Tentei Flashcards
- Mikä seuraavista ei ole vaskuliitti?
a. Bürgerin tauti
b. Churg-Straussin syndrooma
c. Wegenerin granulomatoosi
d. Kawasakin tauti
e. Pagetin tauti
e. Pagetin tauti. Pagetin tautia (ihottuma juttu)esiintyy yli 40-vuotiailla naisilla, Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään. Noin 1–4 prosentissa rintasyöpätapauksista Pagetin tauti on syövän ensi oire. Pagetin tautia voi joskus esiintyä myös muualla, useimmin nivusseudussa. Sitä sanotaan ekstramammaariseksi Pagetin taudiksi. Sellaiseen ei liity muuta syöpää.
- Mikä on pyogeeninen granulooma?
a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain
b. granulomatoottinen tulehdus
c. märkäinen bakteeritulehdus
d. mykobakteeri-infektio
e. ihottuma
a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain Paikallisen bakteeri-infektion aiheuttama ihokasvain, joka koostuu verisuonista ja löysästä sidekudoksesta, erityisesti raskaana olevilla suun ja nenän limakalvoilla. Sen synnyssä ei kuitenkaan aina tarvita ihotulehdusta, vaan sellainen voi kasvaa ilman ulkoista syytä.
- Mihin seuraavista nefriittinen syndrooma todennäköisimmin liittyy?
a. membranoosi glomerulonefriitti
b. amyloidoosi
c. IgA-nefropatia
d. minimal change-disease
e. FSGS
c. IgA-nefropatia
Nefriittisen syndrooman oireita hematuria, atsotemia, proteinuria < 3,5 g/vrk, oliguria, hypertensio.
IgA-nefropatia yleisin glomerulonefriittityyppi
- perinnöllinen tai hankittu IgA-synteesihäiriö; väärin glykosyloitunut IgA sakkautuu polymeereinä
glomeruluksiin ja aiheuttaa immunologisen vaurion
-mahdollinen perinnöllinen poikkeavuus IgA-molekyylissä aiheuttaa sen sakkautumisen glomeruluksiin
erityisesti IgA-synteesiä kiihdyttävien infektioiden jälkeen (respiratoriset tai GI-kanavan infektiot)
- voi esiintyä useana kliinisenä muotona, morfologia myös monimuotoinen (IF-profiili kuitenkin aina sama)
- Mikä seuraavista ei ole benigni munuaiskasvain?
a. kortikaalinen adenooma
b. onkosytooma
c. medullaarinen fibrooma
d. Willsin tuumori
d. Wilmsin tuumori
Nefroblastooma, embryonaalinen kasvain, lasten 1-5 v pahanlaatuinen kasvain. Tauti kehittyy hyvin nopeasti ja leviää paikallisesti retroperitoneaalitilaan, imusolmukkeisiin, verisuoniin (munuaisvaltimo ja vena cava inferior) ja vatsaonteloon. Lisäksi sillä on suuri taipumus metastasoitua keuhkoihin ja maksaan.
- Paragangliooma on
a. perifeerisen hermoston kasvain
b. ekstra-adrenaliininen feokromostytooma
c. verisuonikasvain
d. sarkooma
e. keskushermostokasvain
b. ekstra-adrenaliininen feokromostyooma
on sympaattisen hermoston kasvain, joka on lähtösin lisämunuaisen ulkopuolelta. Kutsutaan myös nimellä lisämunuaisen ulkopuolinen feokromosytooma. Se erittää monesti noradrenaliiniä, joka nostaa hyvin voimakkaasti verenpainetta.
- Mikä seuraavista rintarauhasen kasvaimista voi olla benigni, semimaligni ja maligni
a. fylloidituumori
b. fibroadenooma
c. lobulaarinen karsinooma
d. sklerosoiva adenoosi
e. radial scar
a. fylloidituumori
- yleisimmin 50-60 –vuotiailla, 0,3 - 1 % kaikista rintatuumoreista
- tuumorin läpimitta keskimäärin 4 cm, joskus huomattavan kookkaita
- pyöreähkö, tarkkaan rajautuva (benignit), leikkauspinta kiinteä ja lehdykkämäinen
- histologisesti strooma hypersellulaarinen ja epiteliaaliset tiehytperäiset rakenteet proliferoituneet ja
dilatoituneet, tiehyeisiin pullistuu polyyppimaisia ulokkeita
- histologiset parametrit huomioitava: tuumorin reuna, strooman solukkuus, strooman atypia, mitoottinen
aktiivisuus, strooman ylikasvu
- benigni/borderline/maligni
(60-75% / 15-20% / 10-20%)
- huomioitava solukkuus, atypia ja mitoosit
- paikallinen uusiutumistaipumus ja maligneissa muodoissa metastasointimahdollisuus
- metastasointi 3-12%:ssa
- kirurginen poisto laajoilla tervekudosmarginaaleilla
- Mikä seuraavista on tavallinen keuhkosairaus tupakoitsijalle?
a. idiopaattinen keuhkofibroosi
b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia
c. akuutti interstitiaalinen pneumonia
d. kryptogeeninen organisoituva pneumonia
e. eosinofiilinen pneumonia
b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia Histologia - runsaasti pigmentoituneita makrofageja alveoleissa - taustalla kudoksessa usein emfyseema (keuhkorakkuloiden seinämiä tuhoutuu) - alveoliseinämät paksuuntuneet, eri tulehdussolutyyppejä Ennuste hyvä: tupakoinnin lopetus ja steroidihoito
- Mikä seuraavista ei liity asbestoosiin?
a. keuhkofibroosi
b. maligni mesoteliooma
c. keuhkoemfyseema
d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma
e. keuhkokarsinoomat
c. keuhkoemfyseema
Pitkäaikainen ahtauttava tila, ominaista mm. keuhkorakkuloiden väliseinien tuhoutuminen ja keuhkojen ilmapitoisuuden kasvaminen.
- Krukenbergin tuumori on
a. umpilisäkkeen adenokarsinooma
b. munasarjoihin metastosoitunut sinettisormuskarsinooma
c. benigni munasarjan teratooma
d. munanjohtimen karsinooma
e. JOKU PUUTTUU TÄSTÄ?
ööm no Krukenbergin tuumori on yleensä mahasyövän lähettämä etäpesäke munasarjoissa. Krukenbergin tuumori voi aiheuttaa oireita ennen mahassa olevaa primääriä kasvainta.[1] Krukenbergin tuumori voi myös olla esimerkiksi rinta- tai suolisyövän etäpesäke.
- Välitön endometriumin adenokarsinooman esiaste on
a. simplex hyperplasia
b. kompleksi hyperplasia
c. atyyppinen adenomatoottinen hyperplasia
d. CIN3
e. atyyppinen kompleksi hyperplasia
e. atyyppinen (kompleksi) hyperplasia
Endometriuminadenokarsinoomanesiaste: atyyppinenhyperplasia
- Mikä seuraavista on Bethesda-luokka, jossa ei ole atyyppisia solulöydöksiä
a. HSIL
b. LSIL
c. ASC-US
d. NILM
e. ASC-H
d. NILM
Sytologia on normaali:
Ilmoitetaan diagnoosilla “Ei epiteelisoluatypiaa” tai NILM (negative for intraepithelial lesion or malignancy).
- Mikä seuraavista ei liity Crohnin tautiin
a. limakalvofissuurat
b. transmuraalinen tulehdus
c. granulomatoottinen tulehdus
d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
e. segmentaalinen tulehdusprosessi suolen seinämässä
d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
Taudissa todetaan tulehdusreaktio tietyissä suolen osissa: ohutsuolen loppupäässä (30 %) tai paksusuolessa (25–30 %) tai molemmissa (40 %).
Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Taudin taustalla arvellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin immuunivasteeseen suolen bakteereja vastaan. Taudin tarkempaa mekanismia ei tunneta, mutta tupakoinnin tiedetään lisäävän sairauden vaaraa.
Taudin yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Ulostustarve on tihentynyt. Usein siihen liittyy erilaisia peräaukon seudun vaivoja. Taudissa voi joskus kehittyä suolitukos, tulehduspesäkkeitä (sisäisiä “paiseita”) tai fistuloita eli epänormaaleja kulkuyhteyksiä peräsuolen ja ihon välillä tai suolen ja muiden elinten välillä.
- Mihin seuraavista taudeista liittyy suuri kolangiokarsinooman riski?
a. autoimmuunihepatiitti
b. maksakirroosi
c. primaarinen biliaarinen kirroosi
d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti
e. virushepatiitti
d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti
Primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC on krooninen, tulehduksellinen sappitiesairaus. Se johtaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumiin ja pitkälle edetessään estää sappinesteen virtauksen ja johtaa maksakirroosiin. Krooninen tulehdus sappiteissä lisää sappitiehytkasvaimien riskiä.
- Yleisin sylkirauhaskasvain on
a. mukoepidermoidikarsinooma
b. Warthinin tuumori
c. pleomorfinen adenooma
d. basaalisoluadenooma
e. adenokystinen karsinooma
c. pleomorfinen adenooma 50%
Duktaalisia(epiteliaalisia) ja myoepiteliaalisia soluja. Epiteliaalista ja mesenkymaalista erilaistumista. Sekatuumori. Hidas kasvu, kivuton massa, epätäydellinen poisto johtaa uusimiseen.
- Mikä seuraavista ihotuumoreista on maligni, mutta ei metastaasikykyinen
a. basaliooma
b. Seborroinen keratoosi
c. levyepiteelikarsinooma
d. yhdistelmätyyppinen nevus
e. maligni melanooma
a. basaliooma
Lähettää etäpesäkkeitä vain poikkeustapauksissa
b. Seborroinen keratoosi - rasvaluomi benigni
c. levyepiteelikarsinooma - metastasoi
d. yhdistelmätyyppinen nevus - benigni
e. maligni melanooma - metastasoi
- Mikä on solaarikeratoosi?
a. melanooman esiaste
b. krooninen dermatiitti
c. ihon ahavoituminen
d. ihon punoitus aurinkoaltistumisen jälkeen
e. levyepiteelikarsinooman esiaste
e. levyepiteelikarsinooman esiaste
Se on orvaskeden okasolujen kypsymishäiriö. Aktiinisia keratooseja. Arviolta noin joka neljäs aurinkokeratoosi paranee itsestään. Aurinkokeratoosi voi vuosien kuluessa edetä ihon pintasyöväksi (Morbus Bowen in situ) ja edelleen ihon levyepiteelikarsinoomaksi
- Mitä tarkoittaa PAPA luokka 3?
a. epäedustava näyte
b. maligni solulöydös
c. reaktiivinen hyvälaatuinen solumuutos
d. lievästi malignisuspekti solumuutos
e. vahvasti malignisuspekti solumuutos
d. lievästi malignisuspekti solumuutos on papa 3
epäedustava näyte (papa 0)
maligni solulöydös (papa luokka 5)
vahvasti malignisuspekti solumuutos (papa luokka 4)
- Eräs lymfoomatyyppi voidaan gradeerata ennusteelisesti luokkiin 1-3 siinä esiintyvien sentroblastisten solujen määrän perusteella. Mikä näistä se on?
a. Manttelisoluinen lymfooma
b. follikulaarinen lymfooma
c. MALT-lymfooma
d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma
e. pienisoluinen lymfooma
c. MALT-lymfooma (B-solulymfooma, extranodaalinen=imusolun ulkopuolinen, naisilla) MALT-lymfooma on harvinainen syöpätyyppi, lymfooma. Non-Hodgkinin lymfoomista niitä on vain kahdeksan prosenttia[1]. Usein tauti esiintyy mahalaukussa, jolloin sen syntyyn vaikuttaa tavallisesti helikobakteeri.[2] MALT-lymfooma voidaan parantaa tuhoamalla bakteeri antibiootein. Kyseessä onkin ensimmäinen syöpä, jonka hoidossa turvaudutaan antibiootteihin.
a. Manttelisoluinen lymfooma (B-solu, yleisempi miehillä,
b. follikulaarinen lymfooma (naisilla enemmän, nodulaarisesti järjestäytynyt lymfaattinen solukko, hidaskasvuinen mutta ei parannettavissa, sentroblastisolut
d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (yläryhmä, follikulaarinen ja mediastinaalinen, 30-40% non hodgkin, 40-60% extranodaalisia, nopeakasvuisia mutta parannettavissa)
- Mikä seuraavista ei ole verisuoniperäinen pehmytkudoskasvain?
a. Angiosarkooma
b. Hemangiooma
c. Kaposin sarkooma
d. Hemangioendoteliooma
e. Ewingin sarkooma
e. Ewingin sarkooma (luusyöpä)
a. Angiosarkooma (veri-tai imusuonien endoteelisoluista lähtöinen agressiivinen syöpä)
b. Hemangiooma (mansikkaluomi, hyvänlaatuinen verisuoniluomi ja yleisin lapsilla)
c. Kaposin sarkooma (herpesviruksen aiheuttama, tekee rumia rakkuloita)
d. Hemangioendoteliooma (hiussuonista peräisin missä endoteelisolut lisääntyneet huomattavasti)
- Mikä seuraavista osteoidia osteooma –väitteistä ei ole totta?
a. Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula
b. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori
c. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi)
d. Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta
e. Tuumori on maligni
e. Tuumori on maligni (eipäs ookkaa, benigni)
Maksakirroosiin ei liity:
a. lisääntynyt kuolleisuus
b. ruokatorven variks muodostus (esofageal varices)
c. maksan sidekudos septojen muodostuminen
d. maksasoluadenoomien kehittyminen
e. askitesnesteen kertyminen
d. maksasoluadenoomien kehittyminen
Primaariin biliaariseen kirroosiin voi liittyä:
a. kirroosin kehittyminen
b. sappitieobstruktio
c. histologisesti granuloomien muodostuminen
d. AFOS-arvojen nousu labrakokeissa
e. kaikki edellä mainitut kohdat
e. kaikki
Atypia
Soluatypialla tarkoitetaan lähtösolukolle tyypillisten erilaistumista osoittavien piirteiden puuttumista kasvainsolukossa. Tätä voidaan arvioida esimerkiksi solujen ja tumien koon ja muodon vaihtelulla (pleomorfia kr pleiōn “lisää” + morphē “muoto”), mitoosien määrällä, häiriintyneellä järjestäytymisellä ja kudosarkkitehtuurilla ja etäpesäkkeiden esiintymisellä.
Mitoosikuviot
mitä enemmän näitä on sitä kiivaampi on jakautumistahti ja sitä pahanlaatuisempi kasvain on
Erilaistumis- eli differentaatioaste
Erilaistumisaste voi vaihdella hyvin erilaistuneesta, jolloin tuumorikudos muistuttaa normaalia kudoksta, lähes erilaistumattomaan, missä tapauksessa patologin voi olla mahdotonta kertoa, mistä solukosta syöpä on alun perin lähtöisin. Täysin erilaistumatonta kasvainkudosta kutsutaan anaplastiseksi. Nyrkkisääntönä pahanlaatuiset kasvaimet ovat huonosti erilaistuneita ja hyvänlaatuiset hyvin erilaistuneita. Tämä on hyvin pääteltävissä siitä, että mitä pidemmälle solu erikoistuu, sitä pienempi on sen jakautumiskyky ja sitä vähemmän sillä on ns. ”liikkumavaraa”. Mitä huonompi erilaistumisaste kasvaimella on, sitä nopeammin se kasvaa. Anaplastisilla soluille on tyypillistä myös polariteetin häiriö, jossa solut menettävät normaalin orientaationsa ja kasvavat ”sikin sokin” anarkistisella ja disorganisoidulla tavalla.
Epänormaali tumamorfologia
Hyperkromaattisissa soluissa tumat sisältävät runsaasti kromatiinia ja värjäytyvät tämän vuoksi tummiksi. Lisäksi tuma/sytoplasma-suhde kasvaa jopa 1:1:een normaalin 1:4 tai 1:6 sijaan. Kromatiini voi olla lisäksi karkeaa ja pakkautunutta ja jakautunut epätasaisesti pitkin tumakalvoa. Suurentuneet nukleolit eli tumajyväset voivat näkyvät tumissa tummina pikkupisteinä ja esiintyvät usein maligneissa soluissa
Dysplasia
Epiteelistä alkunsa saavia syöpiä eli karsinoomia tyypillisesti edeltävä prekanseröösi eli esisyöpä muutos on dysplasia. Sillä tarkoitetaan sellaista muutosta, jossa on selvästi todettavissa soluatypiaa (eli noita edellä kuvattuja ominaisuuksia) ja histologisen arkkitehtuurin häiriöitä ja mitoosien lisääntymistä MUTTA EI KUITENKAAN VIELÄ INVAASIOTA.Yleisesti ottaen dysplasiaa on pidettävä syövän esiasteena. Dysplasia kehittyy yleensä epiteeliin metaplasiavälivaiheen (metaplasiassa epiteeli muuttuu toiseksi sijaintipaikalleen epätyypilliseksi epiteeliksi) kautta.
Karsinooma in situ
Karsinooma in situ (CIS) on koko epiteelin paksuudelta esiintyvä dysplastinen muutos, joka on syövän invasiivista vaihetta välittömästi edeltävä vaihe. CIS muuttuu invasiiviseksi syöväksi kun malignit solut tunkeutuvat epiteelikerrosta rajoittavan tyvikalvon läpi
Suomessa yleisimmät syövät naisilla ja miehillä?
Miehillä yleisimmät syövät ovat prostata-, keuhko- ja kolorektaalisyövät. Naisilla puolestaan uusi suomalainen patologian kirja sanoo yleisimpiä olevan rintasyövän, suolistosyöpien ja kohdun runko-osion syövät.
Gradeeraus
Gradeerauksella tarkoitetaan kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioiden kasvunopeuden perusteella. Luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimia ovat sellaiset kasvaimet, jotka ovat huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Erilaistumisluokittelut (gradus) ovat yleensä 2-4-portaisia. Eri gradusten kriteerit vaihtelevat eri elinten kasvaimissa ja erityyppisissä kasvaimissa (esim Gleason eturauhasessa). Tarvitaan usein kaksoisluenta.
Kliininen luokittelu
TNM-luokitus tai cTNM. Kasvaimet luokitellaan niiden koon, paikallisen kasvun laajuuden, paikallisten imusolmukkeiden metastaasien esiintymisen ja etäisten etäpesäkkeiden esiintymisen suhteen. Nämä kriteerit muodostavat levinneisyydelle TNM-luokituksen, jossa T (tumor) viittaan tuumorin kokoon, N (node) paikallisten imusolmukemetastaasien esiintymiseen ja M kaukaisten metastaasien esiintymiseen. Numeeriset arvot ovat T1-4, N0-3, M0-1. Tis käytetään tarkoittamaan in situ karsinoomaa (CIS). T1-tasoinen kasvu ulottuu limakalvon alaiseen kudokseen, mutta ei muscularis propriaan. T4-tasoinen kasvu läpäisee koko seinämän. N-luokitus riippuu siitä, monestako tutkitusta imusolmukkeesta löydetään metastaaseja. NX on silloin kun imusolmukkeiden tilaa ei voida arvioida.
Patologinen luokittelu
Patologinen luokittelu (pTNM) tehdään leikkauksen jälkeen ja siinä on kliinisen luokittelutiedon lisäksi käytettävissä leikkauksesta saatu tieto ja leikkauksessa otettujen näytteiden mikroskopiatutkimuksesta saatu tieto.
Yleisin syy maailmanlaajuisesti
Kardiovaskulaarisairauden ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti ja ne muodostavat n. 40% kaikista postnataalikuolemista Yhdysvalloissa. Niihin kuolee 1.5 kertaisesti ihmisiä suhteessa kaikkiin syöpäkuolemiin.
Vaskuliittien patogeneesi, histopatologia ja oireet
- Suora suonenseinämien infektio 2. Immuunivälitteinen inflammaatio a. Immunokompleksin muodostuminen b. Antineutrofiilisten sytoplasmisten vasta-aineiden (ANCA) välittämä c. Suora vasta-ainereaktio endoteelisoluja kohtaan d. Soluvälitteinen
Histopatologia
Tulehdussolukkoa suonen seinämässä Voi olla nekroosia, tromboosia ja aneurysmamuodostusta Granulomatoottinen tulehdus Jättisoluarteriitissa ja Takayasun arteriitissa Paranemisvaiheessa fibroosi
Kliiniset vaikutukset
Yleisoireet Suonen tukkeutumiset aiheuttamat oieet Suonen läpäisevyys kasvaa tulehduksen seurauksena, verenvuotoa, purpuraa ja petekkioita.
Erottele benigni ja maligni suonituumori?
Benignien ja malignien suonituumorien erottelussa on kaksi pääsääntöä: benignit tuumorit tuottavat useimmiten selviä suonirakenteita, jotka ovat täynnä punasoluja tai lymfaa ja niitä reunustaa normaalinnäköiset endoteelisolut. Malignit tuumorit puolestaan ovat solukkaampia, niissä on atypiaa, proliferaatioaktiivisuus on kasvanut ja ne eivät muodosta selviä suonirakenteita.
Beningnit, semimalignit ja malignit suonituumorit:
Hemangiooma, Hemangioendoteliooma, Angiosarkooma, Pyogeeninen granulooma, Kaposin sarkooma, Glomustuumori, Hemangioperisytooma
Beningnit: Hemangiooma, Pyogeeninen granulooma ja Glomustuumori
Semimaligni: Hemangioendoteliooma
Maligni: Angiosarkooma, Kaposin sarkooma ja Hemangioperisytooma
Hemangiooma
Yksi yleisimpiä pehmyskudoskasvaimia (7% kaikista pehmytkudoskasvaimista). Useita eri alatyyppejä, kuten kapillaarinen (histologisesti kapillaareja) ja kavernoottinen (suuria, laajentuneita verisuonikanavia) hemangiooma ja pyogeeninen granulooma (herkästi verta vuotava uloke). Ei malignisoitumistaipumusta. Erotusdiagnostisena ongelmana verisuonimalformaatiot. Yleensä pinnallisia päässä tai kaulassa, mutta voivat olla myös sisäisiä.
Angiosarkooma
Harvinainen, vain 1% sarkoomista Maligni endoteliaalisten solujen neoplasia. Histologisesti vaihtelee hyvinerikoistuneista hemangioomaa muistuttavista tuumoreista anaplastisiin leesioihin joita on vaikea erottaa karsinoomista tai melanoomasta. Kliininen löydös voi olla vähäinen, epämuotoinen, usein laaja, ympäristöön EPÄTARKASTI rajoittuva värimuutos, turvotus ja vähäinen infiltaario. Muodostaa deformoituneita verisuonionkaloita. Voi syntyä sädehoidettuun ihoon tai imusolmukkeiden poistoon liittyvään lymfastaasiin. Diagnoosissa immunohistokemia (von Willebrand, CD 31)
Kaposin sarkooma
Endoteelin pahanlaatuinen kasvain, etiologinen tekijä ihmisen herpesvirus 8. Malignius on kuitenkin vähäinen. Harvinainen, mutta yleinen AIDS-potilailla (muodostaakin yhden AIDSin diagnostisen kriteerin). Neljä kliinistä tyyppiä o Klassinen, o Lymfadenopaattinen, o Transplantaatioon assosioituva muoto ja o AIDS:iin assosioituva muoto Multifokaalinen, muodostaa aluksi pieniä plakkeja ja papuloita, lopulta nodulaarisia suuria tuumoreita. Histologisesti verisuonirakenteita, joiden ympärillä sukkulamaisesti proliferoivaa solukkoa, verenvuoroa ja tulehdussolukkoa
Mikä seuraavista ei ole maligni pehmytkudoskasvain?
a. synoviaalisarkooma
b. rabdomyosarkooma
c. Dermatofibrosarcoma protuberans
d. Leiomyosarkooma
e. angiosarkooma
d. dermatofibrosarcoma protuberans
semimaligni
Mikä seuraavista pehmytkudoskasvaimista käyttäytyy lokaalisti agressiivisesti eli kuuluu maligniteettiasteeltaan intermediate-ryhmään (borderline tuumori)?
a. Hemangioendoteliooma
b. schwannooma
c. lymfangiooma
d. hemangiooma
e. fibrooma
a. hemangioendoteliooma
Semimaligni/alhaisen maligniteetin kasvain lähtöisin hiussuonista. Harvinaisia, iholla yleensä ok syvissä kudoksissa malignimpi
b. schwannooma (beningni schwanninsolusta lähtöinen)
c. lymfangiooma (laajentuneista lymfaattisista suonista muodostuva beningni kasvain lapsilla)
d. hemangiooma mansikkaluomi
e. fibrooma Kollageenisia ja jännetupen kasvaimia, fibroblasteista lähtöisin ja beningni
Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefroottinen syndrooma?
a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti
b. igA-nefropatia
c. minimal change disease
d. akuutti pyelonefriitti
e. akuutti tubulusnekroosi
c. minimal change disease
Minimal Change Disease (MCD for short) is a kidney disease in which large amounts of protein is lost in the urine. It is one of the most common causes of the Nephrotic Syndrome
Nefroottinen syndrooma (munuaiskeräsen tulehdus) on kliininen taudinkuva (yli 3,5g/vrk prot virstassa, vaikeat turvotukset, hyperlipidemia)
Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefriittinen syndrooma?
a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti
b. igA-nefropatia
c. minimal change disease
d. akuutti pyelonefriitti
e. akuutti tubulusnekroosi
b. igA-nefropatia
IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy
ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden yhteydessä, makroskooppista hematuriaa,
a. akuutti tubulointerstitiaalinefriitti on munuaisvälikudoksen (interstitiumin) ja munuaistubulusten tulehdus.
c. minimal change disease eli MCD:ssä paljon proteiineja virtsassa,nefroottisen syndrooman yleisin syy
d. akuutti pyelonefriitti unuaistason eli virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektiota.
e. akuutti tubulusnekroosi akuutti munuaistiehytkuolio voi aiheutua allergisista syistä
Idiopaattisen keuhkofibroosin (UIP) histopatologisiin löydöksiin ei kuulu:
a. eri asteiset ja -ikäiset fibroosiprosessiin kuuluvat muutokset
b. fibroblastifokukset
c. hunajakennokeuhko
d. granulomatoottinen tulehdus
e. metaplastinen epiteeli muuntuneissa alveoleissa
d. granulomatoottinen tulehdus
jos näitä löytyy, voi olla allerginen alveoliitti
Kryptogeeninen organisoituva pneumonia (COP):
a. on akuutti hengitystieinfektio
b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa
c. johtaa lähes aina hunajakennotasoiseen keuhkofibroosiin
d. on pääosin tupakoitsijoiden sairaus
e. esiintyy yleensä lapsilla
b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa
Fibroosisairaus joka ilmenee hengitystieinfektiona. Fibroosia bronkioleissa ja niitä ympäröivissä alveoleissa. Kortisoni auttaa jos auttaa
Keuhkon adenokarsinooma
a. on yleisempi tupakoivilla miehillä
b. sijaitsee usein sentraalisesti
c. sisältää useita eri alatyyppejä
d. koostuu neuroendokriinisistä soluista
e. muodostaa keratiinihelmiä
c. sisältää useita eri alatyyppejä
Papillaarinen, mikropapillaarinen, lepidinen (jäykän verkkomainen), asinaarinen(rauhasrakenteita), solidinen (nekroosipesäkkeitä usein agressiivinen). Pinta-tai rauhasepiteelin limaa erittävät solut alkulähde.
a. on yleisempi tupakoivilla miehillä -> naiset ja tupakoimattomat
b. sijaitsee usein sentraalisesti -> sijaitsee perifeerisesti
d. koostuu neuroendokriinisistä soluista-> pienisoluinen karsinooma
e. muodostaa keratiinihelmiä-> levyepiteelikarsinooma
Keuhkon pahanlaatuisiin kasvaimiin ei kuulu:
a. pienisoluinen karsinooma
b. levyepiteelikarsinooma
c. karsinoidituumori
d. suurisoluinen karsinooma
e. hamartooma
e. hamartooma
kasvainmainen muodostuma, normaaleja soluja epäjärjestyksessä, benigni
kuitenkin: c. karsinoidituumori alhainen pahanlaatuisuusluokittelu, usein sentraalisissa keuhkoputkissa
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä
b. HPV tyypit 6 ja 11 ovat korkean syöpäriskin HPV-tyyppejä
c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä
d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20
e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5
a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä - aiheuttaa kondyloomaa
c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä- kohdunkaulan syöpä
d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20 - 180
e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5- E2, 6 ja 7
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. CIN jaetaan 5 luokkaan
b. CIN jaetaan 3 luokkaan
c. CIN1 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa HSIL
d. CIN2 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa LSIL
e. CIN1 tasoinen dysplasia ei parane itsestään ja vaatii aina kirurgisen loop-konisaatiohoidon
b. CIN jaetaan 3 luokkaan
eli cervical intraepiteliaalinen neoplasia,
HSIL on CIN2-3
LSIL on CIN3
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista
b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan
c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle
d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista
e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa
d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista (itseasiassa 85%)
a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista - muodostuu munanjohtimen epiteelistä
b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan - jos invasoi on maligni
c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle -rajoittuu musinoosiin
e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa - ei ole atypiaa
Mikä seuraavista voi aiheuttaa restriktiivistä kardiomyopatiaa?
a. echovirus
b. uremia
c. sarkomeeriproteiinien mutaatiot
d. reumakuume
e. amyloidoosi
e. amyloidoosi
aiheuttaa myös hemokromatoosi, sarkoidoosi, fibroosi
Diabetekseen liitty kiihtynyt valtimoiden ateroskleroosi sekä endoteelin dysfunktion myötä lisääntynyt tromboosialttius. Mikä seuraavista näihin prosesseihin liittyvistä väittämistä on väärin?
a. solunsisäinen hyperglykemia aktivoi profibrinogeenisten tekijöiden (kuten TGF-beta) tuotannon endoteelisolussa
b. hyperglykemia lisää proteiinikertymiä aiheuttavaa kudosproteiinien välistä glykosylaatiota, mikä lisää proteiinien välisiä ristisidoksia.
c. plasmaproteiinien glykosylaation määrää kuvastaa HbA1C
d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää
e. plasmaproteiinien glykosylaatio aktivoi endoteeliä tuottamaan sidekudoskasvutekijöitä, jotka lisäävät suonen seinämän sidekudossolujen määrää
d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää
Mikä seuraavista on Suomessa yleisin aortan dissekaation etiologinen tekijä?
a. hypertensio
b. marfanin syndrooma
c. ehlers-danlos-syndrooma
d. keripukki
e. diabetes mellitus
a. hypertensio
Muut on myös riskitekijöitä, mutta hypertensio on suomessa yleisin
Mikä seuraavista on oikein; Morbus Bowen on?
a. epidermiksen lieväasteinen dysplasia
b. rintarauhasen alueen epidermikseen levinnyt adenokarsinooma
c. in-situ tasoinen ihon melanooma
d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma
e. iholymfooma
d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma
Mikä seuraavista on ihon “rasvaluomen” latinankielinen nimi
a. lentigo simplex
b. naevus compositus
c. keratosis seborrhoica
d. lentigo solaris
e. naevus intradermalis
c. keratosis seborrhoica
Rasvaluomi (rasvasyylä, vanhuuden syylä, keratosis seborrhoica, seborrooinen keratoosi, verruca seborrhoica, verruca senilis) on hyvin yleinen ihon pintaosien kasvain.
Kilpirauhaskyhmystä ohutneulanäyte: sytologinen diagnoosi “papa luokka 3; neoplasia folliculare” tämä voi tarkoittaa että potilaalla on:
a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma
b. follikulaarinen adenooma tai kyhmystruuma
c. follikulaarinen karsinooma tai papillaarinen karsinooma
d. medullaarinen karsinooma
a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma
näitä erottaa ainoastaan invaasio
Libman-sacks-endokardiitin eli verrukoottisen endokardiitin aiheuttaa:
a. bakteremia
b. hyperkoagulaatiotila
c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus)
d. subendokardiaalinen sydänlihasinfarkti
e. ateroskleroosi
c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus)
Siitä käytetään myös suomenkielistä termiä punahukka. Se on yksi yleistyneistä sidekudossairauksista, jotka johtuvat autoimmuunireaktioista solujen rakenteita vastaan.
Mikä seuraavista restriktiivistä kardiomyopatiaa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?
a. taudissa sydän jäykistyy mistä aiheutuu diastolinen täyttödefekti
b. sekundaarinen tautimuoto voi aiheutua esim amyloidoosista
c. primaarisen tautimuodon syy on tuntematon eli idiopaattinen
d. taudin oireina esiintyy sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä
e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio
e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio
eipäs oo tottaaa
Mikä seuraavista mikro-organismeista voi aiheuttaa aortan aneurysman?
a. treponema pallidum
b. chlamydia trachomatis
c. HI-virus
d. hepatiitti B-virus
e. neisseria gonorrhoae
a. treponema pallidum
syfilinen aneyrusma
Mikä seuraavista Kawasakin tautia koskevista väitteistä on väärä?
a. kliinisesti merkittävintä taudissa on sepelvaltimoiden aneurysmaattinen tulehdus, joka voi altistaa sydäninfarktille.
b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä
c. taudissa muodostuu autovasta-aineita endoteeliä ja sileää lihasta vastaan
d. tautiin liittyy sidekalvon, suun limakalvon sekä käsien ja jalkaterien punoitus
e. taudin yhteydessä esiintyy kaulan alueen imusolmukesuurentumia
b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä väärin! Esiintyy yleensä pienillä lapsilla
Gynekomastia:
a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa
b. on benigni rintarauhasen kasvain
c. on maligni rintarauhasen kasvain
d. on rintarauhasen tulehduksellinen tila
e. on raskaudenaikainen rintarauhasen reaktiivinen leesio
a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa
manboobieees
Mikä seuraavista maligneista rintarauhasen kasvaimista on yleisin?
a. lobulaarinen karsinooma
b. musinoottinen karsinooma
c. medullaarinen karsinooma
d. duktaalinen karsinooma
e. papillaarinen karsinooma
d. duktaalinen karsinooma
invasiivinen duktaalinen karsinooma on 75-80% invasiivisista rintasyövistä
Mikä seuraavista pehmytkudostuumoreista on käyttäytymiseltään ns. semimaligni eli ei yleensä metastasoi mutta on paikallisesti agressiivinen?
a. myksooma
b. dermatofibrosarcoma protuberans
c. angiosarkooma
d. tenosynoviaalinen jättisolutuumori
e. synoviaalisarkooma.
b. dermatofibrosarcoma protuberans on semimaligni
semimaligneja pehmytkudostuumoreita ovat myös fibromatoosit ja hemangioendoteliooma. Ne siis invasoivat agressiivisesti, mutta harvemmin metastasoivat. Epätäydellinen poisto johtaa residiiviin.
Mikä seuraavista on nuorilla esiintyvä usein kivulias luutuumori, jolla on keskiosassa ns. nidusrakenne; niduksen termoablaatio yleensä hävittää tuumorin.
a. kordooma
b. osteoblastooma
c. osteoidi osteooma
d. osteokondrooma
e. enkondrooma
c. osteoidi osteooma
Yleinen nuorilla pojilla. Pieni hyvänlaatuinen kasvain, niduksen ympärillä skleroosi.
Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi). Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta
Mikä seuraavista liittyy läheisesti alzheimerin tautiin?
a. alfa-synukleiiini
b. hyperfosforyloitunut tau
c. FUS
d. prioniproteiini
e. TDP43
b. hyperfosforyloitunut tau
Rappeuttaa aivokudosta. Taut solun sisällä.
Mikä seuraavista on biologiselta käyttäytymiseltään hyvänlaatuisin kasvain?
a. atyyppinen meningeooma
b. pilosyyttinen atrosytooma
c. medulloblastooma
d. germinooma
e. oligodendrogliooma
b. pilosyyttinen atrosytooma on suhteellisen hyvänlaatuinen.
a. atyyppinen meningeooma
c. medulloblastooma lasten yleisin huonolaatuinen
d. germinooma huono. aivolisäkkeen varren sellan kasvain
e. oligodendrogliooma se erittäin huono videoluennoista, missä ei rajoja näy ollenkaan.
Mihin ihotaudeista ei liity rakkulamuodostusta?
a. epidemolysis bullosa
b. pemfigus
c. pemfigoidi
d. dermatitis herpetiformis
e. ihopsoriaasi
e. ihopsoriaasi
b. pemfigus autoimmuunitauti
c. pemfigoidi syntyy tyvikalvon vaurioituessa, iäkkäillä ihmisillä, viruksen aiheuttama
Mikä seuraavista on ihon levyepiteelikarsinooman esiaste?
a. morbus paget
b. morbus crohn
c. morbus hirchsprung
d. morbus bowen
e. morbus hodgkin
d. morbus bowen
a. morbus paget - maitorauhastauti, pahanlaatuinen in citu kasvain (epiteeli)
b. morbus crohn - crohnin tauti eli tulehduksellinen suolistosairaus
c. morbus hirchsprung - Megacolon congenitum, synnynnäinen jättisuoli (synnynnäinen suoliston kehityshäiriö).
e. morbus hodgkin - Hodginin tauti (morbus Hodgkin; lymphogranulomatosis maligna) on pääasiallisesti imusolmukkeissa ja pernassa esiintyvä pahanlaatuinen lymfooma, jolle ovat ominaisia imusolujen, monosyyttien, plasmasolujen, eosinofiilien ja fibroblastien sekä Reed-Sternbergin (pöllönsilmä) solujen esiintyminen kasvainkudoksessa.
Mikä seuraavista on ihon hyvänlaatuinen verisuonikasvain?
a. granuloma pyogenicum
b. mycosis fungoides
c. lentigo simplex
d. morbus paget
e. schwannooma
a. granuloma pyogenicum yleensä bakteerin aiheuttama kasvain, koostuu verisuonista ja sidekudoksesta
b. mycosis fungoides-iholymfooma, pahanlaatuinen, yleisin sellainen
c. lentigo simplex - pigmenttiläiskä, hyvänlaatuinen, kesakko
d. morbus paget - ihottumajuttu rinnassa. Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään.
e. schwannooma - beningni schwanninsolusta lähtöinen
Mikä seuraavista on primaarinen lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta?
a. cushingin oireyhtymä
b. connin oireyhtymä
c. addisonin tauti
d. feokromosyndrooma
e. cushingin tauti
c. addisonin tauti
sekä aldosteronia että kortisolia liian vähän
a. cushingin oireyhtymä - Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisonihormonia, jota kutsutaan kortisoliksi. Taudin oireet johtuvat tämän hormonin liikavaikutuksista.
b. connin oireyhtymä - kuorikerroksesta liikaa aldosteronia
d. feokromosyndrooma - isämunuaisen ydinosan kasvain, tuottaa suuria määriä adrenaliinia ja noradrenaliinia
e. cushingin tauti -
hyvänlaatuinen kasvain aivolisäkkeessä tuottaa liikaa ACTH:ta -> liikaa kortisolia, harvinaisempi syy on kasvain lisämunuaisessa, voi olla myös lääkkeellinen
Mikä seuraavista on autoimmuunipohjainen kilpirauhasen hyperplastinen tila?
a. riedelin tyreoidiitti
b. basedowin tauti
c. kyhmystruuma
d. hashimoton tyreoidiitti
e. de quervainin tyreoidiitti
d. hashimoton tyreoidiitti
autoimmuunitauti, imusoluja kertyy kilpirauhaseen, joka täten suurentuu ja tuhoutuu hitaasti
a. riedelin tyreoidiitti - invasiivinen fibroottinen kilpirauhastulehdus
b. basedowin tauti - autovasta-aineet aktivoivat rauhasen toimimaan liian vilkkaasti (hypertyreoosi?)
c. kyhmystruuma - syynä tulehdus tai jodin puutos. Paikoin todetaan pieniä follikkeleita, niiden epiteelitumat ovat säännöllisiä. Epiteelisolukon yläpuolella kolloidisssa nähdään resorptiovakuoleja aiheutuu hyperplasiasta.
e. de quervainin tyreoidiitti - Subakuutti granulomatoottinen kilpirauhastulehdus tunnetaan myös nimillä subakuutti kivulias kilpirauhastulehdus, De Quervainin kilpirauhastulehdus ja jättisolutyreoidiitti ja subakuutti ei-märkivä (ei-bakteeriperäinen) kilpirauhastulehdus. On tyypillisesti kolme vaihetta: hypertyreoosivaihe, hypotyreoosivaihe ja toipuminen.
Mihin seuraavista kilpirauhasen kasvaimista liittyy kohonnut seerumin kalsitoniinitaso?
a. papillaarinen karsinooma
b. medullaarinen karsinooma
c. follikulaarinen karsinooma
d. anaplastinen karsinooma
e. follikulaarinen adenooma
b. medullaarinen karsinooma
lähtöisin kalsitoniinia tuottavista soluista
a. papillaarinen karsinooma - tavallisin kilpirauhassyöpä, leviää imuteitse
c. follikulaarinen karsinooma - voi kasvaa verisuoniin ja täten metastasoidat esim luustoon ja keuhkoihin
d. anaplastinen karsinooma - solut ovat erilaistumattomia
e. follikulaarinen adenooma - vähän sama kun toi follikulaarinen karsinooma, mutta tää ei invasoi
Mihin seuraavista glomerulonefriiteistä liittyy tyypillisesti sekä mikroskooppinen hematuria että subnefroottinen (alle 3,5g/vrk) proteinuria?
a. IgA-nefropatia
b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti
c. membranoosi glomerulonefriitti
d. minimal change-nefropatia
e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi
a. IgA-nefropatia - voi aiheuttaa oireetonta hematuriaa /proteinuriia ja vaan harvoin nefroottista syndroomaa missä yli 3,5g/vrk
b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti - voi olla alle 3,5g/vrk mutta aiheuttaa nefriittistä ja nefroottista syndroomaa missä molemmissa hematuriaa.
c. membranoosi glomerulonefriitti - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
d. minimal change-nefropatia - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
Mikä seuraavista ei ole tubulointerstitiaalisen nefriitin aiheuttaja?
a. tulehduskipulääke esim. ibuprofeiini
b. antibiootti esim. penisilliini
c. puumala-virus
d. sytomegalovirus
e. rabdomyolyysi
e. rabdomyolyysi
aiheuttaa munuaisvaurioita mutta ei juuri tätä
Nk. malignin nefroskleroosin aiheuttaja?
a. munuaiskarsinooma
b. diabetes
c. erittäin korkea verenpaine
d. krooninen tubulointerstitiaalinen nefriitti
e. sienimyrkytys
c. erittäin korkea verenpaine
Mikä seuraavista munuaiskasvaimista esiintyy tyypillisesti varhaislapsuudessa?
a. kirkassoluinen munuaiskarsinooma
b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori
c. onkosytooma
d. angiomyolipooma
e. kortikaalinen adenooma
b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori
lasten munuaistuumori: yleisin 3-4 vuotiailla
• ennuste hyvä ( n. 90 % paranee)
• perinnöllinen ja sporadinen muoto
• WT-1-tuumorisuppressorigeenin deleetio / mutaatio
• oireina kipu ja suolen toimintavaikeudet
•löydöksinä hematuria ja hypertensio
•keuhkometastaasit yleisiä diagnoosivaiheessa
• tuumorikudos vaaleaa / harmaata, usein selkeästi rajautunut • joskus kystinen, hemorraginen ja nekroottinen • histologisesti trifaasinen: A. Epiteliaalinen komponentti (primitiiviset glomerulukset ja tubulukset) B. Stromaalinen komponentti (sidekudosmainen osa) C. Blastemaattinen komponentti (kehittymätön solukko, tiiviisti pakkautunut)
Virtsarakon välimuotoisen epiteelin syöpä? essee.
-oireet: hematuria, dysuria, pollakisuria, kipu, virtsatietulehdus
-syitä: 4-aminobifenyyli, jota on esimerkiksi tupakassa. Todennäköisiä syitä on bentsiini, virtsakivet
- 90% virtsarakon syövistä on välimuotoisen epiteelin syöpiä. Normaalissa välimuotoisessa epiteelissä on 6-8
solukerrosta.
-Syöpä kehittyy hyperplasiasta dysplasiaan, ja edelleen karsinooma in situun (CIS).
-80% papillaarisia, 20% nodulaarisia (litteät)
-Kasvutapa usein papillaarinen, mutta voi olla myös tasainen ja kasvaa infiltratiivisesti subepiteeliseen sidekudokseen.
-Epiteeli usein paksuuntunut ja yli 6 solukerrosta.
-Primaarisessa cissä ei ole rakon muita kasvaimia. -Sekundaarissessa cis todetaan primaarituumorin jälkeen.
-CISissä tuma-atypiaa, mitooseja, polarisaatio, heikentynyt koheesio, pintasoluja puuttuu osittain.
-Cis voi levityä tyvikalvon läpi juosteina, yksittäisinä soluina tai yksittäisinä soluina ja soluryppäinä.
-Suuren pahanlaatuisuusasteen invasiivisessa karsinoomassa voi esiintyä sukkulasoluja
-valtaosalta järjestynyt -> gradus 1, paikallisesti järjestynyt -> gradus 2 ja järjestymätön -> gradus 3
-Väri vaihtelee punoittavasta harmahtavaan.
-Ennustekijään vaikuttaa gradus, TNM luokitus (imusolmukkeet, metastaasit, huom tnm ei koske CIS, pelkkä karsinooma), muoto ja kasvutapa, lukumäärä, koko ja sijainti (kaula/fundus), ympäröivät epiteelimuutokset (CIS)
Maksakirroosin etiologia ja kirroosin aiheuttamat maksan rakennemuutokset? essee
Etiologia: alkoholi, hepatiitti, sappitukos, raudankertymä (hemokromatoosi), kryptogeeninen.
Maksakirroosi voi aiheuttaa portaalisen hypertension,maksan vajaatoiminnan, hepatosellullaarisen karsinooman, enkefalopatian, hämähäkkiarven, ruokatorven varikoseelen,pernan laajentumisen, peräpukamia, askiteksen, kivesatrofian…
Kirroosi on lopputilanne erilaisille kroonisille maksasairauksille. Maksan perusrakenne on tällöin häiriintynyt. Nodulaarinen
kasvutapa. Keskuslaskimot ja porta-alueet voivat puuttua.
Fibroosia ja tulehdussoluja aiheuttajasta riippumatta, sidekudosseptoja, steatoosia, malloryn kappaleita, mikäli hepatiittia, on lähinnä tulehdussoluja. Pienentynyt, kyhmyinen ja kova. Riskitekijänä: kohonneelle maksalaskimopaineelle, maksan vajaatoiminnalle ja maksasyövälle
Miten eroavat basofiiliset ja easinofiiliset sävyt?
Värjätyissä kudoksissa nähdään basofiilisia (sinertävän-violetin) sävyjä sekä eosinofiilisiä
(punertavia-vaaleanpunertavia) sävyjä. Esimerkiksi tumat ja lymfaattinen solukko värjäytyvät pääosin basofiilisesti ja keratiini sekä eosinofiiliset granulosyytit vahvan eosinofiilisesti. Värjäytymättömyys sytoplasman alueella viittaa formaliinifiksaation jälkeisissä käsittelyissä kudoksesta poistuneeseen materiaaliin, joka usein on lipidimateriaalia (esim. rasvasolut) tai solunsisäistä
glykogeeniä (esim. munuaiskarsinoomasolut).
Mitä asioita pohdittava ja etsittävä näytteestä, että selviää millainen prosessi kyseessä?
Sopiiko kokonaisuus tuumoriin (benigni vs. maligni),
haavaumaan, degeneraatioon, infarktiin, inflammaatioon, infektioon jne. Atyyppisen solukon läsnäolo viittaa maligniteettiin,
mutta tämän lisäksi on aina löydettävä invaasio. Premaligneissa muutoksissa (in situ-karsinoomat ja dysplasiat) atyyppinen
solukko sijoittuu aina tyvikalvon rajaamalle epiteelille, eikä invaasiota voida osoittaa. Huomaa, että usein varsinkin maligneissa
tuumoreissa esiintyy atyyppisen solukon ohella elimistön tulehduksellinen puolustusreaktio sekä nopean tuumorikasvunaiheuttamaa nekroosia.
mikä on krypta abskessi
rauhasen sisällä oleva tulehdussolukko
transmuraalinen
seinämän läpäisevä esim. crohnin tauti
Sarkoidoosi
22 Sarkoidoosi on sairaus, jossa tulehdussolukertymiä eli granuloomia voi muodostua eri elimiin. Yleisimmin tulehdussolukertymiä esiintyy keuhkoissa ja ihossa, mutta voi esiintyä myös silmissä, sydämessä, keskushermostossa ja munuaisissa.
Se on siis krooninen granulomatoottinen infektio/tulehdus.
Hoitona yleensä kortikosteroidit tai TNF
Histologia:
mikroskopiassa todetaan kudoksen eri osissa
granuloomia. Näissä esiintyy epiteloidisoluja ja
jättisoluja sekä lymfosyyttejä laitaosissa. Nekroosia
ei esiinny. Granuloomien välissä kudos on
normaalirakenteista. Atyyppisiä piirteitä ei ole.
Ziehl-Nielsenin happovärjäyksessä ei todeta
mykobakteereja.
krooninen granulomatoottinen infektio
keuhkoissa interstitielli
Invasiivinen duktaalinen karsinooma
27 Rinta
näytteessä todetaan ympäristöönsä
infiltratiivisesti kasvava tuumori, jossa esiintyy
duktaalisia ja juostemaisia rakenteita muodostavaa
tuumorisolukkoa. Tuma-atypia on kohtalaista,
mitooseja esiintyy myös melko runsaasti.
Tuumorissa on runsas sidekudoksinen strooma.
Myoepiteelisolukkoa duktaalisten rakenteiden
ympärillä ei ole.
Maligni neoplasia
Asbestoosi
23 -Pneumokonioosi
•Asbestoosi
•keuhkoihin kertyneiden asbestikuitujen aiheuttama
molemminpuolinen keuhkoparenkyymin fibrotisoiva sairaus
•Suomessa 80-90 uutta tapausta/v
-Asbestoosiin liittyy:
a. keuhkofibroosi
b. maligni mesoteliooma
d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma
e. keuhkokarsinoomat
Histologia:
mikroskopiassa todetaan paikoin kasaan
painuneita alveoleja ja sidekudosmuodostusta.
Fokaalisesti esiintyy hiilipigmenttiä sekä
asbestikappaleita. Näiden yhteydessä esiintyy
vierasesinetyyppisiä jättisoluja, osin asbestikappaleet
ovat näiden sisällä. Atypiaa tai aktiivia
tulehdusta ei ole.
Kertymä sairaus
Duktaalinen in situ-karsinooma
26 -
invasiivisen duktaalisen karsinooman
esiaste
(myoepiteelisolukko ja siten tyvikalvo ovat säilyneet)
- saa alkunsa terminaalisesta tiehyt-lobulus yksiköstä
- löytyy seulonnoissa yleensä mikrokalkkilöydösten perusteella (jopa puolet positiivisista
seulontalöydöksistä)
- harvoin kliinisesti palpoituva tuumori
- jaotellaan tuma-atypian asteen perusteella low / intermediate / high grade-asteisiin
(korkeampiasteisissa riski invasiivisen karsinooman kehittymiselle suurenee)
- DCIS-alueen koko vaihtelee, millimetreistä jopa Ø> 5 cm
- invasiivisen duktaalisen karsinooman riski samassa lokalisaatiossa on lisääntynyt
-ei lähetä etäpesäkkeitä, hyvä ennuste kirurgisen poiston jälkeen
Histologia:
Rinta näytteessä todetaan duktaalisia rakenteita, jotka
ovat laajentuneita ja niitä täyttää atyyppinen
solukko. Solukko kasvaa monotonisesti ja paikoin
muodostaa tiehytmäisiä rakenteita, todetaan
keskiosissa nekrooseja ja kalsifikaatioita. Solukko
rajautuu tarkkaan ympäröivään kudokseen,
todetaan myoepiteelisolukko atyyppisen epiteelin
ulkolaidoilla.
Premaligni neoplasia
Fibroadenooma
28 - yleisin benigni rintarauhasen kasvain !
- yleisimmin alle 30-vuotiailla
- usein multippeli ja/tai bilateraalinen
- tarkkarajainen ja yleensä Ø < 3 cm
- palpoituva tuumori, vanhemmiten kalsifikaatioita
- konsistenssi kiinteä
- histologisesti hieman muistuttaa rinnan lobulusta, mutta muodostaa tuumorin; sidekudoksisessa stroomassa
sukkulamaisia fibroblastityyppisiä soluja. Epiteelissä säännöllistä lieriösolukkoa, epiteeliä suhteessa vähemmän
kuin tubulaarisessa adenoomassa. Epiteeli muodostaa kasaanpainuneita tiehytmäisiä rakenteita.
- myoepiteelisolukko todettavissa lieriösolukon alla
- kirurginen poisto pienillä marginaaleilla
Histologia:
näytteessä todetaan pääosin ympäröivään
kudokseen tarkasti rajautuva tuumori, joka koostuu
rakomaisista ja duktaalisista rakenteita. Näiden
sisäpintaa verhoaa lieriömäinen tai kuutiomainen
epiteeli. Näiden tumissa esiintyvät pienikokoiset
nukleolit, selkeää atypiaa tai mitoosiaktiviteettia ei
ole. Epiteelin ulkoreunoilla todetaan
myoepiteelisolukko. Epiteelirakenteiden välissä
esiintyy tiivis sidekudoksinen strooma, jossa on
säännöllisiä fibroblasteja.
Benigni neoplasia
Helikobakteeri gastriitti
5 Krooninen gastriitti, aiheuttajana helicobacter pylori tai heilmannii-> lisää hapon tuotantoa ja heikentää limakalvon
puolustusmekanismeja altistaen mahahaavalle.
Histologia:
Näytteessä esiintyy säännöllisiä duodenumin
limakalvokappaleita. Mahalaukun antrumia ja
corpusta edustavissa biopsioissa todetaan lamina
proprialla runsaasti lymfosytääristä tulehdussolukkoa,
mukana on joitakin neutrofiilejä. Myös epiteelin
sisällä esiintyy paikoin tulehdussolukkoa. Limakalvon
pinnalla esiintyy kierteisen rakenteen omaavia
bakteereja. Atypiaa ei ole.
Krooninen tulehdus
Duodenumin villusatrofia
6 Aiheuttajana Keliakia: • Epiteelin permeabiliteettihäiriö
– Transglutaminaasi muuttaa gluteiinin sisältämän glutamiinin
(peptidi) glutamaatiksi, joka käynnistää immunovasteen
->Matrixtuho, epiteelisolujen apoptoosi, villusatrofia
• Oireet: ripuli, ilmavaivat, painonlasku, väsymys, kasvuhäiriöt
– Anemia, osteoporoosi, iho (dermatitis herpetiformis)
Histologia:
Duodenum eli alku ohutsuoli
Näytteessä todetaan madaltuneita villusrakenteita,
krypta-villussuhde on pienentynyt.
Intraepiteliaalisesti esiintyy selkeästi tavanomaista
enemmän lymfosyyttejä, samoin lamina proprialla.
Intestinaalinen adenokarsinooma
7a esiintyy vanhemmissa ikäryhmissä. Intestinaalinen tyyppi on suhteellisesti tavallisempi antrumissa ja kardiassa kuin korpuksessa. Se on tyypiltään eksofyyttinen (epiteelin pinnasta ulospäin kasvava) ja sen yhteydessä voi esiintyä vaikeaa atrofista gastriittia ja intestinaalista metaplasiaa.
Histologia:
Mahalaukussa
Näytteessä esiintyy kaikkiin seinämäkerroksiin
invasoivaa atyyppistä, rauhasmaisia rakenteita
muodostavaa tuumorisolukkoa. Kasvain on
haavauttanut limakalvon. Rauhasmaiset rakenteet
esiintyvät tiiviin verkkomaisesti ja muodostavat
saarekemaisia rakenteita. Tumissa esiintyy koon ja
muodon vaihtelua, hyperkromasiaa ja
tumasytoplasmasuhteen suureneminen. Todetaan
mitooseja ja sidekudoksinen tuumoristrooma.
Tuumori on kohtalaisesti erilaistunut.
Maligni neoplasia
Diffuusi Adenokarsinooma
7 b-c Diffuusi mahasyöpä esiintyy linitis plastica (mahan seinämän tasainen paksuuntuminen) -tyyppisesti kasvavana, erilaistuminen rauhasmaisten rakenteiden suuntaan on huono. Kasvain esiintyy yksittäisinä soluina tai solujonoina. Kasvainsolut ovat limaa erittäviä ja esiintyvät usein sinettisormusmaisina soluina. Diffuusi-tyyppi on suhteellisesti yleisempi nuorilla kuin vanhoilla. Se on tavallisempi ventrikkelin korpus-osassa ja on yleensä ulseratiivinen.
Histologia:
Mahalaukussa
Näytteessä esiintyy seinämän kaikkiin kerroksiin
invasoivia yksittäisiä limatäyteisiä soluja, jotka eivät
muodosta rakenteita. Näissä sinettisormusmaisissa
soluissa atyyppinen tuma sijaitsee solun laidalla.
Solujen ympäristössä on paikoin sidekudosstroomaa.
Limakalvopinta on paikallisesti
haavautunut. Tuumori on huonosti erilaistunut.
Maligni neoplasia
