Dyslexia and Second Language Flashcards

1
Q

Mitä tutkittiin?

A

Mahdollisia eroja puhutun äidinkielen ja toisen kielen sanamuotojen pitkäaikaismuistiesitysten aktivoitumisen välillä suomenkielisillä 9-11 vuotiailla lapsilla, joilla joko on tai ei ole lukihäiriötä, ja jotka opiskelevat englantia toisena kielenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä pyrittiin selvittämään lisäksi?

A

Onko lukihäiriöisten toisen kielen oppimisen pullonkaula sanaesitysten tai pienempien yksilöiden tasolla ja korreloiko epäsuhtaisuuden negatiivisuuden amplitudi äidinkielen lukutaitoon ja siihen liittyviin taitoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Miksi tätä asiaa tutkitaan?

A

Lukihäiriölle on tyypillistä heikko lukutaito, mutta usein myös vaikeuden toisen kielen oppimisessa.
Eroja äidinkielen ja toisen kielen puheenkäsittelyn ja uusien aivoesitysten luomisen välillä puhutulle toiselle kielelle lukihäiriössä ei kuitenkaan ymmärretä hyvin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Menetelmät karkeasti

A

Käytettiin tapahtumiin liittyvän potentiaalin mismatch-negatiivisuuskomponentin tallennuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Osallistujat?

A
  • 9-11 vuotiaat
  • joko on tai ei ole lukihäiriötä
  • suomi äidinkieli
  • englanti toisena kielenä koulussa

Esitestien ja taustaseulonnan perusteella osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: lukihäiriö- ja kontrolliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitkä olivat päätulokset?

A

Havaittiin, että tuttujen toisen kielen sanojen, mutta ei toisen kielen puheäänten tai äidinkielen sanojen, aivoesitys aktivointi oli heikompaa lukihäiriölapsilla kuin tyypillisillä lukijoilla.
+ Lähteen lokalisointi paljasti, että lukihöiriö liittyy oikean temporaalisen aivokuoren heikkoon aktivaatioon, joka on aiemmin liitetty sanamuoto-oppimiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä päätelmiä pohdinnassa tehdään kognitiivisten taitojen ja MMN-vasteen korrelaatiosta?

A

Tärkeää on, että tuttujen toisen kielen sanojen yhteensopimattomuuden negatiivisuuden amplitudi korreloi äidinkielen lukutaitoon ja nopeisiin nimeämispisteisiin, mikä viittaa läheiseen yhteyteen toisen kielen käsittelyn ja näiden taitojen välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Dyslexia määritelmä?

A

Kehityksellisellä lukivaikeudella tarkoitetaan lukemisen puutteita huolimatta riittävästä opetuksesta ja normaalista älykkyydestä, kuulosta ja näkökyvystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tavoitteet? (1)

A

Selvittää, onko toisen kielen sanojen käsittely vaikeampaa kuin äidinkielen sanojen käsittely lukihäiriössä ja johtuuko tämä subleksikaalisista vai leksikaalisista (sanamuoto) esityksistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Lukihäiriöryhmän osallistujat?

A
  • n= 19
  • 7 tyttöä, 12 poikaa
  • keski-ikä: 10 vuotta 9 kk, SD=8 kk
  • englannin opiskelua ollut keskimäärin 16kk, SD= 7kk
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Sisällytyskriteerit kaikille?

A

Osallistuakseen tutkimukseen pisteet eivät saaneet olla alle yhden keskihajonnan päässä missään WISC-alitestissä

(Vähimmäispistemäärä oli 7: lohkosuunnittelussa, numerovälissä, sanastossa ja koodauksessa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sisällytyskriteerit kontrolliryhmässä?

A
  1. Ei lukihäiriöepäilyjä
  2. Yksittäisen sanan luku- ja sanelutehtävien standardipisteet olivat enintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
  3. Teknisen lukutehtävän pisteet eivät kuuluneet heikoimpaan 23%:iin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Stimuli?

A

Ärsykkeet koostuivat puhutuista englannin ja suomen sanoista ja pseudosanoista: *
- shoe, she, shy ja shoy*
- suu, sii*, sai, ja soi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hypiteesit? Toteutuiko?

A
  1. Lukihäiriöstä kärsivillä lapsilla olisi erityisen suuria vaikeuksia toisen kielen käsittelyssä
  2. Toisen kielen prosessointi, joka näkyy MMN-vasteissa, saattaa korreloida lukutaidon ja fonologisten taitojen kanssa
  3. Dysleksiasta kärsivien lasten oletettiin myös osoittavan heikompaa vasemman etukuoren aktivaatiota toisen kielen sanoilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Päätulokset?

A

Tyypillisiin lukijoihin verrattuna lukihäiriölapsilla MMN:n indeksoima puheenkäsittely havaittiin puutteelliseksi vain tutuimmalle toisen kielen sanalle, kun taas muun äidinkielen ja toisen kielen sanamuotojen käsittelyssä ei havaittu merkittäviä ryhmäeroja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

She, Shy, Shoy: erot ryhmien välillä?

A

She: ero MMN:ssä*
Shy: ei eroa MMN:ssä
Shoy: ei eroa MMN:ssä

17
Q

Tavoitteet? (2)

A

Mahdolliset käsittelyerot lukihöiriöryhmän ja kontrolliryhmän välillä:

Käytettiin lähdemallinnusta temporaalisten kuuloalueiden ja vasemman etukuoren aktivoitumisen tutkimiseen varhaisissa tekstinkäsittelyvaiheissa (<200 ms tunnistuspisteestä). Nämä alueet ovat tärkeimpiä sanan tunnistuksen kannalta.

18
Q

Tavoitteet? (3)

A

Tutkia, liittyykö äidinkielen ja toisen kielen aivojen esitysten aktivoituminen lukutaitoon ja fonologisen käsittelyn näkökohtiin, kuten nopeaan nimeämiseen, jotka ovat tyypillisesti heikentyneet lukihöiriössä

19
Q

Kontrolliryhmä osallistujat?

A
  • n=21
  • 9 tyttöä, 12 poikaa
  • keski-ikä 10 vuotta 6 kk, SD=10 kk
  • englantia opiskeltu keskimäärin 15kk, SD=7kk
20
Q

Sisällytyskriteerit lukihäiriöryhmässä?

A

1) yhden sanan lukutehtävän standardipistemäärä oli vähintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
2a) standardipistemäärä oli vähintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
2b) teknisen lukutehtävän pisteet kuuluivat heikoimpaan 23%:iin

21
Q

Mitä ryhmien välisten erojen tuloksista voidaan päätellä? (she, shy, shoy)

A

Viittaa siihen, että lukihäiriö liittyy häiriöihin, jotka eivät pysty muodostamaan vankkoja esityksiä uusille toisen kielen sanamuodoille, mikä huomataan siitä, että esitysten olisi pitänyt ilmestyä pitkäaikaismuistiin.

22
Q

Mitä voidaan päätellä siitä että lukihöiriölapsilla ei ilmennyt sanamuotojen käsittelyn puutteita äidinkielellään?

A

Lukihäiriöiset saattavat tarvita enemmän altistumista vahvojen sanaesitysten luomiseksi kuin tyypilliset lukijat, mutta äidinkielellään tämä tarve ei välttämättä tule ilmeiseksi laboratorion ulkopuolella, koska äidinkielinen altistuminen on helposti saatavilla

23
Q

Ilmenikö lukihäiriölapsilla ongelmia sanamuotojen esittämisessä äidinkielellään ja mitä tästä voidaan päätellä?

A

Ei ilmennyt —> heidän äidinkielensä pitkän aikavälin muistiesitykset olivat todennäköisesti yhtä vahvat kuin kontrollien

—> oppimiskokeissa havaittu vaikeus esittää sanamuotoja voidaan ratkaista riittävällä altistumisella tai harjoittelulla, mikä johtaa automatisoitumiseen

24
Q

Mitä ECD tulokset kertovat oikean kuulokuoren aktivaatiosta?

A

Oikean kuulokuoren aktivaatio oli ainut joka erosi ryhmien välillä merkittävästi she sanan kohdalla

Ryhmien väliset erot saatavat ainakin osittain johtua oikean kuulokuoren heikosta aktivaatiosta lukihöiriölapsilla

25
Q

Mitä ECD analyysi kertoo oikean temporaalisen lähteen tuloksista?

A

ECD analyysin mukaan, oikealla temporaalisella lähteellä oli lyhin ’peak latency’ eli se aktivoitui tyypillisesti ensin tutulle toisen kielen sanalle, mikä tarkoittaa, että lapsilla oikealla aivopuoliskolla on tärkeä rooli toisen kielen sanojen tunnistamisessa

26
Q

Miksi hypoteesi vasemman etukuoren puutteellisesta aktivaatiosta dysleksian toisen kielen prosessoinnissa vaatii lisätutkimusta?

A

Koska havaittujen lähteiden ECD-vahvuudet eivät näyttäneet eroavan ryhmien välillä, eikä niitä voitu testata tilastollisesti, koska frontaaliset ECD:t havaittiin liian harvoilta lapsilta

27
Q

Mitkä olivat kognitiivisten testien tulokset lukihäiriöryhmän osalta?

A

Kognitiiviset testit viittasivat siihen, että kontrolleihin verrattuna lukihäiriölapsilla oli lyhyempi ’digit span’ eli huonompi fonologinen lyhytaikainen muisti ja he olivat hitaampia nopeassa nimeämisessä

28
Q

Yhteenveto lukihöiriöryhmän piirteistä/tuloksista?

A

Lukihäiriöiset lukijat yhdessä ryhmänä, näyttivät osoittavan tyypillisiä lukihäiriön oireita, jotka on liitetty fonologiseen puutteeseen, mukaan lukien huono lukutaito, fonologinen lyhytaikainen muisti ja nimeäminen

29
Q

Lukutaidon ja nimeämistaitojen havaittiin korreloivan toisen kielen tutun sanan MMN-amplitudin kanssa. Mihin tämä viittaa?

A

Siihen, että parempi suorituskyky näissä kognitiivisissa tehtävissä liittyy vahvempaan toisen kielen esitysten aktivoitumiseen (kuten on osoitettu suuremmilla MMN-vasteilla)

30
Q

Miksi toisen kielen oppiminen vaikeutuu lukihäiriöstä kärsivillä lukijoilla (aikaisemman ja nykyisen tutkimuksen perusteella)?

A

Koska dorsal streamin sekvenssitasoinen prosessointi on lukihäiriössä tehotonta, mikä vaikuttaa erityisesti sanamuoto-oppimiseen.

Tämä voi johtua puutteellisesta toiminnallisesta kytkennästä kaarevan fasciculuksen ja erityisesti sen suoran polun kautta, jonka on todettu välittävän sanan oppimista

31
Q

Miten ortografinen muoto vaikuttaa tähän tutkimukseen?

A

Ortografinen muoto vaikuttaa todennäköisesti enemmän harvempien sanojen oppimiseen, joita ei kuulla ja tuoteta niin usein. Tässä tutkimuksessa vaikeus oppia toisen kielen sanamuotoja lukihäiriössä saattaa johtua kohdekielen ortografisista ominaisuuksista

32
Q

Mikä on MMN ja miten se liittyy pitkäkestoisiin muistiedustumiin?

A

Aivoissa standardit luovat automaattisesti ennustavan mallin seuraavista äänistä ja näitä ennusteita rikkovat poikkeamat saavat aikaan MMN vasteen. Sen amplitudia tehostaa puheäänten ja sanojen pitkän aikavälin muistiesitysten aktivoituminen.

33
Q

Pre-testit?

A
  • Lukutaito: LukiLasse, ALLU
  • Älykkyys: WISC
  • Nimeäminen: nopean sarjan nimeämisen testi
  • Fonologinen tietoisuus: yhteisen yksikön (äänteen) testi
34
Q

Miten EEG suoritettiin?

A
35
Q

6 eri hypoteesia?

A

mindmap