tietotekniikka Flashcards
(306 cards)
1
Q
Laajat kielimallit (LLM)
A
Keinotekoiset hermoverkot, jotka on koulutettu suurilla tietoaineistoilla ennustamaan tekstiä
2
Q
Keinotekoinen yleisäly (AGI)
A
Hypoteettinen tekoäly, joka pystyy yleiseen ongelmanratkaisuun ja oppimiseen, usein verrattuna tehtäväspesifiin tekoälyyn
3
Q
Singulariteetti
A
Teoreettinen kohta, jolloin tekoälyn älykkyys ohittaa ihmisen älykkyyden
4
Q
Neuraaliverkot (ANN)
A
Ihmisaivojen inspiroima laskennallisia malleja, joita käytetään eri tekoälysovelluksissa
5
Q
Vahvistusoppiminen / Incentive Structure
A
Koneoppimisen tyyppi, joissa eri osat oppivat saamiensa rangaistusten tai palkintojen avulla
6
Q
Tilastollinen päättely
A
Prosessi, jossa dataa käytetään ennusteiden tai yleistysten tekemiseen
7
Q
Turingin koe
A
Koe, millä testataan koneen käyttäytymistä, jota ei voi erottaa ihmisen käyttäytymisestä
8
Q
Sitoumukset kielessä
A
Kielen sosiaalinen ja relationaalinen ulottuvuus, joka liittyy luottamukseen ja odotuksiin
9
Q
Mielialat ja tunteet kielessä
A
Tunteiden rooli viestinnän ja toiminnan muokkaamisessa
10
Q
Ruumilliset käytännöt
A
Käsite, jonka mukaan tieto saadaan fyysisten tekojen kautta eikä sanallisten
11
Q
Hiljainen tieto
A
Tieto, minkä oletetaan jonkun tietävän kysymättä
12
Q
Asiantuntijajärjestelmä
A
Varhaiset tekoälyjärjestemät, jotka ovat suunniteltu jäljittelemään ihmisen päätöksentekokykä
13
Q
Terve järki tekoälyssä
A
Haaste koodata ihmisen järkeä koneisiin
14
Q
Toimintamuisti
A
Muisti, joka liittyy tehtävien ja taitojen suorittamiseen
15
Q
Kyberharhautus
A
Harhaanjohtavan tiedon käyttö hyökkääjien hämäämiseksi kyberturvallisuuden kontekstissa
16
Q
Matala- ja kooditon kehitysympäristö
A
Työkaluja, jotka yksinkertaistavat ohjelmistojen luomista vedä ja pudota -toiminnallisuuden avulla
17
Q
Keinotekoinen äly (AI)
A
Älykkyys, mikä voi suorittaa ihmisälykkyyttä vaativia ongelmia
18
Q
Koneoppiminen
A
Tekoälymallien rakentaminen ilman koodia
19
Q
OpenAI Codex
A
Rakentaa ohjelmistoja useilla ohjelmointikielillä, käyttämällä luonnollista kieltä
20
Q
Ohjelmasynteesi
A
Tekniikka, jolla tunnistetaan ja korjataan ohjelmointivirhettä formaalisilla menetelmillä
21
Q
Luonnollisen kielen käyttöliittymä
A
Alusta, kuten DALL-E, voi luoda kuvia teksteistä
22
Q
Tekoälyn koulutuksen tietolähteet
A
Tietolähteitä, mitkä hyödynnetään tekoälyn luomisessa
23
Q
Eettiset haasteet
A
Tekoälyyn liittyviä eettisiä ongelmia, esim. kuka on vastuussa
24
Q
Valvomattomat syväoppimisjärjestelmät
A
Tekoäly, mikä oppii itse
25
Tekoälyn tuottojen riski
Puutteellisen ymmäryksen vuoksi, voi valehdella
26
Tekoäly koodauksessa
Voi korvata ihmisen tulevaisuudessa
27
Selitettävä tekoäly (XAI)
Tekoäly, jonka päätöksentekoprosessi on kokonaan selitettävä
28
Mustalaatikkomenetelmä
Tekoälyjärjestelmä, jonka päätöksentekoprosessi on vaikeasti selitettävä
29
Huomattavuuskartta
Visualisointitekniikka, joka korostaa syötteen tärkeitä alueita, Vaikuttaa tekoälyn päätöksiin
30
Tulkitsevuus
Kuinka helposti tekoälyn päätös on tulkittavissa
31
Läpinäkyvyys
Tekoälyn analyysin ja datan käsittelyn selkeys
32
Meta-suunnittelu
Yhteistyöperusteinen järjestelmäsuunnittelu, mikä edistää vuorovaikutusta
33
EU:n tekoälyasetus
EU-komission asetus, jonka tavoitteena on standardisoida tekoälyn käytäntöjä
34
Ihmiskeskeinen suunnittelu
Systeemi, mikä priorisoi käytettävyyttä ja ihmisvuorovaikutusta
35
Kybertiedustelu
Prosessi, jossa kerätään tietoa kohteesta kyberhyökkäyksen suunnitelua varten
36
Esineiden Internet (IoT)
Laitteet, mitkä vaihtavat tietoa keskenään, käytetään tiedusteluun tai kyberhyökkäyksiin
37
Rikollisuus palveluna (Crime-as-a-Service)
Ohjelma, mikä tarjoaa laittomia työkaluja tai palveluita, esim. virukset tai DDoS
38
Roskien penkominen
Herkän tiedon etsiminen unohdetusta lähteestä
39
Olkapään yli kurkistaminen
Toisen henkilön näytön tarkkaileminen, arkaluonteisen tietojen varastamiseen
40
Kalastelu (Phishing)
Arkaluonteisen tiedon varastaminen sähköpostitse
41
Tekstiviestikalastelu (Smishing)
Arkaluonteisen tiedon varastaminen tekstiviestien kautta
42
OSINT (Avointen lähteiden tiedustelu)
Julkisen tiedon kerääminen ja analysointi
43
Whois / Rwhois
Palvelu, joka tarjoaa omistajuutta verkkotunnuksille ja IP-osoitteille
44
Enumerointi
Järjestelmällinen laitteiden, käyttäjien tai palveluiden löytäminen verkossa
45
Hunajapurkki
Onko järjestelmä oikea kohde vai harhautusansa (ambush)
46
Sivukanavahyökkäys
Tietovuotojen hyödyntäminen tiedon saamiseksi
47
Sähkömagneettinen päästö
Laitteiden vuotama signaali, joka voi paljastaa arkaluonteista tietoa
48
Virtuaalisten resurssien kartoittaminen
Virtualisointi- tai pilvi-infrastruktuuriasetusten tunnistaminen hyökkäystä varten
49
Passiivinen jalanjäljenkeruu
Tiedon kerääminen julkisista lähteistä salaisesti
50
Peilaus
Verkkoliikenteen kopioiminen sen analysoimiseksi
51
Palomuuri
Turvajärjestelmä, joka valvoo tunkeutumista ja verkkoliikennettä määrättyjen sääntöjen perusteella
52
Tunkeutumishavaitsija (IDS)
Järjestelmä, joka tunnistaa mahdolliset verkkouhat
53
Proaktiiviset vastatoimet
Puolustukselliset toimet hyökkäysten estämiseksi
54
Reaktiiviset vastatoimet
Toimet, mitkä tehdään kun hyökkäys on aloitettu
55
Verkko-osoitteen muutos (NAT)
Menetelmä, mikä piiloittaa sisäiset IP-osoitteet julkisilla
56
Sivukanavan puhdistus
Tietovuotojen vähentäminen, satunnaistamisella tai suojaamisella
57
Faradayn häkki
Rakenne, mikä estää sähkömagneettisten signaalien vuodot
58
Aikapadonta (viivyttäminen)
Hyökkäyksen viivyttäminen
59
Shodan
Hakukone, joka tunnistaa internettiin liitetyt laitteet ja niiden kokoonpanon
60
Censys
Ohjelma, joka skannaa verkkoon yhdistettyjä laitteita
61
ZoomEye
Hakukone, joka etsii internet yhteydessä olevien laitteiden heikkouksia
62
IoT Scanner
Ohjelma, joka havaitsee riskejä IoT systeemissä
63
Moving Target Defence (MTD)
Tekniikka, jossa järjestelmän kokoonpano satunnaistetaan hyökkäysten harhauttamiseksi
64
Honeynet
Syöttiverkko, joka on suunniteltu hyökkääjien toiminnan vakoilemiseksi
65
AI-etiikan asiantuntija
Asiantuntija, kuka arvioi ja käsittelee tekoälyn etiikkaa
66
Valvontakapitalismi
Järjestelmä, minkä avulla voidaan kerätä voitontavoittelun vuoksi tietoja
67
Big Tech
Suuret teknologiayritykset kuten Amazon ja Google
68
Hyve-etiikka
Moraalikäsite, joka korostaa luonnetta ja hyveiden seuraamista
69
Deontologia
Moraalikäsite, joka painottaa velvollisuutta ja sääntöjä, minkä mukaan teot ovat oikein tai väärin seuraamuksitta
70
Seurausetiikka
Moraalikäsite, joka arvioi tekoja niiden seurauksien perusteella
71
Algoritminen puolueellisuus
Algoritmit luovat ennakkoluuloja, mikä ilmenee datassa
72
Digikuilu
Yksilön muuttuminen internetissä verrattuna oikeaan elämään (alkaa esittää ruudun takaa)
73
Tietosuvereniteetti
Tieto (data) kuuluu maan lainsäädännön alaisuuteen, missä se on luotu
74
Moraalinen toimijuus
Yksilön kyky tehdä eettisiä päätöksiä ja kantaa vastuutta niistä
75
Autonomia
Yksilön kyky tehdä itsenäisesti päätöksiä
76
Eettiset tekoälyohjeet
Tekoälyn kehittäminen vastuullisilla tavoilla ilman riskejä
77
Puolueellisuuden vähentäminen (bias)
Vähennetään puolueellisuutta tekoälyssä
78
Trolley-ongelma
Eettinen ajatuskoe, jossa päätetään yhden hengen uhraamisen tai suureman vahingon välillä
79
Yleisluonteinen teknologia (GPT)
Teknologia, jolla edistetään talouskasvua
80
Von Neumann -arkkitehtuuri
Tietokoneen malli, jossa ohjeet sekä data tallennetaan samaan muistiin
81
Mooren laki
Laki, jossa transistoreiden määrä tuplaantuu kahden vuodein välein
82
Dennardin skaalautuminen
Periaate, jonka mukaan transistorien pienentyessä niiden tehokkuus pysyy samana. Päättyi 2004.
83
Yleisprosessori (CPU)
Suunniteltu suorittamaan monenlaisia tehtäviä
84
Erikoisprosessori (GPU)
Prosessori, mikä on optimoitu tiettyyn tehtävään
85
Fragmentaatiokierto
Käsite, joka kuvaa miten laskenta jakautuu taloudellisiin ja teknologisten tekijöiden vuoksi
86
Suorityskyky-per-euro
Lasketaan laskentateho suhteessa kustannukseen
87
Rinnakkaisuus
Prosessorin kyky suorittaa useita laskelmia samaan aikaan. GPU > CPU
88
Paikallisuus (prosessorit)
Prosessori käyttää muistia lähellä laskentaa
89
Heterogeeninen siru
Piiri, joka sisältää prosessoreita mahdollistaen laskennan yhdistelmän
90
NRE-kustannukset
Kiinteät kustannukset, liittyvät erikoisprosessorien kehittämiseen
91
Litografia
Puolijohteiden valmistaminen, jossa sirulle kaiverretaan piirejä
92
Amdahlin laki
Laki, joka kuvaa rinnakkaisuuden rajoituksia laskennassa ja määrittää, että ohjelman nopeus on sidottu sen peräkkäisten osien osuuteen
93
Pilvilaskenta
Malli, jossa prosessoreja tarjotaan internetin kautta palveluina
94
Tensor Processing Units (TPU)
Googlen luomat erikoisprosessorit koneoppimistehtävissä, korostaa erikoistuneen laitteistoa pilvilaskennassa
95
Superlaskenta
Erittäin tehokkaiden prosessorien käyttö monimutkaisiin tehtäviin
96
Digitalisaatio
Prosessi, jossa tietoa muutetaan digitaaliseksi
97
Symbolinen esitys
Symbolien käyttö tiedon esittämisessä, esim 0 ja 1
98
Binääriluvut
Numerointijärjestelmä mikä perustuu 0 ja 1, digitaalisen laskennan perusta
99
Boolen algebra
Käsittelee binäärimuuttujia ja loogisia operaatioita, ilmenee piireissä. AND, OR, NOT portit.
100
Näytteenotto (sampling)
Prosessi, jossa kuva tai ääni muutetaan datapisteiksi
101
Kvantisointi
Diskreettien numeeristen arvojen määrittäminen
102
Informaatioteoria
Analyysi, joka käsittelee entropiaa ja bittiesityksiä
103
Entropia
Mitta datan epävarmuudesta tai staunnaisuudesta
104
Pakkaus
Datan koon pienentäminen
105
Kryptografia
Turvallinen viestintä, jossa käytetään salauksia tai purkaamisia tiedon suojaamiseksi
106
Algoritmi
Menettely ongelman ratkaisemiseksi, vaihesarja
107
Laskettavuus
Määritelmä mitä oingelmia algoritmeilla voi ratkaista
108
Monimutkaisuus
Mitta algoritmin suorittamiseen tarvittavista resursseista (aika, muisti)
109
Turingin KONE
Teoreettinen laskentalaite, joka käsittelee symboleja algortimin mukaisesti. Laskettavuusteorian perusta. Ei voi ratkaista kaikkia algoritmeja.
110
Imperatiivinen ohjelmointiparadigma
Ohjelmointitapa, joka käyttää selkeitä komentoja ohjelman tilan muuttamiseen
111
Deklaratiivinen ohjelmointiparadigma
Ohjelmointitapa, joka kuvaa minkä lopputuloksen pitäisi olla sen sijaan, että kerrotaan miten se saavutetaan
112
Ketterät menetelmät
Lähestymistapa ohjelmistokehityksen suhteen, missä keskitytään yhteistyöhön ja joustavuuteen
113
Latenssi
Viive tiedon lähettämisen ja vastaanottamisen välillä
114
Kaistanleveys
Viestintäkanavan kapasiteetti tiedon siirrossa. Mitataan bit/s.
115
Protokolla
Sääntö, joka säätelee tiedonvaihtoa laitteiden välillä verkossa
116
Viestintäarkkitehtuuri
Verkon rakenne ja suunnittelu, minkä mukaan laitteet jakavat dataa ja ovat vuorovaikutuksissa toisiinsa
117
Käyttäjäkokemus (UX)
Kokemus, jonka käyttäjä tuntee tuotteen tai järjestelmän käytön aikana
118
Affordanssi
Ohjelman ominaisuus, joka ohjeistaa sen käytöstä käyttäjälle
119
Arpa-verkko (ARPANET)
Internetin edeltäjä, käytetty alunperin armeijassa
120
Graafinen käyttöliittymä (GUI)
Visuaalinen käyttöliittymä, joka mahdollistaa ohjelmiston käytön kuvien kautta tekstikomentojen sijaan
121
Datadigitointi
Tiedon muuttaminen digitaaliseksi koneiden käsiteltäväksi
122
Redundanssi
Datan toistaminen sen tarkistamisen vuoksi, esim. virheiden etsinnässä
123
Symbolien vähentäminen
Esitysten yksinkertaistaminen esimerkiksi käyttämällä binäärilukuja 0 ja 1
124
Binäärilaskenta
Matemaattiset ongelmat, mitkä suoritetaan binääriluvuilla
125
Näytteenottotajuus (sampling signal)
Taajuus, millä signaalia muutetaan digitaaliseksi
126
Kvantisointivirhe
Näytteenotetun arvon ja analogisen arvon välinen ero, mikä syntyy digitoinnin aikana
127
Kohina
Häiriöt signaalissa, mitkä vääristävät dataa digitoinnin aikana
128
Algoritminen tehokkuus
Algoritmin suorituskyky ajan ja muistin resurssien käytön näkökulmasta
129
NP-täydelliset ongelmat
Laskennallisen monimutkaisuuden ongelmaluokka, mitkä ovat vaikeita ratkaista, mutta helppo tarkistaa
130
Heuristiset menetelmät
Ongelman ratkaisun lähestymistapa, mikä perustuu arviointiin ja nyrkkisääntöihin
131
Boolen logiikka
Looginen operaatio, mikä perustuu binäärisiin arvoihin (tosi/epätosi)
132
Tietorakenteet
Järjestelmällisiä tapoja tallentaa ja hallita dataa muokkaamista varten
133
Abstraktit konemallit
Yksinkertaistettuja teoreettisia esityksiä tietorakenteista, käytetään algoritmien suunnittelussa ja tarkistamisessa
134
Konekieli
Alimman tason ohjelmointikieli, mitä suoritin suorittaa suoraan
135
Ohjelmiston virhekorjaus
Prosessi, missä tunnistetaan sekä korjataan virheitä ohjelmissa
136
Ohjelmiston ylläpito
Ohjelmiston jatkuva päivittäminen ja muokkaaminen toiminnallisuuden parantamiseksi
137
Ohjelman optimointi
Ohjelmiston parantaminen, jotta se toimii nopeammin ja tehokkaammin
138
Ohjelmistoparadigmat
Erilaisia ohjelmointitapoja, missä käytetään erilaisia malleja
139
Kääntäjä (konekieli)
Muuttaa korkean tason ohjelmointikielen konekieleksi
140
Tulkitsija (konekieli)
Muuttaa korkean tason ohjelmointikieltä konekieleksi ilman kääntäjää
141
Olio-ohjelmointi (OOP)
Ohjelmointiparadigma, mikä perustuu objekteihin, missä on dataa
142
Funktionaalinen ohjelmointi
Ohjelmointiparadigma, joka korostaa matemaattisten funktioiden arviointia
143
Ketterä kehitys
Kehitysmenetelmä, missä painotetaan joustavuutta ja yhteistyötä
144
Ohjelmiston elinkaari
Ideoinnista suunnitteluun, suunnittelusta käyttöönottoon ja käyttöönotosta ylläpitoon
145
Integroitu kehitysympäristo (IDE)
Työkalu, mikä tarjoaa kattavan ohjelmiston koodamiseen, testaamiseen ja virheiden korjaukseen
146
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (UCD)
Suunnittelu, missä keskitytään käyttäjän tarpeisiin tuotteen kehityksessä
147
Järjestelmän latenssi
Viive käyttäjän syötön ja järjestelmän vastauksen välillä
148
Virheensietokyky
Järjestelmän kyky toimia oikein, huolimatta virheistä ja häiriöistä
149
Verkon topologia
Laitteiden ja yhteyksien järjestely viestintäverkossa
150
Reititysprotokolla
Säännöt ja algoritmit, mitä käytetään siirtopolkujen määrittämisessä
151
Pakettihävikki
Datapakettien datamenetys tiedonsiirron aikana, epätäydellinen tiedonsiirto
152
ASCII
Merkkikoodausstandardi, esim ALT + XXX tuottaa merkin
153
Unicode
Merkkikoodausstandardi, joka on suunniteltu tukemaan kieliä
154
Purku
Datan muuntaminen takaisin alkuperäiseen muotoon
155
Integroitu piiri (IC)
Elektroninen komponentti, mikä yhdistää useita transistoreita ja piirejä yhdeksi siruksi
156
Muistihierarkia
Muistin järjestely tietojärjestelmässä, mikä tasapainotta nopeuden ja kustannuksen
157
Syöttölaitteet
Laitteet, joilla annetaan tietokoneille ohjeita, esim. hiiri ja näppäimistö
158
Virtualisointi
Resurssien muuttaminen virtuaaliseksi tehokkuuden vuoksi
159
Pakettikytkentä
Tiedonsiirtomenetelmä, jossa tieto jaetaan paketteihin ja lähetetään sellaisenaan
160
Käyttöliittymä (UI)
Osa, jonka kautta käyttäjä vuorovaikuttaa järjestelmän kautta, esimerkiksi näyttö tai painike
161
Käytettävyys
Järjestelmän tai tuotteen käytettävyys käyttäjän näkökulmasta
162
Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus (HCI)
Ihmisen ja tietokoneiden välinen käytettävyys, tehokkuuden parantamiseksi
163
Eettinen tietojenkäsittely
Periaatteiden huomioiminen teknologian kehityksessä ja käytössä
164
Binäärikoodaus
Koodaus, missä käytetään kaksi arvoa, yleensä 0 ja 1
165
Bittisyvyys
Bittien määrä, joita käytetään äänessä tai kuvassa määrittäen sen tarkkuuden ja laadun
166
Tarkistussumma (Checksum)
Laskettu arvo, jota käytetään tiedon muuttumattomuuden (eheys) varmistamiseen
167
Julkisen avaimen salaus
Salausmenetelmä, missä käytetään kahta avainparia, yksi salaukseen (julkinen) ja toinen purkamiseen (yksityinen)
168
Yksityinen avain
Salainen avain, mitä käytetään tiedon purkamiseen
169
Datan eheys
Tietojen säilyminen muuttumattomina siirron aikana
170
Ohjelmointikielet
esimerkiksi java, python, c++
171
Vianetsintä (debugging)
Virheiden löytäminen ja korjaaminen koodissa
172
Tiedonsiirtoprotokollat
Säännöt, jotka määrittävät miten tietoja siirretään verkon kautta, esim TCP/IP
173
Komentorivikäyttöliittymä (CLI)
Tekstipohjainen käyttöliittymä järjestelmän vuorovaikuttamiseen
174
Datan abstraktio
Menetelmä, jossa monimutkainen data esitetään yksinkertaistetussa muodossa
175
Kyber-fyysiset järjestelmät
Järjestelmät, jotka yhdistävät laskennan, verkottumisen ja fyysiset prosessit
176
YAML
Tiedon esitysmuoto, jota käytetään konfiguraatiotiedostoissa. Project Wisdom käytää, Red Hat Ansible alustalla
177
DALL-E
ChatGPT mikä voi luoda kuvia kuvauksesta tai tekstistä
178
GitHub CoPilot
Koodigenerointityökalu eli luo koodeja. Käyttää luonnollista kieltä ja tarjoaa ehdotuksia integroituun kehtiysympäristöön eli IDE
179
Project Wisdom
IBM:n kehittämä AI, joka luo ohjelmistoja ja sovelluksia automaattisesti
180
Natural Learning Process (NLP)
Luonnollisen kielen käsittely eli tekoälyn osa-alue, keskittyy ihmisen kielen ymmärtämiseen
181
Shapley Values
Peliteoriaan perustuva selitystekniikka, joka määrittää jokaisen antaman komennon merkityksen päätöksenteossa
182
LIME (Local Interpertable Model-Agnostic Explanations)
Selitystyökalu, generoi yksinkertaisia selityksiä monimutkaisten mallien päätöksille
183
Grad-CAM
Gradientti-pohjainen luottamuskartta, selitystekniikka, joka tunnistaa tärkeät kohdat kuvista tekoälyn päätösten avustamiseksi
184
Decision Trees
Visuaalisesti ja helposti ymmärettävät koneoppimismallit. Selittää haarautuvien polkujen kautta tekoälyn päätöksiä
185
Post-Hoc Interpretation
Jälkikäteistulkinta, tekoälypäätösten selitysten tuottaminen päätöksen jälkeen
186
AI Ethics from Within
Tekoälyetiikka sisältäpäin, strategia, jossa pyritään vaikuttamaan eettisiin kysymyksiin toimimalla järjestelmän sisällä
187
AI Ethics from Outside
Tekoälyetiikka ulkoapäin, pyritään tekemään muutosta pysyttelemällä tekoäly erillään järjestelmästä
188
Stochastic Parrots
Kielimallien ongelma, jossa ne tuottavat tekstiä ilman, että ymmärtää sisältöä
189
Schickarin laskukone
Ensimmäinen tunnettu laskukone, rakensi Wilhelm Schickard vuonna 1620
190
Pascaline
Blaise Pascalin vuonna 1642 kehittämä mekaaninen laskukone.
191
Reikäkortti
Herman Hollerthin 1800-luvun lopulla kehittämä tietojen tallennus- ja laskentamenetelmä käyttäen reijitettyjä kortteja (USA)
192
Analyyttinen kone
Charles Babbagen vuonna 1834 suunnittelema varhainen yleiskäyttöinen tietokone (Ei koskaan rakennettu)
193
Ensimmäinen ohjelma
Ada Lovelace vuonna 1843 kirjoitti maailman ensimmäisen algoritmin, joka oli suunniteltu Analyytista konetta varten
194
Ludgaten Analyyttinen Kone
Percy Ludgate vuonna 1909 suunnitteli paremman version Babbagen analyyttisestä koneesta
195
Sähkömekaaninen analyyttinen kone
Leonardo Torres y Quevedo vuonna 1914 kehitti koneen, joka yhdisti sähkömekaniikan laskentaan
196
Rapid Analytical Machine (RAM)
Vannevar Bushin vuonna 1938 kehittämä laskentakone
197
ENIAC
Maailman ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Valmistui USA:ssa vuonna 1945
198
Z3
Konrad Zusen kehittämä tietokone Saksassa vuonna 1941. Maailman ensimmäinen ohjelmoitava digitaalinen tietokone
199
Colossus
Iso-Britannian vuonna 1943 kehittämä tietokone salattujen viestien purkuun
200
ESKO
Suomen ensimmäinen tietokone, valmistui vuonna 1960
201
ENSI
Ensimmäinen suomalainen digitaalinen tietokone, vuonna 1958
202
Elektroniputket
1st generation tietokoneiden komponentti. Käytössä 1940-1958
203
Transistorit
2nd generation tietokoneiden komponentti, käytössä 1958-1964
204
Mikropiirit
3rd generation tietokoneiden komponentti, käytössä 1964-1971
205
Mikroprosessorit
4th generation tietokoneiden komponentti, käytössä 1971 lähtien tähän päivään
206
Laskentapöytä
Yksi varhaisimmista laskentalaitteista, käytössä jo 2700 eaa
207
Helmitaulu
Yksinkertainen lasketaväline, kehitettiin muinaisessa Kiinassa
208
Antikythera-mekanismi
Noin vuonna 100 eaa. rakennettu laite tähtiteiteellisten tapahtumien ennustamiseksi
209
Equatorium
Keskiajalla kehitetty väline planeettojen sijainnin laskemiseksi
210
Astrolabi
Tähtitieteellinen väline, käytettiin navigointiin ja ajan mittaamiseen
211
Torquetum
Keskiaikainen tähtitieteellinen väline, jolla mitattiin taivaankappaleiden sijainteja
212
Ars Combinatoria
Ramon Llulin vuonna 1275 esittämä järjestelmä, jolla pystyi tukea loogista päättelyä
213
Calculus Ratiocinator
Universaali looginen laskentamalli tietojenkäsitelyn perusteorioille
214
AND-portti
Konjuktio; Tuottaa totuusarvon 1, jos molemmat syötteet ovat 1.
215
OR-portti
Disjunktio; Tuottaa totuusarvon 1, jos vähintään yksi syöte on 1
216
NOT-portti
Negaatio; Kääntää syötteen totuusarvon
217
Totuustaulu
Näyttää loogisten operaatioiden tulokset eri syötearvoille
218
Tavu (byte)
Kahdeksan bitin muodostama tietoyksikkö
219
Puolitavu (Nybble)
Neljän bitin muodostama tietoyksikkö
220
Liukuluku
Tapa esittää desimaalilukuja muodossa, missä on kantaluku ja eksponentti
221
Nyquistin taajuus
Minimitaajuus, jolla signaali on näyttteistettävä, jotta alkuperäinen signaali voidaan toistaa oikein
222
Church-Turingin teesi
Väite, että kaikki laskettavissa olevat ongelmat voidaan ratkaista algoritmeilla
223
Lineaarinen kompleksisuus
Algoritmi, jonka resurssivaatimus kasvaa syötteen koon kanssa lineaarisesti
224
Logaritiminen kompleksisuus
Algoritmi, jonka resurssivaatimuskasvaa logaritmisesti syötteen koon kanssa
225
Neliöllinen kompleksisuus
Algoritmi, jonka resurssivaatimus kasvaa syötteen kanssa neliöllisesti
226
Eksponentiaalinen kompleksisuus
Algoritmi, jonka resurssivaatimus kasvaa eksponentiaalisesti syötteen kanssa
227
Lähin naapuri -algoritmi
Heuristinen menetelmä, joka valitsee lähimmän seuraavan vaihtoehdon
228
Vesiputousmalli
Ohjelmistokehityksen malli, jossa vaiheet etenevät järjestyksessä. Määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus sekä ylläpito
229
Spiraalimalli
Iteratiivinen ohjelmistokehityksen malli, tavoitteet määritellään ja riskit analysoidaan jokaisessa iteraatiossa
230
Scrum
Ketterän ohjelmistokehityksen malli, jossa työ jaetaan lyhyisiin "sprintteihin", tuoteversioiden kehittämiseksi
231
The Agile Manifesto
Ketterän kehityksen periaatteet, mikä korostaa ihmistä, yhteistyötä ja joustavuutta
232
Assembly-kieli
Konekielen läheinen kieli, joka käyttää ihmisen luettavissa olevia merkintöjä
233
Korkean tason ohjelmointikieli
Esimerkiksi C++ tai Python. Abstrahoi laitteiden yksityiskohtia
234
Lennätin
Varhainen sähköinen viestintälaite, jonka avulla viestejä lähetettiin sähköisesti pitkiä matkoja
235
Morseaakkoset
Koodijärjestelmä, mikä käyttää pisteitä ja viivoja, kirjainten ja numeroiden esittämiseksi
236
Intergalactic Computer Network
J. C. R. Lickliderin visio tietokoneiden yhteenliittämiseksi yhdeksi maailmanlaajuiseksi verkoksi, vuonna 1962
237
ARPANET
Ensimmäinen pakettivälitteinen tietoverkko. Internetin edeltäjä. Vuonna 1969. Käytetty armeijassa
238
TELNET
Protokolla etäkäyttöön tarkoitetuille tietokoneille, vuonna 1969
239
File Transfer Protocol (FTP)
Protokolla tiedostojen siirtämiseen tietokoneiden välillä, vuonna 1971
240
Sähköposti
Ensimmäinen sähköisen viestinnän järjestelmä, jossa viestejä voitiin lähettää ja vastaanottaa verkon kautta, vuonna 1971
241
Internet
Tietokoneverkkojen maailmanlaajuinen yhteenliittymä, joka mahdollistaa tiedon jakamisen, vuonna 1982
242
World Wide Web
Tim Berners-Leen kehittämä järjestelmä hypertekstin (HTML, PHP) avulla toimivien verkkosivujen yhdistämiseksi, vuonna 1991
243
Langaton kommunikaatio
Hedy Lamarrin keksintöön perustuva teknologia, joak mahdollisti tietojen lähetyksen ilman fyysistä kaapelia
244
Kommunikaatiokerrokset
Sovelluskerros: Kuvaa miten sovellus käyttää viestintää
Looginen alusta: Kuvaa miten viestejä lähetetään
Fyysinen alusta: Kuvaa miten viestiyhteystoimii fyysisesti
245
Eräajojärjestelmät
Varhaiset käyttöjärjestelmät, joissa suoritettava työ ladattiin erissä ilman vuorovaikutusta
246
Vuorovaikutteiset järjestelmät
Käyttöjärjestelmä, jossa useat käyttäjät voivat käyttää järjestelmää samanaikaisesti
247
Pöytätietokonejärjestelmät
Hajautetut järjestelmät, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen tietokonekäytön
248
Mobiilit pilvijärjestelmät
Käyttöjärjestelmä, jotka mahdollistavat laitteiden välisen yhteyden ja personoinnin
249
Ensyklopedinen affordanssi
Järjestelmän kyky tarjota laaja tietomäärä käyttäjälle
250
Proseduaalinen affordanssi
Käyttäjä antaa komennon ja ohjelma toteuttaa sen, esim. hahmo pelissä
251
Tilallinen affordanssi
Järjestelmän kyky simuloida ympäristöjä eli erilaisia tiloja, missä voi navigoida, esim. eri interfaces
252
Osallistuva affordanssi
Järjestelmän kyky osallistaa käyttäjää
253
Utilitarismi
Eettinen teoria, jossa toiminnan moraalisuus määräytyy sen tuottaman onnellisuuden määrän perusteella
254
Kontraktarismi
Eettinen teoria, joka perustuu yhteiskuntasopimukseen ja yhteistyön periaatteisiin
255
ACM:n eettiset periaatteet
Tietotekniikan ammattilaisten käyttäytymissäännöt, jotka korostavat rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja yksityisyyden kunnioittamista
256
Velvollisuusetiikka
Eettinen teoria, joka korostaa sääntöjen ja velvollisuuksien noudattamista
257
Qubit
Quantum bitti, voi olla 0 ja 1 samaan aikaan
258
Aksiomi
Todistamaton perusoletus, jota käytetään muun teorian tai väitteen johdannassa
259
Superpositio
Quantum teknologian yksi elementti, missä jokin voi olla samanaikaisesti 0 tai 1 eli olemassa ja olematon
260
Aksiomaattinen järjestelmä
Järjestelmä, joka perustuu todistamattomiin perusoletuksiin (aksiomi) ja loogisiin sääntöihin
261
Gödelin epätäydellisyyslause
Kurt Gödelin teoria, jonka mukaan riittävän monimutkaisessa aksiomaattisessa järjestelmässä on tosia väitteitä, joita ei voi todistaa järjestelmässä. Aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen. Turingin koneen avulla todisti Hilbertin päätösongelman vastauksen olevan EI.
262
Hilbertin päätösongelma
David Hilbertin esittämä lista matematiikan avoimista ongelmista, joista yksi oli päätösongelma, joka kysyy voidaanko kaikille väittämille luoda algoritmi, joka ratkaisee ovatko ne oikein.
263
Transitiotaulu
Turingin koneen osa, joka määrittelee mitä koneen tulee tehdä kussakin tilassa ja tilanteessa eli mitä kirjoittaa nauhalle
264
Nauha
Turingin koneessa oleva osa, joka on äärettömän pitkä muistiväline. Nauha koostuu yksittäisistä ruuduista.
265
Algoritmin tärkein ominaisuus
Äärellisyys
266
Pysähtymisongelma
Ongelmana on selvittää, pysähtyykö ohjelman suoritus vai ei; algoritmisesti ratkeamaton
267
Ristiriidan kautta todistaminen
Todistusmenetelmä, jossa vastaoletus johtaa ristiriitaan
268
Ordofunktio (O)
Matemaattinen merkintä algoritmin resurssivaatimusten kuvaamiseen, Big-O notation
269
Lineaarinen hakualgoritmi
Käy listan alkioita yksi kerrallaan läpi
270
Puolitushaku
Jakaa järjestetyn listan puoliksi hakua varten
271
Kuplalajittelu
Lajittelualgoritmi, suuremmat alkiot "kuplivat" listan loppuun
272
Pikalajittelu
Nopein tunnettu lajittelualgoritmi, käytää pivot-alkiota
273
Pivot-alkio
Pikalajittelussa käytetty alkio, jonka ympärille lista jaetaan
274
Kauppamatkustajan ongelma
Algoritmin resurssivaatimus kaksinkertaistuu syötteen koon kasvaessa yhdellä
275
Kompleksisuusluokat
Algoritmien jakaminen resurssivaatimusten perusteella
276
Ohjelmistotuotanto
Suurten ohjelmistojen suunnittelu, toteutus, hallinta ja ylläpito
277
Front end
Käyttäjälle näkyvä osa ohjelmistoa tai verkkosivua
278
Back end
Ohjelmiston taustalla toimivat prosessit ja järjestelmät esim. koodi
279
Sormet
Ensimmäinen laskennan apuväline
280
Leibnizin laskin
Mekaaninen laskulaite, jossa käytettiin hammasrattaita
281
Aritmometri
Mekaaninen laskukone, tuli markkinoille vuonna 1851 ja oli ensimmäinen kaupallisesti myytävä laite toimistokäyttöön
282
Viides sukupolvi
Tietokoneiden 5. sukupolvi; voi olla biolaskenta tai nanoteknologia tai kvanttilaskenta
283
Analoginen tietokone
Tietokone, joka käsittelee tietoa jatkuvina arvoina
284
Shannonin oivallus
Claude Shannon yhdisti Boolen algebran ja releet, mahdollistaen loogisten porttien rakentamisen ja laskennan teoreettisen pohjan tietokoneille
285
Rele
Sähkömekaaninen kytkin, toimii sähkömagneetin avulla. Siinä on kela ja ankkuri.
286
Logiikkaportti
Laite, joka toteuttaa loogisia operaatioita. Esim. AND, OR tai NOT
287
Rekisteri
Paikka tietokoneessa, jossa tietoa voidaan säilyttää väliaikaisesti laskentaa varten
288
Sekvenssi
Ohjelmoinnin käskyjen järjestys, joka määrittää miten toimintoja suoritetaan peräkkäin
289
Sana (word)
16 bitti järjestelmä
290
IEEE 754 -standardi
Standardi, joka määrittelee liukulukujen esitystavan.
291
ISO-Latin-1
8 bittinen laajennus, mahdollisti läntisten kieletn erikoismerkkejä
292
Aliasointi
Ilmiö, joka syntyy, kun näytteistaajuus on liian matala ja signaali mututuu vääräksi.
293
Tilarekisteri
Turingin koneen osa, joka tallentaa koneen nykyisen tilan
294
Pää
Kirjoittaa symboleja nauhalle
295
Pseudokoodi
Algoritminen esitys, joka käytää matemaattisia merkintöjä.
296
Rakenteellinen ohjelmointi
Ohjelman rakenne koostuu aliohjelmista, jotka eivät saa muuttaa globaalia tietoa
297
Modulaarinen ohjelmointi
Ohjelma jaetaan erillisiin moduleihin, joita voidaan päivittää erikseen
298
Tulostuslaitteet
Laite, joka näyttää tiedon.
299
Skeuomorfismi
Suunittelufilosofia liittyen graafiseen käyttöliittymään. Esimerkiksi työpöydän tai roskakorin kuvakkeet
300
Rawlsin ajatusmalli
Tietämättömyyden verho, yhteiskunnan kaikki jäsenet kokoontuvat sopimaan sen arvoista ja säännöistä.
301
Flat design
Uusi tapa mallintaa grafiikkakappaleita, suositumpi kuin skeuomorfismi
302
"Kaikkien demojen äiti" -esitys
Hypertekstin ja hiiren käytön esittely
303
Sketchpad
Ivan Sutherlandin luoma ensimmäinen graafinen ohjelma
304
Xerox Alto
Ensimmäinen PC (1973), Sisälsi hiiren ja graafisen liittymän
305
Proseduraalinen ohjelmointi
Ohjelmoidaan tarkasti askel askeleelta, selkeys ja rakenteisuus
306
Tekoälyeetikon "likaiset kädet" ongelma
Tekoälyn kehityksen varten moraalit ja todellisuus ovat ristiriidassa. Moraalit pitää uhrata.
