuloosi ```

Answer 190

a. Pseudomyxoma peritonei

Question 191

``` Tähystystutkimuksia tehdään useissa ruoansulatuskanavan sairauksissa, koska niiden tiedetään pitkään jatkuessaan tai hoitamattomina lisäävän syöpäriskiä. Mikä alla olevista taudeista ei lisää maligniteettiriskiä? Valitse yksi: a. Keliakia b. Crohnin tauti c. FAP-syndrooma d. Hirschsprungin tauti e. Barretin ruokatorvi ```

Answer 191

d. Hirschsprungin tauti

Question 192

``` 59-vuotias mies hakeutuu lääkäriin puoli vuotta kestäneen nielemisvaikeuden vuoksi. Gastroskopiassa havaitaan ruokatorven keskikolmanneksessa tukkivan tuumorin. Koepalassa nähdään saarekemaisesti kasvavia, pulleita ja eosinofiilisen sytoplasman omaavia tuumorisoluja, joiden keskelle jää keratiinihelmiä. Mikä seuraavista on todennäköisin riskitekijä tämän taudin kehittymiselle? Valitse yksi: a. Ruokatorven laskimolaajentumat b. Krooninen alkoholin käyttö c. GERD d. Raudanpuuteanemia e. Runsaskuituinen ruokavalio ```

Answer 192

b. Krooninen alkoholin käyttö

Question 193

Haavainen paksusuolen tulehdus eli ulseratiivinen koliitti on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista. Mikä seuraavista tautia koskevista väittämistä on oikein? Valitse yksi: a. Tauti voi esiintyä missä tahansa kohdassa ruoansulatuskanavaa suusta anukseen b. Tähystyksessä nähdään tyypillisesti läiskittäinen tulehdus ja mukulakivimäinen limakalvo c. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut sekä limainen, verinen ripuli d. Taudin yhteydessä tavataan fistelimuodostusta, striktuuroita sekä paiseita e. Histologisesti todetaan transmuraalinen tulehdus sekä taudille ominaisia granuloomia

Answer 193

c. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut sekä limainen, verinen ripuli

Question 194

``` 31-vuotias nainen hakeutuu tutkimuksiin vatsakivun, väsymyksen ja löysien ulosteiden vuoksi. Hänellä todetaan myös anemia. Gastroskopiakoepaloissa ohutsuolen limakalvon villusrakenteet ovat hävinneet, intraepiteliaalisesti on korostuneesti lymfosyyttejä ja rauhaskryptissa todetaan hyperplasiaa. Mikä hoitomuoto todennäköisesti auttaisi potilasta? Valitse yksi: a. Ohutsuolen alkuosan kirurginen poisto b. Homeopatia c. Laktoositon ruokavalio d. Gluteeniton ruokavalio e. Antibioottikuuri ```

Answer 194

d. Gluteeniton ruokavalio

Question 195

``` Krooninen peptinen haava eli ulkustauti esiintyy useimmiten joko mahalaukun antrumissa tai duodenumin alkuosassa. Tauti syntyy, jos limakalvoa suojaavien ja vaurioittavien tekijöiden välillä on epätasapaino. Mikä seuraavista tekijöistä ei edesauta taudin kehittymistä? Valitse yksi: a. Helicobacter pylori-infektio b. Tupakointi c. Zollinger-Ellisonin syndrooma d. Autoimmuunigastriitti e. Tulehduskipulääkkeiden käyttö ```

Answer 195

d. Autoimmuunigastriitti

Question 196

``` Vaskuliitit ovat etiologialtaan ja patogeneesiltään monimuotoinen tautiryhmä. Mikä seuraavista vaskuliiteista ei ole tyypiltään granulomatoottinen tulehdus? Valitse yksi: a. Wegenerin granulomatoosi b. Churg-Strauss-syndrooma c. Kawasakin tauti d. Takayasun arteriitti e. Jättisoluarteriitti ```

Answer 196

c. Kawasakin tauti

Question 197

``` Mikä seuraavista sydämen taudeista on etiologialtaan puhtaasti geneettinen? Valitse yksi: a. Dilatoiva kardiomyopatia b. Restriktiivinen kardiomyopatia c. Jättisoluinen myokardiitti d. Hypertrofinen kardiomyopatia e. Myksooma ```

Answer 197

d. Hypertrofinen kardiomyopatia

Question 198

``` Maksakirroosi on etiologialtaan hyvin moninainen; mikä seuraavista tiloista ei ole riskitekijä maksakirroosin kehittymiselle? Valitse yksi: a. C-hepatiitti b. Krooninen kongestio c. Hemokromatoosi d. Primaari sklerosoiva kolangiitti e. Amyloidoosi ```

Answer 198

e. Amyloidoosi

Question 199

Mikä seuraavista tekijöistä ei liity primaariin sklerosoivaan kolangiittiin? Valitse yksi: a. Pienten sappiteiden ympäristön konsentrinen fibroosi b. Mitokondriovasta-aineet verenkierrossa c. Inflammatorinen suolistosairaus (IBD) d. Miessukupuoli e. Osin dilatoituneet ja osin strikturoituneet sappitiet

Answer 199

b. Mitokondriovasta-aineet verenkierrossa

Question 200

``` Mikä seuraavista etiologisista tekijöistä ei tyypillisesti aiheuta kroonista pankreatiittia? Valitse yksi: a. Iskemia b. Alkoholin pitkäaikainen suurkulutus c. Haimatiehytobstruktio d. Autoimmuunipankreatiitti e. Hereditaarinen pankreatiitti ```

Answer 200

a. iskemia

Question 201

Mikä seuraavista haimasairauksista assosioituu vahvimmin naissukupuoleen? Valitse yksi: a. Pankreaattinen intraepiteliaalinen neoplasia b. Duktaalinen adenokarsinooma Väärin c. Intraduktaalinen papillaaris-musinoosi neoplasia d. Seroosi kystadenooma e. Musinoosi kystinen neoplasia

Answer 201

e. Musinoosi kystinen neoplasia

Question 202

Mikä seuraavista näytteen 22 sarkoidoosi edustamaa tautia koskevista väitteistä on väärä? Valitse yksi: a. kyseessä on granulomatoottinen inflammaatio b. tauti puhkeaa yleensä alle 40 vuoden iässä c. tauti voi hoitamattomana johtaa diffuusiin keuhkofibroosiin (”honey-comb lung”) d. suurimmalla osalla tautia sairastavista potilaista on todettavissa myös suurentuneita mediastinaalisia imusolmukkeita e. taudin on osoitettu assosioituvan vahvasti tupakointiin

Answer 202

e. taudin on osoitettu assosioituvan vahvasti tupakointiin

Question 203

``` Kiveksissä esiintyy useita erityyppisiä hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia tuumoreita. Monet niistä ovat rakenteeltaan ja nimitykseltään samanlaisia kuin ovariossa esiintyvät tuumorit. Mikä seuraavista tuumoreista esiintyy myös ovariossa, joskin eri nimisenä? Valitse yksi: a. embryonaalinen karsinooma b. ruskuaispussituumori (yolk sac tumor) c. koriokarsinooma d. teratooma e. seminooma ```

Answer 203

e. seminooma

Question 204

Glomerulonefriitit ovat monimuotoinen tautiryhmä, johon usein liittyvät glomeruluksiin kertyvät immunokompleksit. Mikä seuraavista on yleisin primaari glomerulonefriitti? Valitse yksi: a. diabeettinen nefropatia b. IgA-nefropatia c. minimal change disease d. membranoosi glomerulonefriitti e. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti

Answer 204

b. IgA-nefropatia

Question 205

Mikä seuraavista virtuaalinäytettä 45 Follikulaarinen karsinooma koskevista väittämistä on väärä? Valitse yksi: a. tauti on invasiivinen b. tauti voi levitä alueellisiin imusolmukkeisiin c. tautia esiintyy tyypillisimmin 40-60-vuotiailla d. tauti diagnosoidaan ohutneulabiopsianäytteellä e. taudin kasvutapa on follikulaarinen

Answer 205

d. tauti diagnosoidaan ohutneulabiopsianäytteellä

Question 206

``` Tautiopillisesti luokiteltuna kyseessä on näytteessä 51 Teratooma Valitse yksi: a. ektooppinen kudosmuodostus b. karsinooma c. hyperplasia d. atyyppinen hyperplasia e. itusolukasvain ```

Answer 206

e. itusolukasvain

Question 207

``` Monet kasvaimet voivat tuottaa hormoneja paraneoplastisesti. Mikä seuraavista ovariotuumoreista voi tuottaa verenkiertoon estrogeeniä ja aiheuttaa esim. postmenopausaaliselle naiselle kohdun limakalvon hyperplasian ja vuotohäiriön? Valitse yksi: a. tekooma b. kypsä teratooma c. korionkarsinooma d. seroosi karsinooma e. granuloosasolutuumori ```

Answer 207

e. granuloosasolutuumori

Question 208

``` Mihin seuraavista gynekopatologista tautientiteeteistä HPV liittyy etiologisena tekijänä? Valitse yksi: a. lichen sclerosus b. HSIL c. morbus Paget d. levyepiteelimetaplasia e. adenomyoosi ```

Answer 208

b. HSIL | meina kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa

Question 209

``` Mikä seuraavista ei ole kohtutuumori? Valitse yksi: a. leiomyooma b. leiomyosarkooma c. endometrioidi adenokarsinooma d. seroosi kystadenooma e. seroosi karsinooma ```

Answer 209

d. seroosi kystadenooma

Question 210

``` Mikä seuraavista luustosairauksista voi johtaa kallon ja kasvojen luiden suurentumiseen? Valitse yksi: a. riisitauti b. osteoporoosi c. osteomalasia d. primaarinen hyperparatyreoidismi e. Pagetin tauti ```

Answer 210

e. Pagetin tauti

Question 211

``` Osteomyeliitissä esiintyvä nekroottinen luukudos on nimeltään Valitse yksi: a. kallus b. osteitis fibrosa cystica c. involucrum d. sekvesteri e. osteopenia ```

Answer 211

d. sekvesteri

Question 212

16-vuotiaalla pojalla todetaan kivulias, radiologisesti lyyttinen luutuumori oikean femurin diafyysissä, mineralisaatiota siinä ei esiinny. Tuumoribiopsia antanee lopullisen diagnoosin, mutta em. kliinisten löydösten valossa kyseessä on todennäköisimmin Valitse yksi: a. kondrosarkooma b. Ewingin sarkooma c. muualla sijaitsevan pehmytkudoskarsinooman luumetastaasi d. osteosarkooma e. myelooma

Answer 212

b. Ewingin sarkooma

Question 213

``` Toteat 20-vuotiaalla potilaallasi molemmin puolin suurentuneet parotisrauhaset. Mikä seuraavista taudeista on todennäköisin? Valitse yksi: a. Warthinin tuumori b. sikotauti c. pleomorfinen adenooma d. bakterielli sialadeniitti e. mukosee ```

Answer 213

b. sikotauti eli parotiitti

Question 214

Pehmytkudostuumorit ovat harvinaisia kasvaimia. Noin kolmasosassa niistä esiintyy toistuvasti todettava, diagnostisesti hyödynnettävissä oleva translokaatio, pistemutaatio tai geeniamplifikaatio. Onkogeeninen translokaatio selittää osin myös sen, miksi lapsillakin voi esiintyä sarkoomia. Näiden syntymiseen ei siis välttämättä tarvita pitkää mutaatioita kerryttävää aikaa. Missä seuraavista pehmytkudoskasvaimista esiintyy spesifi kromosomitranslokaatio? Valitse yksi: a. leiomyosarkooma b. embryonaalinen rabdomyosarkooma c. leimyooma d. alveolaarinen rabdomyosarkooma e. differentoitumaton pleomorfinen sarkooma (UPS)

Answer 214

d. alveolaarinen rabdomyosarkooma

Question 215

Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet ovat huomattavasti pahanlaatuisia yleisempiä. Mikä seuraavista on yleisin pehmytkudostuumori? Valitse yksi: a. leiomyooma b. desmoidi tuumori c. schwannooma d. lipooma e. palmaarinen fibromatoosi eli Dupuytrenin kontraktuura

Answer 215

d. lipooma

Question 216

Ihonäytteessä 3 (vasen puoli lasilla 73 Morbus bowen) on kyseessä tautiopillisesti Valitse yksi: a. invasiivinen melanosyyttinen maligniteetti b. preinvasiivinen melanosyyttinen tuumori c. premaligni levyepiteelikasvain d. maligni levyepiteelikasvain e. hyvänlaatuinen melanosyyttinen kasvain

Answer 216

c. premaligni levyepiteelikasvain

Question 217

``` Mikä seuraavista ihon inflammatorisista tiloista ei ole etiologialtaan autoimmuuniperäinen? Valitse yksi: a. pemfigus b. urticaria c. pemfigoidi d. psoriasis e. dermatitis herpetiformis ```

Answer 217

b. urticaria Nokkosihottuma eli urtikaria on tavallinen iho-oire, jonka takana voi olla yhtä aikaa useita syitä. Tietyt ruoka-aineet, alkoholi ja vaikkapa hikoileminen voivat pahentaa nokkosihottuman oireita. Taustalla voi taas puolestaan olla esimerkiksi pitkittynyt hengitysteiden tulehdus.

Question 218

``` Ihotaudeissa käytetään ihotautien kliinisistä näkymistä spesifistä terminologiaa ("skin-specific lexicon"). Mikä seuraavista on neutrofiilejä sisältävä märkäinen iholeesio? Valitse yksi: a. bulla b. pustula c. papula d. likenifikaatio e. ekskoriaatio ```

Answer 218

b. pustula

Question 219

Mikä seuraavista melanoomaa koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? Valitse yksi: a. kliinisesti melanooma voi olla reunoiltaan epätarkkajainen b. tuumori voi olla haavautunut c. suurimmassa osassa kasvaimia esiintyy hoidollisesti tärkeä BRAF-mutaatio d. kasvain metastasoi yleensä ensimmäisenä ns. vartijaimusolmukkeeseen e. melanoomia kehittyy vain valoalttiille elimistön alueille

Answer 219

e. melanoomia kehittyy vain valoalttiille elimistön alueille

Question 220

Mikä seuraavista on hyvänlaatuinen levyepiteeliperäinen ihokasvain, joka ei muutu pahanlaatuiseen suuntaan? Valitse yksi: a. seborroinen keratoosi b. aktiininen keratoosi eli solaarikeratoosi c. basaliooma d. lipooma e. impetigo

Answer 220

a. seborroinen keratoosi

Question 221

Hashimoton tyreoidiitti

Answer 221

Hashimoton tyreoidiitti = krooninen lymfosyyttinen tyreoidiitti -autovasta-aineita tyreoideaperoksidaasia, tyreoglobuliinia ja TSH-reseptoria kohtaan -keskeistä lymfosyyttien kertyminen kudokseen, myöhemmin elimen fibroosi -soluvälitteinen immuunimekanismit olennaisia: T-solut tuottavat sytokiinejä ja aktivoivat B-solujen ab-tuotantoa -esiintyvyys: naiset 3.5 ‰, miehet 0.8 ‰ -löydöksenä symmetrisesti ja diffuusisti suurentunut aristamaton kilpirauhanen -elin ei arista, paineoireet, palpaatiolöydös (kiinteys, kovuus), yleisoireet puuttuvat -yleisin ikäryhmässä 45-65-vuotiaat, naisilla 10-20 kertaa miehiä yleisempi -follikkeliepiteelisolut häviävät asteittain ja korvautuvat mononukleaarisilla soluilla ja sidekudoksella -CD8+ -solut tuhoavat tyrosyyttejä soluvälitteisesti ja CD4+ - solut tuottavat sytokiinejä (IFN-γ), jotka aktivoivat makrofageja paikallisesti (follikkelituho) -hypotyreoosi kehittyy asteittain, follikkelien hajoamisen yhteydessä saattaa esiintyä ajoittaista hypertyreoosia (=”hashitoxicosis”) -usein yhteydessä muihin autoimmuunisairauksiin (keliakia, Crohnin tauti....)

Question 222

de Quervainin tyreoidiitti

Answer 222

Granulomatoottinen jättisolutyreoidiitti = de Quervainin tyreoidiitti -tarkka etiologia tuntematon, liittynee virusinfektioihin (sikotauti-, coxsackie-, influenssavirus) -usein oireiden alkamista edeltää ylähengitystieinfektio -30-50 vuoden iässä, naisilla yleisempi -CD8+ -lymfosyyttien reaktio tyrosyyttejä vastaan (virusantigeenien laukaisema ?) -rauhanen suurenee uni- tai bilateraalisesti, kivulias, kuumeilu, nielemiskivut, akuutti taudinkuva -lasko ja CRP yleensä suurenevat -aikaisessa vaiheessa follikkelituhoa ja paikallisia neutrofiilikertymiä, myöhemmin makrofagi-, lymfosyytti- ja plasmasolukertymät -myöhemmässä vaiheessa voi esiintyä fibroosi -alkuvaiheessa hypertyreoosi 2-6 viikkoa, minkä jälkeen oireeton hypotyreoosi 2-8 viikkoa -paranee yleensä täysin virusinfektion rauhoituttua

Question 223

Cushingin syndrooma ja Cushingin tauti

Answer 223

Hyperkortisolismi (Cushingin syndrooma) (steroidilääkitys kliinisesti hyperkortisolismin merkittävin syy → kuorikerroksen atrofia) - pituitaarinen adenooma (=Cushingin tauti, ACTH pitoisuus nousee, 70-80 %) - lisämunuaisen neoplasia (adenooma, karsinooma) tai kortikaalinen hyperplasia (10-20 %) - ektooppinen ACTH-eritys (keuhkojen pienisoluinen karsinooma, karsinoidituumori ym., n. 10 %)

Question 224

Connin syndrooma

Answer 224

-kuorikerroksen aldosteronia tuottava adenooma = | Connin syndrooma

Question 225

Gradeeraus

Answer 225

Pahanlaatuisten kasvainten gradeerauksella tarkoitetaan kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioidun kasvunopeuden eli proliferaatioaktiivisuuden perusteella. Kaksiportaisessa luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimiksi sanotaan sellaisia, jotka ovat huomattavan huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Tarkemmassa gradeerauksessa kasvaimet jaetaan yleensä kolmeen tai neljään luokkaan, jolloin gradus 1 tarkoittaa pienintä ja gradus 3 tai 4 suurinta pahanlaatuisuusastetta. Gradus 1 -kasvaimissa solukko on hyvin erilaistunut, mitoosifrekvenssi on pieni, ja tumapleomorfia vähäinen. Graduksen 2 kasvaimissa erilaistumisaste ja atypia on kohtalainen. Graduksen 4 (tai 3) kasvain on huonosti erilaistunut, mitoosifrekvenssi on suuri ja tumapleomorfia voimakasta. Esimerkiksi adenokarsinooma gradus 1 (WHO) on niin hyvin erilaistunut ja muistuttaa normaalia lähtökudosta siinä määrin, että malignin diagnoosin lisäksi myös lähtökudoksen määrittäminen on yleensä ongelmatonta. Toisaalta gradus 3:ssa ei syöpädiagnoosin tekemisessä ole vaikeuksia, mutta kasvain on jo niin huonosti erilaistunut, että voi olla vaikea olla varma siitä, että kyseessä on nimenomaan adenokarsinooma-alatyyppi. Myös lähtökudoksen tunnistaminen voi olla vaikeaa ja jopa mahdotonta ilman selventäviä lisätutkimuksia kuten esimerkiksi immunohistokemiallisia värjäyksiä. Gradus 2:ssa on helppo nähdä, että kasvain on maligni ja myös että se on selvästi tiettyä histologista tyyppiä.

Question 226

Ulseratiivinen koliitti

Answer 226

Taudin kulku on usein aaltoileva, ja oireet vaihtelevat taudin vaikeusasteen ja laajuuden mukaan. Lapsilla hidastunut kasvu voi olla taudin ensimmäinen merkki. Ripuli ja ulostuspakko, vatsakivut ja erityisesti veriripuli ovat taudille ominaisia, ja noin kolmasosalla potilaista taudin alku on äkillinen. Taudin laajuus vaihtelee. Noin puolet rajoittuu rektumiin ja sigmaan, noin viidesosa distaaliseen kooloniin ja rektumiin, ja lopuissa tapauksissa kyseessä on totaalikoliitti. Rektumiin rajoittuva krooninen proktiitti ei yleensä laajene paksusuolen alueelle, toisaalta osassa koliiteista rektum ei ole affisioitunut. Etenkin totaalikoliitteihin liittyy osassa tapauksia ileumin fokaalinen epäspesifinen tulehdus (backwash-ileiitti). Aktiivisen vaiheen colitis ulcerosalle ovat tyypillisiä kongestio, limakalvoulseraatiot ja herkästi verta vuotava limakalvo . Haavojen paraneminen granulaatiokudosmuodostuksen kautta johtaa granulaatiopolyyppeihin, jotka myöhemmin epitelisoituvat ja muodostavat taudille tyypillisiä inflammatorisia polyyppeja. Krooniselle colitis ulserosalle on ominaista limakalvon sameus, haustroituksen häviäminen, inflammatorinen polypoosi ja suolen muuttuminen jäykäksi, kaventuneeksi putkeksi. Endoskooppinen verisuonikuvioitus voi hävitä. Näytteessä esiintyy limakalvohaavaumia, joiden pohjalla on granulaatiokudosta. Lamina proprialla on runsaasti lymfosyyttejä, rauhasarkkitehtuuri on tulehduksen vuoksi häiriintynyt. Tulehdus ulottuu submukosaan, lihaskerros ja seroosa ovat normaalirakenteisia. Todetaan krypta-abskesseja. Granuloomia, atypiaa tai maligniin viittaavaaeiesiinny.

Question 227

Crohnin syndrooma

Answer 227

Crohnin tauti on yleisimmin ohutsuolen ja paksusuolen alkuosan krooninen tulehduksellinen suolisairaus, jonka taudinkuva on varsin vaihteleva. Crohnin tauti manifestoituu yleensä 15–30 vuoden iässä, ja noin neljäsosa tapauksista todetaan alle 20-vuotiailla. Monissa tutkimuksissa on todettu matala esiintymishuippu 60-vuotiailla ja vanhemmilla. Oirekuva on vaihteleva. Vatsakivut ovat yleisempiä ja yleensä vaikeampia kuin haavaisessa koliitissa. Ripuli on yleinen oire, ja veriulosteita voi esiintyä ajoittain. Oireisto korreloituu hyvin taudin aktiivisuuteen: obstruktio-oireita ja fistulointiin liittyviä oireita tavataan vaikeissa tautimuodoissa. Crohnin taudin käyttäytymisen ennustettavuuteen on kehitetty luokitteluita; Wienin luokittelulla on voitu osoittaa ryhmittymistä taudin alkamisiän, lokalisaation ja aggressiivisuuden välillä. Crohnin taudille on ominaista segmentaalisuus, ja affisioituneiden segmenttien määrä voi vaihdella taudin kestäessä. Makroskooppiset muutokset vaihtelevat taudin keston ja vaikeusasteen mukaan. Lieväasteisissa muutoksissa makroskooppinen löydös voi olla normaali. Tilanteen edetessä aftat voivat fuusioitua, jolloin nähdään pitkänomaisia, fissuuramaisia limakalvohaavaumia, jotka voivat yltää muscularis proprian alueelle. Täysin kehittynyt limakalvomuutos, nupukivimäinen limakalvo (cobblestone mucosa), on harvinaisempi. Näytteessä esiintyy paikoitellen limakalvohaavaumia, joiden pohjalla on granulaatiokudosta. Lamina proprialla on runsaasti lymfosyyttejä ja paikoin rauhasarkkitehtuuri on tulehduksen vuoksi häiriintynyt. Todetaan kaikissa seinämäkerroksissa granuloomia, joissa ei esiinny nekroosia. Dysplasiaa tai maligniin viittaavaaeiole.

Question 228

Invasiivinen duktaalinen karsinooma (rinta)

Answer 228

Invasiivisessa duktaalisessa karsinoomassa atyyppinen, usein rauhasrakenteita muodostava solukko kasvaa infiltroiden rintarauhasen sidekudoksen ja rasvan lomassa. Invasiiviseen karsinoomaan liittyy jopa 80 %:ssa myös duktaalista in situ -asteista karsinoomaa. Leikkauspreparaatisssa invasiivinen karsinooma on palpoiden ympäristöään kovempi, usein epätarkkarajainen tai tähtimäinen muutos. Kasvainsolukko infiltroi sidekudoksessa ja rasvassa ja muodostaa rauhasrakenteita tai kooltaan vaihtelevia solusaarekkeita. Niissä voi olla rauhaserilaistumista tai solidia kasvua. Kasvainsolut voivat infiltroida myös juosteina tai solujonoina. Sytoplasma on usein runsas ja värjäytyy eosinofiilisesti. Tumat vaihtelevat kasvaimen erilaistumisen mukaan pienistä varsin atyyppisiin, monimuotoisiin tumiin. Joskus kasvaimiin liittyy "skirroottinen" arpinen sidekudosstrooma, jossa voi esiintyä elastiinin degeneroitumista. Kalkkia voi löytyä sidekudosstroomasta tai kasvainsolujen keskeltä. WHO:n histologisessa luokituksessa arvioidaan rauhasrakenteita muodostava kasvutapa, tumien koko sekä mitoosien määrä.