TERMIT Flashcards
(140 cards)
1
Q
Episteeminen yhteisö
A
Ammattitaitoon/asiantuntijuuteen perustuva verkosto
jolla on arvovaltaista
ja politiikalle relevanttia
asiantuntemusta.
2
Q
Legitimiteetti
A
Legitimiteetti on uskomus siitä, että sääntöä tai instituutiota tulee totella. Legitimiteetti voidaan jakaa normatiiviseen legitimiteettin ja empiiriseen legitimiteettiin. Normatiiviseen legitimiteettiin kuuluu se, että tieteellä on oikeus hallita ja empiirisessä legitimiteettissä uskotaan, että on oikeus hallita. Nämä kaksi ovat kuitenkin toisistaan erottamattomia ja perustuvat normatiivisiin ja empiirisiin puolin ja toisin.
3
Q
Asiantuntijuuden fakta
A
Asiantuntijuuden faktalla tarkoitetaan sitä, että
käytännön politiikanteossa päättäjät turvautuvat asiantuntijatietoon tehdessään päätöksiä. Sillä tarkoitetaan myös sitä, että asiantuntijatiedon käyttäminen on järkevää, sillä nyky-yhteiskunnassa asiakysymykset ovat usein teknisiä ja monimutkaisia, ja asiantuntijatiedon käyttäminen voidaan siksi nähdä ehtona hyvän tavan mukaiselle päätöksenteolle.
4
Q
Rawlsin “järkevä pluralismi”
A
Järkevän pluralismin mukaan yhteiskunnassa on moninaisia käsityksiä uskonnon, filosofian ja moraalin suhteen. Moninaisuutta on myös yhteensovittamattomissa mutta kattavissa opeissa, jotka sisältävät ajatuksia
siitä, mikä on arvokasta ihmiselämässä, sekä ideaaleja ihmisen luonteesta ja ihmissuhteissa. Nämä koulukunnat ovat järkeviä kun ne tiedostavat, että
kattavissa opeissa moninaisuutta, jota täytyy ottaa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa huomioon.
5
Q
Proseduraalinen demokratiakäsitys
A
Proseduraalisen demokratiakäsityksen
mukaan demokratian pääasiallinen hyve on tasapuolisessa prosessissa, joka takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kollektiiviseen päätöksentekoon. Proseduraalisen käsityksen mukaan demokratian
legitimiteetti lepää siis tässä prosessin oikeudenmukaisuudessa.
6
Q
Välineellinen demokratiakäsitys
A
Välineellisen demokratiakäsityksen
mukaan demokratian hyve hallintomuotona perustuu tehtyjen päätösten
laatuun. Välineellisen käsityksen mukaan, prosessi itsessään ei ole yhtä
suuressa roolissa kuin se, että demokratia tuottaa hyväksyttäviä ja
korkealaatuisia päätöksiä. Välineellisen demokratiakäsityksen mukaan, esimerkiksi asiantuntijoiden osallistuminen päätöksentekoon voi olla
hyväksyttävää, kunhan se johtaa hyviin tuloksiin
7
Q
Deliberatiivinen demokratia
A
Deliberatiivisen demokratiamallin mukaan
demokraattisen päätöksenteon keskiössä ei ole vain enemmistöäänestäminen, vaan se, että yhteiskunnassa käydään julkista keskustelua ja puntarointia eri näkökantojen välillä. Tässä julkisessa keskustelussa kaikkien eri ryhmien ääni pääsee tasapuolisesti
kuuluviin, ja kollektiivisen keskustelun avulla voidaan löytää korkealaatuiset ja
oikeudenmukaiset ratkaisut. Deliberatiivinen demokratiamalli on oikeudenmukainen,
koska se sisällyttää myös vähemmistön mielipiteet, ja siten myös häviäjien on helpompi hyväksyä lopulliset päätökset. Deliberaation kautta, kansalaiset voivat löytää entistä parempia näkökantoja ja saada tärkeää tietoa päätöksenteosta.
8
Q
Moninaisuus voittaa kyvyn -teoreema
A
Tiettyjen edellytysten alaisuudessa, kognitiivisesti moninaiset ryhmät ovat parempia ratkaisemaan ongelmia kuin vähemmän
moninaiset ryhmät tai hyvin kyvykkäät yksilöt. Teoreemalla tarkoitetaan sitä, että päätöksenteossa, suuremmalla ryhmällä on enemmän moninaisuutta ja tietoa, jonka avulla voidaan löytää parempia päätöksiä kuin harvan asiantuntijan arvioihin perustuvat
päätökset.
9
Q
Epistokratia
A
jonka mukaan asiantuntevien tulisi hallita
10
Q
Noviisi/asiantuntija
A
Ketkä ovat ensisijaset asiantuntijat, toissijaiset ymsyms
11
Q
Noviisi/ 2 asiantuntijaa
A
Kun kaksi asiantuntijaa ovat erimieltä x asiasta, keneen luottaa kun ei ole itse asiantuntija
12
Q
Jälkiviisaus vinouma (hindsight bias)
A
menneitä tapahtumia vaikea arvioida nykyajan tiedoilla. Esim. finanssikriisiä arvioidessa ei huomioda sitä että ennen kriisiä ei tiedetty sitä, mitä tiedetään nyt
13
Q
Legitimiteettikriteerit
A
syöte (input), prosessi (process), tuotos (output) ja lopputuloksen hyväksyttävyys (outcome)
14
Q
Normatiivinen ja empiirinen legitimiteetti
A
Normatiivinen legitimiteetti = tieteellä on oikeus hallita
Empiirinen legitimiteetti = uskomus, että tieteellä on oikeus hallita
Erottamattomia toisistaan.
15
Q
Juryn teoreema
A
Demokraattisella äänestyksellä - yksi ihmien yksi ääni - on episteemisisä piirteitä. Kysymys, jolla on yksi oikea ja yksi väärä vastaus, enemmistön vastaus on todennäköisesti oikea. Todennäköisyys kasvaa ryhmän koon kasvaessa.
16
Q
Globaalin lainsäädännön yksityistäminen (global privatization of public law)
A
Valtiot joskus jopa lakien “vastaanottajia” eivätkä “tekijöitä.” Erilaiset ei-valtiolliset elimet säätävät lakeja, jotka valtiot ottavat vastaan.
17
Q
Episteeminen yhteisö Haas 1992
A
Episteeminen yhteisö on verkosto ammattilaisia, joilla on tunnistettua asiantuntijuutta ja osaamista tietyllä alalla sekä arvovaltaa esittää politiikkaan liitttyvää tietoa tähän alaan liittyen.
18
Q
Episteeminen yhteisö Cross 2013
A
Episteemiset yhteisöt ovat asiantuntijaverkostoja, jotka vakuuttavat muita toimijoita verkoston jaetuista kausaalisisita uskomuksista sekä politiikan tavoitteista.
19
Q
Polkuriippuvuuden mekanismi
A
Tiede muokkaa valintoja “polkuriippuvuuden” mekanismeilla. Tiede on luonut sosiaaliset rakenteet ja raamit. Ihmiset kulkevat ja toimivat raamien sisällä eikä niitä kyseenalaisteta. Tiede on ikään kuin jatkuvuuden prosessi eli kuin polku jolta ei poiketa. Tieteellä on tietty arvovalta johon ihmiset ovat ennenkin luottaneet ja luottavat siihen jatkossakin, koska ovat aina ennenkin luottaneet.
20
Q
Weberiläinen legaalis-rationaalinen auktoriteetti
A
Noudattaa tieteen ja byrokratian puolueettomia ja järkiperusteisia määräyksiä.
21
Q
Konsensus
A
Konsunsus-päätöksenteko on päätöksentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistön ääni ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen lopputuloksen.
22
Q
Koalitio
A
kun kaksi tai useampi henkilö tai ryhmä työskentelee tilapäisesti yhdessä saavuttaakseen yhteisen tavoitteen
23
Q
Käytännön yhteisöt
A
ovat toimintaa, jota asiantuntevat toimijat tekevät tietyn organisaation kontekstissa. Nämä käytänteet muodostavat yhteisöjä. Laajempi näkemys yhteisön muodostamiseen.
24
Q
Asiantuntijuuden prosessi 1-4
A
valinta ja koulutus, tapaamisten toistuvuus ja laatu, jaetut asiantuntijat normit, yhteinen kulttuuri
25
Teknokratia hypoteesi
Mitä monimutkaisempi ja teknisempi yhteiskunta on, sitä enemmän asiat siirtyvät kansalaisilta asiantuntijoiden päätettäviksi.
26
Weberin arvovapaus
Tieteen tehtävä on tuoda esiin tarkoitusten ja keinojen välinen suhde sekä keinojen vaikutukset. Täytyy selventää mikä on tieteellistä ja mikä moraalista arviointia.
27
Kuvailevat neuvot
miten asiat ovat (is-issue)
28
Ohjailevat neuvot
miten asioiden tulisi olla (ought-issue)
29
Regressio ongelma
ongelma arvioida, kuka on asiantuntija, kun ei itse ole asiantuntija ("asiantuntijoiden ennakkoneuvontaa asiantuntijoista")
30
episteeminen luottamus
luottamus asiantuntijoihin
31
auktoriteettiargumentti
vetoaminen asiantuntijoiden lausuntoihin
32
valitsemattomien nousu
tuomioistuinten, virastojen, keskuspankkien ja muiden asiantuntijaeliten kasvava rooli, joka muodostaa uuden asiantuntijatietämyksen omaavista henkilöistä koostuvan hallinnonhaaran, jota ylittää perinteisen vallanjaon (kolmijako)
33
pragmaattinen malli
poliittisten kysymysten puhtaasti teknisiä näkökohtia ei ole mahdollista erottaa selvästi toisistaan, ja malli näkee demokraattisen mielipiteenmuodostuksen ja tieteellisentutkimuksen keskinäisen vaihdon
34
vuorovaikuttava asiantuntemus
voi olla esim. laaja-alaisesti suuntautunut professori, jolla on kyky neuvotella eri alojen ja tieteenalojen akateemisten asiantuntijoiden kanssa, joka toimii "tiedon välittäjänä" ja yhdistää maallikkojen ja ammattihenkilöiden näkökulmat
35
juridifikaatio
tuomioistuinten valta on kasvanut viime vuosikymmeninä oikeudellisen sääntelyn laajentumisen seurauksena ja tätä prosessia kutsutaan juridifikaatioksi
36
julkinen älymystö
akateemikot ottavat toisinaan myös julkisin älymystön roolin, jossa he puhuvat suurelle yleisölle poliittisesti merkityksellisistä kysymyksistä
37
Ajatushautomo (think tank)
on asiantuntijoista koostuva organisaatio, joka toimii melko itsenäisesti poliittisten, taloudellisten ja muiden eliten rinnalla pohtimassa tavoitteenasettelua, keinoja niiden saavuttamiseksi sekä keskeisiä menettelytapakysymyksiä
38
Rationaalisesti tietämätön
Ihminen valitsee olla tietämätön, kun otetaan huomioon tiedon saamisen kustannukset verrattuna mahdollisuuteen vaikuttaa äänestyksellä lopputulokseen
39
demokratian decentering
annetaan enemmän valtaa erilaisille asiantuntijaelimille poliittisen järjestelmän yleisen ohjauskyvyn lisäämiseksi. Joka kehittää edelleen jo olemassa olevia muotoja, joissa valtaa siirretään lainsäätäjiltä erikoistuneille
40
vahvistusharha (confirmation bias)
luotetaan niihin tietoihin, jotka sopivat olemassa oleviin näkemyksiin. Liika luottamus omaan tietoon ja ennusteisiin voi johtaa siihen, että mallinukset ja skenaariot eivät osu oikeaan. Esim. taloustieteilijät eivät pystyneet ennakoimaan finanssikriisiä 2008. Ennuste ei välttämättä väärä, mutta epävarma.
41
Statistically significant
tilastollisesti merkittävät tulokset, jotka raportoidaan useammin, kuin tulokset, jotka eivät ole merkittäviä
42
p-hacking
materiaalia työstetään niin kauan kunnes siitä haluttu tulos saadaan
43
epäpolitisoituminen
asiantuntijapäätökset eivät ole poliittisen deliberaation alaisia. Päätökset epäpolitisoidaan, vaikka niihin liittyisi arvovalintoja.
44
John Rawl
Yleiset faktat, järkevä pluralismi, asiantuntijuuden fakta
45
Alfred Schütz
Tiedon sosiaalisen jakautumisen kolme ideaalityyppiä -> "asiantuntija", "kadunmies" ja "informoitu kansalainen"
46
Frank Vibert
valitsemattomien nousu (the rise of the unelected)
47
Helmut Schelsky
Teknokratiateesi
48
Jürgen Haberman
Pragmaattinen malli, asiantuntejoistuminen
49
Alvin Goldman
Kuka on asiantuntija
50
Robert Dahl
Moraalinen asiantuntijuus, ei ole moraalista tietämystä ja näin ei moraalisia asiantuntijoita
51
Max Weber
value freedom, weberiläinen kunnioutus, kaikki weberiläinen basically
52
Asiantuntijuuden episteemiset huolet
1. Ketkä ovat oikeat asiantuntijat?
2. Ei olle moraali asinatuntijoita
3. Asiantuntijuuden käyttö vaatii tieteellista konsensusta ja sosiaalista vakautta
4. Asiantuntijat tekevät kognitiivisia virheitä
5. Asiantuntijat ovat "yksi silmäisiä"
6. Asiantuntijoilla on henkilökohtaisia intressejä
7. Asiantuntijat ovat ideologisesti puolueellisia/vinoutuneita
8. Asiantuntijat eivät puhu totta valtaan
9. Asiantuntijat ovat huonoja kommunikoimaan heidän tietämystään
10. Asiantuntijoilla on huono poliittinen tuomintakyky
53
Asiantuntijuuden demokraattiset huolet
1. Asiantuntijoiden valta on ristiriidassa demokraattisen itsehallinnon kanssa
2. Viisaus on monissa ei harvassa tietäväisessä
3. Asiantuntijoistuminen antaa liikaa valtaa eivalituille
4. Asiantuntijoistuminen vahingoittaa julkista deliberaatiota
5. Asiantuntijoistuminen heikentää poliittista neuvottelua sosiaalisissa intresseissä
6. Asiantuntijoistuminen johtaa poliittiseen syrjäytymiseen
7. Asiantuntijat eivät kunnioita tavallisia kansalaisia
8. Asiantuntijoilla ei ole "omaa panosta pelissä"
9. Asiantuntijoistuminen johtaa depolitisoitumiseen
10. Asiantuntijat ovat "suojautuneet" elittii kierrolta
54
Yleiset faktat nyky-yhteiskunnissa
John Rawlin yleiset faktat = nyky-yhteiskuntien piirteitä. Syvälle juurtuneita piirteitä yhteiskunnassa, joiden kanssa poliittinen filosofia on tultava toimeen.
Yleinen fakta esim. järkevä pluralismi = Järkevän pluralismin mukaan yhteiskunnassa on moninaisia käsityksiä uskonnon, filosofian ja moraalin suhteen. Moninaisuutta on myös yhteensovittamattomissa mutta kattavissa opeissa, jotka sisältävät ajatuksia
siitä, mikä on arvokasta ihmiselämässä, sekä ideaaleja ihmisen luonteesta ja ihmissuhteissa. Nämä koulukunnat ovat järkeviä kun ne tiedostavat, että
kattavissa opeissa moninaisuutta, jota täytyy ottaa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa huomioon.
Silloinkin kun ihmiset käyttävät järkevyyttään parhaansa mukaan eivät kaikki silti ole samaa mieltä siitä, miten elämää tulisi elää.
Poliittinen päätöksenteko nyky-yhteiskunnissa on riippuvainen kognitiivisesta työnjaosta ja sen pitää tukeutua erilaiseen erityiseen osaamiseen -> toinen Rawlsin yleisistä faktoista.
Asiantuntijatietoon tukeutuminen vaikuttaa olevan hyvän poliittisen päätöksenteon merkki.
Asiantuntijuuden fakta = Hallitus ja kansalaiset ovat kykenemättömiä tekemään järkeviä ja hyvin perusteltuja poliittisia valintoja kuulematta asiantuntevia asiantuntijoita.
Miten riippuvuus asiantuntijoista voidaan tehdä yhteensopivaksi poliittisen vallan idean " kansalaiset ovat vallan kollektiivinen elin" kanssa? Miten hyödyntää asiantuntijoita samalla kunnioittaen kansalaisia?
55
Tiedon sosiaalinen jakautuminen ja episteeminen luottamus
Tieto on jakautunut epätasaisesti yhteiskunnassa. Miten "tuomita" asiantuntijan luotettavuutta, kun ei ole itse asiantuntija?
Schütz: tiedon jakautumisen 3 ideaalityyppiä.
Asiantuntija: tieto selkeää ja tarkkaa rajatulla osa-alueella
Kadunmies: vähän tietoa monelta alalta, mutta silti "riittävän tarkka käytännön harjoituksiin. Seuraa ohjeita rituaalin omaisesti.
Informoitu kansalainen: Kahden yllämainitun välissä. Ei omaa asiantuntijatietoa, mutta yrittää löytää järkevästi perusteltuja mielipiteitä. Kun kadunmiehelle on tarpeeksi tietää että päätöksen takana on asiantuntija informoitu kansalainen uskoo olevansa tarpeeksi pätevä määrittämään kuka on pätevä asiantuntija.
Regressio-ongelma, kun mietitään kuka on asiantuntija, kun et ole itse asiantuntija. Tarvitaan aiempien asiantuntijoiden neuvontaa asiantuntijoista ja heitä aiempien asiantuntijoiden neuvontaa ymsymsyms
56
Päätöksenteon asiantuntijoistuminen
Kasvava epäluottamus tieteeseen ja totuuden jälkinen politiikka = asiantuntijuuden kuolmea
-> on myös optimistinen näkemys, että tieteen kritiikillä on demokraattinen lupaus. Tiedon tuotto on sosiaalisesti jakautunutta ja asiantuntijuuden demokratisoituminen laajempaa, joka korvaa aiemmat ammattimaiset asiantuntijuuden pluralistisemmilla ja hybridisemmilla muodoilla.
Kansalaiset vaikuttavat hyväksyvän päätöksenteon asiantuntijoistumisen laajalti ja asettaa huomattavan luoton toimentpiteisiin ja instituutioihin, jotka etuoikeuttavat asiantuntijat ja heidän mielipiteensä -> esim korona-aiakaan luotto tieteeseen ja asiantuntijoiden auktoriteettin kasvoi monessa maassa, vaikka sosiaalinen epätasa-arvo ja polittiinen rakoilu kasvoivat.
Frank Vibert = valitsemattomien nousu (the rise of the unelected) =
Tuomioistuimien, virastojen, keskuspankkien ja muiden asiantuntijaelinten kasvava rooli, joka perustaa uuden hallinnon lohkon niistä, joilla on asiantuntija tietämystä ja leikkaa perinteisestä vallanjaosta.
Myös valittujen joukossa asiantuntijoiden rooli nousussa. Parlamentaarikot ja ministerit, joilla on korkea koulutus osuus on noussut terävästi, väitellysti muutta demokratian "diplomi demokratiaksi" tai "poliittiseksi meritokratiaksi"
Teknokratia teesi = mitä monimutkaisempi ja teknisempi yhteiskunta on, sitä enemmän asiat siirtyvät kansalaisilta asiantuntijoiden päätettäviksi.
Haberman, pragmaattinen malli =
tieteellä on rooli informoida faktoista ja ehdottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja, kun poliitikkojen rooli on valita tavoitteet. Pragmaattisen mallin mukaan ei ole mahdollista selkeästi erottaa puhtaasti teknisiä osia poliittisista kysymyksistä. Malli kaavailee molemminpuolisen vaihdon demokraattisen mieliepiteen muodostamisen ja tieteellisen tutkimuksen välille.
57
Mikä on asiantuntija?
Alvin Goldman= asiantuntijalla on enemmän oikeita uskomuksia kuin vääriä uskomuksia, kuin tavallisella kansalaisella olisi. Laajaa tietämystä x aiheesta ja kyky soveltaa tietämystään tarpeen mukaan. Asiantuntijat osaavat sisäistää tietämyksensä niin, että he osaavat liittää uutta tietoa siihen.
Huomattava kokonaisuus tietämystä!
Asiantuntija tieto on tietoa, kun se on tarvittavaa. Tietävän henkilön statuksen määrittää heidän sosiaalinen tunnistus= heidän tietämystään tulee pitää tärkeänä, relevanttina ja heidän neuvoja tulee tarvita/pyytää.
Kunnoliset asiantuntijat ovat kykenäväisä kääntämään heidän asiantuntijatietämystään sanastoon, jota myös ulkopuoliset ovat kykeneväisiä ymmärtämään ja puhumaan heidän tietämyksensä pohjalta.
58
Asiantuntijuus ja tiede
Asiantuntijoiden tulee toimia tieteellisten standardien mukaan.
On myös muita asiantuntijuuden lähteitä, kuin tiede -> kokemuspohjainen asiantuntijuus
Kontributoiva asiantuntijuus = vaikuttaa tietyn piirin asiantuntijuuteen
Vuorovaikuttava asiantuntijuus = kommunikaatio eri alojen asiantuntijoiden välillä, kommunikaatio asiantuntijoiden ja ei-asiantuntijoiden välillä.
59
Moraalinen asiantuntijuus
Poliittiset kysymykset sisältävät myös arvokysymyksiä.
On-ongelmat (is-issues)
pitäisi olla -ongelmat (ought-issues=
yllä mainitut aina yhteydessä toisiinsa.
60
Asiantuntijoistumisen tasut ja ajurit
61
Asiantuntijajärjestelmät
1. Byrokratiat
2. Tuomioistuimet
3. Parlamentaariset tutkimusyksiköt
4. Valtion neuvonantaja järjestelmät
5. Ulkoiset tiedon antajat
62
Asiantuntijuus byrokratioissa
Byrokratiat ovat isoja asinatuntija tiedon antajia poliittisille päättäjille.
Max Weber = "poliittinen mestari" löytää aina itsellensä koulutetun henkilön positiossa, vastaamaan asiantuntijaa.
Polittiset hallintoelimet -> esim kansalliset ministeriöt ja kansainvälisten organisaatioiden sihteerit. Kehittävät ja tekevät päätöksenteko sarjoja ja antavat neuvoja poliitikoille.
Suorassa kontaktissa poliittisten johtajien kanssa ja heiltä odotetaam olevan vastaavia poliitikkojen tavoitteille ja toiveille.
Paikoissa, joissa poliittiset hallintoelimet pohjautuu asiantuntijoiden taitoihin asettavat nämä tärkeän väylän sisällyttää akateemista osaamista päätöksentekoon.
Virastot -> "käden päässä" poliittisista johtajista, joten nauttivat suuremmasta itsenäisyydestä, kuin ministeriöt. Virastoilla erikoistuneimpia ja teknisempiä tehtäviä.
Keskuspankit -> monissa maissa itsenäisille keskuspankeille on annettu vastuu asettaa rahataloudellinen päätöksenteko ja myös merkittäviä säätely tehtäviä. Pohjautuu ideaan, että korkotason asettamisella ei pitäisi olla vaikutusta lyhytaikaisiin ääni kysymyksiin. Kasvava konsensus, että keskuspankkien päätösten tulisi pohjautua objektiivisesti talousasiantuntijoiden asiantuntijuuteen ja analyysiin.
63
Asiantuntijuus tuomioistuimissa
Lainsäätäjät tekevät lait, tuomioistuimet määrittelevät miten näiden lakien mukaan tulisi toimia -> esim jos laki epäselvä tai liian geneerinen tai kun eri lait ovat toisiaan vastaan.
Tuomioistuimien vallan kasvu, lakimääräysten laajennusten ja tarkentamisen seurauksena= -> esim. kansainvälisten tuomioistuimien roolin kasvu.
64
Parlamentaariset tutkimus yksiköt
tehtävänä tukea parlamenttein kykyä tehdä asiantuntevia päätöksiä ja vahvistaa lainsäätäjien asemaa suhteessa vähentämällä johtajien osaamisen etua asiantuntijuuden ja alayyttisen kyvykkyyden termeissä
65
Valtion neuvonantaja järjestelmät
66
Ulkoiset tiedon antajat
67
Asiantuntijoistuneet poliitikot
Korkeasti koulutettujen poliitikkojen määrä vahvasti kasvussa monessa nyky-demokratiassa. -> esim kriisitilanteet saavat ihmisiä äänestämään asiantuntijoita päättäjätehtäviin (esim korre)
68
Asiantuntijuus demokratiassa
Demokratia käsitykset
Proseduraalinen standardi = arvioi legitimiteettiä kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen päätöksen tekoon
Tulos-orientoitunut standardi, välineellinen = arvioi
Instrumentaalinen näkemys
Demokratian episteeminen teoria
69
Demokratian episteeminen kritiikki
Plato
Jason Brennan = kansalaiset ovat rationaalisesti ignorantteja -> valitsevat olevansa ignorantteja antaen taakan jonka tietämys tuo äänestyksessä.
Brennanin mukaan tulisi olla "testi", jonka mukaan määritellään kuka saa äänestää.
Vastalause Brennanille -> liioittelee kansalaisten tietämättömyyttä
Demokratian decentering
Demokratian episteeminen kritiikki -> 1. on joitain standardeja, jotka ovat itsenäisiä demokraattisista prosesseista, joiden mukaan poliittiset päätökset voivat olla hyviä tai huonoja 2. on joitain ihmisiä, jotka ovat tietoisia näistä standardeista, ja tietävät miten ottaa ne huomioon paremmin
70
Vain toimenpiteitä?
Se mikä tekee demokratiasta paremman hallinnon muodon kuin muut on se että prosessit/ toimenpiteet kunnioittavat ja pitää kansalaisia tasavertaisina
Huono päätös voi olla yhtä legitiimit kuin hyvä päätös jos prosessi on oikeudenmukainen
Proseduralismin ongelmia =
1. Ilman oletusta, että on huonompia ja parempia demokraattisia valintoja miksi väitellä erimielisyyksistä?
2. prosedualisti edellyttää yhtäläisen huolenpidon ja kunnioituksen periaatetta, joka itse asiassa asettaa rajoituksia sille, mitkä tulokset ovat hyväksyttäviä
3. proseduralistit välttävät asiantuntijuuden faktaa
Jos ei ole mahdollista tehdä kognitiivisista eriarvoisuudesta yhteensopivaademokraaattisen tasa-arvon periaatteiden kanssa, silloin demokratia ei vaikuta mahdolliseta hallinnon muodolta.
71
Platon kääntäminen ylösalaisin: demokratian episteemiset ulottuvuudet
Enemmistä äänestyksellä on episteemistä meriittiä.
Juryn teoreema -> demokraattinen äänestys - yksi ihminen yksi ääni - on episteemisiä piirteitä. Tarkemmin kun kysymyksellä on yksi oikea ja yksi väärä vastaus on todennäköisempää, että enemmistö äänestää oikein (todennäköisyys kasvaa ryhmän koon kasvaessa)
Yleisen tahdon teoria
Deliberaation episteeminen kritiikki
72
Deliberatiivinen demokratia ja sen tyytymättömyydet
Poliittisilla kysymyksillä on usein monimutkaisempi vastaus kuin kyllä tai ei, jonka takia juryn teoreema ei ole aina oikeassa, vaikka se on matemaattisesti otdistettu toimivaksi.
Julkinen deliberaatio parantaa enemmistön päätöksiä hankkimalla ja levittämällätarpeellista tietoa, korostamalla relevantteja näkökulmia poliittisista ongelmista
Julkisella deliberaatiolla voi olla tapana kannattaa puolueettomattuu = tekopyhyyden sivistämä voima
Skeptikot argumntoivat = ihmiset eivät ole aina halukkaita kuulemaan toista puolta asioista, demokraattiset diskurssit tuottavat mielipiteitä, jotka sivuuttavat parhaat saatavilla olevat tieteelliset kurit
Fundamentaalinen demokraatinen huoli on että asiantuntijoistuminen uhkaa demokratiaa erottamalla kansalaiset deliberaation prosessesita.
73
Deliberaatio ja osallistuminen
Kaikki deliberaatio ei ole deomkraattista -> keskustelut voivat olla eksklusiivisia ja vain harvalle
Keskustelut, joissa laaja osallistuminen ei aina takaa deliberatiivista laatua -> esim somessa käydyt keskustelut
Deliberaation laatu takaa parhaat mahdolliset lopputulokset
Julkisuus voi laskea deliberaation laatua
Deliberattivinen demokratia voi muuttua epistokratiaksi JOS deliberaation episteemisiä ulottuvuuksia korostetaan osallistumisen funktion kustannuksella
Deliberaatio ja osallistuminen ovat kumpikin erottamattomia ja tärkeitä lähteitä demokratian legitimiteetille.
74
Demokratia tai epistokratia?
Moninaisuus voittaa kyvyn teoreema -> tiettyjen edellytysten alaisuudessa kognitiivisesti moninainen ryhmä voi olla parempia ongelmanratkaisijoita, kuin vähemmän moninainen ryhmä -> suuremmat ryhmät yleensä moninaisempia
75
"sokea kunnioitus" ja asiantuntijuuden fakta
Täysin episteemiset argumentit voivat johtaa epistokratiaan.
Kansalaisten kuulu nähdä itsensä lakien "kirjalijoina" joita heidän kuuluu noudattaa.
Ilman demokraattista deliberaatiota kansalaiset eivät pysty "tasa-arvoisesti omaamaan ja identifioimaan instituutioiden, lakien ja käytäntöjen kanssa joiden he ovat aineena"
76
Ketkä ovat "oikeat" asiantuntijat (e-huoli)
noviisi/asiantuntija
noviisi/ 2 asiantuntija ongelma -> kun asinatuntijat ovat erimieltä kehen uskoa?
Kuinka paljon argumentoitinti taidot voivat vaikuttaa legitimiteettiin
Maallikon voi olla vaikea arvioida asiantuntijoiden tuottamaan tietoa ilman pohjustusta tiedolle -> jos asiantuntijat eri mieltä voi olla vaikea tunnistaa millä puolella olla
77
Ei ole moraalisia asiantuntijoita (e-huoli)
asiantuntijoiden neuvot sisältävät teknisten huolien lisäksi myös normatiivta tuomintaa
78
Asiantuntijuuden käyttö vaatii tieteellistä konsensusta ja sosiaalista vakautta (e-huoli)
79
Asiantuntijat tekevät kognitiivisia virheitä (e-huoli)
Asiantuntijat tekevätä virheitä.
Siili = tietää yhden ison asian
kettu = tietää paljon pieniä asiota
80
Asiantuntijat ovat yksisilmäisiä (ehuoli)
Asiantuntijoilla on tapana katsoa asioita oman akateemisen linssin kautta
esim BLM 2020
epidemologit -> massa tartunta tilaisuus
yhteiskuntatieteilijät -> yhteiskunnallinen ilmiö mielen osoitus
81
Asiantuntijoilla on henkilökohtaisia intressejä (ehuoli)
asintuntijat voivat olla enenmmän tai vähemmän puolueellisia omien intressijensä varjossa.
82
Asiantuntijat ovat ideologisesti puolueellisia (ehuoli)
asiantuntijoiden omat poliittiset mieliepiteet ja ideologiat voivat värittää heidä neuvojaan
akateemikot rsimerkiksi enemmän vasemmalle taipuvia poliittiisssa kysymyksissä
83
Asiantuntijat eivät puhu totta valtaan (ehuoli)
asiantuntiat idetifioivat sosiaalisen "vallan elitiin kanssa"
eliitti asema saattaa kehystää heidän itsenäisyyttään.
Akateemikoilla ja asiantuntijoilla on usein samanlainen sosiaalinen tausta kuin poliitikoilla ja toimitusjohtajilla yms.
Korkeampi koulutus -> joka asettaa heidät erilleen enemmistöstä
Poliitikot käyttävät usein asiantuntijuutta symbolisesti näyttääkseen että heidän päätöksen teko n tietopohjaista
84
Asiantuntijat ovat huonoja kommunikoimaan tietämystään (ehuoli)
asintuntijoilla on tapana kirjoittaa tekstejään niin että vain muut asiantuntijat ovat tarpeeksi kyvykkäitä ymmrtämään ne -> huonojoa kommunikoimaan tietoon muille
akateemiset artikkelit julkaistaan usein myös englnnin kielellä
85
Asiantuntijoilla on huono poliittinen tuomintakyky (ehuoli)
näkevät usein poliittiset kysymykset faktan ja logiigan kysymyksinä
86
Asiantuntijoiden valta on ristiriidassa demokraattisen itsehallinnon kanssa (d-huoli)
87
Viisaus lepää monessa ei harvassa tietävässä (d-huoli)
88
Asiantuntijuus antaa liikaa valtaa valitsemattomille (d-huoli)
89
Asiantuntijoistuminen vahingoittaa julkista deliberaatiota (d-huoli)
90
Asiantuntijoistuminen heikentää poliittista neuvottelua sosiaalistan intressejen parissa (d-huoli)
91
Asiantuntijoistuminen johtaa poliittiseen syrjäytymiseen (d-huoli)
92
Asiantuntijat eivät kunnioita tavallisia kansalaisia (d-huoli)
93
Asiantuntijoilla ei ole omaa panosta pelissä (d-huoli)
94
Asiantuntijoistuminen johtaa depolitisaatioon (d-huoli)
95
Asiantuntijat ovat suojautuneet eliittien kierrolta (d-huoli)
96
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - JOHDANTO
97
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - MONIKANSALLINEN GLOBAALI HALLLINTO
98
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - EPISTEEMISET YHTEISÖT SILLOIN JA TÄNÄÄN
1. Konseptin syntyminen
2. Konseptin kehittyminen
3. Konseptin kritiikki
99
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - EPISTEEMISTEN YHTEISÖJEN UUDELLEEN AJATTELU
1. Vaihteleva sisäinen koheesio ja ammattimaisuuden tärkeys
2. Epävarmuus
3. Episteemisten yhteisöjen ja hallitusten välinen suhde
4. Tieteellisestä tiedosta eteenpäin liikkuminen
100
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - vaihteleva sisäinen koheesio ja ammattimaisuuden tärkeys
101
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - epävarmuus
102
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - episteemisten yhteisöjen ja hallitusten välinen suhde
103
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - liikkuminen tieteellisestä tiedosta eteenpäin
104
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konseptin syntyminen
105
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konseptin kehittyminen
106
Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konpsetin kritiikki
107
Uskottavuuden hierarkia - johdanto
Journalistit rutiinomaisesti kääntyävt asiantunijoihin tuottaakseen faktapohjaista analyysiä
uskottavuuden hierarkia selkeästi on olemassa
19 semi-strukturioitua haastattelua
42 kyselylomakkeen vastausta
108
Uskottavuuden hierarkia - journalismi ja taloudellinen asiantuntijuus
journalsimin legitimiteetti perustuu sen kykyyn tuottaa puolueetonta ja faktapohjaista esitystä maailmasta.
journalistit eivät voi tuoda omaa ajatteluaan työhönsä -> tukeutuvat asiantuntijoihin
taloudellinen journalismi tukeutuu vahvasti pörssi orientoituihin asiantuntijoihin laiminlyöden muut lähteet.
109
Uskottavuuden hierarkia - uskottavuuden hierarkia journalismissa
110
Uskottavuuden hierarkia - data ja menetelmät
111
uskottavuuden hierarkia - tulokset
112
Uskottavuuden hierarkian pääpiirteet taloudellisessa asiantuntijuudessa
113
Uskottavuuden hierarkia - kunnioutus valtion auktoriteettia ja tutkimus instituutiota kohtaan
114
Uskottavuuden hierarkia - skeptismi pankkien asiantuntijoita kohtaan
115
Uskottavuuden hierarkia - asiantuntijuuden ja puolesta puhumisen välillä
116
Uskottavuuden hierarkia - yhteenveto ja keskustelu
117
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - johdanto
118
Liberalistit ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - analyyttinen perspektiivi
119
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - covid 19 suomessa
120
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - terveys asiantuntijuuden konteksti
121
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - data ja menetelmät
122
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - analyysi
123
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - liberalistien kritiikki
124
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - dataratkaisijoiden kritiikki
125
Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - keskustelu
126
Tieteen episteemisen auktoriteetin säilyttäminen maailman politiikassa
127
Tieteellisen vaikutusvallan luonto: kun tieto on valtaa
Tiede vaikuttaa hallintoon epäsuorasti ja sen valta on hauras. -> lepää Weberiläosen kunnioutuksen sosiaalisella pohjalla.
Tieteellä on valtaa, koska se johtaa käytökseen, jota ei olisi ilman sitä muodostunut.
Tiede lisää auktoriteettiaan instituutioiden kautta, koska instituutiot vahvistavat kunnioitusta tieteen informaalisille instituutioille. -> vallan institutionaaliset ja tuottavat muodot
Tieteellisiin instituutioihin luottaminen vahvistaa instituutioiden legitimiteettia ja vice versa.
Tieteeseen luottaminen on vapaaehtoista -> tieteellisen tiedon valta tai vaikutusvalta nojaa sen auktoriteettiin tai legitimiteettiin.
128
Haas: Tieteellinen legitimiteetti
Legitimiteetti on uskomus siitä , että sääntöä tai instituutiota tulee totella.
Normatiivinen ja empiirinen legitimiteetti.
"oikeus hallita" ja "uskomus oikeudesta hallita"
Ei ole kysymys vain siitä mikä on legitiimiä vain siitä kuka on legitiimi ja kenelle
Essentialistit
Rationalistit
Konstruktivistit
129
Tieteellisen legitimiteetin hyökkäykset
130
Legitimiteetti kriteerit tieteellisen legitimiteetin puolustukseksi
Syöte (funktionaaliset syötteet, maine, sosiaaliset normit arvot ja periaatteet, konsenus)
Prosessi (oikeudenmukaisuus, asiantuntijoiden valinnan avoimuus, deliberatiivisen prosessin avoimuus, diskursiiviset käytännöt
Lopputulos ja sen hyväksyttävyys
131
Haas: Tiede on instituutio
Tieteilijöille anetaan auktoriteettinen asema hyötyjen takia, joita heidän uskotaan antavan.
Tiede ja asiantuntijuus vaikuttivat moniin monikansallisiin saavutuksiin toisen maailmansodan jälkeen. Esim lapsikuolleisuuden väheneminen, elinajanodotteen nousu, kestävä ekonominen kasvu yms.
Silti tieteen auktoriteetti globaalissa hallinnossa/ maailman politiikassa on haastettu.
Tieteen vaikutusvalta ja valta on riippuvainen sen legitimiteetistä.
132
Legitimiteetti kriteerien väliset jännitykset
133
Tieteellisen legitimiteetin säilyttäminen
134
Syötekriteerit
1. Funktionaaliset syötteet
2. Maine
3. Sosiaaliset normit arvot ja periaatteet
4. Konsensus
135
Prosessikriteerit
1. Oikeudenmukaisuus- vaihtoehtoisten näkökulmien kunnioitus
2. Asiantuntijoiden valinnan avoimuus
3. Deliberatiivisen prosessin avoimuus
4. Diskursiiviset käytännöt
136
Normatiivinen legitimiteetti
Oikeus hallita
137
Empiirinen legitimiteetti
Usko oikeuteen hallita
138
Essentialistit
Teoreettinen traditio, jonka mukaan legitimiteetin syöte kriteerit ovat arvostusta asiantuntijuutta kohtaan ja generatiiviset normit
139
Rationalistit
140
Konstruktivistit
