Vakioitu näytteenotto Flashcards
(129 cards)
1
Q
Mikä on vakioidun laskimoverinäytteenoton tavoite?
A
Lisätä laboratoriotutkimustulosten luotettavuutta tuottamalla viitearvoihin ja potilaan aikaisempiin tuloksiin verrattavissa olevia tutkimustuloksia.
2
Q
Miksi kutsutaan kansainvälistä standardoimisjärjestöä?
A
ISO (International Organization for Standardization)
3
Q
Mikä FINAS on?
A
Suomen kansallinen akkreditointielin.
4
Q
Mitä FINAS:en tehtäviin muunmuassa kuuluu?
A
Laboratoriotoiminnan pätevyyden toteaminen.
5
Q
Millä tekniikalla laskimoverinäytteet otetaan pääsääntöisesti?
A
Vakuumitekniikalla
6
Q
Miksi staasi pitää löysätä heti piston jälkeen?
A
Että vältyttäisiin hemolyysiltä (punasolujen hajoamiselta)
7
Q
Kannattaako potilaan pumpata kättä, kun otetaan laskimoverinäytettä? Miksi?
A
Ei, koska se lisää anaerobista metaboliaa, joka voi vääristää tutkimustulosta.
8
Q
Mitä näytteenottopaikkoja voidaan käyttää laskimoverinäytettä otattaessa?
A
Kyynärtaive, kyynärvarren sisäpuolen ja kädenselän laskimot
9
Q
Miltä potilasryhmiltä vältetään laskimoverinäytteen ottoa alaraajoista? Miksi?
A
Diabeetikot, sydän- ja verisuonisairauspotilailta.
Tukosvaaran takia.
10
Q
Mistä laskimoverinäytettä EI saa ottaa? (12 kpl)
A
Kädestä:
-jonka kainalosta on poistettu imusolmukkeita
-joka on halvaantunut
-jossa on kipsi
-jossa on fisteli
-jossa on infuusio (pitää keskeyttää 5-10 min ennen näytteenottoa)
-ranteista
Turvotusalueilta
Hematooma-alueilta
Tulehdusalueilta
Alaraajasta (ilman hoitoyksikön lupaa)
Suonikohjualueilta
Ei raajasta, jossa on laskimotukos
11
Q
Mikä on näytteenottopaikka lapsilla?
A
KANTAPÄÄSTÄ: 0-3 kk (3-6kk JOS syntymäpaino on alle 2,5kg)
SORMENPÄÄSTÄ: yli 6 kk
KORVALEHDESTÄ: yli 1-vuotiailta
12
Q
Luettele näytteenottojärjestys verinäyteputkille (laskimoverinäytteenotto).
A
- Sitraattiputki (vaaleansininen)
- Seerumiputki
a) Geelitön (punainen)
b) Geelillinen (keltainen) - Litiumhepariiniputki
a) Geelitön (vihreä)
b) Geelillinen (mintunvihreä) - Hivenaineputki (tummansininen)
- EDTA-putki (violetti)
- Fuugattava EDTA-putki (pinkki)
- Sitraattiputki (musta)
- Fluoridiputki (harmaa)
13
Q
Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon näytteenotossa putkien osalta?
A
- Näyteputkien viimeinen käyttöpäivämäärä
- Putkien järjestys
- Putket on sekoitettava heti näytteenoton jälkeen huolellisesti (EI RAVISTELLA)
- Tietyt putket pitää suojata UV-valolta
- Tiettyjen putkien lämpötila pitää ottaa huomioon.
14
Q
Miksi näytteenottoputkea ei saa ravistaa?
A
Se aiheuttaa hemolyysiä, joka häiritsee useita tutkimuksia.
15
Q
Mitkä putket sisältävät antikoagulanttia?
A
EDTA, hepariini, sitraatti ja fluoridisitraatti.
16
Q
Kun verinäyte otetaan antikoagulanttia sisältävään putkeen tai vakuumigeeliputkeen, niin mitä pitää tehdä?
A
Putki sekoitetaan välittömästi näytteenoton jälkeen.
17
Q
Miksi putkea säilytetään aina pystyasennossa?
A
Hyytynyt veri voi tarttua putken reunoihin, jolloin seerumia ei saada riittävästi eroteltua.
18
Q
Kannattaako ihopistonäyte ottaa, jos ei ole aivan varma osaako?
A
Mieluiten ottaa laskimonäyte, jos ei ole täysin varma!
19
Q
Mitkä ottopaikat käyvät ihopistonäytteeseen?
A
-Sormenpää (keskisormi, nimetön, etusormi SORMEN SIVULTA)
-Kantapää pikkulapsilta.
-Korvanlehti tarvittaessa.
20
Q
Jos infuusiokädestä pitää ottaa näyte, niin mitä pitää muistaa tehdä?
A
Infuusio pitää sulkea 5-10 minuuttia ENNEN näytteenottoa.
21
Q
Mihin verikaasuanalyysiä varten otetaan verinäyte?
A
Erilliseen ruiskuun.
22
Q
Olet ottanut verikaasunäytteen ruiskuun potilaalta, mitä pitää tehdä tämän jälkeen?
A
Ruiskua rullataan HETI näytteenoton jälkeen kevyesti 5-10 kertaa kämmenten välissä.
23
Q
Miten ruiskunäytettä säilytetään?
A
Muovipussissa jäävesihauteessa TAI kylmägeelipakkaukseen käärittynä ja toimitetaan välittömästi laboratorioon (15-30 min kuluessa)
24
Q
Milloin laboratoriotutkimus prosessi käynnistyy?
A
Lääkärin tai hoitajan todetessa laboratoriotutkimuksen tarpeen.
25
Mihin kolmeen vaiheeseen kliiniset laboratoriotutkimusprosessit voidaan jakaa?
Preanalyyttiseen, analyyttiseen ja postanalyyttiseen vaiheisiin.
26
Mitä kuuluu laboratoriotutkimusten prenanalyyttiseen vaiheeseen?
1. Tutkimustarpeen määrittäminen
2. Tutkimuksen tilaaminen
3. Potilaan ohjaus ja valmistautuminen näytteenottoon
4. Näytteenotto
5. Näytteen säilytys ja kuljetus sekä näytteen käsittely ja muut toimenpiteet laboratoriossa ennen analysoinnin aloittamista.
27
Mitä kuuluu laboratoriotutkimusten analyyttiseen vaiheeseen?
Näytteenvastaanotto tarkastus ja tutkiminen.
28
Mitä kuuluu laboratoriotutkimusten postanalyyttiseen vaiheeseen?
1. Tuloksen tarkistaminen ja vastaaminen
2. Näytteiden säilytys ja hävitys
3. Tulosten tulkinta
4. Lisätutkimusten tilaaminen
5. Laboratorion konsultointi
29
Luettele laboratoriotutkimusprosessissa ja sen eri vaiheissa tapahtuvien laatupoikkeamien todennäköisyydet prosentuaalisesti.
Preanalytiikka (46-68%)
Analytiikka (7-13%)
Postanalytiikka (18,5-47%)
30
Mitä preanalytiikalla tarkoitetaan?
Kaikkia niitä laboratorioprosessin vaiheita, jotka tapahtuvat potilaalle tai näytteelle ennen näytteen analysointia ja jotka vaikuttavat analyysin lopputulokseen.
31
Mitä tarvikkeita tarvitsee näytteenottoon?
1. Käsihuuhteen
2. Verinäytteenottovälineet
3. Tutkimukseen tarvittavat verinäyteputket ja putkiteline.
4. Staasi
5. Antiseptistä ihonpuhdistusainetta
6. Tufferit
7. Teipin
8. Neulajäteastia
9. Näytetarrat
10. Normaaliroskis
32
Mitä asioita potilaan pitää välttää näytteenottoa edeltävänä päivänä?
Runsasta kahvin juomista, tupakointia ja alkoholia.
33
Jos potilaasta otetaan paastonäyte, niin kauanko hänen pitää olla juomatta ja syömättä?
10-12 tuntia. Lääkkeet ja lasillisen vettä saa ottaa aamulla, ellei lääkäri ole toisin määrännyt.
34
Selosta potilaan ohjaus ennen näyttöönottoa.
-Pyydetään potilasta tunnistautumaan koko nimellään ja henkilötunnuksellaan.
-Kysytään, onko noudattanut esivalmisteluohjeita.
-Kerrotaan miksi näytteenotto tehdään.
35
Selosta potilaan ohjaus näytteenoton aikana.
-Pitää käsi ojennettuna tyynyn päällä.
-Kysyä pelottaako/jännittääkö tilanne ja sen mukaan seurata tilannetta.
36
Selosta potilaan ohjaus näytteenoton jälkeen
-Pyydetään potilasta painamaan pistokohdan päällä olevaa tufferia vähintään 3-4 minuutin ajan.
-Varmistetaan potilaalta, että tietääkö hän mistä näkee tulokset ja keneltä niistä voi kysyä.
37
Selosta suoniverinäytteenottoprosessin vaiheet.
1. Tervehditään ja tunnistetaan potilas (nimi ja henkilötunnus)
2. Varmistetaan, että mitkä tutkimukset potilaalta otetaan.
3. Varmistetaan, että on noudattanut esivalmisteluohjeita.
4. Näytetarrat tulostetaan
5. Tarvittavat putket ja tarvikkeet valmiiksi pöydälle.
6. Kädet on desinfioitu.
7. Käsineet käteen
8. Etsitään suoni ja puhdistetaan sen päältä.
9. Staasi kiristetään
10. Neula suoneen ja otetaan näyte.
11. Staasi löysennetään, kun verta ilmestyy näyteputkeen.
12. Näytepullon täytettyä sitä käännetään sen verran kun täytyy.
13. Neula otetaan suonesta ja laitetaan turvakorkki neulan päälle.
14. Tufferi pistokohtaan ja neuvotaan asiakasta painamaan 3-4 minuuttia.
15. Neuvotaan asiakasta, että mistä tulokset löytyy ja keneltä kysyä jatkosta.
38
Selosta suoniverinäytteenottoprosessin komplikaatiot
1. Tahaton valtimopunktio
2. Tulehdus (vältetään pistokohdan valinnalla, huolellisella ihopuhdistuksella ja hyvällä pistotekniikalla)
3. Hematooman (mustelman) muodostuminen pistokohtaan.
4. Tahaton hermopunktio
5. Verenvuoto (jos ei lopu normaalisti)
6. Sekavuus, pyörtyminen
7. Petekkia (hiussuoniverenvuoto)
39
Selosta ihopistonäytteenottoprosessin vaiheet.
1.Tervehditään ja tunnistetaan potilas kaksivaiheisesti
2.Varmistetaan tutkimukset
3.Kerätään tarvittavat tarvikkeet
4.Valitaan oikea lansetti (otetaanko sormenpäästä vai kantapäästä näyte? Lansetti myös valitaan potilaan koon ja näytemäärän mukaan)
5.Lämmitetään näytteenottopaikka, ettei ole liian kylmä.
6.Desinfioidaan kädet
7.Hanskat käteen
8.Näytteenottokohta puhdistetaan
9.Lansetti aktivoidaan iholle
10.Veripisara liuskaan.
40
Luettele eri näytteenottotavat ja niihin käytettävät välineet.
1. Laskimoverinäytteenotto
-Vakuumineula
-Siipineula
-Avoneula
2. Ihopistonäytteenotto
-Lansetti (pistohaava tai viiltohaava)
41
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. aB
2. Af
3. Am
4. As
5. B
1. valtimoveri
2. punktioneste
3. lapsivesi
4. askitesneste
5. veri
42
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Bl
2. Bm
3. cB
4. cU
5. Cv
1. Bronkoalveolaarihuuhtelu
2. luuydin
3. kapillaariveri
4. keräysvirtsa
5. (sikiön) suonikalvon nukkalisäke
43
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Di
2. dU
3. E
4. Ex
5. F
1. dialyysineste
2. vuorokausivirtsa
3. erytrosyytti, punasolu
4. yskös
5. uloste
44
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. fB
2. Fl
3. fP
4. fS
5. Gi
1. paastoveri
2. emätinerite
3. paastoplasma
4. paastoseerumi
5. suolikanava
45
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Gj
2. L
3. Li
4. Ly
5. Me
1. mahaneste
2. leukosyytti, valkosolu
3. aivo selkäydinneste
4. lymfosyytti
5. lapsenpihka
46
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Mm
2. nU
3. P
4. Pf
5. Pp
1. äidinmaito
2. yövirtsa (aamuvirtsa)
3. plasma
4. pleuraneste
5. ientasku
47
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Ps
2. Pt
3. Pu
4. S
5. Sa
1. nieluerite
2. potilas
3. märkä
4. seerumi
5. Sylki
48
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. Se
2. Sk
3. Sy
4. Ts
5. U
1. erite
2. iho
3. nivelneste
4. kudosnäyte
5. virtsanäyte
49
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. uA
2. uB
3. uE
4. uS
5. uV
1. napavaltimoveri
2. napaveri
3. napaveren erytrosyytti
4. napaveren seerumi
5. napalaskimoveri
50
Selitä tutkimuslyhenteiden etuliitteet:
1. vB
2. Vt
3. zB
1. laskimoveri
2. vieritutkimus
3. sentraaliveri
51
Mitä EKG käyrästä saadaan selville?
Sydämen rytmi, rytmin säännöllisyys ja johtoratajärjestelmän toiminta.
52
Mitä tarvitaan sydämen hallittuun pumppaustoimintaan?
Sähköinen ohjausjärjestelmä.
53
Millä termillä kutsutaan sydänlihassolujen aktivaatiovaihetta?
Depolarisaatioksi
54
Millä termillä kutsutaan sydänlihassolujen palautumisvaihetta?
Repolarisaatioksi
55
Mitä depolarisaatiossa tapahtuu?
(Sydänlihassolujen aktivaatiovaihe)
Solukalvon jännitteen muutos positiiviseen suuntaan. Soluun virtaa natriumioneja ja kalsiumioneja, jonka seurauksena jännite muuttuu positiiviseksi.
Sydämen supistus vaihe!
56
Mitä repolarisaatiossa tapahtuu?
(Sydänlihassolujen palautumisvaihe)
Solusta virtaa pois kaliumioneja (K+), jonka seurauksena solun jännite palaa normaaliin lepotilaan.
57
Miksi EKG:ssä sydämen eteisen synnyttämä aalto on pienempi kuin kammion?
EKG:ssä mitataan sydämestä ihon pinnalle johtuvia hyvin pieniä
jännitemuutoksia.
Jännitemuutosten suuruus riippuu niitä synnyttävien lihassolujen määrästä, JA koska eteinen on ohutseinäisempi kuin kammio, niin sielä ei ole niin paljon lihassoluja.
58
Mikä nostaa EKG käyrässä jännitteen voimakkuutta?
Esim. sydänlihaksen paksuus.
59
Millä tavalla elektrodia kohti suuntautuva depolarisaatioaalto näkyy EKG-käyrässä?
Piirtyy positiivisena heilahduksena.
60
Millä tavalla elektrodia poispain suuntautuva depolarisaatioaalto näkyy EKG-käyrässä?
Piirtyy negatiivisena heilahduksena.
61
EKG:hen liittyvä kysymys:
Mistä sähköinen tahdistus alkaa?
Sydämen oikeasta eteisestä sinussolmukkeesta.
62
Kuinka monta kytkentää käytetään perinteisessä EKG:ssä?
12:ta (HUOM. vain kymmenen johdinta potilaaseen)
63
Mikä on piirtonopeus perus-EKG:ssä?
50 mm/s
64
Mikä on nimellisherkkyys/standardivahvistus perus-EKG:ssä?
1mV=10mm
65
EKG:hen liittyvä kysymys:
Kahvia, teetä tai kolajuomia ei suositella ennen EKG:n ottamista, kuinka kauan sitä ennen niitä pitää olla nauttimatta?
2 tuntia ennen.
66
Millä potilaan ihoa puhdistetaan ennen EKG elektrodien kiinnilaittamista?
Spriillä ja sen jälkeen hiontapaperilla.
67
Miksi perus-EKG:tä kutsutaan 12 kytkentäiseksi, vaikka potilaaseen kiinnitetään vain 10 johdinta?
6 johtoa rintaan
4 johtoa raajoihin
-Oikean jalan johto ei mittaa impulsseja.
Vasen käsi ja vasen jalka muodostaa kytkennän
Oikea käsi ja vasen jalka muodostaa kytkennän
Vasen käsi ja oikea käsi muodostaa kytkennän
YHT. 12 kytkentää!
68
Millä piirtonopeudella rytmikäyrä ja 14- tai 15-kytkentäinen EKG otetaan?
25mm/s
69
Mihin verinäytetutkimuksiin käytetään sitraattiputkea (vaaleansininen putki)?
Käytetään hematologisissa testeissä, joihin liittyy hyytymisjärjestelmä.
70
Mihin verinäytetutkimuksiin käytetään seerumiputkea?
Tutkimuksiin, joissa tarvitaan seerumia, ja johon erotingeeli saattaa vaikuttaa haitallisesti. (Punainen putki EI sisällä lisä-aineita)
71
Mihin verinäytetutkimuksiin käytetään seerumigeeliputkea?
Tutkimuksiin, johon tarvitaan seerumia, sekä erotingeeliä. (Keltainen putki)
72
Mihin verinäytetesteihin käytetään litiumhepariiniputkea?
Testeihin, jotka edellyttävät heparinoitua plasmaa, joten lisäaineena on hepariini. Voidaan käyttää myös kokoveren analyysiin. (Tummanvihreä putki)
73
Mitä hepariini tekee?
Estää hyytymistä.
74
Mihin verinäytetesteihin käytetään litiumhepariinigeeliputkea?
Käytetään testeihin, jotka edellyttävät heparinoitua plasmaa, joten lisäaineena on hepariini. Sisältää geeliä. (Mintunvihreä putki)
75
Mitä geeli tekee verinäyteputkissa?
Sentrifugoidessa erotingeeli erottelee plasman ja verisolut.
76
Paljonko putkia pitää sekoittaa?
Riippuu putkesta.
Sitraattiputket: 3-4 kertaa
Seerumiputket: 5-6 kertaa
Litiumhepariini-, hivenaine- ja EDTA-putket: 8-10 kertaa
Sitraatti- ja fluoridiputket: 10 kertaa
77
Mihin testeihin käytetään EDTA-putkea?
Testeihin, joissa analyysiin tarvitaan kokoverta. (Violetti putki)
78
Mitä EDTA-putki tekee verelle?
Poistaa kalsiumin, joka estää hyytymisen.
79
Mihin testeihin käytetään fuugattavaa EDTA-putkea?
Käytetään pääasiassa hematologisiin testeihin, joissa analyysiin tarvitaan plasmaa. Käytetään myös joihinkin vitamiinitutkimuksiin. (Pinkki putki)
80
Mihin käytetään sitraattiputkea (musta putki)?
Käytetään laskon määrittämiseen.
81
Missä testeissä käytetään fluoridiputkea?
Käytetään erityisesti glukoositestissä ja glukoosirasituksissa. (Harmaa putki)
82
Mihin kohtiin EKG:ssä rintakytkennät tulevat?
V1= rintalastan viereen oikealle 4.kylkiluuväliin
V2= rintalastan viereen vasemmalle 4. kylkiluuväliin
V3 =V2:n ja V4:n puoliväliin
V4 =keskisolisviivassa 5.kylkiluuväliin
V5= V4- ja V6 -elektrodien välissä; etukainaloviivalla tai V4 ja V6 elektrodien keskikohdassa ja samalla tasolla niiden kanssa.
V6=Keskikainaloviivaan samassa tasossa V4:n ja V5:n kanssa.
83
Mainitse verinäytteen eri esikäsittelytavat.
-Antikoagulantin sekoittaminen näyteputkessa
-Näytteen suojaaminen UV-valolta
-Lämpötilan säätäminen oikeaksi
84
Mitkä asiat vaikuttavat verinäytteiden säilyvyyteen?
-Aika
-Lämpötila
-Valo
-Mekaaninen rasitus
85
Jos näyte pitää säilyttää lämpimänä, niin mikä on suotuisa lämpötila sille?
37 astetta.
86
Missä lämpötilassa suurin osa näytteistä säilyy paremmin?
Hieman huoneenlämpötilaa viileämmässä lämpötilassa.
87
Kauanko seerumi(geeli)näytteiden tulee hyytyä ennen sentrifugointia?
Puoli tuntia jos on geelillinen version. Tunti jos on geelitön versio.
88
Kuinka nopeasti kokoverestä tehtävät veren sivelyvalmisteet tulee tehdä?
Muutaman tunnin kuluessa näytteenotosta, mieluiten heti näytteenoton jälkeen.
89
Milloin plasmanäytteet voidaan fuugata näytteenoton jälkeen?
10 minuutin jälkeen.
90
Kuinka nopeasti verikaasunäyte pitää analysoida?
15 minuutin kuluessa näytteenotossa, jos sitä on huoneenlämmössä säilytetty.
30 minuutin kuluttua, jos se on kylmävaraajan avulla viileänä säilytetty.
91
Mihin näyteputkeen otetaan P-TT-INR näyte?
Sitraattiputkeen (hyytymisputki), vaaleansiniseen.
92
Mihin näyteputkeen otetaan P-APTT näyte?
Sitraattiputkeen (hyytymisputki), vaaleansiniseen.
93
Mihin näyteputkeen otetaan S-Klotsa näyte?
Seerumiputkeen, punaiseen.
94
Mihin näyteputkeen otetaan S-Karba näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
95
Mihin näyteputkeen otetaan S-Valpr näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
96
Mihin näyteputkeen otetaan S-Ca-Ion näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
97
Mihin näyteputkeen otetaan S-B12-vit näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
98
Mihin näyteputkeen otetaan S-PSA näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
99
Mihin näyteputkeen otetaan S-D-25 näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
100
Mihin näyteputkeen otetaan S-PRL näyte?
Seerumigeeliputkeen, keltaiseen.
101
Mihin näyteputkeen otetaan P–TnT-VT näyte?
Litiumhepariiniputkeen, tummanvihreään.
102
Mihin näyteputkeen otetaan P–TnT näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
103
Mihin näyteputkeen otetaan P-CRP näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
104
Mihin näyteputkeen otetaan P-Krea näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
105
Mihin näyteputkeen otetaan P-Na näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
106
Mihin näyteputkeen otetaan P-K näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
107
Mihin näyteputkeen otetaan P – ALAT näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
108
Mihin näyteputkeen otetaan P–Bil näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
109
Mihin näyteputkeen otetaan P–LD näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
110
Mihin näyteputkeen otetaan P-Alb näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
111
Mihin näyteputkeen otetaan P–GT näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
112
Mihin näyteputkeen otetaan fP–Kol näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
113
Mihin näyteputkeen otetaan fP – Trigly näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
114
Mihin näyteputkeen otetaan P–TSH näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
115
Mihin näyteputkeen otetaan P-T4V näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
116
Mihin näyteputkeen otetaan P-proBNP näyte?
Litiumhepariinigeeliputkeen, mintunvihreään.
117
Mihin näyteputkeen otetaan B–PVK-T näyte?
EDTA-putkeen, violettiin.
118
Mihin näyteputkeen otetaan B-LA näyte?
EDTA-putkeen, violettiin.
119
Mihin näyteputkeen otetaan B-HbA1c näyte?
EDTA-putkeen, violettiin.
120
Mihin näyteputkeen otetaan E-ABORh näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
121
Mihin näyteputkeen otetaan B–Xkoe näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
122
Mihin näyteputkeen otetaan P-VRAb-O näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
123
Mihin näyteputkeen otetaan P-BNP näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
124
Mihin näyteputkeen otetaan fP-PTH näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
125
Mihin näyteputkeen otetaan B-LA näyte?
Fuugattavaan EDTA-putkeen, vaaleanpunainen.
126
Mihin näyteputkeen otetaan LASKO näyte?
Sitraattiputkeen (Lasko), mustaan.
127
Mihin näyteputkeen otetaan (FC Mix Tube) näyte?
Glukoosiputkeen (fluoridiputkeen), harmaaseen.
128
Mihin näyteputkeen otetaan P–Gluk näyte?
Glukoosiputkeen (fluoridiputkeen), harmaaseen.
129
Mihin näyteputkeen otetaan fP-Gluk näyte?
Glukoosiputkeen (fluoridiputkeen), harmaaseen.
