YH2 Taloustiede Flashcards
1
Q
Bruttokansantuote
A
kotimaisen tuotannon (tavarat ja palvelut) määrä ja arvo tiettynä aikana, esimerkiksi vuosi
2
Q
Kansantalous
A
- yhden maan taloudellisen toiminnan kokonaisuus. Keskeisessä roolissa ovat yritykset, kotitaloudet & julkinen sektori
- muodostuu kotimaisesta ja ulkomaisesta kysynnästä
3
Q
Kotimainen kysyntä
A
suurin osa on kulutusta, pienempi osa investointeja ja julkista kulutusta
4
Q
Investointi
A
panostus tuotannon aloittamiseen tai tehostamiseen. Esimerkiksi kone, henkilökunnan koulutus, tuotekehittely. Voidaan tarkoittaa myös julkista investointeja kuten liikenneyhteydet
5
Q
Mitä mikrotaloustiede tarkastelee?
A
taloutta yksittäisen talouden toimijan kuten kuluttajan tai yrityksen kannalta
6
Q
Mitä makrotaloustiede tarkastelee?
A
talouden ilmiöitä koko kansantalouden näkökulmasta
7
Q
Taloudellinen liberalismi
A
- oppisuuntaus, jonka mukaan valtion puuttuminen talouteen on pahasta
- kehittäjänä tunnetaan Adam Smith ( Anders Chydenius)
8
Q
Hyödykkeet jaetaan:
A
kulutus- ja tuotantohyödykkeisiin
- kulutushyödykkeet jaetaan kerta- ja kestohyödykkeisiin
9
Q
Mitkä ovat tuotannontekijöitä?
A
- luonnonvarat (raaka-aineet ja energia)
- työvoima (työntekijät lukumääränä sekä niiden osaaminen)
- pääoma (esim. laitteet, koneet, rakennukset)
10
Q
Niukkuuden käsite
A
- tuotannontekijöiden rajallinen määrä ristiriidassa ihmisten loputtomien tarpeiden kanssa. - - valinta siitä mitä tuotetaan ja paljonko
11
Q
Investoinnit
A
panostus tuotannon aloittamiseen tai tehostamiseen
12
Q
Talouskasvuun vaikuttavat tekijät:
A
- koulutus, investoinnit henkiseen pääomaan, osaaminen
- teknologian kehitys ja sen soveltaminen
- investoinnit aineelliseen pääomaan
- innovatiivinen, uutta luova yritys
- rakennemuutos (ei itsenäinen)
13
Q
Ekstensiivinen talouskasvu
A
talouskasvu perustuu pelkästään tuotannontekijöiden määrälliseen lisäämiseen
14
Q
Intensiivinen talouskasvu
A
talouskasvu perustuu tuotannontekijöiden tehokkaampaan käyttämiseen
15
Q
Työn tuottavuus
A
- työn tehokkuuden mitta. - - —- tuottavuus kasvaa kun esimerkiksi samalla työmäärällä saadaan enemmän aikaan
16
Q
Degrowth-ajattelu
A
kestävän kehityksen katsotaan olevan taloudellista kasvua ja globalisaatiota tärkeämpää.
17
Q
Julkinen sektori
A
- valtio, kunnat ja sosiaalirahastot muodostavat julkisen sektorin
- toiminta rajoitetaan pääosin verovaroin
- tehtävänä tuottaa palveluja kansalaisille
18
Q
Kolmas sektori
A
ns. vapaaehtoissektori
- koostuu voittoa tavoittelemattomista kansalaistoimijoista ja vapaaehtoistyöstä järjestoissä, yhdistyksissä ja säätiöissä
19
Q
Neljäs sektori
A
- usein kaupungeissa tapahtuva kansalaisten aktiivinen toiminta
- ero kolmanteen sektoriin siinä, etteivät toimijat järjesty kovin tiiviisti
- esim facebook myyntiryhmät
20
Q
Huoltotase
A
kuvaa yhden maan kokonaiskysyntää ja kokonaistarjontaa
21
Q
Kokonaiskysyntä
A
vienti, yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä sekä ysityinen ja julkinen investointikysyntä
22
Q
Kulutusmenot
A
muodostuvat hyödykkeistä joita kuluttajat ja julkinen sektori ostavat
23
Q
Kokonaistarjonta
A
muodostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnista
24
Q
BKT
A
kotimaisen tuotannon määrä ja arvo tiettynä aikana, talouskasvun mittari
25
HDI
- inhimillisen kehityksen indeksi
- Iso-Britannia ottanut käyttöön
- huomioi taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös väestön elinajanodotteen, lukutaidon, koulutukset ja ostovoimakorjatun bkt:n
26
GPI
- aidon kehityksen indikaattori
- huomioi kotitaloustyön vaikutuksen hyvinvointiin ja ottaa lukuun, että rikollisuus ja luonnon saastuminen vähentävät hyvinvointia
27
ISEW
- kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi
| - mittarin lähtökohtana yksityinen kulutus, tulonsiirrot ja julkiset palvelut
28
Kokonaishedelmällisyysluku
kertoo, montako lasta syntyisi keskimäärin yhtä naista kohti, jos he kaikki eläisivät hedelmällisen ikänsä
29
Huoltosuhde
- työvoiman ulkopuolisten ihmisten (esim työttömät, lapset, eläkeläiset ja opiskelijat) määrä suhteessa työllisiin
- huoltosuhteen ollessa korkea, julkisen talouden vaikeaa kerätä tarpeeksi verovaroja palveluiden tuottamista varten
30
Kiina-ilmiö
länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen korkean verotuksen ja tuotantokustannuksen vuoksi Kiinaan tai muihin alhaisen kustannustason maihin
31
Markkinatalous
- talousjärjestelmä, jossa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan
- elinkeinovapaus ja vapaa kilpailu yritysten välillä ovat olennainen osa markkinataloutta
32
Suunnitelmatalous
- valtiojohtoinen talousjärjestelmä, käytössä usein kommunistisissa maissa
33
Monopoli
- markkinat, joilla yksi yritys määrää tuotannon ja hinnat, jolloin kilpailua ei ole
34
Täydellinen kilpailu
edellyttää, että
- markkinoilla on tarpeeksi paljon keskenään kilpailevia myyjiä
- kaikkien kilpailevien myyjien täytyy olla samanlaisia, jolloin ostajalle on täysin sama, keneltä hän tuotteensa ostaa.
- kaikilla osapuolilla täydellinen tietämys markkinoista
- vapaa pääsy
- ei etulyöntiasemaa kauemmin markkinoilla toimineilla yrityksillä
35
Epätäydellinen kilpailu
- yksittäiset yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihinsa
| - hinnat eivät muodostu todellisten tuotantokustannusten mukaa, ja tuotteet ovat yleensä ylihinnoiteltuja.
36
Oligopoli
- markkinoilla toimii vain muutama yritys joko identtisillä tai vain vähän toisistaan eroavilla tuotteilla.
- kilpailu on vähäistä
- yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihin jonkin verran
37
Duopoli
oligopolin erikoisuus, jossa markkinoilla on vain kaksi hyödykettä tarjoavaa yritystä
38
Monopolistinen kilpailu
- useat yritykset kilpailevat keskenään yhden hyödykkeen markkinoilla vain hieman toisistaan poikkeavilla tuotteilla.
- yleensä merkkituotteet, esim vaatteet
39
Kartelli
- sopimus, jossa yritykset luopuvat keskinäisestä kilpailusta ja sopivat hinnoista ja markkina-alueista.
- useissa maissa laittomia
40
Fuusio
kahden tai useamman yrityksen yhteensulautuminen.
41
Inflaatio
rahan arvon heikkeneminen, hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluita.
42
Lomautus
- työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen työnantajan aloitteesta joko määräajaksi tai toistaiseksi
- työsuhde pysyy voimassa.
43
Kulutuskysyntä
koostuu kuluttajien ostamista hyödykkeistä
44
Taantuma suhdannevaihteluna
- BKT pienenee kaksi vuosineljännestä peräkkäin, liittyy matalasuhdanteeseen.
45
Lama
- vakavampi taantuma
- työttömyys koekalla
- yritykset konkurssiin
46
Noususuhdanne
- vienti lisääntyy
- työttömyys vähenee
- kuluttajat ja yritykset tekevät investointeja
47
Korkeasuhdanne
- pula työntekijöistä ja raaka-aineista
- pörssikurssien ja asuntojen hinnat kokoavat
- hyödykkeiden hinnat, inflaatio ja korot ovat korkealla
48
Laskusuhdanne
- tuotanto laskee
- työttömyys kasvaa
- kulutus laskee, velkaantuneisuus kasvaa
49
Matalasuhdanne
- korkea työttömyys
- konkursseja, ylivelkaantumista
- pörssikurssien ja asuntojen hinnat laskevat
50
Deflaatio
- rahan arvon nousu, yleisen hintatason lasku
| - 90-luvun lama
51
Hintamekanismi
markkinataloudessa hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
52
Kustannusinflaatio
- tuotantokustannukset nousevat ja hyödykkeet kallistuvat
- voi johtua esim. raaka-aineiden, kuten öljyn, hinnan noususta tai työehtosopimusten myötä tapahtuneesta palkkojen korotuksista
53
Inflaatio-odotukset
- hintoja tai palkkoja nostetaan jo valmiiksi
| - keskeistä rahapolitiikassa
54
Monetaarinen inflaatio
- liikkeessä olevan rahan määrän suurempi kasvu suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin
55
Kiihtyvä inflaatio
- jos keskuspankki päästää liikaa rahaa liikkeelle
| - heikentää kotitalouksien ostovoimaa
56
Reaalipääoma
kaikki ne välineet ja tarvikkeet, joita tarvitaan tuotannossa
- esimerkiksi laitteet ja rakennukset
57
Hintakupla
talouden korkeasuhdanteen ilmiö, jossa kysynnän kasvaessa esimerkiksi asuntojen hinnat nousevat liian korkealle tasolle
58
Taantuma
- BKT kasvaa hitaasti tai ei kasva lainkaan
| - seurauksena työttömyys, kysyntä ja inverstoinnit vähenevät.
59
Finanssipolitiikka
- valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen osalta
- käytännössä veropäätöksiä ja julkisia investointeja
60
Työttömyysaste
Työttömien työnhakijoiden osuus koko työvoimasta eli kaikista työttömistä ja työllisistä
61
Työllisyysaste
Työssä olevien osuus 15-64-vuotiaista
62
Suhdannetyöttömyys
Talouden laskusuhdanteesta johtuva työttömyys
63
Rakenteellinen työttömyys
Yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutoksista johtuva työttömyys
64
Kohtaanto-ongelma
tilanne työmarkkinoilla, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja samaan aikaan sekä on työttömyyttä että työvoimapulaa.
65
Kitkatyöttömyys
Lyhytaikaista työttömyyttä kahden työsuhteen välillä
66
Kausityöttömyys
johtuu työvoiman tarpeen muutoksista eri vuodenaikoina
67
Piilotyöttömyys
Työttömyys, joka ei näy tilastoissa, esimerkiksi kotiin lapsia hoitamaan jäänyt vanhempi.
68
Verokiila
- tarkoittaa työnantajan maksamien työvoimakustannusten ja työntekijät käteen saaman nettopalkan erotusta
- työnantaja maksaa työntekijästä mm. eläkemaksuja ja vakuutuksia, ja työntekijä maksaa palkastaan veroja sekä veroluonteisia maskuja.
69
Kannustinloukku
Tilanne, jossa työttömän ei kannata ottaa vastaan työtä, koska käteen jäävä tulo ei juurikaan eroa työttömyyskorvauksesta ja muista etuuksista.
70
Esimerkkejä työttömyyden torjumisen keinoja:
- julkiset investoinnit, esim rakentaminen
- koulutus, työvoimakulutukset, oppisopimus, harjoittelu
- tukimuodot niin yrityksille kuin yksityisillekkin henkilöille, esimerkiksi palkkatuki tai kotitalousvähennys
- työajan lyhentäminen ja ylityökatto
- työajan lyhentäminen ja ylityökatto
- työaikojen jousto
- työvoiman liikkuvuuden parantaminen
- aluetuki ja elinkeinojen tukeminen
- yrittäjyyden tuet
- kannustinloukkujen poistaminen ja lieventäminen
71
Työehtosopimukset
- lyhenne TES
- tiettyä alaa koskeva sopimus, jonka työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat
- sisältää palkkaehdot, työajat ja muut työsuhteeseen liittyvät seikat
72
Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on kuvata tiiviisti yrityksen toimintaa: mitä yritys tekee, minkälaisilla resursseilla, miten markkinoidaan, ketkä ovat asiakkaita jne. Hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma auttaa arvioimaan suunnitellun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia.
73
Oma pääoma
Raha, jota yrittäjä itse tai sijoittajat ovat sijoittaneet yritykseen tai yrityksen tuloksesta kertynyt pääoma
74
Vieras pääoma
Pankista saatu laina, joka yrityksen täytyy maksaa pois
75
Joukkorahoitus eli crowdfunding
Suuri joukoko sijoittajia rahoittaa digitalisella alustalla yritystä , pienelläkin summalla
76
Avoin yhtiö
Kahden tai useamman yhtiömiehen omistama yritys, jossa kaikki yhtiömiehet ovat vastuussa yrityksen toiminnasta.
77
Kommandiittiyhtiö
- yritysmuoto, jossa on vastuunalaisia ja äänettömiä yhtiömiehiä
- vastuunalaiset vastaavat yrityksen toiminnasta koko omaisuudellaan ja tekevät päätökset yrityksessä
- äänettömät yhtiömiehet ovat vain sijoittajia yrityksestä
78
Osakeyhtiö
- osakeyhtiön (oy) perustaa yksi tai useampi henkilö
- omistajina toimivat osakkaat
- päätösvalta jakautuu osakkeiden omistamisen perusteella
- osakas voi menettää vain sijoittamansa pääoman
79
Osuuskunta
- jäsentensä muodostama yhteisö
- osuuskunnat keräävät jäseniltään jäsenmaksuja saadakseen pääomaa
- osuuskunnat voivat tarjota jäsenilleen erilaisia alennuksia tai muita etuja
80
Franchising- yrittäjyys
Yritys, joka ottaa käyttöön valmiin yrityskonseptin.
81
Startup- yritys
Nuori, nopeaa kasvua tavoitteleva yritys
82
Bisnesenkelit
Kasvuyrityksiin sijoittava yksityishenkilö
83
Kannattavuus
Kannattavuus ilmenee yrityksen tuloslaskelmasta ja kertoo, tekeekö yritys voittoa vai tappiota
84
Liikevaihto
Yrityksen myyntitulos, joista on vähennetty arvonlisävero
85
Maksuvalmius
- kertoo miten yritys pystyy maksamaan juoksevat kulunsa
| - esim toimitilavuokran, työntekijöiden palkat ja raaka-aineet
86
Vakavaraisuus
- kertoo, kuinka paljon yrityksella on omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan, esim pankkilainaan
- mitä enemän omaa pääomaa yrityksellä on, sitä vakavaraisempi se on
87
Tase
Kertoo yrityksen velkojen ja varallisuuden arvon tiettynä hetkenä, esim tilikauden päätteeksi
88
Konkurssi
oikeushenkilö (yritys tai yhteisö) todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi maksamaan velkojaan takaisin
89
Arvonlisävero
ALV, hyödykkeiden hintaan lisättävä vero, yleisimmin 24% verottomasta hinnasta
90
Pääomatulovero
Pääomavero on vero, jota maksetaan varallisuudesta, kuten vuokratuloista tai osingosta
91
Yhteisövero
- yritysten ja esim rekisteröityjen yhdistysten tuloksesta peritty vero
- yhteisöt maksavat tuloveroa veronalaisten tulojensa ja vähennyskelpoisten menojensa erotuksena laskettavasta voitosta 20 prosentista verokannan mukaan.
92
Kryptovaluutta
Digitaalisessa muodossa olevaa rahaa joka 'louhitaan' tehokkailla tietokoneilla monimutkaisia matemaattisia algoritmejä käyttäen.
93
Keskuspankki
- huolehtii rahapolitiikasta
| - voi olla valtion omistama tai täysin itsenäinen
94
Eurojärjestelmä
- euroalueen jäsen maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, SLovakia, Slovenia, Suomi ja Viro
- näiden maiden keskuspankit yhdessä EKP:n kanssa muodostavat eurojärjestelmän
95
Korko
rahan hinta
96
Juokseva velkakirja
- juoksevan velkakirjan voi siirtää eteenpäin, eli se on tarkoitettu vaihdannan välineeksi
- voi olla asetettu maksettavaksi haltijalle, nimetylle taikka hänen määräämälleen henkilölle
- poikkeaa tavallisesta velkakirjastam jossa velka maksetaan nimetylle henkilölle
97
Liikepankit
- yrityksiä, joiden tarkoituksen on olla liiketoiminnaltaan kannattavia ja tuottaa voittoa omistajilleen
- osakeyhtiömuotoisia
98
Konserni
- kahdesta tai useammasta yrityksestä muodostuva kokonaisuus, jossa tyypillisesti on yksi määräysvalyaa käyttävä emoyhtiö, jonka alaisuudessa on muita yhtiöitä
- suuryritykset ovat usein konserneja
99
Perunkirjoitus
- selvitetään kuolinpesän taloudellinen tila eli käytännössä vainajat varat ja velat
100
Viitekorko
- julkisesti noteerattu korko, johon lainasopimuksen korko on sidottu
101
Hallinnollinen korko
kaikki sellaiset korot, jotka määräytyvät viranomaisten toimesta
102
Rahoitusjärjestelmä
- tärkein tehtävä on kanavoida rahoitusta säästäjiltä investoijille
- koostuu suorasta rahoituksesta ja epäsuorasta rahoituksesta
103
Rahoitusmarkkinat
- rahoitusmarkkinoihin kuuluvat kaikki suoran rahoituksen muodot, joissa lainanantajat kanavoivat rahoitusta lainanottajille suoraan ilman välikäsiä
- rahoitus voi olla lyhyt- (rahamarkkinat) tai pitkäaikaista (pääomamarkkinat)
104
Ottolainaus
- pankin omaa varainhankintaa, joka voi olla pankin asiakkaiden tililleen tallettamia varoja tai pankin itse liikkeelle laskemaa velkaa
- siis pankin omaa velkaa muille, josta pankki maksaa korkoa
105
Antolainaus
- tarkoittaa pankin tarjoamia lainatuotteita asiakkaille, kuten yrityksille ja kotitalouksille
- antolainaus tuo pankille korkotuloja
106
Osakeyhtiö
- yritysmuoto, jonka omistus on jaettu yhtäsuuriin osuuksiin, eli osakkeisiin, joita voi myydä eteenpäin
- taloudellisista vastuista eivät vastaa omistajat henkilökohtaisesti vaan yrityksen osakepääoma
- osakeyhtiö on siis omistajistaan erillinen oikeushenkilö
107
Osakeanti
- osakeyhtiömuotoinen yritys laskee liikkeeseen uusia osakkeita eli yrityksen omistumisosuuksia, joita sijoittajat voivat merkitä itselleen yrityksen osakeannissa määrittelemällään hinalla
- yritys siis kerää sijoittajilta (omistajilta) rahaa toimintaansa varten
108
Osake
omistusosuus osakeyhtiöstä
109
Osinki
osakeyhtiöiden omistajilleen (osakkaat) jakama voitto-osuus
110
Osakas
- tarkoittaa osakkeen omistajaa
- osakas omistaa yhtiöstä yhden tai useamman osakkeen
- osakkaat omistavat osakeyhtiön
111
Yritysjohto
osakeyhtiössä yritysjohdon muodostavat yritystä keskeisesti johtavat henkilöt kuten toimitusjohtaja sekä osakeyhtiön hallituksen jäsenet
112
Osakeindeksi
- mittaa osakkeiden hintamuutoksia
| - esim S&P 500 -osakeindeksi mittaa viidensadan markkina-arvoltaan suurimman yhdysvaltalaisen osakkeen hintamuutosta
113
Markkinakorko
- viitekorko, jonka suuruus määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
114
Luottoluokitus
- arvioi velallisen, esim valtioiden, kuntien tai yritysten, kyvystä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan
115
Rahastoyhtiö
- hallinnoi yhden tai useamman sijoitusrahaston varoja
- rahastoyhtiö ei omista sijoitusrahaston varoja, vaan ne ovat sijoitusrahaston osuudenomistajan (sijoittajien) omaisuutta.
116
Rahasto-osuuksien merkintä
- tarkoittaa osuuksien ostamista
- merkintä tapahtuu kun sijoittaja (merkitsijä) maksaa merkintäsumman rahaston tilille ja antaa rahastoyhtiölle tarvittavat tiedot merkitsijästä eli itsestään
117
Rahasto-osuuksien lunastukset
- tarkoittaa myymistä
- sijoittaja voi myydä yhden tai useamman omistamistaan rahasto-osuuksistaan
- rahastoyhtiö maksaa sijoittajalle osuuksista niiden sen hetkisen arvon
118
Pääomavero
- maksetaan pääomatuloista, joihin kuuluivat kaikki varallisuuden tuottamat tulot kuten vuokratulot ja osingot
- pääomatulosta maksetaan veroa 30% 30 000 euroon asti, yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan 34%
119
Indeksirahastot
- sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin
- indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä
- indeksin painot ja siihen kuuluvat osakkeet tarkistetaan muutaman kerran vuodessa
120
Pörssinoteerattu rahasto
- eli ETF (exchange-traded fund)
| - sijoitusrahasto, jolla voidaan käydä kauppaa arvopaperipörssissä
121
Kestävä kehitys
- tarkoittaa tasapainoista taloudellista kasvua, joka ei pitkällä aikavälillä perustu velkaantumiseen eikä luonnonvarojen liikakäyttöön tai hävittämiseen
- kestävässä taloudessa tuotteiden ja palveluiden hinnat sisältäisivät tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset
122
Protektionismi
kotimaisen tuotannon suojaaminen ulkomaiselta kilpailulta esimerkiksi suojatulleilla ja tuontimaksuilla
123
TTIP-sopimus
- Transatlantic Trade and Investment Partnership
- tarkoituksena helpottaa Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kaupankäyntiä
- sopimusneuvotteluita käytiin 2013-2016, mutta päättyivät tuloksettomina
124
NAFTA-maat
Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välinen kauppasopimus
125
Avotalous
- tai nimellä avoin talous
- kansantalous, joka käy ulkomaankauppaa ja on siitä riippuvainen
- mm. Suomi
126
Suhteellinen etu
- syntyy, kun kansantalous onnistuu tuottamaan jotain hyödykettä helpommin ja tehokkaammin kuin muut
- Suomella monissa korkean teknologian tuotteissa pitkälle koulutetun työvoiman vuoksi
127
Cleantech
- ympäristöhaasteisiin sekä luonnonvarojen ja energian säästöön keskittyvä toimiala
- kuten uusiutuva energia, biotalous, vesiosaaminen, energiatehokkaat, prosessit, koneet ja laitteet, jätehuolto ja kierrätys, kestävä kaupunkirakentaminen
128
Kauppatase
tavaraviennin ja tuonnin välinen erotus, osa vaihtotasetta
129
Palvelutase
viennin ja tuonnin erotus ulkomaankaupassa, osa vaihtotasetta
130
Perusrahoitusoperaatio
- keskuspankki lainaa rahaa liikepankeille
| - keskuspankin tarjoaman lainarahan korkoa kutsutaan ohjauskoroksi
131
Euribor
euroalueen suurten pankkien toisilleen antamien lainojen koron keskiarvo, yleisin viitekorko euroalueella
132
Vastasyklinen talouspolitiikka
- valtio pyrkii elvyttämään ja investoimaan silloin, kun talous on taantumassa
- vastaavasti talouden noususuhdanteessa kiristetään verotusta ja vähennetään investointeja
133
Talouden ylikuumentuminen
liian nopeasti kasvava talous, jolloin inflaatio kiihtyy voimakkaasti ja kysyntä ylittää tarjonnan
134
Joukkolaina
valtion tai yrityksen liikkeelle laskema laina, johon sijoittajat voivat sijoittaa rahojaan tietyksi ajaksi
135
Alijäämäinen budjetti
tulot eivät riitä kattamaan menoja ja valtio joutuu ottamaan lainaa
136
Keynesiläinen talouspolitiikka
korostaa aktiivista puuttumista talouden suhdanteisiin finanssi- ja rahapolitiikalla
137
Väestöllinen huoltosuhde
Työikäisten suhde ei-työikäisiin eli alle 15-vuotiaisiin ja yli 64-vuotiaisiin
138
Kestävyysvaje
Valtion talouden tilanne, jossa valtion velkaantuminen on lisääntynyt ja julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen myötä
139
Taloudellinen huoltosuhde
kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työssäkäyvää kohden
140
Sote-uudistus
Sosiaali- ja terveysuudistus, joka tarkoittaisi vastuun palveluista siirtymistä kunnilta maakunnille
141
Kuntaliitos
Kahden tai useamman kunnan liittäminen yhteen
142
Kuntayhtymä
kuntien välinen yhteistyö, jossa ne perustavat ja rahoittavat palveluita yhdessä
143
Välittömät verot
- verot, jotka maksetaan itse
| - esim ansiotulovero, pääomatulovero, yhteisövero, kunnallisvero ja kiinteistövero
144
Välilliset verot
- ovat upotettuina hyödykkeiden hintoihin
| - esim alv, valmisteverot kuten tupakka ja alkoholivero
145
Ansiotulovero
- maksetaan palkoista ja eläkkeistä
| - vain luonnonmarjojen ja sienien myynnistä saadut tulot ovat verovapaita
146
Kunnallisvero
- peritään verovelvollisen ansiotuloista
- velvollinen maksaa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä
- erisuuruinen eri kunnissa
147
Yhteisövero
- yritysten ja esim rekisteröityjen yhdistysten tuloksesta peritty vero
- yhteisöt maksavat tuloveroa niiden veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta 20'% verokannan mukaan
148
ALV
- 24% yleinen alv
- elintarvikkeista ja ravintolapalveluista 14%
- mm. kirjoihin, lääkkeisiin ja elokuva- tai teatterilippuihin lisätään 10%
- Alvia ei peritä pankkipalveluista tai sairaanhoidosta
149
Marginaaliverotus
- eli ''rajavero''
| - tarkoittaa sitä, paljonko henkilön maksamat verot lisääntyvät lisäansioiden myötä
150
Fiskaalisen verotuksen tavoite
verotuksen tulee tuottaa valtiolle ja kunnille tuloa
151
Suhdannepoliittisen verotuksen tavoite
- verotuksella voidaan vaikuttaa suhdanteisiin keventämällä tai korottamalla verotusta
- kulutusverojen avulla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten kulutustottumuksiin
152
Jakopoliittisen verotuksen tavoite
- tasata tuloeroja
| - progressiivinen verotus
153
Tulopoliittisen verotuksen tavoite
- ihmisille voidaan antaa veronalennuksia palkkojen nostamisen sijaan
- ostovoima kasvaa ja yritysten kilpailukykysäilyy
154
Sosiaalipoliittisen verotuksen tavoite
- verovähennyksiä voidaan antaa sosiaalisin perustein
155
Asuntopoliittisen verotuksen tavoite
- verotuksen kautta kannustetaan ihmisiä hankkimaan asuntoja antamalla veroetuja asunnonostajille
- varainsiirtovero, korkovähennykset, oman asunnon myyntivoiton verovapaus
156
Terveyspoliittisen verotuksen tavoite
- veroetuja terveyttä edistäville tuotteille, ja vastaavasti verottaa haitallisia tuotteita,
- alkoholi ja tupakkavero
- eli verotuksella voidaan vaikuttaa kansanterveyteen
157
Verotuksen ympäristöpoliittiset tavoitteet
ympäristön kuormittamista vähennetään erilaisilla kulutusveroilla ja verottamalla myös yrityksiä päästöistä tai uusiutumattoman energian käytöstä
158
Sisäinen devalvaatio
järjestelmälliset toimet, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailykyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla
159
Maan kilpailykyky
- maan vientiteollisuuden tuotteiden hinta ja laatu suhteessa kilpailijamaihin
- hintakilpailukykyyn vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi työvoimakustannukset, verotus ja työn tuottavuus
160
Keskitetty sopimus
työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekevät sopimuksen, jonka pohjalta ammattiliitot ja työnantajaliitot neuvottelevat kunkin alan työehtosopimukset
161
Liittokohtainen sopimus
tulopoliittinen sopimus, jossa ammattiliitot ja työnntajaliitot neuvottelevat kunkin alan työehtosopimuksen ilman keskitettyä sopimusta
162
Paikallinen sopimus
- voi tarkoittaa laajasti kaikkea työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista työntekijän tai henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä
- esim työsopimus
- yleensä työpaikkakohtaisesti voidaan sopia esim työaikojen joustavuudesta, jos TES tälläisen mahdollistaa
