Verotus

Question 1

Mitä on osatuloutusmenettely?

Answer 1

Verotuksessa käytettävä tapa, jolla tulojen verotusta jaetaan osiin, kun tuloa saadaan useassa vaiheessa tai uselta tilikaudelta.

1. Kun yritys saa tuloa tai voittoa, joka liittyy pitkän aikavälin omaisuuteen, menttely auttaa jakamaan sen tulot eri ajankohtiin, jolloin ne ansaitaan
   –> estää suurten tulojen verotuksen kerralla
2. Verotus jaetaan siis usealle vuodelle
3. Koskee yleensä pitkäaikaisia projekteja

Question 2

Mitä tarkoittaa, että vain realisoituneet tulot ovat veronalaisia? Mikä tähän on poikkeus?

Answer 2

esimerkiksi omaisuuden arvonnousua ei yleensä veroteta ennen kuin se on myyty tai muuten realisoitu. Poikkeuksena tähän realisointiperiaatteeseen on osatuloutusmenettely, jossa tuloja voidaan jakaa useille tilikausille.

Question 3

Mitkä tulot ovat elinkeinotoiminnassa verovapaita EVL mukaan?

Answer 3

1. Pääomansijoitukset, kun joku sijoittaa rahaa yritykseen
2. Verkkoon littymismaksu, kun asiakas liittyy yrityksen esim. sähköverkkoon ja jos maksu palautetaan asiakkaalle tai asiakkaalla on oikeus siirtää maksun tuoma etu toiselle henkilölle
3. Kuolinpesän tulot, kun ne jaetaan perillisille, verotettu jo kuolinpesän tulona
4. Käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot: jos yritys myy omistmansa osakkeet, joista se on omistanut väh 10 prosenttia ja jotka se on omistanut vähintään vuoden ajan, voi voitto olla verovapaa. Ei koske asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden myyntiä.
5. Osingot, riippuen minkälaisesta yrityksestä osinko on saatu.

Question 4

Kerro verovapauden perusedellytyksistä yrityksen omistuksista

Answer 4

Osakeyhtiöt ja tietyt muut yhteisöt voivat myydä omistamiaan käyttöomaisuusosakkeita verovapaasti, kun tietyt ehdot täyttyvät. Verovapaus koskee vain osakkeita, jotka liittyvät yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Myös osakkeiden omistusaika ja omistusosuus ovat keskeisiä tekijöitä:

Omistusosuus: Myyjän tulee omistaa vähintään 10 % myytävän yhtiön osakepääomasta. Tämä tarkoittaa, että pelkkä äänivaltaosuus ei riitä, vaan omistuksen on oltava riittävän suuri.

Omistusaika: Osakkeita on pitänyt omistaa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ennen myyntiä. Jos omistus on kestänyt alle vuoden, myyntivoitto on veronalainen.

Question 5

Mitkä ovat poikkeukset käyttöomaisuusosakkeuden luvoutusvoittojen verovapauteen?

Answer 5

On tiettyjä tilanteita ja yhtiötyyppejä, joihin verovapaus ei sovellu:

Pääomasijoitusyhtiöt: Yhtiöt, jotka harjoittavat pääomasijoitustoimintaa, eivät voi hyödyntää verovapautta. Pääomasijoitustoiminnassa yhtiö sijoittaa varoja yrityksiin, joilla on kasvumahdollisuuksia. Näiden yhtiöiden osakkeiden myyntivoitot ovat aina veronalaisia.

Kiinteistöyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt: Osakkeet yhtiöissä, joiden toiminta keskittyy kiinteistöjen omistamiseen ja hallintaan, ovat verovapauden ulkopuolella. Tällaisissa tapauksissa myyntivoitot ovat veronalaisia, mutta vastaavasti tappiot ovat vähennyskelpoisia.

Question 6

Vaikka luovutusvoitto olisi pääosin verovapaa, tietyt vähennykset ja poikkeukset voivat tehdä osasta voittoa veronalaista, mitä ne ovat?

Answer 6

Vaikka luovutusvoitto olisi pääosin verovapaa, tietyt vähennykset ja poikkeukset voivat tehdä osasta voittoa veronalaista:

Arvonalennuspoistot: Jos osakkeiden hankintahintaa on aikaisemmin alennettu esimerkiksi arvonalennuspoistolla, tämä vähennysosa on veronalaista, kun osakkeet myydään.

Varausten ja avustusten vaikutus: Jos hankintahintaa on katettu verovaikutteisilla varauksilla tai avustuksilla, tämä osuus voitosta on myös veronalaista.

Question 7

Mitkä ovat vähennyskelpoisuuden perusperiaatteet elinkeinotoiminnassa?

Answer 7

Elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoisia ovat kaikki menot, jotka liittyvät tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen (EVL 7 §). Tämä tarkoittaa, että jos meno on suoritettu aidossa tarkoituksessa tulojen hankkimiseksi tai säilyttämiseksi, se on yleensä vähennyskelpoinen, vaikka se ei olisi johtanut konkreettiseen tulonmuodostukseen.

Question 8

Mitkä ovat keskeiset vähennyskelpoiset menot elinkeinotoiminnassa?

Answer 8

Vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintamenot: Näitä ovat esimerkiksi raaka-aineiden, tuotteiden tai pitkäaikaisiin tuotantovälineisiin liittyvät hankinnat.

Palkat ja sivukulut: Työntekijöiden palkat, eläkkeet, vakuutusmaksut ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia.

Vuokrat: Elinkeinotoimintaan liittyvien maa- ja vesialueiden sekä huonetilojen vuokrat ovat vähennyskelpoisia.

Question 9

Mitä ovat vähennyskelvottomat menot elinkeinoitoiminnassa?

Answer 9

Yksityismenot: Omistajien henkilökohtaiset elantomenot eivät ole vähennyskelpoisia.

Verovapaan tulon hankintaan liittyvät menot: Näitä ei voi vähentää, mutta jos menot ylittävät verovapaan tulon määrän, ylimenevä osa voi olla vähennyskelpoinen.

Sakot ja sanktiomaksut: Pysäköintivirhemaksut, sakot ja vastaavat maksut eivät ole vähennyskelpoisia.

Pääomansijoitukset: Liittymismaksut, jotka voidaan palauttaa tai siirtää, ovat pääomansijoitusluonteisia ja siksi vähennyskelvottomia.

Question 10

Kerro erityistilanteista vähennyskelposien tulojen osalta elinkeinotoiminnassa

Answer 10

Vastikkeettomat saannot: EVL 15 §

mukaisesti tällaiset tapaukset voivat olla poikkeus siihen, että menon tulisi olla todellinen, eikä vain laskennallinen.

Tutkimusmenot: Tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen liittyvät tutkimuskulut ovat vähennyskelpoisia (EVL 8 §).

Mainoslahjat: Tavanomaiset, arvoltaan vähäiset mainoslahjat ovat vähennyskelpoisia, mutta yksilölliset lahjat ovat usein edustusmenoja ja näin ollen rajoitetusti vähennyskelpoisia.

Question 11

Kerro pääkohdat tapauksesta KHO 2012:129

Answer 11

KHO

päätös 2012:129 käsittelee A Oyj

tilannetta, jossa yhtiö myi omistamansa B Oy

osakkeet yhden euron kauppahinnalla. Osakkeiden alkuperäinen hankintameno oli 1 000 262,37 euroa, ja myyntiin liittyvät asiantuntija- ja tilintarkastuspalkkiot olivat 536 823,17 euroa. Osakkeiden luovutushinta oli verovapaata tuloa, ja siten osakkeiden hankintameno oli vähennyskelvoton. Kysymys kuului, voiko A Oyj vähentää osakkeiden myyntiin liittyvät asiantuntijakulut.

Kun osakkeiden myyntihinta on verovapaata tuloa, osakkeiden hankintameno ei ole vähennyskelpoinen, koska se liittyy verovapaan tulon hankintaan. Tämä perustuu siihen, että verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot eivät ole vähennyskelpoisia elinkeinoverotuksessa (EVL 7 §).

KHO kuitenkin katsoi, että osakkeiden myyntiin liittyneet asiantuntijakulut olivat vähennyskelpoisia siltä osin, kuin ne ylittivät verovapaan luovutushinnan. Tämä johtuu siitä, että asiantuntijakulut katsottiin liittyvän osittain sellaiseen tulon hankintaan, joka ei ollut verovapaata, ja näin ollen kyseinen osa kuluista oli vähennyskelpoinen.

Question 12

Mitä vähennyskelpoisia menetyksiä elinkeinotoiminnassa on?

Answer 12

Vähennyskelpoisia menetyksiä ovat esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kohdistuvat kavallukset, varkaudet tai muut rikokset (EVL 17 §). Menetys on kuitenkin vähennyskelpoinen vain, jos se on syntynyt verovelvollisen tahtomattaan, eli menon suorittamisen tarkoituksena on ollut tulon hankinta, mutta menetys on tullut odottamatta ja vastoin hänen tahtoaan.

Rahoitusomaisuuteen kohdistuvat lopulliset arvonalenemiset, kuten myyntisaamisten tai muun rahoitusomaisuuden arvon alenemiset, ovat vähennyskelpoisia, mutta vain tietyin rajoituksin (EVL 16 §). Esimerkiksi omistajille annettuihin liiketoimintaan liittymättömiin lainoihin liittyvät luottotappiot eivät ole vähennyskelpoisia. Jos poistettu saaminen myöhemmin palautuu tai arvopaperin arvo nousee, nämä kulut muuttuvat veronalaiseksi tuloksi (EVL 5a §).

Question 13

Kerro korkojen vähennyskelposuudesta elinkeinotoiminnassa

Answer 13

Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen korot ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia (EVL 18 §), mutta tähän liittyy rajoituksia. Esimerkiksi, jos yksityisliikkeen tai henkilöyhtiön oma pääoma on negatiivinen yksityisottojen vuoksi, korot eivät ole täysimääräisesti vähennyskelpoisia. Tällaisessa tilanteessa negatiivisen pääoman perusteella lasketut korkomenot eivät ole vähennyskelpoisia.

Lisäksi elinkeinotoiminnasta johtuvat velkojen indeksi- ja kurssitappiot ovat vähennyskelpoisia, samoin kuin pääomalainojen korot, jos laina on otettu elinkeinotoimintaa varten. Korkojen vähennyskelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu erityisesti silloin, kun kyseessä ovat yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden velat (EVL 18 a §).

Question 14

Kerro luovutustappioiden vähennyskelpoisuudesta

Answer 14

Verovapaasti luovutettavien osakkeiden hankintamenot eivät ole vähennyskelpoisia (EVL 6b §). Tämä rajoitus koskee kuitenkin vain tiettyjä tilanteita. Esimerkiksi sijoitus- ja käyttöomaisuuden luovutustappiot voivat olla vähennyskelpoisia, jos osakkeet on omistettu alle vuoden ajan. Tällaisissa tapauksissa vähennyskelpoista luovutustappiota voidaan pienentää luovutetulta yhtiöltä saaduilla osingoilla tai muilla varallisuutta pienentävillä erillä.

Tietyissä tapauksissa luovutustappiot voivat olla vähennyskelpoisia rajoituksetta, kuten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden myynnissä. Samoin pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt voivat vähentää luovutustappiot ilman rajoituksia.

Question 15

Kerro konsernituesta ja sen verotuksesta

Answer 15

Konsernituella tarkoitetaan yritysten välisiä rahasiirtoja, joiden tarkoituksena on tukea tytäryhtiötä tai muuta konserniin kuuluvaa yritystä. Tämä tuki voi olla rahallista tai muunlaista taloudellista avustusta, ja sen tavoitteena on parantaa konserniin kuuluvan yrityksen taloudellista asemaa. Konsernituen verokohtelu on tiukasti säänneltyä, jotta yritykset eivät voisi käyttää sitä veronkiertoon tai verotuksen kiertämiseen.

Konsernituki ei ole elinkeinoverolain (EVL) mukaan lähtökohtaisesti vähennyskelpoinen meno. Tämä tarkoittaa, että kun konserniyhtiö tukee taloudellisesti toista konserniin kuuluvaa yritystä, tästä aiheutuneita kustannuksia ei voi vähentää verotuksessa. Tämä sääntö on säädetty erityisesti estämään mahdollisuutta, että yritykset voisivat siirtää voittojaan konsernin sisällä vähentääkseen verotettavaa tuloaan.

Question 16

Ovatko verovapaasti luovutettavat osakkeet vähennyskelpoisia?

Answer 16

Eivät EVL 6b§
–> luovutustappioita tai kuluja ei voi vähentää verotuksessa
–> koskee myös kansainvälisiä tilanteita

Question 17

Voiko käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot vähentää verotuksessa?

Answer 17

Muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden tappiot voi vähentää vain niiden osakkeiden myynnistä saaduista voitoista saman verovuoden aikana tai viiden seuraavan vuoden aikana.

Jos osakkeita on omistettu alle vuoden, luovutustappiot ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia, mutta vähennystä pienentää osakkeista saadut osingot ja muut vastaavat tulot.

Question 18

Mitkä luovutustappiot ovat pääasiallisesti vähennyskelpoisia ilman rajoituksia?

Answer 18

Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden sekä pääasiallisesti kiinteistöjä omistavien yhtiöiden osakkeiden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ilman rajoituksia.

Vastaavasti, pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia.

Question 19

Mitä on rahoitusomaisuus?

Answer 19

Rahoitusomaisuus: Käteinen, pankkitalletukset, lainasaamiset ja muut rahoitusvarat (EVL 10 §). Esimerkiksi yrityksen kassassa olevat rahat tai lyhytaikaiset sijoitukset.

Question 20

Mitä on sijoitusomaisuus?

Answer 20

Sijoitusomaisuus: Rahoituslaitosten kuten pankkien ja vakuutusyhtiöiden omistamat arvopaperit, kiinteistöt ja vastaava omaisuus, jotka on hankittu sijoitustarkoituksessa. Saamiset eivät kuulu sijoitusomaisuuteen, vaan rahoitusomaisuuteen (EVL 11 §).

Question 21

Mitä on vaihto-omaisuus?

Answer 21

Vaihto-omaisuus: Yrityksen liiketoiminnassa myytäväksi tai käytettäväksi tarkoitetut hyödykkeet, kuten raaka-aineet, kauppatavarat ja muut tuotannossa käytettävät tarvikkeet (EVL 10 §). Esimerkkejä ovat kauppiaan varastossa olevat tuotteet tai tehtaan tarvitsemat polttoaineet.

Question 22

Mitä on käyttöomaisuus?

Answer 22

Käyttöomaisuus: Pysyvässä käytössä olevat hyödykkeet, kuten kiinteistöt, koneet, kalusto, patentit ja muut oikeudet (EVL 12 §). Nämä hyödykkeet ovat yleensä yrityksen pitkäaikaisia investointeja, kuten tuotantokoneet tai toimistorakennukset.

Question 23

Mitä on käyttöomaisuus?

Answer 23

Käyttöomaisuus: Pysyvässä käytössä olevat hyödykkeet, kuten kiinteistöt, koneet, kalusto, patentit ja muut oikeudet (EVL 12 §). Nämä hyödykkeet ovat yleensä yrityksen pitkäaikaisia investointeja, kuten tuotantokoneet tai toimistorakennukset.

Question 24

Mikä on omaisuuslajien merkitys?

Answer 24

Verotuksellinen käsittely: Omaisuuslajit vaikuttavat siihen, miten hankintamenot, poistot ja verovähennykset lasketaan. Esimerkiksi käyttöomaisuudesta voi tehdä vuosittaisia poistoja, mutta kulumattomasta käyttöomaisuudesta, kuten maa-alueista tai taide-esineistä, ei voi.

Siirrot ja luovutukset: Omaisuuslajin määrittely on tärkeää, kun omaisuutta siirretään tai myydään, koska eri omaisuuslajeihin liittyvät erilaiset verosäännökset (EVL 51 §, EVL 5.1 §).

Pääomatulo-osuus: Omaisuuslaji vaikuttaa myös siihen, miten pääomatulot lasketaan verotuksessa (TVL 38 §, 40 §).

Question 25

Miten luovutusajankohta määritellään?

Answer 25

Luovutusajankohta: Määritellään omaisuuslajin mukaan. Esimerkiksi vaihto-omaisuus luetaan yrityksen varoihin siitä hetkestä, kun se on toimitettu yritykselle, siihen asti, kunnes se on myyty tai menetetty (EVL 13 §).

Question 26

Miten hankintameno määräytyy?

Answer 26

Kun yritys hankkii omaisuutta, sen täytyy määrittää, mitä omaisuus on maksanut eli sen hankintameno. Tämä hankintameno määräytyy seuraavasti: Mitä hankintameno sisältää: Vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintameno sisältää kaikki kustannukset, jotka tarvitaan omaisuuden hankkimiseen ja sen käyttökuntoon saattamiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi raaka-aineiden hinnat, kuljetuskustannukset, huolinta- ja tullimaksut, työntekijöiden palkat, sekä muut vastaavat kulut. Jos yritys valmistaa omaisuuden itse, hankintamenoon sisältyvät materiaalikustannukset, työntekijöiden palkat ja muut valmistamiseen liittyvät kustannukset. Arvonlisäveron käsittely: Arvonlisävero (alv): Jos yritys voi vähentää omaisuuden ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron valtiolle tilitettävästä arvonlisäverosta, tätä veroa ei lasketa mukaan hankintamenoon. Poistot tehdään siis ilman arvonlisäveroa. Jos arvonlisäveroa ei voi vähentää, se lisätään hankintamenoon. Kiinteät ja muuttuvat kulut: Muuttuvat kulut ovat suoraan omaisuuden hankintaan liittyviä, kuten valmistuksessa käytetyn energian kustannukset tai kuljetuskulut. Nämä on aina lisättävä hankintamenoon. Kiinteät kulut (kuten toimistovuokrat tai johtajien palkat) voidaan joko lisätä hankintamenoon, jos ne liittyvät olennaisesti omaisuuden hankintaan, tai ne voidaan kirjata vuosittaisina kuluina. Erityiset kulut: Perusparannuskulut: Jos omaisuutta parannetaan merkittävästi, nämä kulut on aina lisättävä hankintamenoon. Korjauskulut: Suuremmat korjaukset voidaan joko lisätä hankintamenoon tai vähentää kuluina heti verovuonna. Avustukset: Jos omaisuuden hankintaan on saatu avustusta, avustusta vastaava osa ei kuulu verotuksessa vähennyskelpoiseen hankintamenoon.

Question 27

Mikä on FIFO-periaate?

Answer 27

Vaihto-omaisuuden arvon määrittämisessä käytetään usein FIFO-periaatetta ("first in, first out" eli "ensiksi sisään, ensiksi ulos"). Tämä tarkoittaa, että oletetaan ensimmäisenä hankitut tavarat käytetyiksi tai myydyiksi ensin. Tilikauden lopussa varastossa jäljellä olevien tavaroiden arvo lasketaan viimeiseksi hankittujen hyödykkeiden todellisten hankintamenojen mukaan.

Question 28

Miten vaihto-omaisuuden arvo määritetään?

Answer 28

Vaihto-omaisuuden arvo perustuu siihen, mitä hyödykkeet ovat oikeasti maksaneet (todelliset hankintamenot). Tämä selvitetään esimerkiksi kirjanpidon tai kustannuslaskelmien avulla. Varaston arvo voidaan tarkistaa inventaarin avulla, joka kertoo, kuinka paljon hyödykkeitä on jäljellä. Inventaarin perusteella määritetään varaston arvo tilinpäätökseen. Tavaroiden hinnan muutokset tilikauden aikana vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvoon.

Question 29

Anna esimerkki FIFO-periaatteen käytöstä:

Answer 29

FIFO-periaatteen esimerkki: Tilikauden lopussa on varastossa 3000 tuotetta. FIFO mukaan katsotaan, että viimeiset 3000 tuotetta ovat ne, jotka jäävät varastoon: Viimeiset 1200 tuotetta maksavat 15 €/kpl, yhteensä 18 000 € Sitä edeltävät 1000 tuotetta maksavat 13 €/kpl, yhteensä 13 000 € Seuraavat 800 tuotetta maksavat 14 €/kpl, yhteensä 11 200 € Varaston arvo FIFO-periaatteen mukaan on yhteensä 42 200 €.

Question 30

Mitä on konserniavustus?

Answer 30

Konserniavustus tarkoittaa taloudellista tukea, jonka yksi yritys (esimerkiksi emoyhtiö) voi antaa toiselle yritykselle (esimerkiksi tytäryhtiölle) konsernin sisällä. Tämä avustus ei ole pääomansijoitus vaan enemmänkin taloudellista tukea liiketoiminnan pyörittämiseen.

Question 31

Millaisena taloudellisena kokonaisuuten konserni toimii?

Answer 31

Erilliset yhtiöt: Vaikka yhtiöt kuuluvat samaan konserniin, ne ovat juridisesti erillisiä. Tämä tarkoittaa, että ne on rekisteröity erikseen ja niillä on omat taseet ja kirjanpidot. Taloudellinen kokonaisuus: Konserni toimii kuitenkin yhtenä taloudellisena kokonaisuutena, ja konsernin menestyminen on usein tärkeämpää kuin yksittäisten yhtiöiden menestyminen.

Question 32

Mitä verotuksellisia asioita pitää huomioida konserniavustuksessa?

Answer 32

Vähennykset: Konserniavustuksen antaja (esimerkiksi emoyhtiö) voi vähentää antamansa avustuksen määrän verotuksessa omasta liiketulostaan. Tämä tapahtuu, kun saaja (esimerkiksi tytäryhtiö) kirjaa vastaanottamansa avustuksen omaksi tulokseen. Tämä tarkoittaa, että avustus on kirjanpidollisesti tulo ja kulu molemmille yhtiöille. Rajoitukset: EVL (Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain) 6 § mukaan avustuksen määrä ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä. Tämä tarkoittaa, että jos avustus on suurempi kuin tytäryhtiön liikevoitto, niin sitä ei voi koko määrältä vähentää verotuksessa. Osakkaan verotus: Konserniavustus ei automaattisesti tarkoita, että osakkaat saavat sille verovapautuksia. Avustuksen antaminen ja saaminen on asiakirjallistettava, ja sen on oltava liiketoimintaan liittyvää. Verovelvollisuuden kestävyys: Konsernisuhteessa sekä antajan että saajan tulee olla liiketoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia.

Question 33

Mikä on kehitysalueiden veronhuojennus?

Answer 33

Kehitysalueiden veronhuojennukset ovat Suomen aluepolitiikan välineitä, joilla pyritään tukemaan elinvoimaisia yritystoimintoja vaikeissa tai kehittyvissä alueissa. Tämä tarkoittaa, että yrityksille annetaan etuja tai helpotuksia verotuksessa, jotta ne voisivat investoida ja luoda työpaikkoja. Investoinnit: Liiketoimintaa harjoittavien yritysten, jotka investoivat kehitysalueelle (kuten uudet tuotantotilat tai matkailuyritykset), on mahdollista saada veroetuuksia. Korotetut poistot: Laki (1262/1993) mahdollistaa sen, että kehitysalueille tehtävien investointien poistot ovat suuremmat kuin tavallisesti. Tämä tarkoittaa, että yritykset voivat vähentää enemmän verotettavasta tulostaan, mikä puolestaan alentaa niiden verotusta.

Question 34

Mitä tarkoitetaan maataloudella?

Answer 34

Maatalouden päätoimintaa sekä erityisala. ja muita maatalouden tai metsätalouden sivutoimintoja, joita ei katsota erillisiksi liiketoimiksi (MVL 2.1. §). Jos metsätalous ei muodosta erillistä liiketoimintaa --> verotetaan maatalouden tavoin, jos se liittyy maatalouden päätoimintaan.

Question 35

Miten maatila ymmärretään verotuksessa?

Answer 35

Maatila on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jossa harjoitetaan maa- tai metsätaloutta (MVL 2.2 §). Metsätila katsotaan maatilaksi, vaikka siinä ei olisi peltoja tai muita viljelysmaita. Pieni tila, jolla ei voi harjoittaa maataloutta, ei ole maatila.

Question 36

Mitä lasketaan maatalouden puhtaaseen tuloon?

Answer 36

Maatalouden puhtaaseen tuloon lasketaan kaikkien maatilojen puhtaiden maatalouden tulojen yhteismäärä (MVL 3.2 §). Jos maataloutta harjoitetaan useilla tiloilla, tulos lasketaan käyttämällä maatilaa peruslaskentayksikkönä. Maatila voi koostua yhdestä tai useammasta tilasta tai määräalasta, jos ne ovat yhdysviljelyksessä ja muodostavat taloudellisesti itsenäisen yksikön (MVL 3.1 §).

Question 37

Miten maatalouden verovuoden puhdas tulo lasketaan?

Answer 37

Maatalouden verovuoden puhdas tulo lasketaan maataloudesta saadun rahamäärän tai rahanarvoisten etuuksien ja tulon hankkimisesta johtuneiden menojen erotuksena (MVL 4.1 §).

Question 38

Onko verovelvollisen ja hänen perheensä yksityistaloudessa käytettävien maatalouden ja puutarhatuotteiden luovutushinta verotettavaa?

Answer 38

Ei MVL 4.2 §

Question 39

Mitä tarkoittaa, että muu maatalousomaisuus kuin varsinaiset maatalouden ja puutarhatuotteet voi myös tulla verotettavaksi, jos sitä käytetään yksityisesti?

Answer 39

Tämä tarkoittaa, että kun maatalousomaisuutta käytetään verovelvollisen henkilökohtaisessa käytössä (esimerkiksi perheen oman kodin tarpeisiin), se voi vaikuttaa verotukseen. Jos maatalousomaisuutta, kuten maatalouskoneita, kotieläimiä tai muita tuotantopanoksia, käytetään henkilökohtaisiin tarkoituksiin, sen verotettavaksi luovutushinnaksi lasketaan joko: Omaisuuden alkuperäinen hankintameno: Tämä on se summa, jonka olet maksanut omaisuuden ostamisesta alun perin. Alempi arvioitu myyntihinta: Jos alkuperäinen hankintameno ei ole tiedossa tai se on epäselvä, verotuksessa voidaan käyttää arvioitua myyntihintaa. Verotuksessa otetaan huomioon myös mahdolliset arvonalennukset, jotka on kirjattu omaisuuden arvoon. Tämä varmistaa, että jos omaisuudesta on kirjattu suurempi arvonalennus kuin sen todellinen kuluminen, tämä ylimääräinen arvonalennus voidaan ottaa huomioon verotuksessa. Arvonnousuja, eli jos omaisuuden arvo olisi noussut sen hankinnan jälkeen, ei kuitenkaan lasketa verotettavaksi tuloksi. Verotuksessa huomioidaan vain omaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sen arvioitu myyntihinta, ei sen mahdollinen arvonnousu. Tämä sääntö varmistaa, että verotuksessa ei tehdä voittoa arvonnousuista, vaan tulot lasketaan vain alkuperäisen hankintamenon tai arvioidun myyntihinnan mukaan.

Question 40

Mitkä ovat maatalouden verovuoden veronalaisten tulojen pääryhmät?

Answer 40

Maatalouden rakennusten ja laitteiden luovutushinnat: Kun myyt maatalouden rakennuksia, koneita tai laitteita, myyntitulot ovat veronalaisia. Vuokrat ja käyttökorvaukset: Jos vuokraat maata tai maatalousvälineitä tai saat korvauksia niiden käytöstä, nämä tulot ovat veronalaisia. Osuuskunnasta saatu ylijäämänpalautus: Jos olet osuuskunnan jäsen ja saat osuuspalkkioita tai -tuloja, ne ovat veronalaisia. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat: Kotieläin- ja kasvinviljelytuotteiden myyntitulot: Tällaiset tulot ovat veronalaisia ja sisältävät myös vaihdossa saadut vastikkeet sekä korvaukset vahingoista, vakuutuksista ja muista vastaavista.

Question 41

Mitä ovat vähennyskelpoiset menot maataloudessa?

Answer 41

Vähennyskelpoiset menot maataloudessa Menot, joita voidaan vähentää verotuksessa, ovat: Työvoimakustannukset: Maataloudessa työskennelleille maksetut palkat ja niistä aiheutuneet sivukulut. Materiaalit ja tarvikkeet: Siementen, lannoitteiden, maanparannusaineiden, kasvinsuojeluaineiden ja sähkön hankintamenot. Kotieläinten hankintamenot: Kotieläinten ostamisesta aiheutuneet menot. Karjantarkkailu ja -lääkintä: Menot, jotka liittyvät eläinten terveystarkastuksiin ja hoitoon. Rakennusten ja koneiden menot: Rakennusten ja rakennelmien hankinta- ja perusparannusmenot. Koneiden, kaluston ja laitteiden hankinta- ja kunnossapitokustannukset. Salaojien ja muiden vastaavien hankinta- ja korjausmenot. Puutavara maatalouskäyttöön: Omasta metsästä otetun puutavaran käyttö maatalouden rakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen. Puutavaran kantoraha-arvoa ei vähennetä maatalouden menoissa, mutta sitä ei myöskään tulouteta metsätalouden pääomatuloina. Vuokrat ja kiinteistöverot: Maatalousmaan, rakennusten, koneiden ja laitteiden vuokrat. Kiinteistövero maatalouden käytössä olevaan kiinteistöön.

Question 42

Mitkä ovat vähennyskelvottomia menoja maataloudessa?

Answer 42

Vähennyskelvottomat menot Menot, joita ei voi vähentää maatalouden verotuksessa, sisältävät: Perhesuhteisiin liittyvät palkat ja etuudet: Palkat, eläkkeet ja muut etuudet, jotka on maksettu puolisolle, lapselle tai muulle perheenjäsenelle, joka on alle 14-vuotias. Yksityistalouden menot: Menot, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen perheensä asuntona tai yksityistaloudessa käytettyyn rakennukseen, mukaan lukien hankinta- ja perusparannusmenot sekä lämmityskulut.

Question 43

Mitä tarkoittaa jaksottaminen verotuksessa?

Answer 43

Jaksottaminen tarkoittaa sitä, miten tuloja ja menoja jaetaan verovuosiin ja tilikausiin.