Vipu 1-2

Question 1

Alkuaine

Answer 1

Saman alkuaineen atomeilla on yhtä monta protonia

Question 2

Elektroni

Answer 2

Atomin elektronipilvessä oleva hiukkanen, jolla on negatiivinen sähkövaraus

Question 3

Gravitaatiovuorovaikutus

Answer 3

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa vetovoiman massallisten kappaleiden välille

Question 3

Elektronipilvi

Answer 3

Atomin ytimen ympärillä oleva osa, jossa elektronit ovat

Question 4

Heikko vuorovaikutus

Answer 4

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka voi muuttaa alkeishiukkasia toisiksi

Question 5

Isotooppi

Answer 5

Saman alkuaineen erimassaisia ytimiä kutsutaan isotoopeiksi

Question 6

Järjestysluku

Answer 6

Protonien lukumäärä atomin ytimessä. Kemiallisesti merkittynä vasemmassa alareunassa

Question 7

Kvarkki

Answer 7

Alkeishiukkanen eli aineen pienin rakenneosanen

Question 8

Leptoni

Answer 8

Alkeishiukkanen eli aineen pienin rakenneosanen

Question 9

Massaluku

Answer 9

Ytimessä olevien protonien ja neutronien summa. Kemiallisesti merkittynä vasemmassa yläreunassa

Question 10

Neutroni

Answer 10

Atomin ytimessä oleva nukleoni, jolla ei ole sähkövarausta

Question 11

Protoni

Answer 11

Atomin ytimessä oleva nukleoni, jolla on positiivinen sähkövaraus

Question 12

Sähkömagneettinen vuorovaikutus

Answer 12

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa esimerkiksi sähköiset ja magneettiset voimat. Esim. magneetin tarttuminen jääkaapin oveen

Question 13

Vahva vuorovaikutus

Answer 13

Vahvin luonnon neljästä perusvuorovaikutuksista. Se pitää atomiytimen koossa

Question 14

Ydin

Answer 14

Atomin keskellä oleva osa, jossa sijaitsevat protonit ja neutronit

Question 15

Merkitsevät numerot

Answer 15

Merkitsevissä numeroissa näkyy mittaustuloksen tarkkuus. Desimaaliluvun lopussa oleva nolla on merkitsevä numero, mutta alussa oleva ei ole. Kokonaisluvuissa lopun nollat eivät yleensä ole merkitseviä numeroita. Ks. Vipu 1-2 kpl 4

Question 16

Ekstrapolointi

Answer 16

Suureen arvon määrittämistä kuvaajalta tunnettujen arvojen ulkopuolelta

Question 17

Interpolointi

Answer 17

Suureen arvon määrittämistä kuvaajalta tunnettujen arvojen välistä

Question 18

Kulmakerroin

Answer 18

Kertoo, kuinka jyrkästi suora nousee tai laskee koordinaatistossa, k = ▲y/▲x (pystyviiva y !)

Question 19

Kvalitatiivinen tutkimus

Answer 19

Laadullinen arviointi, jossa verrataan mitattuja arvoja tai havaintoja toisiinsaKv

Question 20

Kvantitatiivinen tutkimus

Answer 20

Määrällinen arviointi, jossa verrataan mitattua suuretta sovittuun mittayksikköön

Question 21

Lineaarinen malli

Answer 21

Jos kahden suureen välillä on lineaarinen riippuvuus, ilmiötä voidaan kuvata lineaarisella mallilla eli koordinaatistoon piirrettävällä suoralla

Question 22

Lineaarinen riippuvuus

Answer 22

Suureiden välillä on lineaarinen riippuvuus, jos toisen suureen kasvaessa, toinenkin kasvaa tai pienenee tasaisesti

Question 23

Matemaattinen malli

Answer 23

Yhtälö, joka kuvaa mitattujen suureiden välistä riippuvuutta

Question 24

Putoamiskiihtyvyys

Answer 24

Kiihtyvyys, jolla kappaleet putoavat maapallon pinnan läheisyydessä, jos ilmanvastus on merkityksetön, g = 9,81m/s^2

Question 25

Sarjamittaus

Answer 25

Mittaustapahtuma, jossa mitataan kahden eri suureen välistä riippuvuutta

Question 26

Suoraan verrannollisuus

Answer 26

Suureet ovat suoraan verrannollisia, jos toisen suureen kasvaessa toinen kasvaa samassa suhteessa

Question 27

Tasainen liike

Answer 27

Liikettä, jossa kappaleen nopeus ja suunta pysyvät samoina

Question 28

Tiheys

Answer 28

Aineen massan suhde tilavuuteen, p = m/V

Question 29

Toistomittaus

Answer 29

Mittaustapahtuma, jossa mitataan samalla mittausasetelmalla useita kertoja samaa ilmiötä

Question 30

Vakiotermi

Answer 30

Kertoo, millä korkeudella suora leikkaa pystyakselin

Question 31

Absorboida

Answer 31

Imeä itseensä tai sitoutua. Esim. säteilyenergiaa voi absorboitua johonkin aineeseenA

Question 32

Energia ## Footnote Nimeä kaikki 6 energiamuotoa

Answer 32

Keskeinen fysiikkaan liittyvä suure, joka tarkoittaa varastoitunutta työtä, kykyä tehdä työtä tai kykyä saada aikaan jokin muutos. Energian ilmenemismuotoja ovat esim. potentiaalienergia, liike-energia ja säteilyenergia. Energia on käsite, joka yhdistää kaikkia fysiikan eri osa-alueita

Question 33

Energiakaavio

Answer 33

Tapa kuvata energian muuntumista muodosta toiseen. Alku- ja lopputilanteita esittävät laatikot ovat yhtä suuret, mutta energiamuotojen välillä tapahtuu muutoksia

Question 34

Energian säilymislaki

Answer 34

Energian säilymislain mukaan energia voi muuntua muodosta toiseen, mutta sen määrä pysyy samana

Question 35

Fissioreaktio

Answer 35

Ydinreaktio, jossa raskas atomiydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi atomiytimeksi ja samalla vapautuu energiaa

Question 36

Fuusioreaktio

Answer 36

Ydinreaktio, jossa tyypillisesti kaksi kevyttä atomiydintä yhdistyy eli fuusioituu atomiytimeksi ja samalla vapautuu energiaa

Question 37

Ionisoimaton säteily

Answer 37

Säteilyä, jolla ei ole riittävästi energiaa irrottamaan kohtaamistaan atomeista elektroneja

Question 38

Ionisoiva säteily

Answer 38

Säteilyä, joka irrottaa kohtaamistaan atomeista elektroneja eli ionisoi atomeja

Question 39

Kemiallinen energia

Answer 39

Kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunutta energiaa. Esim. puussa olevissa yhdisteissä rakenneosasten välisiin sidoksiin on varastoitunut energiaa, joka puun palaessa vapautuu

Question 40

Liike-energia

Answer 40

Energialaji, jossa kappaleella on liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Energian suuruus riippuu kappaleen massasta ja nopeudesta

Question 41

Lämpöarvo

Answer 41

Kertoo, kuinka paljon palamisreaktiossa vapautuu energiaa massayksikköä kohden. Tunnus H

Question 42

Lämpöliike

Answer 42

Aineen rakenneosasten liikettä. Mitä korkeampi aineen lämpötila on, sitä voimakkaampaa lämpöliike on

Question 43

Lämpösäteily

Answer 43

Lämpöliikkeen synnyttämää sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus riippuu aineen lämpötilasta

Question 44

Lämpötasapaino

Answer 44

Tilanne, jossa kappaleesta siirtyy energiaa ympäristöön saman verran kuin se ottaa sitä ympäristöstään takaisin

Question 45

Potentiaalienergia

Answer 45

Energialaji, jossa kappaleeseen on varastoitunut esim. painovoimaa vastaan tehty työ

Question 46

Sähkömagneettinen säteily

Answer 46

Valon nopeudella etenevää sähkö- ja magneettikentän värähtelyä. Voidaan jakaa seitsemään eri säteilylajiin. Lajeja ovat gamma, röntgen, UV, näkyvä valo, IR, mikro- ja radioaallot

Question 47

Säteilyenergia

Answer 47

Sähkömagneettisen aaltoliikkeen mukanaan kuljettamaa energiaa. Säteilyenergiaa ovat esim. lämpösäteily ja näkyvä valo

Question 48

Teho

Answer 48

Suure, joka kuvaa yhdessä aikayksikössä tehdyn työn suuruutta tai energian muuntumisnopeutta

Question 49

Työ

Answer 49

Suure, jonka tunnus on W ja yksikkö on joule (1 J). Työtä tehdään, kun energiaa muunnetaan muodosta toiseen

Question 50

Ydinenergia

Answer 50

Atomin ytimiin varastoitunutta energiaa